Vammaispalvelulain mukaisten määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämisen soveltamisohje

Transkriptio

1 Vammaispalvelulain mukaisten määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämisen soveltamisohje Perusturvalautakunta

2 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET Vammainen henkilö Palvelujen järjestämisvelvollisuus ja lain toissijaisuus Vakuutuslaitoksen korvaus Palvelutarpeen selvittäminen Palvelusuunnitelma Hakemus ja hakuaika Päätös Muutoksenhaku Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Asiakasmaksut MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Välineen, koneen ja laitteen tarpeen selvittäminen Lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat välineet, koneet ja laitteet Korvattavat kustannukset Välineen, koneen tai laitteen antaminen asiakkaan käytettäväksi Välineen, koneen tai laitteen uusiminen Välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehtävät välttämättömät muutostyöt Liikkumisvälineet Muut välineet, koneet ja laitteet Ylimääräiset vaatetuskustannukset ja erityisruokakustannukset HAKEMINEN 18 2

3 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1. Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (VpL 2 ) Vammaisuus voi johtua sekä fyysisestä että psyykkisestä vammasta ja se arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. Vammaisuutta arvioitaessa huomioidaan hakijan ja hänen läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten käsitys hakijan vammaisuudesta ja palvelujen tarpeesta. Sosiaalihuollon viranomaisen arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kyky suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, fyysinen toimintaympäristö, perhetilanne ja muut yksilölliset tekijät. Pitkäaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on ennusteen mukaan vähintään noin vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuutta arvioitaessa ei henkilön iällä sinällään ole merkitystä, mutta ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen ei tee henkilöstä vammaista Palvelujen järjestämisvelvollisuus ja vammaispalvelulain toissijaisuus Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (VpL 3 ) Vammaispalvelulain perusteella palveluja järjestetään henkilölle, jolla on kotikuntalain mukainen kotipaikka Kiteellä. Asiakkaan mielipide ja toive palveluiden järjestämistavasta selvitetään aina ja mahdollisuuksien mukaan palvelut järjestetään asiakkaan toivomalla tavalla. 3

4 Vammaispalvelulaki on toissijainen muihin lakeihin nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaispalvelulakia sovelletaan silloin, kun asiakas ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Vammaispalvelulain perusteella asiakkaalle voidaan tällöin myöntää palvelua tai etuuksia täydentävästi. Asiakasta opastetaan hakemaan palvelua myös muualta, mikäli hänellä on siihen lain mukaan oikeus. Vammaispalvelulaki on kuitenkin ensisijainen kehitysvammaisten erityishuoltolakiin nähden. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle kehitysvammaiselle henkilölle voidaan edelleen järjestää palveluja kehitysvammaisten erityishuollon perusteella, mikäli vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät ole hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. Vammaispalvelulaki määrittelee asiakkaan subjektiivisiksi oikeuksiksi seuraavat palvelut ja tukitoimet: kuljetuspalvelu tulkkipalvelu palveluasuminen asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä asunnon muutostyöt henkilökohtainen apu päivätoiminta. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia vammaispalvelulain mukaan ovat: kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatetuskustannukset ylimääräiset erityisravintokustannukset. 4

5 Vakuutuslaitoksen korvaus Jos vakuutuslaitoksen tulee suorittaa vammaiselle henkilölle korvausta tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, valtion viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta annetun lain, ammattitautilain, sotilasvammalain tai näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla ja kunta on antanut hänelle samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kohdistuvia tämän lain 8 ja 9 :ssä tarkoitettuja palveluja tai tukitoimia, siirtyy oikeus korvaukseen kunnalle tilitystä vastaan sellaisena kuin vakuutuslaitoksen olisi tullut suorittaa korvaus vammaiselle henkilölle, jollei kunta olisi tätä palvelua tai tukitointa antanut. Kunnan oikeudesta korvaukseen tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella on säädetty erikseen. Jos 1 momentissa mainittu tilitys on tullut korvauksenmaksajan tietoon niin myöhään, että muun lain mukainen korvaus on jo suoritettu vammaiselle henkilölle, kunnalla on oikeus periä tätä korvausta vastaava määrä takaisin vammaiselta henkilöltä. Korvauksen takaisinperimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 36 ja 37 :ssä on säädetty. (VpL 15 ) Mikäli palvelun tai etuuden saanti muualta on viivästynyt, tulee asiakkaalle myöntää palvelu tai etuus siihen asti, kunnes hän saa sen muualta. Oikeus korvaukseen siirtyy lain 15 :n mukaisissa tilanteissa Kiteen kaupungille/vammaispalveluille Palvelutarpeen selvittäminen Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (VpL 3 a ) 5

