Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin Kalapaikkaopas
Esipuhe Tähän kalapaikkaoppaaseen on tarkoitus kerätä kaikki vesistöt, joissa järjestetään kalastuskilpailuja sekä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon muita vesistöjä. Painokoko on A5. Myös mainoksia voi jo tarjota sekä hankkia piirin kilpailukalenterissa käytetyin ehdoin. Tätä opasta päivitetään verkkoon sitä mukaa, kun aineistoa kertyy ja painoversio on toivottavasti valmis kesään 201 2 mennessä. Lähetä haluamasi muotoinen / esimerkkien mukaan muotoiltu aineisto toistaiseksi Anssi Vainikalle osoitteella: anssi.vainikka@gmail.com Jos olet kiinnostunut taittotyöstä Scribus-ohjelmalla, olethan yhteydessä niin ikään Anssiin tai Lauriin. Tämän oppaan tekemiseen ovat osallistuneet: Martti Knuutinen Jani Koskimäki Teuvo Käsmä Petri Prokkola Arto Salmela Anssi Vainikka Päivitetty viimeeksi 11.6.201 2
Malli kalapaikkaoppaan kalapaikkatietojen ilmoittamiseen (seuraavalla sivulla esitäytetty esimerkki). Lähetä täytetyt tiedot sähköpostilla Anssi Vainikalle anssi.vainikka@gmail.com Vesistö / paikkakunta: Pinta-ala / keskisyvyys: Veneenlaskupaikat ja tavoitettavuus: Kilpailujen järjestäminen:
Ii Kuusamo Muhos Kalastusmuodot: Oulujoki, Muhoslampi - Laukansilta onki, pilkki, perho, uistelu, jigikalastus Montan voimalan alakanava (pois suljettuna1 00 m rauhoitusalue) soveltuu rannalta kalastamiseen. Erityisesti venesataman penkat Muhosjokisuulla ja Laukansillan ranta-alueet soveltuvat rannalta kalastukseen. Vetouistelu onnistuu Oulujoen koko pituudella. Pilkki/jigikalastus onnistuu parhaiten Muhoslammen alueella. Kalat: Lohi, taimen, siika, harjus, kuha, ahven, hauki, lahna, made. Veneenlaskupaikat: Oulujoen eteläpuol : Venesatama Kirkkosaaressa. Oulujoen pohjoispuoli: Montan voimalan alakanava, Laukansillan vieressä Laavut ja tulipaikat: Montan alakanava, Rovastinsaari, Määtänsaari. Kalastusluvat: http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/ Muhoskylän osakaskunta, Laitasaaren osakaskunta.
Opastus: Kalastusmuodot: Kalat: Laavu: Matkajärvi Oulu-Utoslahden tieltä Onki, heittouistelu, perhokalastus Kirjolohi, siika, ahven, hauki Järven pohjoisrannalla Järvi on erityiskalastuskohde, vaaditaan erillislupa. Katso : www. OULUJOEN KALASTUSALUE / Laitasaaren osakaskunta Muhosjoki, Poikajoki Opastus: Hirsijärven tieltä, Muhos-Kestilä -tieltä Kalastusmuodot: Perhokalastus, heittouistelu Koskikalastuskohteet: Akanmyllynkoski, Matkakoski Muhosjoella, Liimanninkoski Poikajoella. Kalat: Taimen, harjus, ahven, hauki http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/ Muhoskylän osakaskunta Opastus: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Kalastusluvat: Ahvenjärvet Oulu-Kajaani -tieltä, Hirsijärventietä Onki, pilkki, heittouistelu Molempien järvien rannat, poissuljettuna ranta-astuksen kohdat. Kirjolohi, siika, ahven, hauki, made http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/ Muhosjoen osakaskunta
Oulu Pinta-ala / keskis: Saavutettavuus: Kilpailut: Kuivasjärvi 82 ha / 1,45 m ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Kaijonharjun puoleisella rannalla yksi veneluiska. Lisäksi kalastettavissa tietyin paikoin rannalta. Talvella helpoin kulku jättämällä auto yliopiston kirjaston parkkipaikalle, josta n. 200 m kävely järvelle. Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä pyydyslupia Oulu1 0 palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä. Oululaisilla seuroille ilmaista, muille Oulun kaupungin luvalla. Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden alhainen happipitoisuus ja kalakuolemat. Pääosin soilta peräisin olevan veden happipitoisuutta on pyritty nostamaan keinotekoisin menetelmin 1 980-luvulta lähtien, viimeisimpänä keinona veden johtaminen Oulujoesta. Kuivasjärvi on merkittävä merestä nousevien kalojen kutualue, ja joinain talvina järvestä voidaan saada suuria ahvensaaliita. Pilkkikilpailupaikkana haasteellinen saaliiden ollessa yleensä vain muutamia satoja grammoja. Soveltuu kesäisin esimerkiksi hauen perhokalastukseen.
