1(25) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 17.3.2009 RVI/235/410/2009 Voimassaoloaika 1.4.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 Euroopan unionin komission päätös (2008/163/EY) rautatietunneleiden turvallisuutta Euroopan laajuisessa tavanomaisen ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ( 1 ). Kumoaa RAMO 18 Rautatietunnelit, 12.2.1998, RHK 239/731/98 RAUTATIETUNNELIT 1 EYVL L 64, 7.3.2008
2(25) 1 SOVELTAMISALA... 4 2 MÄÄRITELMÄT... 7 3 rautatietunneleihin liittyvät riskit... 9 4 OSAJÄRJESTELMIEN VAATIMUKSET... 10 4.1 Infrastruktuuriosajärjestelmä (INS)... 10 4.1.1 Rautatietunnelin rakenteet... 10 4.1.2 Ilmavirran ja paineenvaihtelun vaikutus... 10 4.1.3 Vaihteiden ja raideristeysten asentaminen (SRT YTE 4.2.2.1)... 10 4.1.4 Luvattoman pääsyn estäminen... 10 4.1.5 Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset (SRT YTE 4.2.2.3 ja 4.2.2.4) 10 4.1.6 Tekniset tilat ja valvomot... 11 4.1.7 Pelastautuminen, evakuointi ja pelastaminen (SRT YTE 4.2.2.6)... 11 4.1.7.1 Rautatietunnelin turvallinen alue... 11 4.1.7.2 Poistumisreitit... 12 4.1.8 Kulkureitit (SRT YTE 4.2.2.7)... 12 4.1.9 Poistumis- ja kulkureittien poistumisvalaistus (SRT YTE 4.2.2.8)... 13 4.1.10 Poistumis- ja kulkureittien opasteet (SRT YTE 4.2.2.9)... 13 4.1.11 Hätäviestintä (SRT YTE 4.2.2.10)... 13 4.1.12 Rautatietunnelin pelastusalue (SRT YTE 4.2.2.12)... 13 4.1.13 Pelastustoimen pääsy rautatietunneliin (SRT YTE 4.2.2.11)... 13 4.1.14 Sammutusvesijärjestelyt (SRT YTE 4.2.2.13)... 14 4.2 ENERGIAOSAJÄRJESTELMÄ (ENE)... 14 4.2.1 Ratajohdon kytkentäryhmät (SRT YTE 4.2.3.1)... 14 4.2.2 Ratajohdon maadoitus (SRT YTE 4.2.3.2)... 14 4.2.3 Pelastustoimen sähkönsaamisen turvaaminen (SRT YTE 4.2.3.3)... 14 4.2.4 Rautatietunneleiden kaapeleita koskevat vaatimukset (SRT YTE 4.2.3.4) 14 4.2.5 Sähköasennusten luotettavuus (SRT YTE 4.2.3.5)... 15 4.3 OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO-OSAJÄRJESTELMÄ (CCS)... 15 4.3.1 Kuumakäynti-ilmaisimet (SRT YTE 4.2.4.1)... 15 4.4 LIIKKUVAN KALUSTON OSAJÄRJESTELMÄ (RST)... 15 4.4.1 Matkustajavaunun ja junayksikön paloturvallisuusluokka (SRT-YTE 1.1.3) 15 4.4.2 Alkusammuttimet matkustajavaunussa ja junayksikössä (HS RST YTE 4.2.7.2.3.2)... 15 4.4.3 Kuljettajan suojaaminen (SRT YTE 4.2.5.3.2)... 16 4.4.4 Matkustajavaunun ja junayksikön palo-osastointi (HS RST YTE 4.2.7.2.3.3)... 16 4.4.5 Jarruja ja vetokykyä koskevat vaatimukset (HS RST YTE 4.2.7.2.4)... 16 4.4.5.1 Matkustajavaunun ja junayksikön jarruja koskevat vaatimukset... 16 4.4.5.2 Vetokykyä koskevat vaatimukset (HS RST YTE 4.2.7.2.4.2)... 16 4.4.6 Paloilmaisimet junayksikössä, matkustajavaunussa ja veturissa (HS RST YTE 4.2.7.2.3.1)... 16 4.4.7 Ääniviestintäjärjestelmä matkustajajunassa (HS RST YTE 4.2.5.7)... 17 4.4.8 Hätäjarru (HS RST YTE 4.2.5.3)... 17
3(25) 4.4.9 Turvavalaistusjärjestelmä (HS RST YTE 4.2.7.12)... 18 4.4.10 Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin poiskytkentä (HS RST YTE 4.2.7.11.1)... 18 4.4.11 Poistuminen matkustajavaunusta ja junayksiköstä... 18 4.4.11.1 Poistumisreitit (HS RST 4.2.7.1.1)... 18 4.4.11.2 Matkustajien käyttämät ulko-ovet (HS RST YTE 4.2.2.4.2.1;g)... 19 4.4.12 Pelastustoimen kouluttaminen ja pääsy liikkuvaan kalustoon (SRT YTE 4.2.5.12)... 19 4.4.13 Pelastautumisvälineet (SRT YTE 4.7.1)... 19 4.5 TOIMINNALLISET MÄÄRÄYKSET... 20 4.5.1 Liikkuvan kaluston kunnon tarkastaminen (SRT YTE 4.4.1)... 20 4.5.2 Turvallisuuteen liittyvien laitteiden ja järjestelmien varmistaminen (SRT YTE 4.4.1.2.1)... 20 4.5.3 Kuumakäynti-ilmaisimet (SRT YTE 4.4.1.2.2)... 20 4.5.4 Toimintaohje vaaratilanteissa (SRT YTE 4.4.2)... 20 4.5.5 Pelastussuunnitelma (SRT YTE 4.4.3)... 21 4.5.5.1 Harjoitukset... 21 4.5.6 Maadoitustavat (SRT YTE 4.4.4)... 22 4.5.7 Matkustajavaunussa ja junayksikössä annettava tiedotus matkustajille (SRT YTE 4.4.6)... 22 4.6 KUNNOSSAPITO... 22 4.6.1 Rautatietunnelin kunnossapito... 22 4.6.1.1 Kunnossapitosuunnitelma... 22 4.6.1.2 Yleistä tarkastuksista... 22 4.6.1.3 Kävelytarkastus (SRT YTE 4.5.1)... 23 4.6.1.4 Määräaikainen tarkastus... 23 4.6.1.5 Rautatietunnelin alkutarkastus (SRT YTE 4.5.1)... 23 4.6.2 Liikkuvan kaluston kunnossapito (SRT YTE 4.5.2)... 24 4.6.2.1 Matkustajavaunut ja junayksiköt... 24 4.6.2.2 Veturit... 24 4.7 HENKILÖSTÖN KOULUTTAMINEN (SRT YTE 4.6.1)... 24 Liite A Hätäjarrukytkimen kuittauslaitteen sisältävän kotelon merkinnät... 25
4(25) 1 SOVELTAMISALA Tätä määräystä on sovellettava valtion rataverkolla ja yksityisraiteilla. Seuraavaa tämän määräyksen kohtaa on sovellettava kaikkiin rautatietunneleihin: a. 4.6.1 Rautatietunnelin kunnossapito Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava kaikkiin uusiin, uudistettaviin ja parannettaviin rautatietunneleihin: a. 4.5.4 Toimintaohje poikkeustilanteissa b. 4.5.5 Pelastussuunnitelma c. 4.5.6 Maadoitustavat d. 4.7 Henkilöstön kouluttaminen Seuraavaa tämän määräyksen kohtaa on sovellettava aina suunniteltaessa, rakennettaessa, uudistettaessa ja parannettaessa rakenteellista osajärjestelmää rautatietunneliin: a. 3 Rautatietunneleihin liittyvät riskit. Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava aina suunniteltaessa, rakennettaessa, uudistettaessa tai parannettaessa infrastruktuuriosajärjestelmää rautatietunneliin: a. 4.1.1 Rautatietunnelin rakenteet b. 4.1.2 Ilmavirran ja paineenvaihtelun vaikutus Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava aina suunniteltaessa ja rakennettaessa uutta infrastruktuuriosajärjestelmää rautatietunneliin: a. 4.1.3 Vaihteiden ja risteysten asennus b. 4.1.4 Luvattoman pääsyn estäminen c. 4.1.5 Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset d. 4.1.6 Tekniset tilat ja valvomot Seuraavaa tämän määräyksen kohtaa on sovellettava suunniteltaessa ja rakennettaessa infrastruktuuriosajärjestelmää yli 100 metriä pitkään uuteen rautatietunneliin: a. 4.1.10 Poistumis- ja kulkureittien opasteet Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava suunniteltaessa ja rakennettaessa infrastruktuuriosajärjestelmää yli 500 metriä pitkään uuteen rautatietunneliin: a. 4.1.8 Kulkureitit b. 4.1.9 Poistumis- ja kulkureittien poistumisvalaistus Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava suunniteltaessa ja rakennettaessa rakenteellista osajärjestelmää yli kilometrin pituiseen uuteen rautatietunneliin: a. 4.1.7 Pelastautuminen, evakuointi ja pelastaminen b. 4.1.11 Hätäviestintä c. 4.1.12 Rautatietunnelin pelastusalue d. 4.1.13 Pelastustoimen pääsy rautatietunneliin