6 Yhteydenotto, josta selvittämisvelvollisuus alkaa, voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti. Yhteydenotto on esimerkiksi hakemus, kirjallinen tiedustelu, henkilökohtainen käynti tai puhelinsoitto. Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan viipymättä, 7 arkipäivän kuluessa. Palvelujen ja tukitoimien tarve selvitetään vammaisen henkilön tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa kotikäynnillä tai henkilökohtaisella tapaamisella. Tarvittaessa selvityksiä pyydetään muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. Yksilöllinen avuntarve selvitetään asiakkaan toivomus, mielipide ja itsemääräämisoikeus huomioiden. Asiakkaalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niihin vaikuttavat seikat (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 5 ). Palvelutarpeen selvittämiseen ei ryhdytä, jos asiakas sitä vastustaa. Selvitys keskeytetään asiakkaan pyynnöstä. Henkilön tarvitsemien tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi hänet voidaan osoittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen. (VpL 11 ) Asiakkaan tulee toimittaa hakemuksen liitteenä tarvittavat selvitykset, esim. lääkärintodistukset, jotka voidaan toimittaa lääkärin arvioitavaksi. Lääkäri päättää mahdollisista lääketieteellisistä lisätutkimuksista, joista hakijalle ei aiheudu kustannuksia. Asiakas voi myös itse hakeutua tutkimukseen, jolloin hän vastaa itse tutkimuksen kustannuksista. Jos asiakkaan hakeman palvelun tai tukitoimen tarvetta ei voida selvittää ilman lisätutkimuksia, asiakkaan tulee mennä tarvittaviin tutkimuksiin. Muussa tapauksessa hakemus on hylättävä Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. (VpL 3 a ) 6

7 Vammaiselle henkilölle laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma palvelutarpeen selvittämisen pohjalta. Poikkeuksena on tilapäisen avun tarve, jolloin asiakkaan tilanne ja olosuhteet voidaan kuvata asiakaskertomuksessa. Palvelusuunnitelma laaditaan ilman aiheetonta viivytystä. Suunnitelman laatimisen vastuuhenkilö on vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja. Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa asiakkaalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä seikat, joilla on merkitystä asiassa. (AsiakasL 4-5 ). Asiakkaalle tulee selvittää esimerkiksi se, minkälaisilla edellytyksillä hän on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia. Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun tai toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun hänen läheisensä kanssa (AsiakasL 9 ). Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla (AsiakasL 10 ). Asiakkaan toivomuksia ja mielipidettä selvitettäessä voidaan tarvittaessa käyttää tulkitsemista tai muita kommunikaation apuvälineitä ja menetelmiä. Palvelusuunnitelmassa asiakkaan yksilöllinen tilanne kuvataan riittävän yksityiskohtaisesti asiakkaan toimintakyvyn ja palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden sekä tarvittavien palvelujen ja tukitoimien osalta. Vammaispalvelulaki tai asiakaslaki ei tarkemmin määrittele palvelusuunnitelman sisältöä. Palvelusuunnitelmasta tulee kuitenkin ilmetä asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet, asiakkaan vamman tai sairauden diagnoosi, asiakkaan toimintakyky ja avuntarve päivittäisissä toiminnoissa sekä riittävän yksilöity kuvaus palvelujen toteutuksesta ja 7

