INKOON KUNTA INKOON VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Tarkistettu ja päivitetty Inkoon vammaisneuvosto 2010
1 SISÄLTÖ VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Vammaispoliittisen ohjelman tarve Inkoon kunnan vammaispoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue YMPÄRISTÖ Tietoisuus ja tiedottaminen Fyysinen ympäristö Maankäytön suunnittelu Määräykset VAMMAISPALVELUN TUKIPALVELUT Subjektiiviseen oikeuteen perustuvat tukipalvelut Kuljetuspalvelu Henkilökohtainen apu Tulkkipalvelut Palveluasuminen Asunnon muutostyöt Päivätoiminta Kunnan järjestämät harkinnanvaraiset palvelut TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS OPETUS JA KOULUTUS Perusopetus Ammattikoulutus ja korkeakouluopinnot TYÖ, TOIMEENTULO JA SOSIAALITURVA HENKILÖKOHTAINEN KOSKEMATTOMUUS JA PERHE-ELÄMÄ KULTTUURI, LIIKUNTA JA VIRKISTYS SITOUTUMINEN JA SEURANTA Inkoon keskustan esteettömyyskartoitus kesällä 2010 LIITE 1. TOIMENPITEET Toteutuneet toimenpiteet Lyhyen aikavälin toimenpiteet Pitkän aikavälin toimenpiteet LIITE 2. VIITTEITÄ JA LISÄTIETOA LIITE 3. INKOON VAMMAISNEUVOSTO 2009-2012
2 VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Vammaispoliittisen ohjelman tarve Vuonna 1993 YK:n yleiskokous hyväksyi 22 erilaista yleisohjetta varmistaakseen vammaisten ihmisten osallisuuden ja tasavertaisuuden. Useat maailman maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet toteuttamaan ohjeiden hengen ja sisällön, niin yleisellä kuin paikallisellakin tasolla. YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Suomi ei kuitenkaan vielä ole ratifioinut yleissopimusta, sillä se edellyttäisi ensin kansallisen lainsäädännön harmonisoinnin. Inkoon vammaispoliittinen ohjelma on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka pyrkimyksenä on taata vammaisille tasavertaiset olosuhteet niin Suomessa kuin koko maailmassa. Suomen ensimmäinen kansallinen vammaispoliittinen ohjelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 1995 ja sitä on vastikään päivitetty (2010). Inkoon kunta sai vuonna 2003 vammaispoliittisen ohjelmansa, mikä on nyt päivitetty. Kaikkia koskevat perusvapaudet ja -oikeudet sisältyvät Suomen perustuslakiin. Syrjinnän kieltäviä määräyksiä on yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa. Vaikeavammaisten oikeudet vammaisuuteensa liittyvistä palveluista ja tukitoimista määritellään laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaisten oikeuksien huomioonottaminen sisältyy myös maankäyttöja rakennuslakiin. Esteettömyys ei tarkoita vain fyysistä saavutettavuutta. Toimintarajoitteisilla henkilöillä voi fyysisen toimintakyvyn lisäksi olla ongelmia myös henkisessä ja älyllisessä toimintakyvyssä. Esteettömyys on laaja kokonaisuus kattaen myös työn, vapaa-ajantoiminnan, kulttuurin ja opinnot. Välttämättömät palvelut, kuten myös tarpeellisten toimivien ja henkilökohtaisesti sovitettujen apuvälineiden, pitää olla saatavissa. Kaikki informaatio pitää olla helposti ymmärrettävissä ja saavutettavissa. Yleistä suhtautumista sekä asenteita muokataan jatkuvasti, jotta kanssaihmisten ymmärrys ja tietoisuus lisääntyisi niitä ihmisiä kohtaan, joilla on erityistarpeita. Inkoon kunnan vammaispoliittinen ohjelma Inkoon kunta huomioi päätöksissään käytännön ratkaisut toimintarajoitteisten henkilöiden päivittäisen elämän helpottamiseksi, jotta nämä saavuttaisivat mahdollisimman suuren tasavertaisuuden ja osallisuuden. Yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa kunta haluaa myös edistää kehitystä mahdollistaakseen toimintarajoitteisen henkilön aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan, samalla pyrkien torjumaan syrjäytymisen ja passivoitumisen. Toimintarajoitteisuudestaan huolimatta henkilö voi olla tasavertainen ja osallistuva kansalainen täysine itsemääräämisoikeuksineen sekä samalla itse hyvän ja mielekkään elämän paras asiantuntija. Vuoden 2003 vammaispoliittinen ohjelma oli lähtökohta jatkuvalle prosessille tarkoituksena taata hyvät elinehdot Inkoon kunnan toimintarajoitteisille henkilöille. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Inkoon kunta muodosti yhdessä Lohjan, Siuntion ja Karjalohjan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (LOST) vuoden 2009 alusta lukien. LOST:,in vammaisneuvosto käsittelee yhteistoiminta-alueen yhteisiä vammaisasioita, Inkoon vammaisneuvosto pääasiallisesti paikallisia asioita.