Pinta-ala/keskis. Kilpailut: Kuivasmeri n. 3000 ha / 6 m Ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lohi, seipi, siika, särki, säyne, taimen Läänikohtainen viehelupa, Oulun kaupungin lupa Oulun alueen vesille. NEP:n lupa 1 0. Kaupungilta ja Karinkannan osakaskunnalta erikseen lupa. Kuivasmeri on Oulun Rajakylän, Pateniemen ja Herukan kaupunginosien edustalla sijaitseva Perämeren lahti, joka rajoittuu lännessä Kellon Kraaseliin ja Rapakariin. Ahvenen esiintyminen alueella riippuu voimakkaasti virtauksista ja sääoloista. Parhaimmillaan huippuahvenpaikka, heikoimmillaan erittäin huono kalapaikka. Kesällä mahdollisuus isoon haukeen ja kuhaan. Patelan edustan satama-allas on tunnettu särjen ja kuoreen pilkkipaikka viimeisillä jäillä. Parhaat ahvenpaikat Kraaselin saaren penkoissa ja ulapalla. Kaloissa voi ajoittain esiintyä makuvirheitä lähistön teollisuuden ja kaupungin jätevesien purkupaikan vuoksi. Hyvä ja helppo pilkkikilpailujen pitopaikka (vaihtoehdot: Taskisen venesatama, Valkamatien uimaranta, Jukurintien venesatama tai Rajahaudan venesatama).
Kuivasoja ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Läänikohtainen viehelupa. Kuivasoja saa alkunsa Kuivasjärvestä ja laskee Perämereen. Kuivasojan vesi on humusaineiden tummaksi värjäämää, ulkonäöltään kahvin kaltaista. Alajuoksua kohti mentäessä sameus lisääntyy entisestään, kun Kuivasojaan laskee useita kaivettuja ojia. Kuivasojaa on jonkin verran perattu ja mutkia sekä suvantoja oikaistu, mutta joitakin suvantokohtia on kuitenkin säästynyt kalapaikoiksi. Parhaat kalapaikat sijaitsevat yläjuoksulla. Ratamotiestä alaspäin ojan saavutettavuutta ja kalastettavuutta rajoittaa paikoin runsas ranta-asutus. Kuivasojasta on mahdollista saada merestä noussutta yläpuolisissa järvissä kudulla käynyttä ahventa, haukea ja särkeä. Ahvensesonkia jatkuu usein kudun jälkeen vaihtelevasti läpi avovesikauden, ja toisinaan merta kohti palaavaa ahventa saadaan vielä syksyn ensijäiltä pilkkimällä.