8 tarvittavista apuvälineistä. Lisäksi suunnitelmasta tulee ilmetä suunnitelman laatijat, laatimisajankohta sekä tarkistusajankohta. (Räty 2010, s.100) Palvelusuunnitelma tarkistetaan, jos asiakkaan palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan (VpL 3 a ). Palvelusuunnitelmaan kirjataan, milloin palvelusuunnitelma tarkistetaan ja kuka toimii palvelusuunnitelma-palaverin koollekutsujana. Palvelusuunnitelma on perustana vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista päätettäessä Hakemus ja hakuaika Tämän asetuksen mukaisia taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. (VpA 20 ) Kuuden kuukauden hakuaikaa on noudatettava. Asia tulee vireille kirjallisesta hakemuksesta, joka asiakkaan tulee yksilöidä ja perustella. Mikäli hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään täydentämään hakemusta kohtuullisen määräajan kuluessa. Puutteellisen hakemuksen johdosta asiaa ei voida jättää ratkaisematta vaan päätös tulee tehdä siinäkin tapauksessa. Suositeltavaa on, että asiakas on ennen hankinnan tekoa yhteydessä vammaispalveluihin neuvonnan ja ohjauksen saamiseksi Päätös Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. (VpL 3 a ) Päätös tulee aina tehdä ilman aiheetonta viivytystä. Määräajasta voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun hakijan vamman tai sairauden harvinaislaatuisuus edellyttää poikkeuksellisen laajaa ja aikaa vievää selvitystä, joka ei ole valmistunut kolmen kuukauden kuluessa. 8

9 Päätös on perusteltava riittävän selkeästi, yksilöidysti ja ymmärrettävästi. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä otettava kantaa hakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Lisäksi perusteluissa on mainittava päätöksenteossa sovelletut säännökset, mutta sovelletun lainkohdan määritteleminen ei ole riittävä perustelu. Perusteluiksi ei riitä maininta, että hakijalla ei katsota olevan erityisiä syitä tai edellytyksiä kyseiseen palveluun tai tukitoimeen eikä toisen viranomaisen myönteinen tai kielteinen päätös. Hylkäävissä päätöksissä on erityisen tarkasti tuotava esiin päätöksen perusteet Muutoksenhaku Viranhaltijan tekemään päätökseen on mahdollista hakea oikaisua Kiteen perusturvalautakunnan yksilöjaostolta. Vapaamuotoinen kirjallinen oikaisuvaatimus on toimitettava yksilöjaostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kiteen perusturvalautakunnan yksilöjaoston päätökseen on mahdollista hakea muutosta Kuopion hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat viranhaltijan ja jaoston päätöksen liitteenä. Lisätietoa voi tarvittaessa kysyä viranhaltijoilta Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan tietojen saantia, asiakirjojen salassapitoa ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevat erityissäännökset. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta täydentää em. asiakaslain säännöksiä. Asiakastietoja sisältävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakirjaa ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. (AsiakasL 14 ) 9

10 Sosiaalihuollon järjestäjä tai tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva samoin kuin sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös sen jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa tai tehtävän hoitaminen niiden lukuun on päättynyt. (AsiakasL 15 ) 1.9. Asiakasmaksut Vammaispalvelulain mukaisista palveluista voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa säädetään. (VpL 14 ) Kiteen perusturvalautakunta vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut. Lisätietoa voi tarvittaessa kysyä viranhaltijoilta. 2. MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Määrärahasidonnaisiin palveluihin ja tukitoimiin vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta vaan palveluja ja tukitoimia myönnetään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Kunnassa määrärahat tulee mitoittaa tiedossa olevan tarpeen mukaiseksi. Yksilölliset päätökset tehdään huomioon ottaen etuuksien saamisen edellytykset ja kunnan talousarvio. Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta ja muista tämän lain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista. Vastaavasti korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän tarpeellisen vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat 10

11 kustannukset korvataan siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (VpL 9 1 mom.) 2.1. Kuntoutusohjaus Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle. (VpL 8 ) Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. (VpA 14 ) Kuntoutusohjauksen tehtävänä on mm. asiakkaan aktivoiminen omatoimiseen yleisten palvelujen käyttöön, asiakkaan kuntoutusprosessin seuraaminen, asiakkaan tarpeista tiedottaminen eri palvelujärjestelmille, asiakkaan kuntoutus- ja palvelusuunnitelman valmistelussa tarvittavan asiantuntija-avun antaminen, asiantuntijana toimiminen vammaisten tarpeiden selvittämisessä ym. Asiakas voi saada kuntoutusohjausta myös vammaisjärjestöiltä Sopeutumisvalmennus Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle. (VpL 8 ) Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. (VpA 15 ) 11