3 YMPÄRISTÖ Tietoisuus ja tiedottaminen Kielteiset asenteet ja puutteellinen tieto voivat olla vaikeammin voitettavissa kuin näkyvät esteet. Siksi kunta pyrkiikin aktiivisesti parantamaan henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten tietoisuutta vammaisuudesta sekä vammaisten oikeuksista ja tarpeista. Jotta virkamiehet pystyisivät hoitamaan tiedotusvelvollisuutensa, heidän on jatkuvasti saatava koulutusta vammaisasioissa. Vammaisten pitää tarvittaessa saada neuvoja ja tukea virkamiehiltä, kuten esim. apua anomusten täyttämisessä. Kuntalaisille suunnatun informaation tulee kokonaisuudessaan olla helposti saatavilla, helppolukuista ja myös näkö- ja liikuntarajoitteisten käytettävissä. Inkoon kunnan kotisivua laadittaessa huomioidaan käytettävyysvaatimukset, jotta ne sopisivat myös erityisryhmille, kuten heikkonäköisille ja henkilöille, joilla on luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Kunta valvoo, että kuntien yhteisten toimielinten tiedonvälityksessä huomioidaan myös Inkoo ja inkoolaiset. Fyysinen ympäristö Maankäytön suunnittelu Kunta huomioi vammaisnäkökulman kaikessa maankäytön suunnittelussa. Kokonaisvastuu on kunnanhallituksella. Kunta selvittää kiinteistöjen, ulkoalueiden ja kevyen liikenteen väylien saavutettavuuden. Vammaisneuvostolle on varattava tilaisuus kommentoida suunnitelmia ja piirustuksia suunnittelun alkuvaiheista lähtien.
4 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tulee edistää turvallista, terveellistä, viihtyisää, sosiaalisesti toimivaa ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeita tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Vammaisten käyttöön sopeutetut rakennukset ja liikennejärjestelyt soveltuvat myös henkilöille, joilla ei ole toimintarajoitteita. Eri toimintarajoitteisilla henkilöryhmillä on rakennuksille kullakin omat vaateensa. Liikuntavammaisilla on vaikeuksia portaissa ja vastaavissa tiloissa; näkövammaiset tarvitsevat kunnolla valaistun ympäristön, mikä on helposti hahmoteltavissa; kuulovammaiset hyötyvät hyvästä akustiikasta ja induktiosilmukoista sekä allergikot rakennuksesta, jossa ei ole allergisoivia materiaaleja. Nämä vaatimukset on otettava huomioon jo suunnittelussa. Määräykset Tietyt erikseen mainittavat rakennukset, kuten hallinto- ja palvelurakennukset sekä muunlaisissa rakennuksissa toimivat liike- ja palvelutilat, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla pitää sinänsä olla mahdollisuus päästä, pitää myös olla toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumiselle sopivat. Määräykset koskevat aina julkisia uudisrakennuksia sekä uusia rakennuksia, joihin tasa-arvoa ajatellen tulee olla pääsymahdollisuus, kuten esim. kauppoja ja pankkeja. Määräykset koskevat myös ulkoalueita ja liikenneväyliä myönnettäessä niille rakennuslupaa. Kunnalla on mahdollisuus edistää vammaisystävällistä rakentamista rakennuslupia myöntäessään. Rakennustarkastustoimen aktiivisuudella ja tietoisuudella on ratkaiseva merkitys asioiden edistämisessä. Suunnittelijoiden edellytetään olevan tietoisia vammaisten tarpeista jo rakennushankkeita suunniteltaessa. Rakennuslautakunnan ja -tarkastustoimen sekä urakoitsijoiden tulee toimia siten, että rakennushankkeet täyttävät saavutettavuusnormit. VAMMAISPALVELUN TUKIPALVELUT Jotta vammaiset voisivat elää ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, samoine oikeuksineen ja velvollisuuksineen kuin kaikilla muilla, tarvitaan tukipalveluja. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettu laki säätelee tukipalveluja, joihin toimintarajoitteisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus. Avun tarve on otettava huomioon kaikille toimintarajoitteisille henkilöille laadittavissa henkilökohtaisissa palvelusuunnitelmissa, ja jota päivitetään tarvittaessa. Kunta vastaa vammaisten subjektiiviseen oikeuteen perustuvien tukipalveluihin tarvittavista riittävistä määrärahoista. Vammaispalvelulaki määrittelee palvelujen vähimmäistason; palvelut myönnetään iästä riippumatta. Tämä vammaispalvelulaki ei kuitenkaan koske normaaliin ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja toimintaesteitä. Lakisääteiset subjektiiviset oikeudet myönnetään riippumatta siitä, onko kunta varannut talousarvioon määrärahaa vai ei. Tietyt muut palvelut ja tukitoimet järjestetään harkinnanvaraisesti kunnan talousarvion puitteissa. Subjektiiviseen oikeuteen perustuvat tukipalvelut Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen; samoin päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasumista, mikäli henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.
Kuljetuspalvelu Erityisistä liikkumisvaikeuksista kärsivillä henkilöillä, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi eivät voi käyttää joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia, on oikeus kuljetuspalveluihin ja niihin liittyviin saattajapalveluihin työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen ja muun sellaisen jokapäiväiseen elämään liittyvän syyn vuoksi. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen kotona tai kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä tai opinnoissa, vapaa-ajanharrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä tarvitsemaa välttämätöntä apua. Kunta voi järjestää henkilökohtaisen avun korvaamalla henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunta voi vaihtoehtoisesti myöntää kohtuusuuruisen palvelusetelin, jolla vammainen voi hankkia itselleen avustajapalvelua. Kolmantena vaihtoehtona kunta voi ostaa avustajapalvelua julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, tai järjestää palvelun itse tai solmia palvelusopimuksen toisen kunnan tai kuntien kanssa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen omat mielipiteet ja toiveet sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja vammaisen elämäntilanne kokonaisuudessaan. 5 Tulkkipalvelut Henkilöt, jotka tarvitsevat tulkkia työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen tai muun syyn vuoksi voivat saada vammaispalveluna tulkkipalveluja. Tulkkipalvelu voidaan järjestää viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä. Palveluasuminen Palveluasumiseen kuuluu asunto sekä sellaiset asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväisen suoriutumisen kannalta. Asuminen voidaan järjestää palvelutalossa tai vammaiselle sopeutetussa omassa kodissa tukipalveluiden, henkilökohtaisten
6 avustajien, omaishoitajien tai näiden yhdistelmän avulla. Inkoon kunta pyrkii ensisijaisesti järjestämään asumisen omassa kodissa riittävien tukitoimien avulla. Asunnon muutostyöt Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos toimenpiteet ovat vamman tai sairauden johdosta välttämättömiä jotta selvitään normaaleista arkitoimista. Lisäksi välttämättömät apuvälineet korvataan, kuten nostolaite ja turvahälytin; myös valaistuksen muutostyöt korvataan. Päivätoiminta Työkyvyttömille, toimintakyvyltään vaikeasti rajoittuneille henkilöille järjestetään päivätoimintaa sosiaalisten kontaktien edistämiseksi ja itsenäisen elämän tukemiseksi. Kunnan järjestämät harkinnanvaraiset palvelut Korvaus muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuvista kuluista suoritetaan joko osittain tai kokonaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumiseen, viestintään, henkilökohtaiseen suoriutumiseen kotona tai vapaa-aikana. Tällaiset kustannukset voivat aiheutua esim. auton hankinnasta ja varustamisesta, kotitalouskoneista, tietokoneista sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvistä välineistä. Vamman tai sairauden takia tarvittavan erikoisruokavalion, -vaatteiden tai jalkineiden ylimääräiset kustannukset voidaan myös korvata kokonaan tai osittain. Niiden välineiden, koneiden ja laitteiden kustannuksista, jotka vammainen tarvitsee selvitäkseen päivittäisistä toimistaan, korvataan puolet. Kuitenkin korvataan kokonaan vamman johdosta tarpeelliset muutostyöt vakiomallisiin välineisiin, koneisiin tai laitteisiin. Lisäksi kunta voi tarjota vammaisen käyttöön korvauksetta välineitä, koneita ja laitteita.
7 TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS Julkinen terveydenhuolto vastaa väestön terveys- ja sosiaalihuollosta sekä suoraan sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Tällöin terveydenhuolto vastaa myös kuntoutuksen ohjauksesta ja päivittäin tarvittavista esim. liikunta- ja kommunikaatioapuvälineistä. Inkoon kunta muodostaa yhdessä Lohjan kaupungin, Siuntion ja Karjalohjan kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (LOST), joka vastaa kunnan osalta sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuollosta sekä koordinoi erikoissairaanhoidon käytön. Terveydenhuollon sosiaalityö suunnataan turvaamaan vammaisen hoitoedellytykset ja selvittämään sairaudesta ja vammaisuudesta johtuvat ongelmatilanteet. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja auttaa vammaista henkilöä selviytymään omien mahdollisuuksiensa edellyttämällä tavalla. Kansaneläkelaitos (KELA) järjestää ja kustantaa vaikeavammaisten henkilöiden lakisääteisen ammatillisen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen, jossa kuntoutuksen tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa vammaisen työ- tai toimintakykyä ja tukea mahdollisuuksia selvitä arjesta. KELA edellyttää, että asiakkaalle on myönnetty hoitotuki tai vammaistuki vähintään korotettuna. Valtion talousarviossa vuosittain myönnettävien varojen puitteissa KELA järjestää myös harkinnanvaraista kuntoutusta. Tätä harkinnanvaraista kuntoutusta järjestetään esim. henkilökohtaisten kuntoutusjaksojen, kuntoutuskurssien, sopeutumisvalmennuksen, ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen kuntoutuksen (ASLAK), psykoterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen muodossa. Mikäli henkilö ei saa näitä KELA:n kustantamia etuja, kunta voi järjestää niitä oman harkintansa mukaan. Inkoon kunnalla on lakisääteinen kuntoutusyhteistyöryhmä, joka voi käsitellä monimutkaisia kuntoutustapauksia. Tässä ryhmässä useiden viranomaisten edustajat toimivat yhteistyössä löytääkseen asiakkaan kuntoutukseen parhaan toimintatavan. Yhteistyö tapahtuu LOST:in puitteissa. OPETUS JA KOULUTUS Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioitaan soveltamaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja järjestämään kaikille avointa koulutusta sekä muodollista että epämuodollista. Perusopetus Kaikki lapset ovat oppivelvollisia, riippumatta mahdollisesta toimintakyvyn rajoituksesta, sairaudesta tai oppimisvaikeudesta. Tämä velvoittaa omaksumaan perusopetuslaissa ja opintosuunnitelman perusteissa vahvistetun perusopetuksen oppimäärän. Yleensä oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oikeus koulunkäyntiin koskee myös kehitysvammaisia lapsia. Opetus on ensisijaisesti järjestettävä lapsen lähikoulussa siten, ettei lapsen ystäväpiiri ja ympäristö vaihdu koulunkäynnin alkaessa. Yhdenvertainen opetus vaatii riittäviä resursseja. On järjestettävä koulunkäyntiavustajia, apuvälineitä ja tulkkipalvelua. Koulujen opintosuunnitelmien tulee olla joustavia ja sopeutettavia. Opettajille tarjotaan mahdollisuus