Pinta-ala/keskis. Pinta-ala/keskis. Niilesjärvi 70 ha / 3 m Ahven, hauki, kiiski ja särki Niilesjärvi on rehevä järvi Valkiaisjärven naapurissa. Rehevyyden takia järvi soveltuu pilkkimiseen lähinnä ensimmäisillä jäillä. Kesällä huono kalastusjärvi runsaiden mökkien vuoksi. Läänikohtainen viehelupa. Pyykösjärvi/ Oulu 1 46 ha / 1,3 m Ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia. Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä pyydyslupia Oulu1 0 palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä. Pyykösjärvi on Kuivasojan vesistön ylin järvi. Tummavetiseen Kuivasjärveen verrattuna Pyykösjärven vesi on huomattavasti vähemmän humusaineita sisältävää ja siten selvästi kirkkaampaa. Selkeimmin tämä ero järvien välillä on havaittavissa talvella, jolloin kesäinen Pyykösjärvelle tyypillinen vihertävä leväsamennus on poissa. Niinpä Pyykösjärvessä riittää paremmin valoa jään alla ja syönti säilyy läpi talven parempana kuin Kuivasjärvessä. Keväällä Pyykösjärveen nousee merestä Kuivasojan, Kuivasjärven ja Laholaisojan kautta ahventa, haukea ja muita kevätkutuisia kaloja. Kutuajan jälkeen kalat liikkuvat päinvastaiseen suuntaan Pyykösjärvestä kohti merta. Keväisen
kutunousun runsaus sekä paluuvaelluksen ajoittuminen vaihtelevat vuodesta toiseen. Tästä johtuen esimerkiksi Pyykösjärvestä saatavat ahvensaaliit voivat jonakin vuonna olla erittäin runsaita siten, että hyviä saaliita saadaan pitkin talvea. Jonakin toisena vuonna saaliit jäävät murto-osaan huippuvuosien saaliista siten, että talvella kunnon ahvensaaliita saadaan lähinnä ensijäiltä. Merestä nousseina Pyykösjärven ahvenet ovat hyvinkin fileoitavan sekä syötävän kokoisia, eli samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Kuivasmerellä. Hauen saaminen Pyykösjärvestä onnistuu sen verran helposti, että myös ahventa tavoiteltaessa haukiperukkeen käyttö vähentää viehemenetyksiä. Pyykösjärvessä on jo vuosikymmenien ajan ollut pahoja rehevöitymisongelmia happikatoineen ja kalakuolemineen. Näitä ongelmia on tähän mennessä pyritty torjumaan hapettamalla Pyykösjärven vettä talvella. Uusimpana keinona järveen on vuodesta 201 0 lähtien pumpattu vesistön luontaiseen virtaamaan nähden huomattavia määriä Oulujoen vettä.
Pinta-ala/keskis. Valkiaisjärvi 32 ha / 3 m Ahven, hauki, kiiski, siika ja särki Valkiaisjärvi on kirkasvetinen harjualueen järvi, jossa elää kokojakaumaltaan monipuolinen ahvenkanta. Soveltuu erinomaisesti pilkkimiseen ensimmäisillä ja viimeisillä jäillä. Järvellä järjestetään myös pilkkikilpailuja. Läänikohtainen viehelupa Raahe Pinta-ala/keskis. Kilpailut: Saavutettavuus: Haapajärven tekoallas 440 ha / n. 2 m Läänikohtanen viehelupa. Lisäksi katiska ym. luvat 1 5 /vuosi Saloisten seo tai suoraan tilille 5381 03-44231 4. Muut tiedustelut numerosta 040-5490349 tai 80-263205 Sovitaan tapauskohtasesti puh. 040-5490349 tai 08-263205 Hauki, ahven, lahna ja särki myös madekanta on elpymässä. Järvelle on hyvät kulkuyhteydet valtatie 88 kautta. Järven pohjoisreunaa menevä tie on juuri kunnostettu, josta löytyy myös veneenlakupaikat. Ympäröivät maat on yksityisessä omistuksessa, joten venepaikasta on syytä sopia maanomistajan kanssa. Talvella tiestöt on pääsääntöisesti aurattuja. Verkkokalastus on kielletty.