5(25) e. 4.1.14 Sammutusvesijärjestelyt f. 4.2 Energiaosajärjestelmä g. 4.3 Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava uudistettaessa tai parannettaessa infrastruktuuriosajärjestelmää yli kilometrin pituisessa rautatietunnelissa: a. 4.1.4 Luvattoman pääsyn estäminen b. 4.1.5 Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset c. 4.1.10 Kulku- ja poistumisreittien opasteet d. 4.1.11 Hätäviestintä Uudistettaessa tai parannettaessa energiaosajärjestelmää yli kilometrin pituisessa rautatietunnelissa radanpitäjän on varmistettava, että kaapeleita vaihdettaessa sovelletaan tämän määräyksen kohtaa 4.2.4 Rautatietunnelin kaapeleita koskevat vaatimukset. (SRT YTE 7.2.3) Kokoonpanoja ja komponentteja, jotka ei kuulu toteutettavaan infrastruktuuri- tai energiaosajärjestelmän parannus- tai uudistusohjelmaan, ei tarvitse saattaa vaatimustenmukaisiksi ohjelman yhteydessä. (SRT YTE 7.2.2) Jos rautatietunneleiden turvallisuuden kannalta merkityksellisen osajärjestelmän vaatimuksenmukaisuus arvioidaan uudelleen jotakin toista määräystä vasten uudistus- tai parannustöiden seurauksena, ainoastaan ne järjestelmät ja komponentit, joihin työt vaikuttavat suoraan, on arvioitava uudelleen tämän määräyksen osalta. Tässä määräyksessä perättäiset rautatietunnelit joiden välissä on alle 500 m avointa osuutta tai rautatietunneleiden välistä ei ole kulkuyhteyttä turvalliselle alueelle lasketaan pituutta arvioitaessa yhdeksi rautatietunneliksi. (SRT-YTE 1.1.2) Rautatietunneleissa liikkuvan uuden, uudistettavan ja parannettavan kaluston osalta sovelletaan tämän määräyksen säännöksiä alkusammuttimista, ääniviestintäjärjestelmistä, turvavalaistuksesta, hätäjarruista, paloilmaisimista, hätäuloskäynneistä ja oven avaamisesta hätätapauksessa liikkuvan kaluston teknisten määräysten ja ohjeiden (LIMO) vastaavien määräysten sijasta. Määräyksen kohtaa 4.4 Liikkuvan kaluston osajärjestelmä on sovellettava valmistettaessa rautatietunneleissa käytettävää uutta liikkuvaa kalustoa. Rautatietunneleissa liikkuvaa kalustoa parannettaessa tai uudistettaessa on sovellettava seuraavia tämän määräyksen kohtia: a. 4.4.2 Alkusammuttimet matkustajavaunussa ja junayksikössä b. 4.4.7 Ääniviestintäjärjestelmä liikkuvassa kalustossa c. 4.4.8 Hätäjarru d. 4.4.9 Turvavalaistusjärjestelmä e. 4.4.10 Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin poiskytkentä f. 4.4.11 Poistuminen matkustajavaunusta ja junayksiköstä g. 4.4.12 Pelastustoimen kouluttaminen ja pääsy liikkuvaan kalustoon
6(25) Liikkuvan kaluston kokoonpanoja ja komponentteja, jotka ei kuulu toteutettavaan parannus- tai uudistusohjelmaan, ei tarvitse saattaa vaatimustenmukaisiksi ohjelman yhteydessä. (SRT YTE 7.2.2) Seuraavia tämän määräyksen kohtia on sovellettava uuteen, uudistettavaan ja parannettavaan liikkuvaan kalustoon: a. 4.5.1 Liikkuvan kaluston kunnon tarkastaminen b. 4.5.2 Turvallisuuteen liittyvien laitteiden ja järjestelmien varmistaminen c. 4.5.3 Kuumakäynti-ilmaisimet d. 4.5.7 Matkustajavaunussa ja junayksikössä annettava tiedotus matkustajille e. 4.6.2 Liikkuvan kaluston kunnossapito Uusi liikkuva kalusto, jota vastaava liikkuva kalusto on saanut käyttöönottoluvan Suomessa ennen 1.7.2008, saadaan ottaa käyttöön ennen 1.7.2012 ilman ilmoitetun laitoksen tekemää SRT-YTE:n mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tällainen matkustajavaunu tai junayksikkö on kuitenkin varustettava 4.4.8 kohdan mukaisella hätäjarrulla, jos se on tarkoitettu liikennöimään yli kilometrin pituisessa rautatietunnelissa. (SRT YTE 7.1.2)
7(25) 2 MÄÄRITELMÄT Hankintayksiköllä tarkoitetaan yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka hankkii käyttönsä tai edelleen luovutettavaksi uutta, uudistettavaa tai parannettavaa liikkuvaa kalustoa. Hankintayksikkö voi olla esimerkiksi rautatieyritys, liikennöintiluvan haltija tai liikkuvan kaluston valmistaja. HS INS YTE, komission päätös, joka on tehty 20 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 2008/217/EY HS RST YTE, komission päätös, joka on tehty 21 päivänä helmikuuta 2008, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 2008/232/EY Junan miehistöllä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat junassa liikenneturvallisuustehtävissä tai ovat vastuussa matkustajien turvallisuudesta Paloturvallisuusluokka A tarkoittaa, että matkustajavaunu tai junayksikkö on suunniteltu ja rakennettu siten, että se pystyy laitteiston ilmaistessa palon jatkamaan kulkuaan turvalliselle alueelle, joka on enintään 4 minuutin ajoajan päässä, jos nopeus on vähintään 80 km/h. (SRT-YTE 1.1.3.1) Paloturvallisuusluokka B tarkoittaa, että matkustajavaunu tai junayksikkö on suunniteltu ja rakennettu siten, että palo-osastointi suojaa matkustajia ja miehistöä kuumuudelta ja savulta palavassa junassa 15 minuutin ajan siten, etta se pystyy jatkamaan kulkuaan turvalliselle alueelle, jos nopeus on vähintään 80 km/h. (SRT-YTE 1.1.3.2) Pelastusasemalla tarkoitetaan aluetta, johon pelastustoimi voi asentaa erilaisia laitteita (esim. potilaiden luokittelua ja kokoamista, onnettomuuspaikan johtokeskusta ja pumppuasemia varten) Pelastussuunnitelmalla tarkoitetaan onnettomuustilanteiden varalta tiettyä kohdetta varten laadittavaa toimintasuunnitelmaa. Sammutusreitillä tarkoitetaan reittiä, jota pitkin onnettomuuspaikalle saapunut pelastustoimen yksikkö pääsee toimintakohteeseen. Riskianalyysilla tarkoitetaan riskienhallinnan osaa, jolla tunnistetaan riskit ja arvioidaan vahinkotapahtuman todennäköisyys sekä odotettavissa olevat vahingot sekä määritellään ennaltaehkäisevät toimenpiteet vahinkotapahtuman välttämiseksi tai minimoimiseksi. SRT YTE, komission päätös, joka on tehty 20 päivänä joulukuuta 2007, rautatietunneleiden turvallisuutta Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 2008/163/EY
8(25) Tekniset tilat ovat suljettuja tiloja, joissa on teknisiä laitteita rautatiesovelluksia varten tai turvalaitteita pelastautumista ja evakuointia, hätäviestintää, pelastus- ja palontorjuntatoimia tai radan virransyöttöä varten. Turvallisuusselvitys on rautatietunnelia varten laadittava selvitys, jonka tarkoituksena on tunnistaa kohteessa esiintyvät vaarat ja johon perustuen määritetään toimenpiteet turvallisuuden tavoitetason saavuttamiseksi. Valvomolla tarkoitetaan tilaa, josta rautatietunnelin laitteita ja järjestelmiä valvotaan. Yhdyskäytävällä tarkoitetaan lyhyttä tunnelia, joka yhdistää kaksi tai useampia rinnakkaisia rautatietunneleita ja jota käytetään pelastus-, huolto- ja asennustehtävissä sekä toisinaan aerodynaamisista syistä.