jatkokoulutukseen vammaisten lasten opetukseen tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Opetusta varten on olemassa sekä ruotsin- että suomenkielisiä erityisopettajia. Mikäli on ilmeistä, ettei lapsi voi vammaisuuden tai sairauden takia saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, voi oppivelvollisuus olla yksitoista vuotta (nk. pidennetty oppivelvollisuus). Erityisopetuspäätös tehdään oppilaille, joilla ei vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriöiden tai muun näihin verrattavan syyn johdosta ole edellytyksiä saavuttaa perusopetuksen tavoitteita. Tällainen päätös edellyttää lääkärin tai psykologin lausuntoa tai sosiaalista selvitystä. Erityisopetus voidaan järjestää oppilaan yleisopetusryhmässä tai erityisluokassa. Nykyisin erityisopetus järjestetään yhä useammin oppilaan omassa lähikoulussa. Erityisopetus voi olla myös osa-aikaista. 8 Ammattikoulutus ja korkeakouluopinnot Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai oppilashuoltopalveluja vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn johdosta. Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijat saavat saman pätevyyden kuin muussa ammattikoulutuksessa. Opetus voidaan sopeuttaa kokonaan tai osittain opiskelijan edellytysten mukaiseksi. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOJKS), joka huomioi opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet. Harjaantumis- ja kuntoutustarkoituksessa annettu opetus ja ohjaus on tarkoitettu vammaisille opiskelijoille, joiden on harjoitettava perusvalmiuksiaan ennen kuin aloittavat perusammattikoulutuksensa tai alkavat opiskella. Tavoitteena voi myös olla harjoittaa ja kuntouttaa opiskelijoita työhön tai itsenäiseen elämään. Toimintarajoitteinen henkilö voi saada KELA:n
9 myöntämää taloudellista tukea ammattikoulutukseen opintotukea vastaavan kuntoutusrahan muodossa. Tämä takaa toimeentulon myös korkeakouluopintojen aikana. TYÖ, TOIMEENTULO JA SOSIAALITURVA Koulutuksen jälkeen on löydettävä työpaikka. Euroopan komission mukaan vammaiset henkilöt ovat selvästi aliedustettuja työelämässä. Sekä Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma että valtioneuvoston vammaispoliittinen selonteko vuodelta 2006 korostavat tarvetta parantaa vammaisten työllisyyttä. Kunnan tulee aktiivisesti edistää vammaisten mahdollisuuksia saada työtä niin kunnan omilla työpaikoilla kun yksityisessä elinkeinoelämässäkin. Tarvittaessa kunnan tulee tiedottaa vammaisille mahdollisuuksista saada suojatyötä tai erillistuettua työtä ja toimintaa. Kårkulla samkommun ja Eteva kuntayhtymä järjestävät kehitysvammaisille suojatyötä ja toimintaa. Valtio ja kunta vastaavat riittävän taloudellisen tuen saannista, jos toimintarajoitteiset ihmiset ovat tilapäisesti menettäneet ansiotulonsa, jos ansiotulot ovat alentuneet tai jos heillä ei ole lainkaan mahdollisuuksia käydä työssä, mikäli tämä johtuu toimintakyvyn rajoittumisesta tai siihen liittyvistä tekijöistä. Toimeentuloturva on osa Suomen sosiaaliturvaa ja takaa kaikille ihmisille riittävän perusturvan ja kohtuullisen toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu perustoimentulotuesta, ts. taloudellisesta tuesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Yhteiskunnan panokset ovat tarpeen osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen ja köyhyyden vähentämiseksi.