Iso Viitajärvi Humuspitoinen Iso-Viitajärvi sijaitsee Malmitien (Kantatie E88) varressa noin 7 km Raahen keskustasta. Järvi piiloutuu metsämaisemaan ja on siten piilossa uteliaimmilta katseilta. Järvi on matala ja sen kalakanta koostuu käytännössä yksinomaan keväällä merestä, Ruonanojaa pitkin nousevista kaloista (ahvenista, särjistä, hauista). Järven rannat ovat soisia, mutta Vihannin puoleinen mäntykankaan pohja tarjoaa hyvän mahdollisuuden onginnan harjoittamiseen Talvella järvi on käytännössä tyhjä kaloista, lukuunottamatta järvessä olevaa pientä ruutanapopulaatiota. Myös joitakin ahvenia voidaan saada alkutalvesta saaliiksi. Huhtitoukokuussa ehdottoman saalisvarma kalapaikka. Kalaa saadaan hyvin ympäri järveä. Ahventa tavataan parhaiten heinikoiden sekä lumpeiden lähettyviltä. Kuljunlahti Rautaruukin makeanvedenaltaaksi aikoinaan pengerretty Kuljunlahti on ehdottomasti Raahen alueen kalapaikoista pomminvarmin. Etenkin särkikaloja kuten särkeä, lahnaa ja salakkaa on kutuaikana sekä syksyllä runsaasti liikkeellä. Myös isoja ahvenia ja haukeja on tarjolla vetouistelusta kiinnostuneille. Altaan syvin kohta on noin 6 metrin luokkaa ja kivipenkan lähettyviltä löytyy
jyrkkäreunainen harjanne, joka kerää kalaa tehokkaasti puoleensa koko padon matkalta. Alueen puustoa ja kasvustoa on harvennettu 2011 kesänä, joten puitteet ovat kesäongintaan sekä uisteluun mainiot. Altaan reunalle on rakennettu myös laavu kalastajia silmällä pitäen. Tehtaalta altaaseen lasketut kiintoainekuormitukset estävät kuitenkin saaliskalojen hyödyntämisen kotitarvekäytössä. Utajärvi Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Veneenlaskupaikka: Laavut ja tulipaikat: Kalastusluvat: Iso Rokuanjärvi Pelsolta Rokualle menevä ns. Keisarintie Pilkki, onki, uistelu, perho, vetouistelu Rannat ympäri järveä Hauki, ahven, särki, siika, made. Järven länsirannalla Järven länsirannalla (opastus) mm. Rokuan kuntokeskus katso: Oulujoen Kalastusalue.
Ajo-ohje : Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Veneenlaskupaikka: Laavut ja tulipaikat : Muuta: Kalastusluvat: Kirvesjärvi / Rokua Ahmas - Rokuatieltä opastus Pilkki, onki, uistin, perho, vetouistelu Rannat ympäri järveä Hauki, ahven, särki, siika, made Järven pohjoisrannalla Järven pohjoisrannalla opastetun tien päässä. Kalastus mahdollista myös liikuntavammaisille. Rokuan kuntokeskus kats: Oulujoen Kalastusalue Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Muuta: Kalastusluvat: Saarijärvi / Rokua Ajo-ohje: Kalastusmuodot: Kalastuspaikat: Kalat: Vaulujärvi / Rokua Muuta: Kalastusluvat : Ahmas-Rokuantieltä opastus Pilkki, onki, uistin, perho Rannat ympäri järveä Kirjolohi, taimen, siika, ahven, hauki Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa Rokuan kuntokeskus, Rokuantalo Ahmas-Rokuantieltä opastus Pilkki, Onki, Uistin, Perho. Rannat ympäri järveä Kirjolohi, taimen, siika, hauki, ahven, särki Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa Rokuan kuntokeskus / Rokuantalo
Taivalkoski Pinta-ala/keskis. Veneenlaskupaikka: Kostonjärvi 4400 ha/5m Taimen Hauki ahven Venesatamantie 50, betoniluiska Kostonjärvi on säännöstelyjärvi, vedenkorkeuden vaihtelu 5 m. Järvessä on hyvä taimenkanta, PVO:n velvoiteistutukset. Soveltuu erinomaisesti vetouisteluun. Läänikohtainen viehelupa, lisäksi Kostonjärven yhteislupaa myy Kalastaja Veikko Naumanen. Vihanti Pinta-ala/keskis. Kirkkojärvi 1 km2, 2 m Vihannin kirkonkylän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kirkkojärvi on aikoinaan kunnostettu (täytetty), oltuaan sitä ennen useamman vuoden ajan kuivilla. Kyseessä on matala järvi, keskisyvyyden jäädessä reiluun metriin. Järvi laskee Vihanninjokena Piipsanjokeen, josta edelleen Piipsjärveen Oulaisten pohjoispuolella. Järven kalasto on monipuolinen ja saalista saadaan hyvin myös talvella. Etenkin marras-joulukuun seutu ovat yleensä saalisvarmaa aikaa. Ahven ja särki toimivat järven pääkalalajeina. Aikoinaan järveen laskettiin myös kirjolohta, mutta nykyään sen istutustoiminta on tyystin lakkautettu.