9(25) 3 RAUTATIETUNNELEIHIN LIITTYVÄT RISKIT Rautatietunneleita suunniteltaessa on tehtävä riskianalyysi, jossa on ainakin seuraavat onnettomuuksia käsittelevät asiat: (SRT YTE 2.1) a. onnettomuustyypit b. onnettomuuksien ehkäisy c. seurausten lieventäminen d. evakuointi ja e. pelastustoimenpiteet f. palotekninen suunnitelma Riskianalyysissa on arvioitava tarve toteuttaa 1. määräyksen 4.1, 4.2 ja 4.3 kohdan mukaisia toimenpiteitä niissä tunneleissa, joissa se ei ole pakollista tämän määräyksen nojalla. 2. muita erillisiä, paikalliset olosuhteet huomioon ottavia toimenpiteitä. Määräyksessä jäljempänä esitetyt mitat ja turvallisuusratkaisut ovat minimivaatimuksia, joita ei tule alittaa. Jokaisen suunniteltavan tunnelin turvallisuusratkaisujen tulee perustua viranomaisten kanssa yhteistyönä tehtyyn riskianalyysiin. Yli 20 km pitkää rautatietunnelia varten on tehtävä turvallisuusselvitys, jossa huomioidaan kyseisen rautatietunnelin ja sen ympäristön erityispiirteisiin liittyvät seikat (SRT-YTE 1.1.2). Riskianalyysi ja turvallisuusselvitys on toimitettava Rautatievirastolle käyttöönottolupaa haettaessa. Tässä luvussa tarkoitettujen riskianalyysin ja turvallisuusselvityksen ja niiden perusteella asetettujen vaatimusten on oltava objektiivisia ja syrjimättömiä.
10(25) 4 OSAJÄRJESTELMIEN VAATIMUKSET 4.1 Infrastruktuuriosajärjestelmä (INS) 4.1.1 Rautatietunnelin rakenteet Rautatietunnelin: a. Verhousrakenteet on mitoitettava jääkuormalle 3,0 kpa b. Suuaukkorakenteet on mitoitettava lumi- ja jääkuormalle 5,0 kpa c. Kalliopinnat on lujitettava siten, että irtolohkareiden putoamisvaaraa ei ole. d. Kantavat ja osastoivat rakenteet on mitoitettava riskianalyysin perusteella määriteltäville räjähdyspainekuormille. e. Jäänmuodostus tunnelitiloissa on estettävä. 4.1.2 Ilmavirran ja paineenvaihtelun vaikutus Liikkuvan kaluston aiheuttaman ilmavirran vaikutukset on otettava huomioon rautatietunnelin laitteiden kiinnityksessä ja materiaaleissa. (SRT YTE 4.2.2) Uuden rautatietunnelin vapaa poikkipinta-ala ja uudistetun tai parannetun rautatietunnelin raiteen suurin nopeus on määriteltävä siten, että kyseisessä rautatietunnelissa suuremmalla nopeudella kuin 190km/h kulkemaan tarkoitetun tavanomaisen tai suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän mukaisen liikkuvan kaluston ulkopuolella aiheutunut paineenvaihtelu ei ylitä arvoa 10 kpa sinä aikana kuin liikkuva kalusto kulkee rautatietunnelin läpi suurimmalla nopeudella. 4.1.3 Vaihteiden ja raideristeysten asentaminen (SRT YTE 4.2.2.1) Radanpitäjän on varmistettava, että vaihteita ja raideristeyksiä asennetaan rautatietunneliin vain vähimmäismäärä. 4.1.4 Luvattoman pääsyn estäminen Luvaton pääsy ulkopuolelta tekniseen tilaan ja hätäuloskäyntiin on estettävä esimerkiksi lukoilla. Ulospääsy teknisestä tilasta ja hätäuloskäynnistä on aina oltava mahdollista. (SRT YTE 4.2.2.2) Rautatietunnelien suuaukkoon ja kallioleikkaukseen putoaminen on estettävä aitauksella. 4.1.5 Rakenteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset (SRT YTE 4.2.2.3 ja 4.2.2.4) Rautatietunnelin rakenteen eheyden on säilyttävä tulipalossa niin, että ihmiset voivat pelastautua ja heidät voidaan evakuoida sekä pelastustoimi pääsee toimimaan ilman vaaraa rakenteen romahtamisesta. Tunnelin betonirakenteet on suunniteltava oheisen aika-lämpötilakäyrän määrittämän palokuorman mukaisesti.
11(25) Rakennusmateriaalien ja laitteistojen on oltava huonosti syttyviä, syttymättömiä tai palosuojattuja. Rautatietunnelin rakenteen rakennusmateriaalin on täytettävä standardin EN 13501-1:2002 luokan A2 vaatimukset. Muiden rakennusmateriaalien kuin rakenteeseen kuuluvien ja laitteistojen on täytettävä standardin EN 13501-1:2002 luokan A2 vaatimukset. 4.1.6 Tekniset tilat ja valvomot Tekninen tila on varustettava ilmaisimella, joka antaa valvomolle hälytyksen tulipalosta (SRT YTE 4.2.2.5) ja asiattomasta tilaan tunkeutumisesta. Tekniseen tilaan on sijoitettava tilassa olevan ja sieltä ohjattavan laitteen tai järjestelmän toimintakaaviot ja kunnossapito-ohjeet. Valvomoon on sijoitettava valvottavan rautatietunnelin yleispiirustukset, sieltä valvottavien laitteiden ja järjestelmien toimintakaaviot ja kunnossapito-ohjeet sekä pelastussuunnitelma ja muut poikkeustilanteiden toimintaohjeet. 4.1.7 Pelastautuminen, evakuointi ja pelastaminen (SRT YTE 4.2.2.6) 4.1.7.1 Rautatietunnelin turvallinen alue Rautatietunnelin sisä- tai ulkopuolella on oltava turvallinen alue, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset: a. siellä on turvalliset pelastautumisolosuhteet, b. sinne pääsee avustetusti ja avustamatta, c. sieltä voi pelastautua tai siellä voi odottaa pelastustoimen apua, d. sieltä on oltava (kiinteä tai langaton) ääniviestiyhteys liikenteenohjaukseen. Rautatietunnelissa oleva rautatieliikennepaikka on turvallinen alue, jos sen yleiset tilat ovat lisäksi kansallisten paloturvallisuusmääräysten mukaisia.