10 HENKILÖKOHTAINEN KOSKEMATTOMUUS JA PERHE-ELÄMÄ Toimintakyvyltään fyysisesti tai psyykkisesti rajoittuneella ihmisellä on sama oikeus valita oma elämäntapansa, asumismuodosta riippumatta, kuten kaikilla muillakin. Henkilökohtaista koskemattomuutta, sekä ruumiillista että henkistä loukkaamattomuutta, on kunnioitettava kaikissa tilanteissa. Kaikki toimintarajoitteisten henkilöiden avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja parisuhteisiin liittyvä syrjintä torjutaan. Kotona asumista tuetaan tarpeellisin toimenpitein jotta mahdollisuuksien mukaan voidaan välttää laitosasuminen. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VIRKISTYS Euroopan parlamentti korostaa urheilutoiminnan tarjoavan nuorisolle runsaasti terveitä elämäntapoja tukevaa toimintaa sekä edistää joukkuehenkeä, reilua peliä ja vastuuta. Lisäksi korostetaan nuorten tarvitsevan valistusta urheiluun liittyvän väkivallan torjumiseksi. Parlamentti peräänkuuluttaa toimintarajoitteisille nuorille suunnattuja erityisiä ohjelmia. Vammaisille taataan mahdollisuus osallistua kulttuurielämään yhtäläisin ehdoin muiden kanssa ja taataan samat mahdollisuudet virkistykseen ja liikuntaan. Kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajantilat sopeutetaan henkilöille, joiden toimintakyky on rajoittunut. Inkoossa suuri osa kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoiminnasta järjestetään eri seurantaloissa. Tilojen esteettömyys on huomioitava kunnan myöntäessä yhdistyksille taloudellista tukea. Myös kansalaisopiston kurssien on oltava esteettömiä.
11 SITOUTUMINEN JA SEURANTA Vammaispoliittinen ohjelma on moraalinen ja poliittinen tahdonilmaus, joka huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Kunnanvaltuusto hyväksyy vammaispoliittisen ohjelman. Vammaisneuvosto vastaa yhteistyössä kunnanhallituksen kanssa vammaispoliittisen ohjelman hengen ja kirjaimen käytännön toteuttamisesta, sen esillä pitämisestä sekä sen päivittämisestä tarvittaessa. Inkoon keskustan esteettömyyskartoitus kesällä 2010 Työryhmä tarkasti Inkoon kirkonkylän julkisten rakennusten esteettömyyttä kesällä 2010. Tarkastaminen suoritettiin useaan otteeseen. Ryhmän jäsenistä muutamat liikkuivat eri apuvälineitä, mm. manuaali- ja sähköpyörätuolia käyttäen. He kokeilivat käytännössä miten rakennuksiin päästiin omatoimisesti sisälle, miten siellä pystyi liikkumaan, käyttämään palveluita ja tiloja ja tarkastivat mm. inva- wc:n toimivuutta. Ryhmä tarkasti mm. kunnantaloa, kauppoja, pankkeja, kahviloita, ravintoloita, apteekkia, kirjastoa, kirkkoa sekä seurakunnan muita kiinteistöjä, sekä jossain määrin myös kevyen liikenteen väyliä. Pyrittiin antamaan välitöntä suullista palautetta myönteisessä hengessä jotta kiinnitettäisiin omistajan/vastuuhenkilön huomiota mahdollisiin ongelmallisiin tai huonosti toimiviin ratkaisuihin. Sopimuksen mukaan annettiin joissakin tapauksissa myös kirjallinen palaute jatkotoimenpiteiden helpottamiseksi. Vastaanotto oli yleisesti ilahduttavan myönteistä. Tarkastusta pyritään tulevaisuudessa säännöllisesti toistamaan.