Viehekalastusta varten järvelle tarvitaan erillinen lupa Vihannin kalastuskunnalta, yleisten lakisääteisten lupien lisäksi. Kohde soveltuu parhaiten talvikalastukseen (verkkokalastus, pilkintä), mutta järven pohjoisenpuoleiselta penkalta voidaan myös onkia. Talvisin parhaat kalapaikat sijaitsevat järven kylänpuolella. Ylivieska Pinta-ala/keskis. Tavoitettavuus: Kilpailut: Aartaminjärvi, Nivala-Sievi 70ha/ 1,8 m Ahven, särki, hauki Järvi on hyvin tasapohjainen, kiviä ei ole ollenkaan. Vesi on talvella kirkasta mutta tummuu kesällä. Sinileväkukinnot ovat jokakesäinen haitta. Tavallisin uistinhauki on 0,5-5-kiloinen. Pilkkisaalis koostuu yleensä 1 050 gramman ahvenista. Keväällä särjen osuus kasvaa. Keskimääräinen pilkkikisojen voittosaalis on viime vuosina ollut 4 kg, parhaimmillaan päästään 7 kiloon. Kalat ovat erittäin aktiivisia ympäri vuoden, myös keskitalvella. Aartaminjärvellä ahvenparvet ovat usein lähellä rantapenkkaa. Aartamintie vie rantaan josta voi laskea veneen vesille, ei erilistä luiskaa. Tie on aurattu talvisin ainakin rantaan, usein jäällekin puoliväliin järveä. Läänikohtainen viehelupa tai kalastuskunnan lupa Aartamintien alussa olevasta maatalosta. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää pitkin talvea kisoja Aartamissa. Erinomainen paikka
pilkkikilpailujen järjestämiseen.myös liikuntarajoitteiset pääsevät kalapaikoille. Parkkipaikalta on ensimmäisille apajille n. 30 metrin matka. Pinta-ala/keskis.: Tavoitettavuus: Iso-Kähtävä( Kähtäväjärvi, Kähtis), Ylivieska 1 00ha/ 1,5 m Ahven, särki, hauki, made, siika Erittäin tummavetinen järvi. Rannat ovat kivisiä ja harvaa kortteikkoa on 1 0-1 00 metriä rannasta. Ruohikkosuojatut uistimet pyytävät hyvin vedettäessä tai heittämällä kortteikossa. Tavallisin saalis on alle kilon hauki, mutta useita 5-7 kilon kalojakin tulee joka kesä. Lipalla ja ongella saa helposti pannullisen tai pari 30-1 00 gramman ahvenia. Kesäyönä kannattaa kokeilla siikoja perholla tai pienellä vaapulla. Siiat ovat 200 grammasta 1 kiloon. Ensijäillä loka-marraskuussa ovat ahvenet vielä syönnillään mutta joulu, tammi, helmikuussa on pilkkijän saalis melko varmasti kovin laiha. Maaliskuussa ahvenet ja siiat piristyvät ja päiväsaalis voikin olla useita kiloja. Kivinevan metsätie vie rantaan josta voi laskea veneen vesille, ei erillistä luiskaa. Useimmiten tie on aurattu talvisin rantaan. Tien viimeinen 800 metriä on Vieskan Vapakalastajien hallinnassa. Tietä lanataan ja aurataan talkoilla, joten kunto on hieman vaihteleva. Rannassa oleva laavu ja puut ovat vapaasti käytettävissä.