12(25) 4.1.7.2 Poistumisreitit Poistumisreitit on toteutettava jonkun a-c vaihtoehdoista mukaisesti: a) Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit maan pinnalle Sivu- ja/tai pystysuuntaisia hätäuloskäyntejä on oltava vähintään 1 000 metrin välein. Ulos johtavien sivu- tai pystysuuntaisten hätäuloskäyntien on oltava vähintään 1,60 m leveät ja 2,25 m korkeat. Oviaukkojen on oltava vähintään 1,50 m leveät ja 2,10 m korkeat. Pelastustoimen pääasiallisina sammutusreitteinä toimivia hätäuloskäyntejä koskevat vaatimukset kuvaillaan 4.1.13 kohdassa Pelastustoimen pääsy rautatietunneliin. Kaikki hätäuloskäynnit on valaistava ja merkittävä asianmukaisesti. b) Yhdyskäytävä toiseen rautatietunneliin Yhdyskäytäviä on oltava vähintään 500 metrin välein, jos rautatietunneli toimii sen viereisen rautatietunnelin turvallisena alueena. Yhdyskäytävän on oltava vähintään 2,25 m korkea ja 1,60 m leveä. Yhdyskäytävän ovien on oltava vähintään 2,10m korkeat ja 1,50m leveät. Yhdyskäytävät on valaistava ja merkittävä asianmukaisesti. c) Vaihtoehtoinen tekninen ratkaisu Turvallisuustasoltaan a ja b kohtaa vastaava vaihtoehtoinen tekninen ratkaisu poistumisreiteiksi on sallittu. Kaikki rautatietunnelien poistumisreittien ovet on yksilöitävä ja merkittävä molemmilta puolilta. Tämä tunniste on kuvailtava pelastussuunnitelmassa ja sitä on käytettävä kaikessa rautatieyrityksen, radanpitäjän ja pelastustoimen välisessä viestinnässä. Kaikki sitä koskevat merkitykselliset muutokset on ilmoitettava välittömästi. (SRT YTE 4.4.3.2) 4.1.8 Kulkureitit (SRT YTE 4.2.2.7) Yksiraiteisessa rautatietunnelissa vähintään rautatietunnelin toiselle sivulle ja kaksiraiteisessa rautatietunnelissa tunnelin molemmille sivuille on rakennettava kulkureitit. Useampiraiteisissa rautatietunneleissa on jokaiselta raiteelta päästävä kulkureitille. Kulkureitin vapaan leveyden on oltava vähintään 1,60 m ja sen vapaan korkeuden on oltava vähintään 2,25 m. Kulkureitin on oltava vähintään viereisen raiteen korkeusviivan korkeudella. Noin metrin korkeudelle kulkureitistä on asennettava käsijohdin. Käsijohtimet on sijoitettava kulkureitin vähimmäisleveyden ulkopuolelle. Käsijohtimet on taivutettava
13(25) 30 40 asteen kulmaan rautatietunnelin pituusakselista ennen estettä ja esteen jälkeen. 4.1.9 Poistumis- ja kulkureittien poistumisvalaistus (SRT YTE 4.2.2.8) Poistumis- ja kulkureitti on valaistava. Valaisimet on sijoitettava poistumis- tai kulkureitin yläpuolelle mahdollisimman matalalle kuitenkin vähintään korkeudelle 2,25 metriä tai upotettava käsijohteisiin. Poistumis- ja kulkureitillä valaistusvoimakkuuden on kulkutasolla oltava vähintään yksi luksi. Valaistuksen on kaikissa tilanteissa toimittava vähintään 90 minuuttia. Poistumisvalaistus on voitava kytkeä päälle kauko-ohjauksella valvomosta ja käsin rautatietunnelista enintään 250 m välein, ellei se ole aina päällä. 4.1.10 Poistumis- ja kulkureittien opasteet (SRT YTE 4.2.2.9) Poistumis- ja kulkureittien opasteilla on osoitettava hätäuloskäynnit sekä etäisyys ja suunta turvalliselle alueelle. Opasteiden on oltava valtioneuvoston päätöksessä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994) ja standardissa ISO 3864-1 asetettujen vaatimusten mukaisia. Opasteet on sijoitettava näkymään poistumis- ja kulkureiteille enintään 50 metrin välein. Ensiapuvälineiden, sammutus- ja hälytyslaitteiden sekä muiden vastaavien välineiden sijainti on osoitettava asianmukaisilla opasteilla. 4.1.11 Hätäviestintä (SRT YTE 4.2.2.10) Rautatietunnelissa on oltava GSM-R-järjestelmän mukaiset laitteet junan ja liikenteenohjauksen väliseen viestintään. Tällä ei saa estää pelastustointa käyttämästä omia viestintäjärjestelmiään. 4.1.12 Rautatietunnelin pelastusalue (SRT YTE 4.2.2.12) Rautatietunnelin läheisyyteen on järjestettävä vähintään 500 m 2 suuruinen pelastusalue. Olemassa olevia teitä voidaan pitää pelastusalueina. Jos pelastusalueelle ei ole helppoa pääsyä, pelastustoimen kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta on pyrittävä järjestämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. 4.1.13 Pelastustoimen pääsy rautatietunneliin (SRT YTE 4.2.2.11) Pelastustoimen on päästävä rautatietunneliin suuaukon tai sammutusreitin kautta. Niiden on oltava vähintään 2,25 m leveitä ja 2,25 m korkeita. Sammutusreitti on esitettävä pelastussuunnitelmassa.
