ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark
Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12 000-10 000 vuotta sitten.
Rokuan hajukso kulkee luoteessa hiekka-savikivestä koostuvan Muhos muodostuman läpi. Sulavan jäätikön sulamisvesivirta irrotti heikosti kulutusta kestävästä kallioperästä kiviainesta, kuljetti, kulutti ja kerrosti sen hyvin vähäkiviseksi punertavahiekkaiseksi harjuksi. Lajittuneet kerrostumat Suomessa.
Geologia maisemapalapelinä: Yhdeksän palaa tuhansia maastomuotoja Maisema on erilaisten geologisten maastomuotojen yhdistelmä Maastomuodot lomittuvat toisiinsa palapelin tavoin Syntytavan ja iän mukaan ryhmiteltynä maisemapalat kertovat luonnon kehitystarinan *** Palapeli on Geopark-alueen geologian kuvallinen sisällysluettelo. Se sijoittaa maastossa satunnaisessa järjestyksessä eteen tulevat ja syntyhistorialtaan erilaiset luontokohteet ikäjärjestykseen ja geologisen kehitystarinan osiksi. Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
Kallioperä (Pääosin irtonaisista maalajeista koostuvan maaperän peittämä) 2600 miljoonaa vuotta vanha gneissi (Manamansalo) Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
1) Muinaismanner (3100-2600). 1 - Pirunkalliot (graniittigneissi, kirkon kivijalka) - Kilonniemen rantakalliot (gneissi, 2600) - Kilonniemen rantakalliot (gneissi, 2600) - Aron- ja Harmaalankalliot (suonigneissi) - Pieni Petäiskangas (gneissi & juonia) - Oulujärven retkeilyalue saaret (kalliorannat)
2) Meri, vuorijono (2200-1800) - Pyhäkoski (graniitti) - Väätäjänniemi siirtolohkare (pegmatiittigraniitti) - Isterinkoski (metagrauvakka) - Liimanninkoski (graniitti) 2
2) Meri, vuorijono (2200-1800) 2 - Pyhäkoski (graniitti) - Väätäjänniemi siirtolohkare (pegmatiitti) - Isterinkoski (metagrauvakka) - Liimanninkoski (graniitti) Uurteinen kallio
3) Meri ja jokisuisto (1200-) Muhos-muodostuma, konglomeraatti 3
Muhoksen hiekka-, siltti ja savikivimuodostuma Kuva: Aaltoväreitä hiekkakivessä Muhoksen taajaman alla 441 metrin syvyydessä Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
Jäätikkösyntyiset muodostumat
4) Mannerjäätikkö: 4 - Uonua, drumliinit - Kaivanto, reunamoreenit (De Geer) - Kankari, kumpumoreenit - Petäjälahti, kumpumreenit - Isokivi (Rajakivi) siirtolohkare - Väätäjänniemen siirtolohkare - Uurteet - Rokuan lohkarekummut - Vaulujärvi jään kontaktirinne
Drumliinit
Jari Nenonen & Tapani Tervo 16
uurteet siirtolohkareet drumliinit
4) Mannerjäätikkö: 4 - Uonua, drumliinit - Kaivanto, reunamoreenit - Kankari, kumpumoreenit - Petäjälahti, kumpumreenit - Isokivi (Rajakivi) siirtolohkare - Väätäjänniemen siirtolohkare - Uurteet - Rokuan lohkarekummut - Vaulujärvi jään kontaktirinne
Kumpumoreenit Jään hioma kallio Jäätikköjää virtaa ja kuluttaa alustaansa, vaikka jäätikön reuna pysyy samassa paikassa tai vetäytyy
Jari Nenonen & Tapani Tervo 20
5) Jäätikköjoki - Rokuan kame-alueet - Syvyydenkaivon suppa - Loukkojärven suppa - Rokuan pohjoisrinne (jään kontakti) - Manamansalon retkeilyalue - Säräisniemi - Kuoston harjusaari 5
Harjun ja suppakuoppien synty Jari Nenonen 22
Suppalammissa vesi on kristallinkirkasta ja kylmää Foto: I.Karttunen Kolmoset Salminen
Syvyyden kaivo Suomen syvin suppa (noin 50 m) Foto: I.Karttunen
6) Maankohoaminen, Muinaisrannat 6 - Soiluanniemi (tombolo) - Paljakantörmä (eroosiotörmä) - Rytölahden rantadyynivallit - Ahmaksen rantavallit - Multakankaan muinaisranta - Autionkankaan rantatörmä, - Hietaranta (rantadyyni, raviinit) - Rokuan soistuneet rantavallit - Säräisniemen rantavallit Valok: L. Koutaniemi
Maankohoaminen Pookivaara 194,4 m mpy
Rantavallit ja kaarrot Foto: I.Karttunen Jari Nenonen & Tapani Tervo 28
Jari Nenonen & Tapani Tervo 29
Jari Nenonen & Tapani Tervo 30
Jari Nenonen & Tapani Tervo 31
Kuoston harjusaari
7) Tuulen tuottamat maastomuodot - Rokuan kasvillisuuden sitomat dyynit - Multipakka, tuulipurto - Ruutilamminkankaan (tuuli- ja rantakerrostumat) - Multimäki (tuuli- ja rantamuodostumat) - Rokuanjärven dyyni 7 Savonlinna
Dyynialueet (Paraabelidyynit ja rantadyynit) Moreenialueet Vesistö Pikku-Rokuan paraabelidyynejä Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
Jari Nenonen & Tapani Tervo 35
Suomen korkein dyyni 25 m, Pikku Rokua
Dyynejä, kulutusaltaita ja lentohiekkaa
8) Virtaava vesi - Nuojuan raviinit - Siirasojan raviini - Syvyydenkaivon uomat - Oulujoen voimalaitokset - Muhos-joen meanderit 8
Jokialueet (Raviinit, juoluat ja deltat) Moreenialueet Vesistö Nuojuan raviineja Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
Muhoksen delta (Sininen viiva = ranta n. 4 500 vuotta sitten) Jokialueet (Raviinit, juoluat ja deltat) Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
Laserkeilauskorkeusmalli Muhosjoen meandereista ja juoluoista
9) Soistuminen - Kuvajan aapasuo - Rokuan suppasuot - Kuostonsaaren suo 9
Suppasoiden synty Piirros Harri Kutvonen GTK
Suoalueet Kuvajan aapasuo Kaakkuri 1) Suurin turvesyvyys (2,8 m) 2) Jänteitä 3) Rimpiä 4) Avovesialueita Jari Nenonen ja Tapani Tervo 25.5.2012
Kasvillisuus Viimeisen10 400 vuoden aikana Rokualle on kehittynyt alueelle tyypillinen kasvillisuus. Herbs Stages of vegetation on Oulujoki-river area Alnus Picea Ulmus Corylus Pinus Betula
Jari Nenonen & Tapani Tervo 48
KIITOS! Jari Nenonen 50