12 Sopeutumisvalmennusta järjestetään asiakkaan ja hänen läheistensä yksilöllisten tarpeiden perusteella. Sopeutumisvalmennusta voidaan antaa asiakkaan ohella esimerkiksi puolisolle, vanhemmille ja sisaruksille. Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ja toteuttamistapaa ei ole määritelty, vaan asia on aina ratkaistava yksilön ja perheen lähtökohdista käsin. Ennen sopeutumisvalmennuksen järjestämistä selvitetään mahdolliset ensisijaiset tukimuodot. Mikäli palvelu katsotaan terveydenhuollon toiminnaksi, palveluja ei voida lukea vammaispalvelulain tarkoittamaksi sopeutumisvalmennukseksi. Sopeutumisvalmennuksen muotoja voivat olla esimerkiksi kurssit, viittomakielen tai muun kommunikaatiotaidon opetus (mm. MHS-opetus, Bliss-symbolikielen opetus, AAC) sekä opetusmateriaalikustannukset, liikkumistaidon opetus sekä asumisvalmennus ja -kokeilu Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. (VpA 17 1 mom.) Välineen, koneen ja laitteen tarpeen selvittäminen Ennen välineen, koneen tai laitteen myöntämistä pyydetään tarvittaessa fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai muun asiantuntijan lausunto välineen, koneen tai laitteen tarpeellisuudesta. 12

13 Lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat välineet, koneet ja laitteet Asiakasta ohjataan hakemaan lääkinnällisen kuntoutukseen piiriin kuuluvia apuvälineitä terveyskeskuksen fysioterapiasta, josta apuvälineet annetaan vastikkeetta asiakkaan käyttöön. Lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat välineet, koneet ja laitteet voivat tulla korvattavaksi ainoastaan sillä edellytyksellä, että asiakas ei tosiasiallisesti saa kyseistä apuvälinettä lääkinnällisen kuntoutuksen kautta Korvattavat kustannukset Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti pääsääntöisesti puolet välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuvista todellisista ja tarpeellisista kustannuksista. Mikäli vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen on tehtävä välttämättömiä vamman edellyttämiä muutostöitä, korvataan ne kokonaan. Välineelle, koneelle ja laitteelle voidaan kuitenkin määritellä kohtuullisena pidettävä kustannustaso. Määritellyn kohtuullisen kustannuksen tulee olla todellinen eli asiakkaan tulee saada kyseisellä kustannuksella hankittua hänen vammansa tai sairautensa edellyttämä väline, kone tai laite. Päätöksessä on tuotava esiin mihin kohtuullisten kustannusten määrittely on perustunut Välineen, koneen tai laitteen antaminen asiakkaan käytettäväksi Asiakkaan tarvitsema väline, kone tai laite voidaan myös antaa asiakkaan käytettäväksi. Asiakkaalle on ilmoitettava hyvissä ajoin siitä, jos hänellä on mahdollisuus saada väline, kone tai laite veloituksetta käytettäväksi, ettei hän ehdi hankkia sitä itse. Mikäli asiakas hankkii tai on jo ehtinyt hankkia välineen, koneen tai laitteen itse, kustannusten korvaaminen harkitaan yksilökohtaisesti Välineen, koneen tai laitteen uusiminen Asiakkaan halutessa uusia käytössään olevan laitteen, tulee asiakkaalta pyytää selvitys uusimisen tarpeesta. Korvauksen saaminen edellyttää 13