14(25) Tieyhteys tai pääsy lähimmältä tieltä suuaukolle tai sammutusreitille on kuvattava pelastussuunnitelmassa. 4.1.14 Sammutusvesijärjestelyt (SRT YTE 4.2.2.13) Rautatietunnelien suuaukolle ja sammutusreitille on järjestettävä sammutusvedenottopiste pelastustoimen kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Vedenottopisteen kapasiteetin on oltava vähintään 800 litraa minuutissa kahden tunnin ajan. Vesilähde voi olla vesiasema, korkeatuottoinen maapaloposti tai mikä tahansa vähintään 100 m 3 vesivarasto, kuten allas, joki tai muu vastaava. Pelastussuunnitelmassa on kuvattava menetelmä, jolla vesi kuljetetaan onnettomuuspaikalle. 4.2 ENERGIAOSAJÄRJESTELMÄ (ENE) 4.2.1 Ratajohdon kytkentäryhmät (SRT YTE 4.2.3.1) Raiteiden virransyöttöjärjestelmä on jaettava korkeintaan viiden kilometrin mittaisiin kytkentäryhmiin, jos liikenteenohjaus mahdollistaa rautatietunnelissa useamman kuin yhden yksikön samanaikaisen liikennöinnin samalla raiteella. Jokaisen kytkentäryhmän on oltava valvottavissa ja kytkettävissä valvomosta. Kytkentäryhmän kytkimen käyttämisen on oltava mahdollista käsin. Kytkimen sijaintipaikalla on oltava viestintämahdollisuus valvomoon ja kytkimen sijaintipaikka on valaistava. Kytkentäryhmän kytkimen sijainti on kuvattava pelastussuunnitelmassa. 4.2.2 Ratajohdon maadoitus (SRT YTE 4.2.3.2) Rautatietunnelien suuaukkoihin, sammutusreiteille ja kytkentäryhmien välisten erotuskohtien läheisyyteen on järjestettävä maadoituslaitteet. Niiden on oltava joko käsikäyttöisiä tai kauko-ohjattavia kiinteitä laitteita. Maadoituksen tekemistä varten on järjestettävä tarvittava viestintäyhteys ja valaistus. Radanpitäjän ja pelastustoimen maadoitukseen liittyvät menettelytavat ja vastuut on määriteltävä pelastussuunnitelmassa. 4.2.3 Pelastustoimen sähkönsaamisen turvaaminen (SRT YTE 4.2.3.3) Rautatietunneliin rakennettavan pienjännitteisen sähkönjakelujärjestelmän on sovelluttava pelastustoimen laitteisiin, ellei pelastustoimen kanssa toisin sovita. Ellei järjestelmä sovellu pelastustoimen laitteisiin, on asia esitettävä pelastussuunnitelmassa. 4.2.4 Rautatietunneleiden kaapeleita koskevat vaatimukset (SRT YTE 4.2.3.4) Rautatietunnelien kaapelien on oltava standardien EN 50267-2-1 (1998), EN 50267-2-2 (1998) ja EN 50268-2 (1999) mukaisia.
15(25) 4.2.5 Sähköasennusten luotettavuus (SRT YTE 4.2.3.5) Paloilmaisin-, turvavalaistus-, hätäviestintä-, savunpoisto- ja kaikki muut järjestelmät, jotka radanpitäjä on määritelty ratkaisevan tärkeiksi matkustajien turvallisuudelle rautatietunneleissa, on suojattava törmäyksestä, kuumuudesta tai tulipalosta johtuvalta vaurioitumiselta. Pienjännitteinen jakelujärjestelmä on suunniteltava vakavat vauriot kestäväksi esimerkiksi mahdollistamalla virransyöttö vaihtoehtoisten yhteyksien kautta. Virransyötön on toimittava, vaikka jokin tärkeä osa rikkoontuu. Turvavalaistuksen ja viestintäjärjestelmien on toimittava varajärjestelmällä vähintään 90 minuuttia. 4.3 OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO-OSAJÄRJESTELMÄ (CCS) 4.3.1 Kuumakäynti-ilmaisimet (SRT YTE 4.2.4.1) Radalle, jossa on rautatietunneli, on asennettava kuumakäynti-ilmaisimia siten, että kuumakäynti on mahdollista havaita ja yksikkö pysäyttää ennen kuin se menee rautatietunneliin. Radanpitäjän on merkittävä infrastruktuurirekisteriin kuumakäynti-ilmaisimet ja niiden sijainnit. 4.4 LIIKKUVAN KALUSTON OSAJÄRJESTELMÄ (RST) 4.4.1 Matkustajavaunun ja junayksikön paloturvallisuusluokka (SRT-YTE 1.1.3) Matkustajavaunun on kuuluttava paloturvallisuusluokkaan A tai B, jos sillä liikennöidään rautatietunnelissa. Paloturvallisuusluokkaan A kuuluva matkustajavaunu tai junayksikkö saa liikkua a. enintään viisi kilometriä pitkässä rautatietunnelissa, jossa on evakuointimahdollisuus, ja b. yli viisi kilometriä pitkässä rautatietunnelissa, jos perättäisten 4.1.7.1 kohdan mukaisten rautatieliikennepaikkojen välimatka tai rautatietunnelin suuaukon ja sitä lähimmän 4.1.7.1.kohdan mukaisen rautatieliikennepaikan välimatka on alle viisi kilometriä. Paloturvallisuusluokkaan B kuuluvalla matkustajavaunulla tai junayksiköllä saa liikennöidä kaikissa rautatietunneleissa. 4.4.2 Alkusammuttimet matkustajavaunussa ja junayksikössä (HS RST YTE 4.2.7.2.3.2) Matkustajavaunut ja junayksiköt on varustettava riittävällä määrällä poistumisreittien lähelle sijoitettavia alkusammuttimia standardien EN3 3:1994, EN3 6:1999 ja EN3 7:2004 mukaisesti.
16(25) 4.4.3 Kuljettajan suojaaminen (SRT YTE 4.2.5.3.2) Veturissa on oltava ohjaamoa suojaava palo-osastointi. Palo-osastoinnin on estettävä palon leviäminen ohjaamoon vähintään 15 minuutin ajan. Palo-osastoinnin palonkestävyys on testattava standardin EN 1363-1 väliseiniä koskevien vaatimusten mukaisesti. 4.4.4 Matkustajavaunun ja junayksikön palo-osastointi (HS RST YTE 4.2.7.2.3.3) Paloturvallisuusluokka B:n mukainen matkustajavaunu ja junayksikkö on paloosastoitava koko vaunun poikkileikkauksen kattavasti enintään 28 metrin pituisiin osastoihin. Palonkeston on oltava vähintään 15 minuuttia standardin 1363-1:1999 partition test mukaisesti tehdyssä testissä. Paloturvallisuusluokka B:n mukaisessa matkustajavaunussa ja junayksikössä on oltava seuraavissa paikoissa palo-ovi, jonka palonkesto ja lämmöneristys ovat vähintään 15 minuuttia standardin 1363-1:1999 mukaisesti tehdyssä testissä: a. ohjaamon ja sen takana olevan osaston välissä, b. polttomoottorin ja sitä seuraavana olevan matkustamon tai miehistötilan välissä, ja c. virtajohdin- tai ajovirtapiirilaitteita sisältävän osaston ja matkustamon tai miehistötilan välissä. 4.4.5 Jarruja ja vetokykyä koskevat vaatimukset (HS RST YTE 4.2.7.2.4) 4.4.5.1 Matkustajavaunun ja junayksikön jarruja koskevat vaatimukset Matkustajavaunussa ja junayksikössä jarrut eivät saa automaattisesti pysäyttää junaa tulipalon aiheuttaman järjestelmävian takia, jos palo on teknisessä osastossa tai laitekaapissa, jossa on virtajohdin- ja/tai ajovirtapiirilaitteita, tai teknisessä tilassa, jossa on polttomoottori. 4.4.5.2 Vetokykyä koskevat vaatimukset (HS RST YTE 4.2.7.2.4.2) Paloturvallisuusluokkaan B kuuluvassa matkustajavaunussa ja junayksikössä on oltava käytettävissä vähintään 50 % vetokyvystä edustava varavoima, jos palo on teknisessä osastossa tai laitekaapissa, jossa on virtajohdin- ja/tai ajovirtapiirilaitteita, tai teknisellä alueella, jossa on polttomoottori. Tässä kohdassa lueteltuihin paikkoihin on asennettava automaattinen palonsammutusjärjestelmä, jos tätä varalla olevan vetokyvyn vaatimusta ei voida täyttää vetolaitteiston sijoittelun takia (esim. kaikki junan vetolaitteet samassa paikassa). 4.4.6 Paloilmaisimet junayksikössä, matkustajavaunussa ja veturissa (HS RST YTE 4.2.7.2.3.1) Junayksikkö, matkustajavaunu ja veturi on varustettava paloilmaisimella, joka kykenee havaitsemaan palon varhaisessa vaiheessa seuraavissa tiloissa: a. tekninen osasto tai laitekaappi, jossa on virtajohdin- ja/tai ajovirtapiirilaitteita, b. tekninen tila, jossa on polttomoottori