12 LIITE 1: TOIMENPITEET Toteutuneet toimenpiteet o vammaisnäkökulma on huomioitu aiempaa paremmin suunnittelussa ja päätöksenteossa o tietoisuus on lisääntynyt o palveluoppaita on julkaistu ja infotilaisuuksia on järjestetty o Inkoon keskustan esteettömyys on kartoitettu o invapysäköintipaikat julkisten rakennusten yhteydessä on merkitty o terveyskeskuksen fysioterapia- ja hammaslääkärivastaanotot on tehty esteettömäksi o kevyenliikenteenväylien turvallisuutta on parannettu Bollstantieltä Ola Westmanin puistotielle (pappilan navettarakennuksesta jokisillalle) Ulappatieltä Hagantielle (jokisillalta palvelutaloon) Rantatiellä (jokisillalta Delta café:n ohi maalaiturille) Lyhyen aikavälin toimenpiteet o kunnantalon alakerran esteettömyyttä parannetaan (sisäänkäynnit, portaat ja inva-wc:t) o vammaisystävällisemmät wc:t terveysaseman vastaanoton yhteydessä o kirjaston esteettömyyttä parannetaan (sisäänkäynti ja wc) o invapysäköintipaikkojen merkintää parannetaan julkisten rakennusten yhteydessä o Suurkirkontien liikenneturvallisuutta parannetaan (suojatie ja ramppi Nordea-pankin kohdalla) Pitkän aikavälin toimenpiteet o palvelutalon laajennus o palvelutalon hissi ja pohjakerroksen esteettömyys o palvelutalolle johtava tie kestopäällystetään (Hagantie) o kevyenliikenteenväylä ja suojatie Pikkunummentiellä o liikenneturvallisuus Tähtelänpolun suojatien kohdalla Dalin alueella o keskuspuiston asemakaava Suurkirkontien luona yhteistyössä Inkoon seurakunnan kanssa
13 LIITE 2. VIITTEITÄ JA LISÄTIETOA YK:N YLEISOHJEET www.stm.fi Esitteet 2007:4 Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä VALTAKUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO VANE www.vane.to Suomen vammaispoliittinen ohjelma www.vane.to/vampo_etusivu.html Opas liikkumisesteettömän kunnan rakentamiseksi www.vane.to/kirjasto_korjaussarja.html Ohjeita kunnallisille vammaisneuvostoille www.vane.to/kirjasto/ompelurasia09.pdf AJANTASAINEN LAINSÄÄDÄNTÖ www.finlex.fi Suomen perustuslaki 1991/731 Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132 Maankäyttö- ja rakennusasetus 1999/895 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Sosiaalihuoltoasetus 1983/607 Laki vammaisetuuksista 2007/570 Perusopetuslaki 1998/628 Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630 Asetus ammatillisesta koulutuksesta 1998/811 Laki toimeentulotuesta 1997/1412 Yhdenvertaisuuslaki 2004/21 MUITA SIVUSTOJA: Suomen Rakentamismääräyskokoelma www.ymparisto.fi/rakentamismaaraykset Inkoon kunta puh.09-295 151 www.inkoo.fi Lohjan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (LOST) puh.019-3690 www.lohja.fi Inkoon terveysasema puh.09-2606 1371, 09-2606 1372 Inkoon sosiaaliasiamies tavoitettavissa Raaseporin kaupunginkanslian kautta puh.019-289 2000
14 LIITE 3: Vammaisneuvoston jäsenet tavoittaa Inkoon kunnankanslian kautta puh.09-295 151 INKOON VAMMAISNEUVOSTO 2009-2012 Carita Viljanen, puheenjohtaja Carl-Mikael Westermark Bjarne Örnmark Pia Rendic Soile Gustafsson VARAJÄSENET Pirta Silaste Rosita Ahlgren Nils Kevin Anniina Raita Britta Lindblom Inkoon keskustan esteettömyyskartoitus, työryhmä koostuen jäsenistä Rosita Ahlgren, Bjarne Örnmark, Carl-Mikael Westermark, sihteeri Gunnar Nyberg ja puheenjohtaja Carita Viljanen Esteettömyyskysymyksissä voi ottaa yhteyttä vammaisneuvostoon. Vammaisneuvosto vie tarvittaessa asiaa eteenpäin. Tämän ohjelman piirrokset ovat Merituulen koulun luokkien 2 A ja 2 B oppilaiden tekemiä