14 uusimisen tarpeen johtuvan siitä, että asiakkaan käytössä oleva laite ei ole enää käyttökelpoinen asiakkaan vamman tai sairauden johdosta tai se on teknisesti huonokuntoinen. Laitteen ikä ei ole peruste uusimiselle. Jos laite on teknisesti huonokuntoinen, selvitetään korjaamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli korjaaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, korvausta ei tällöin suoriteta uuden laitteen hankkimisesta Välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehtävät välttämättömät muutostyöt Muutostöiden on oltava välttämättömiä eli konetta, välinettä tai laitetta ei voida käyttää ilman muutostyötä. Välttämättömien muutostöiden tarve arvioidaan vammaisen henkilön yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Muutostyöt korvataan riippumatta siitä, tehdäänkö ne uuteen tai vanhaan laitteeseen. Auton muutostyöt Vakiomalliseen autoon tehtaalla asennettu automaattivaihde korvataan välttämättömänä muutostyönä. Korvausta laskettaessa vähennetään automaattivaihteisiin kohdistuva autoveronpalautuksen osuus. Automaattivaihteisiin kohdistuva autoveronpalautus saadaan selville vähentämällä automaattivaihteisen auton autoveronpalautuksesta normaalivaihteisen auton autoveronpalautus. Muutostöitä ei voida evätä sillä perusteella, että uuden auton hankintaa ei ole pidetty välttämättömänä. Muutostyöt arvioidaan erikseen ja korvaus suoritetaan sen mukaan, kuinka paljon kustannuksia olisi aiheutunut kyseisten välttämättömien muutostöiden tekemisestä asiakkaalla aiemmin käytössä olleeseen autoon. Esimerkiksi jos asiakkaalla aiemmin käytössä olleessa autossa on ollut automaattivaihteisto eikä uuden auton hankintaa pidetä välttämättömänä, ei tällöin korvata automaattivaihteistoa uuteen autoon. Autoon tehtäviä välttämättömiä muutostöitä ja lisälaitteita voivat olla esimerkiksi käsihallintalaitteet, nostolaitteet, kääntyvä istuin, ohjaustehostin ym. 14

15 Mikäli saatavissa on auto, jossa hakijan hakemat välineet ovat vakiovarusteina, ei muutostöitä tällöin korvata muunlaiseen autoon. Autoavustusta voidaan myöntää ajamisen ja auton hallitsemisen kannalta välttämättömiin ja kohtuullisiin lisälaitteisiin (esim. käsihallintalaite) ja muutostöihin 100 %, auton käytön kannalta hyödyllisiin lisälaitteisiin ja muutostöihin 50 % kohtuullisista kustannuksista. Lisälaitteet myönnetään pääsääntöisesti asiakkaalle omaksi, jolloin mahdolliset huolto- ja korjauskulut ovat asiakkaan vastuulla Liikkumisvälineet Auto Asiakkaan tulee tarvita autoa päivittäisessä liikkumisessaan. Auton tulee olla riittävän tilava sekä vammaisen henkilön että hänen tarvitsemiensa apuvälineiden kuljettamiseen. Tilan tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon ne apuvälineet, joita asiakas tarvitsee päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa. Mahdollisuuksien mukaan arvioidaan myös tilan tarvetta tulevaisuudessa. Korvaus voidaan myöntää, vaikka vammainen henkilö ei itse pysty ajamaan autoa. Henkilön iällä ei ole merkitystä asiassa; korvaus auton hankintaan on mahdollista myöntää esimerkiksi, jos perheessä on vaikeavammainen lapsi. Avustusta myönnetään enintään 3500 ja alle 8000 maksaviin autoihin enintään Vähennyksenä otetaan huomioon auton hankintahintaan kohdistuva autoveron palautus ja vanhan auton myyntihinta. Mikäli asiakas ei myy vanhaa autoa, niin huomioidaan todennäköinen myyntihinta. Korvauksen määrää laskettaessa huomioidaan vammaisen henkilön muun lainsäädännön perusteella saamat korvaukset. Autoavustus kohdennetaan ensisijaisesti: 1. Ansiotyössä käyvät ja opiskelevat (tutkintoon johtava opiskelu) vaikeavammaiset henkilöt. 2. Vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat jokapäiväisessä liikkumisessaan apuvälineitä. 15