17(25) c. makuuvaunu, makuuosasto, miehistön tila ja käytävä, sekä tila, jossa on polttoaineella toimiva lämmityslaite. Kun ensimmäisen kappaleen a ja b alakohdassa tarkoitetulla alueella oleva paloilmaisin havaitsee palon, seuraavien automaattisten toimintojen tulee käynnistyä: a. ilmoitus junan kuljettajalle b. koneellisen ilmanvaihdon kytkeminen pois ja suurjännitteen/polttoaineen syötön katkaiseminen palon kohteena olevilta laitteilta Kun ensimmäisen kappaleen c alakohdassa tarkoitetussa tilassa oleva paloilmaisin havaitsee palon, seuraavien automaattisten toimintojen tulee käynnistyä: a. ilmoitus junan kuljettajalle ja kyseisestä tilasta vastaavalle henkilölle b. makuuvaunussa ja makuuosastossa riittävän kovaääninen hälytin, joka herättää ihmiset. 4.4.7 Ääniviestintäjärjestelmä matkustajajunassa (HS RST YTE 4.2.5.7) Matkustajajunassa on oltava ääniviestintäjärjestelmä, jonka avulla a. junan miehistö voi antaa matkustajille tarkoitettuja kuulutuksia, b. junan miehistö ja liikenteenohjaus voivat pitää yhteyttä, c. junan miehistö voi pitää keskenään yhteyttä erityisesti ohjaamon ja matkustamotilan välillä. Ääniviestintäjärjestelmän on kyettävä olemaan valmiustilassa ja toimimaan päävoimalähteestä riippumatta ainakin kolmen tunnin ajan. Ääniviestintäjärjestelmä on suunniteltava siten, että vähintään puolet kaiuttimista eri puolilla junaa jatkaa toimintaansa, vaikka yksi järjestelmän lähetinyksiköistä lakkaisi toimimasta. Muussa tapauksessa on käytettävissä oltava jokin muu tehokas tapa antaa matkustajille tarkoitettuja kuulutuksia. 4.4.8 Hätäjarru (HS RST YTE 4.2.5.3) Junien matkustajille tarkoitetuilla alueilla (eteisiä, käymälöitä ja hyttivaunujen käytäviä lukuun ottamatta) on oltava hätäjarrukytkimet. Nämä kytkimet on sijoitettava paikkoihin, jossa ne ovat helposti matkustajien nähtävissä ja tavoitettavissa ilman, että on tarpeen kulkea vaunuosastojen välisen oven kautta. Hätäjarrukytkimessä on oltava selvästi näkyvä sinetti. Kun hätäjarrukytkintä on käytetty, hätäjarrutus ei saa olla matkustajien keskeytettävissä. Jos käytössä on hätäjarrukytkimen käyttämistä ilmaiseva laite, se on merkittävä tämän määräyksen liitteessä A esitetyllä tavalla. Hätäjarrutuksen vaikutukset on kuvattava käytettävän laitteen vieressä. Hätäjarrukytkimen käytön on saatava aikaan seuraavat toiminnot: a. jarrutus alkaa, b. ohjaamossa näkyy hätäjarrukytkimen käytöstä kertova vilkkuva tai jatkuvasti palava valo ja kuuluu äänimerkki tai puhuttuna viestinä annettu hälytys,
18(25) c. kuljettaja tai automaattinen järjestelmä lähettää hätäjarrukytkimen käytöstä kertovan viestin (kuuluvan tai näkyvän signaalin taikka matkapuhelimen välityksellä annetun) matkustajatiloissa olevalle junan miehistölle d. hätäjarrutuksen tehneelle henkilölle annetaan merkki siitä, että hätäjarrukytkimen käyttämisestä on mennyt tieto ohjaamoon. Liikkuvan kaluston jarrujärjestelmien, mukaan lukien hätäjarruna toimiva jarru, on mahdollistettava kuljettajan puuttuminen hätäjarrukytkimen käyttämisestä aiheutuneeseen jarrutukseen, jotta hän voi valita junan pysähtymispaikan. Kun juna on pysähtynyt hätäjarrukytkimen käytön seurauksena, kuljettajan on voitava saada juna uudelleen liikkeelle heti, kun hän pitää sitä turvallisena. Yhden tai useamman hätäjarrukytkimen käytöllä sen jälkeen ei saa olla vaikutusta, jos junan miehistö ei ole vielä kuitannut ensimmäistä hätäjarrukytkimen käyttöä. Ohjaamon ja matkustajatilojen välillä on oltava viestintäyhteys, jonka avulla kuljettaja voi tarkistaa hätäjarrukytkimen käyttämisen syyn. Jos matkustajatilassa ei ole junan miehistöä, matkustajien käytettävissä on oltava viestintäyhteys, jonka avulla he voivat hätätapauksessa olla yhteydessä kuljettajaan. 4.4.9 Turvavalaistusjärjestelmä (HS RST YTE 4.2.7.12) Matkustajavaunu ja junayksikkö on varustettava turvavalaistusjärjestelmällä, jonka on turvattava matkustajatilan ja huoltotilan riittävä valaistus seuraavasti: a. valaistuksen on toimittava pääasiallisen energialähteen vikaannuttua suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän matkustajavaunuissa ja junayksiköissä vähintään kolmen tunnin ajan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän matkustajavaunuissa ja junayksiköissä vähintään 90 minuutin ajan, b. valaistuksen on oltava vähintään viisi luksia lattian tasolta mitattuna. Valaistuksessa käytettävät arvot ja valaistuksen testausmenetelmät on toteutettava standardin EN 13272:2001 5.3 kohdassa esitetyllä tavalla. Tulipalon sattuessa turvavalaistusjärjestelmän on kyettävä pitämään käynnissä vähintään 50 % turvavalaistuksesta vähintään 20 minuutin ajan niissä vaunuissa, joihin palolla ei ole vaikutusta. Tämä vaatimus on katsottava täytetyksi hyväksyttävän tuloksen antavalla vikatyypin analyysillä. 4.4.10 Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin poiskytkentä (HS RST YTE 4.2.7.11.1) Matkustajavaunusta ja junayksiköstä on voitava kytkeä pois ilmanvaihto ja ilmastointi automaattisesti koko junasta ja erikseen joka vaunusta. 4.4.11 Poistuminen matkustajavaunusta ja junayksiköstä 4.4.11.1 Poistumisreitit (HS RST 4.2.7.1.1) Matkustajavaunussa ja junayksikössä on oltava hätäuloskäynnit. Hätäuloskäynnin on täytettävä seuraavat vaatimukset:
19(25) a. jokaisessa enintään 40 matkustajapaikkaa sisältävässä tilassa on oltava vähintään kaksi hätäuloskäyntiä. Yli 40 matkustajapaikkaa sisältävässä tilassa on oltava vähintään kolme hätäuloskäyntiä. Kaikkia hätäuloskäyntejä ei saa sijoittaa samalle puolelle. b. etäisyyden jokaiselta matkustajapaikalta lähimpään hätäuloskäyntiin on oltava enintään 16 metriä, c. hätäuloskäynnin aukon vähimmäismittojen on oltava 700 mm x 550 mm. Hätäuloskäynteinä on ensisijaisesti käytettävä ulko-ovia. Jos tämä ei ole mahdollista, poistumisreittinä on voitava käyttää joko erikseen tai yhdistelminä niin että poistuminen turvataan: a. tähän tarkoitettua ikkunaa, nostamalla se tai sen lasi pois paikoiltaan taikka rikkomalla lasi, b. osastojen välisiä ja käytävien ovia, poistamalla ovi tai rikkomalla lasi, c. ulko-ovia, nostamalla ne paikoiltaan tai rikkomalla niiden lasi. Hätäuloskäynnit on merkittävä selvästi matkustajia ja pelastustoimea varten. 4.4.11.2 Matkustajien käyttämät ulko-ovet (HS RST YTE 4.2.2.4.2.1;g) Oven normaaliin avaamiseen käytettävää hallintalaitetta tai oven avauslaitetta on voitava käyttää oven ulko- ja sisäpuolelta. Matkustajavaunun ja junayksikön ulko-ovessa on oltava avauslaite, jonka avulla ovi voidaan hätätapauksessa avata sisäpuolelta. Avauslaitteen on toimittava joko a. junan kulkiessa pienemmällä nopeudella kuin 10 km/h, tai b. riippumatta junan nopeudesta, kun sille on annettu vähintään kaksi peräkkäistä ohjausta; Avauslaite ei saa vaikuttaa lukitsemalla käytöstä poistettuun oveen. Ovessa on lisäksi oltava erillinen avauslaite, jonka avulla ovi voidaan hätätapauksessa avata ulkopuolelta. Laite ei saa vaikuttaa lukitsemalla käytöstä poistettuihin oviin. 4.4.12 Pelastustoimen kouluttaminen ja pääsy liikkuvaan kalustoon (SRT YTE 4.2.5.12) Rautatieyrityksen ja liikennöintiluvan haltijan on annettava pelastustoimelle kuvaus liikkuvasta kalustostaan ja erityisesti tieto siitä, miten liikkuvaan kalustoon pääsee sisään. 4.4.13 Pelastautumisvälineet (SRT YTE 4.7.1) Veturit on varustettava kuljettajan ja muiden mukana olevien henkilöiden pelastautumisvälineillä, jotka täyttävät joko standardin EN 402:2003 tai standardin EN 403:2004 vaatimukset. Rautatieyrityksen ja liikennöintiluvan haltijan on valittava toinen näissä standardeissa määritellyistä ratkaisusta.