Kilpailut: Pinta-ala/keskis.: Läänikohtainen viehelupa tai Kähtävän kalakerhon lupa yksityisille vesialueille ja metsähallituksen lupa järven itäpuolen alueelle. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää maaliskuussa pilkkikilpailun. Parkkipaikka on jäällä, joten ihan parhaaseen ahvensesonkiin ei yleensä voida kilpailua järjestää. Parhaimmllaan tuolloin on jo kantohanget tai paljas jää, valitettavan usein on märässä lumessakin porskutettu. Kalajoki, keskiosa Joki on Ylivieskan ja Nivalan kohdalla 40-70 metriä leveää. Nivalassa joki virtaa Pidisjärven läpi. Pidisjärven pinta-ala on n. 400ha. Kosket ovat perattuja, osin kunnostettuja. Suvannoissa syvyys on yleensä 3-4 metriä, joitakin 6-8 metrisiä pienialaisia syvänteitä on patoaltaiden alaosissa. Ahven, kiiski, hauki, made, kuha, särki, lahna, säynävä, salakka, pasuri Humusruskea vesi on peräisin Sievin, Reisjärven ja Haapajärven metsäalueilta. Hamarista ylöspäin joki on padottu altaisiin, joissa koskia ei juurikaan ole. Vuorokautinen säännöstely haittaa varsinkin koskissa eläviä kaloja. Ahvenet löytyy kesäaikana koskien liepeiltä ja ruovikoiden reunoista. Yleensä onkija virveliahvenet ovat 50-400 grammaisia. Hauet ovat samoilla alueilla hieman syvemmässä vedessä. Uistimella saadut hauet ovat useinkin 2-6-kiloisia, joka vuosi saadaan monia yli 1 0 kg kaloja. Kuhat löytyvät
Tavoitettavuus: Kilpailut: suvannoista salakkaparvien alta. Kuhat ovat istutuksista peräisin ja yleisin saaliskoko on 0,7-2,5 kg. Lahnat oleilevat koko vesialueella, alkukesästä matalassa ja syksyä kohti syvemmälle siirtyen. Säynävät pitävät enemmän virtavedestä. Säynävät ja lahnat ovat 0,3-1,6-kiloisia. Kalajoen kalat ovatkin ahneita mäskille, usein kaloja alkaa tulla mäskiltä jo muutaman minuutin kuluttua mäskäyksestä. Talvella kalat ovat muutamissa talvehtimispaikoissa ja muualta niitä on aika vaikea löytää. Parhaita pilkkipaikkoja ovat Sointulan lahti, Visurin sillan seutu, Pylväsojan suu, Raudaskylän riippusilta ja Pidisjärvi. Talvella saalis on pääasiassa särkeä. Hyviä madesaaliita saa pilkkimällä Ylivieskan keskustasta alaspäin. Suosituin paikka on n. 1 km Ouluntien sillalta alaspäin. Virallisia veneenlaskupaikkoja on Sipilän rannassa ja Hamarin padon yläpuolella. Soutuveneen saa vesille monista paikoista. Kaikki kosket eivät ole veneellä kuljettavissa veden ollessa matalalla. Rannat ovat kovia joten rannalta kalastaminen onnistuu hyvin lukuunottamatta pusikkoisia alueita. Kosket ovat helppoja kahlata. Osakaskunnan lupa koskialueille sekä seisoville pyydyksille, muualla riittää viehelupa. Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää jokivarressa onkikilpailuja pitkin avovesikautta n. 1 5 kertaa enimmäkseen Ylivieskan kalastuskunnan alueella, mutta myös Nivalassa. Kilpailutulokset vaihtelevat paikasta ja vuodenajasta riippuen kilosta
kahteenkymmeneen kiloon. Suurimmat tulokset tulevat mäskiltä onkien. Pilkkikilpailuja joella on 1-3/vuosi. Edellä mainituista paikoista saa hyvänä päivänä reilun 5 kg tuloksia.