16 3. Vaikeavammaiset lapset ja nuoret, joiden kuljettamisessa heidän perheensä tarvitsee auton lisälaitteita ja jotka eivät saa riittäviä kuljetuspalveluita kunnan järjestämänä palveluna. Ensisijaisesti korvataan lapsen vamman tai sairauden johdosta tarpeelliset lisälaitteet vaikeavammaisen lapsen jokapäiväisten kuljetusten mahdollistamiseksi. Vain erityisen painavasta syystä avustetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen perhettä auton hankinnassa. Auton vaikutus kuljetuspalveluun Auton omistaminen ei ole este kuljetuspalvelujen saamiselle eivätkä kuljetuspalvelut ole este autoavustuksen saamiselle. Muut moottoriajoneuvot Muiden liikkumisvälineiden, esim. mönkijän ja sähkömopedin, korvaamisessa selvitetään, miten väline helpottaa vammaisen henkilön omatoimista liikkumista ja missä määrin väline on hakijan sairauden ja vamman vuoksi tarpeellinen ja välttämätön. Ensisijaisesti selvitetään, saako asiakas liikkumisvälineen lääkinnällisenä kuntoutuksena Muut välineet, koneet ja laitteet Kommunikaatiomahdollisuuksia lisäävät viestintävälineet Myönnettävän välineen tulee edistää vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja olla hänelle tarpeellinen eli vammainen henkilö ei selviydy päivittäisistä toiminnoista ilman kyseistä välinettä tai laitetta. Apuvälineet, jotka voivat tulla korvattavaksi ovat esim. kuvapuhelin, tekstipuhelin ja puhelimen käytön apuvälineet, tietokone ja siihen kuuluvat lisälaitteet ym. Ratkaisu tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella. Kodinkoneet Kodinkoneen tarpeen tulee johtua vamman tai sairauden aiheuttamista toimintarajoituksista. Kodinkoneen tulee edistää vammaisen henkilön omatoimista ja itsenäistä suoriutumista kotona. Korvausta ei voida evätä sillä perusteella, että muut perheenjäsenet voivat auttaa vammaista henkilöä. Perheen normaaliin talouteen kuuluviin kodinkoneisiin korvausta 16

17 myönnetään ainoastaan, jos kyseisen koneen katsotaan edistävän vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista. Harrastus- ja vapaa-ajan välineet Korvausta voidaan myöntää erityisvälineisiin tai lisävarusteisiin, joita vammainen henkilö tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi harrastus- ja vapaa-ajan toiminnoissa. Harrastusvälineinä voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella korvata esim. juoksu-, hiihto- ja lasketteluproteesit, hiihtopulkka, tandempyörä ym Ylimääräiset vaatetuskustannukset ja erityisravintokustannukset Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. (VpA 18 ) Ylimääräisinä vaatetuskustannuksina korvataan tavanomaisten valmiina ostettavien vaatteiden ja vammaisen henkilön tarvitsemien erityisvaatteiden kustannusten erotus. Vammaisen henkilön tulee esittää selvitys kustannuksista. Kustannuksista huomioidaan kohtuullinen osa keskimääräisten hankintakustannusten perusteella. Mikäli kustannuksista huomioidaan vammaisen henkilön esittämiä kustannuksia pienempi osa, tulee päätöksen perusteluista ilmetä, mihin kustannusten kohtuullistaminen on perustunut. Ylimääräiset vaatetuskustannukset korvataan yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. (VpA 19 ) Ylimääräisinä erityisravintokustannuksina korvataan tavanomaisen ruoan ja erityisravinnon kustannusten välinen erotus. Erityisravintokustannusten tulee olla välttämättömiä ja pitkäaikaisia. Hakijan on esitettävä lääkärintodistus, josta käy ilmi erityisravinnon tarve. Pelkkä lääkärin tai 17

18 muun ammattihenkilön suositus ei ole riittävä. Ennen erityisravintokustannusten korvaamista selvitetään mahdolliset ensisijaiset tukimuodot. Erityisravintokustannuksiin voidaan saada korvausta myös lapsen hoitotuen, vammaistuen, eläkkeensaajan hoitotuen tai sairausvakuutuslain perusteella. 3. Hakeminen Määrärahasidonnaisia tukitoimia haetaan vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella. Hakemus toimitetaan osoitteeseen: Kiteen kaupunki/sosiaalitoimisto Vammaispalvelut Hovintie Kitee. Hakemukseen on liitettävä lääkärin ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden lausunnot tai selvitykset hakijan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Lisätiedot Vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja puh Sosiaali- ja perhepalveluiden päällikkö puh