20(25) 4.5 TOIMINNALLISET MÄÄRÄYKSET 4.5.1 Liikkuvan kaluston kunnon tarkastaminen (SRT YTE 4.4.1) Liikkuvan kaluston turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitteiden kunto on tarkastettava kunnossapidon yhteydessä ja ennen kuin liikkuva kalusto aloittaa liikennöinnin sekä liikennöinnin aikana. Kunnossapidon yhteydessä tehtävä tarkastus on tehtävä rautatieyrityksen, liikennöintiluvan haltijan tai liikkuvan kaluston kunnossapidosta vastaavan yksikön toimesta. Ennen kuin liikkuva kalusto aloittaa liikennöinnin junana tai junaliikenteen aikana tarkastus on tehtävä rautatieyrityksen tai liikennöintiluvan haltijan toimesta. 4.5.2 Turvallisuuteen liittyvien laitteiden ja järjestelmien varmistaminen (SRT YTE 4.4.1.2.1) Rautatieyrityksellä ja liikennöintiluvan haltijalla on oltava suunnitelmat, joilla varmistetaan junien turvallisen liikkumisen jatkuminen tai junien pysäyttäminen, jos jokin seuraavista laitteista todetaan vialliseksi junan ollessa liikkeessä: a. ääniviestintäjärjestelmä, (määräyksen kohta 4.4.7) b. turvavalaistus, (määräyksen kohta 4.4.9) c. ovien lukituksen avauslaite, (määräyksen kohta 4.4.11.2) d. hätäjarru, (määräyksen kohta 4.4.8) e. paloilmaisin, (määräyksen kohta 4.4.6) f. viestintäyhteys liikenteenohjaukseen Junan miehistön on välittömästi ilmoitettava edellisessä kappaleessa luetelluista vioista liikenteenohjaukselle. 4.5.3 Kuumakäynti-ilmaisimet (SRT YTE 4.4.1.2.2) Kuumakäynti-ilmaisimen havaitessa kuumakäynnin: a. liikkuvan kaluston, jossa kuumakäynti on havaittu, on pysähdyttävä mahdollisimman nopeasti ennen rautatietunnelia. b. liikenteenohjaukselle on välittömästi ilmoitettava junan pysähtymispaikka. c. junan miehistön on tarkastettava vialliset osat. Rautatieyrityksellä ja liikennöintiluvan haltijalla on oltava säännöt, joilla varmistetaan turvallisen toiminnan jatkuminen kuumakäynnin aiheuttamassa vajaatoimintatilassa. 4.5.4 Toimintaohje vaaratilanteissa (SRT YTE 4.4.2) Radanpitäjällä on oltava suunnitelmat, joilla varmistetaan että vaaratilanteissa: a. liikkuva kalusto pysäytetään ennen rautatietunnelia tai ajetaan ulos rautatietunnelista, tai että b. liikkuva kalusto voidaan evakuoida rautatietunnelissa olevan matkustajalaiturin kohdalla.
21(25) Radanpitäjän, rautatieyrityksen ja liikennöintiluvan haltijan on laadittava edellä mainittuihin tilanteisiin menettelyt, jotka on kuvailtava yksityiskohtaisesti pelastussuunnitelmassa. Junan miehistön on ilmoitettava vaaratilanteesta välittömästi liikenteenohjaukselle. Vaaratilanteessa rautatietunneliin saa päästää liikkuvaa kalustoa vain pelastustarkoituksessa. 4.5.5 Pelastussuunnitelma (SRT YTE 4.4.3) Radanpitäjän on tehtävä pelastussuunnitelma rautatietunnelia varten ja pidettävä se ajan tasalla. Rautatieyrityksen ja liikennöintiluvan haltijan on neuvoteltava pelastussuunnitelmaan vaikuttavien menettelytapojen muutoksista radanpitäjän kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava pelastussuunnitelmaa koskevassa lainsäädännössä edellytettyjen seikkojen lisäksi a. lista, josta ilmenevät asiaomaisten tahojen tehtävät ja yhteystiedot. b. rautatietunnelin yksilöllinen tunniste c. pelastustoimen sammutusreitit karttoineen ja pääsy rautatietunneliin tieltä d. toimenpidesuunnitelma siitä kuinka matkustajat evakuoidaan vaaratilanteissa. e. hätäuloskäyntien ja yhdyskäytävien ovissa oleva tunniste f. kuvaus menetelmästä, jolla sammutusvesi kuljetetaan onnettomuuspaikalle. g. kuvaus kytkimien sijainnista h. kuvaus sähkönsyötöstä i. radanpitäjän ja pelastustoimen maadoitukseen liittyvät menettelyt ja vastuut j. valvomon toiminnan koordinointimenettely (SRT-YTE 4.4.7) k. yksityiskohtainen kuvaus menettelyistä vaaratilanteissa l. tahot, joiden on osallistuttava pelastusharjoitukseen ja kuinka ne voivat perehtyä infrastruktuuriin m. suunnitelma siitä, kuinka usein on järjestettävä käyntejä ja teoreettisia ja muita harjoituksia rautatietunnelissa. Pelastussuunnitelma on toimitettava Rautatievirastolle ja alueelliselle pelastuslaitokselle. 4.5.5.1 Harjoitukset Ennen kuin rautatietunneli otetaan käyttöön, radanpitäjän on varmistettava, että siellä järjestetään evakuointi- ja pelastusmenettelyt kattava täysimittainen pelastusharjoitus, johon kaikkien pelastussuunnitelmassa määriteltyjen työntekijäryhmien on osallistuttava. Pelastusharjoituksia on järjestettävä tunnelin avauksen jälkeen pelastussuunnitelmassa esitetyn harjoitussuunnitelman mukaisesti.
22(25) 4.5.6 Maadoitustavat (SRT YTE 4.4.4) Radanpitäjän on ilmoitettava pelastustoimelle, että ratajohto on kytketty pois päältä siitä osasta rautatietunnelia, johon pelastustoimi menee, jos radan virransyöttö on katkaistava. Radanpitäjä vastaa radan virransyötön katkaisemisesta. Vastuu maadoituksesta on määriteltävä pelastussuunnitelmassa. Rautatietunnelin osa, jossa onnettomuus on tapahtunut, on voitava erottaa jännitteestä. 4.5.7 Matkustajavaunussa ja junayksikössä annettava tiedotus matkustajille (SRT YTE 4.4.6) Vaaratilanteita ja turvallisuusasioita koskeva tiedotus on annettava ainakin suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Kuvia on käytettävä mahdollisimman paljon. Tiedotuksen ydinsisällön ja vähimmäisvaatimusten on oltava seuraavat: a. matkatavaroiden, polkupyörien ja muiden vastaavien esineiden sijoittaminen junassa b. alkusammuttimien sijainti junassa, c. miten vaaratilanteista ilmoitetaan junan miehistölle, d. junan miehistön antamien ohjeiden noudattaminen, e. ohjeistus toiseen vaunuun siirtymisestä, f. hätäuloskäyntien opasteiden seuraaminen junasta poistuttaessa, g. yleinen varovaisuus rautatietunneleissa. 4.6 KUNNOSSAPITO 4.6.1 Rautatietunnelin kunnossapito 4.6.1.1 Kunnossapitosuunnitelma Rautatietunnelilla tulee olla kunnossapitosuunnitelma tai ennen tämän määräyksen voimaantuloa käyttöönotetulla tunnelilla huoltokirja taikka vastaava asiakirja, jossa on oltava vähintään: a. rautatietunnelin laitteiden ja järjestelmien toimintakaaviot ja tekniset tiedot b. suunnitelma rautatietunnelin kunnossapitoon kuuluvien kävelytarkastusten, määräaikaistarkastuksen ja päätarkastuksen toteuttamisesta c. rautatietunnelin laitteiden ja järjestelmien käyttö-, huolto-, kunnossapito-, ja tarkastusohjeet sekä määräaikaishuoltokortit, joissa tulee määritellä huoltovälit ja toimenpiteet. d. jatkuvasti päivittyvä yhteenveto tehdyistä tarkastuksista ja niissä tehdyistä havainnoista. e. selvitys menetelmistä, henkilöstön ammatillisesta pätevyydestä ja henkilökohtaisista suojalaitteista, joita on käytettävä f. ratatyötä tekevien henkilöiden suojaamista koskevat määräykset 4.6.1.2 Yleistä tarkastuksista Kävelytarkastus ja määräaikainen tarkastus on toteuttava vähintään tämän määräyksen edellyttämin aikavälein.
23(25) Tarkastuksissa on tarkastettava kaikki rautatietunnelin rakenteet, laitteet ja järjestelmät sillä tarkkuudella, että niiden kunnon kehittymisestä saadaan selkeä kokonaiskuva ja mahdolliset vauriot havaitaan hyvissä ajoin ennen kuin niistä voi aiheutua vaaraa. Laitteet ja järjestelmät on huollettava ja kunnossapidettävä kunnossapitosuunnitelman mukaan. Rakenteiden kunnostustoimenpiteistä samoin kuin korjauksista ja parannuksista on laadittava tapauskohtaiset suunnitelmat. Kävelytarkastusta ja määräaikaista tarkastusta ei saa tehdä samassa yhteydessä. Tarkastukset on dokumentoitava ja radanpitäjän on säilytettävä dokumentit. 4.6.1.3 Kävelytarkastus (SRT YTE 4.5.1) Kävelytarkastuksessa on silmämääräisesti tarkastettava rautatietunnelin rakenteet, laitteet ja varusteet. Kävelytarkastus on tehtävä vähintään kerran kalenterivuodessa. Kävelytarkastus on tehtävä rautatietunnelissa tapahtuneen vaurion tai onnettomuuden jälkeen. 4.6.1.4 Määräaikainen tarkastus Määräaikainen tarkastus on tehtävä vähintään kerran kalenterivuodessa. Kunnossapitosuunnitelmassa on ohjeistettava, onko määräaikaisia tarkastuksia tehtävä yksi vai useampi sekä minä vuodenaikana tarkastus on tehtävä. Rakenteen osalta on tarkastettava: a. puhdistustarve b. pysyvyys, muodonmuutokset, murtumat, lohkeamat ja halkeamat c. vedeneristeiden kunto ja vesivuodot d. lämmöneristeiden kunto ja pakkasvauriot sekä lumen ja jäätymisen aiheuttamat haitat e. pinnoitevauriot ja korroosio Laitteiden ja järjestelmien osalta on tarkastettava: a. laitteiden kiinnitykset ja kannatusrakenteet, erityisesti niiden korroosio b. valaisimet ja valaisinten ohjaus c. hätäviestintälaitteiden toimivuus d. palontorjuntalaitteet e. kiinteistövalvontajärjestelmät ja laitteet 4.6.1.5 Rautatietunnelin alkutarkastus (SRT YTE 4.5.1) Ennen uuden, uudistetun tai parannetun rautatietunnelin käyttöönottoa sekä ennen liikennöinnin aloittamista on tehtävä tarkastus, jossa varmistetaan, että rakenteet, laitteet ja järjestelmät toimivat sekä että aukean tilan ulottumassa ei ole esteitä.
24(25) 4.6.2 Liikkuvan kaluston kunnossapito (SRT YTE 4.5.2) 4.6.2.1 Matkustajavaunut ja junayksiköt Matkustajavaunun ja junayksikön kunnossapitosuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavien tekijöiden tarkastus: a. ääniviestintäjärjestelmä (määräyksen kohta 4.4.7), b. turvavalaistus (määräyksen kohta 4.4.9), c. ovien lukituksen avauslaite (määräyksen kohta 4.4.11.2), d. hätäjarrun ohitusjärjestelmä (määräyksen kohta 4.4.8), e. järjestelmä, jolla ilmastointi ja ilmanvaihto kytketään pois päältä (määräyksen kohta 4.4.10), f. viestintä liikenteenohjauksen kanssa g. paloilmaisimien toiminnan testaus (määräyksen kohta 4.4.6). h. poistumisreitit (määräyksen kohta 4.4.11.1) 4.6.2.2 Veturit Veturin kunnossapitosuunnitelmaan on sisällyttävä vähintään yhden pelastautumiseen käytettävän laitteen tarkastus. 4.7 HENKILÖSTÖN KOULUTTAMINEN (SRT YTE 4.6.1) Rautatieyrityksen ja liikennöintiluvan haltijan on perehdytettävä junan miehistö turvallisuuskäyttäytymiseen rautatietunnelissa ja koulutettava junan miehistö siten, että se kykenee evakuoimaan junan. Muu junassa työskentelevä henkilöstö on koulutettava junan miehistön avustamiseen hätätilanteessa. Radanpitäjän on annettava koulutusta rautatietunneliturvallisuudesta rautatietunnelin kunnossapidosta ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Kari Alppivuori ylijohtaja Une Tyynilä erityisasiantuntija
25(25) Liite A Hätäjarrukytkimen kuittauslaitteen sisältävän kotelon merkinnät Kuva A 1 kuittaus tehdään kolmioavaimella Kuva A2 Kuittaus edellyttää kotelon avaamista