Onnettomuustutkintakeskuksen vuosikertomus 2006
|
|
- Markku Tauno Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN HELSINKI HELSINGFORS Puhelin / Telefon: (09) Telephone: Fax: (09) Fax: Sähköposti: E-post: Internet: onnettomuustutkinta@om.fi tai etunimi.sukunimi@om.fi onnettomuustutkinta@om.fi eller förnamn.släktnamn@om.fi onnettomuustutkinta@om.fi or first name.last name@om.fi Henkilöstö / Personal / Personnel: Johtaja / Direktör / Director Hallintopäällikkö / Förvaltningsdirektör / Administrative director Osastosihteeri / Avdelningssekreterare / Assistant Toimistosihteeri / Byråsekreterare / Assistant Tuomo Karppinen Pirjo Valkama-Joutsen Sini Järvi Leena Leskelä Ilmailuonnettomuudet / Flygolyckor / Aviation accidents Johtava tutkija / Ledande utredare / Chief Air Accident Investigator Erikoistutkija / Utredare / Air Accident Investigator Esko Lähteenmäki Hannu Melaranta Raideliikenneonnettomuudet / Spårtrafikolyckor / Rail accidents Johtava tutkija / Ledande utredare / Chief Rail Accident Investigator Erikoistutkija / Utredare / Rail Accident Investigator Esko Värttiö Reijo Mynttinen Vesiliikenneonnettomuudet / Sjöfartsolyckor / Marine accidents Johtava tutkija / Ledande utredare / Chief Marine Accident Investigator Erikoistutkija / Utredare / Marine Accident investigator Martti Heikkilä Risto Repo Muut onnettomuudet / Övriga olyckor / Other Accidents Johtava tutkija / Ledande utredare / Chief Accident Investigator Kai Valonen ISBN Multiprint Oy, Helsinki 2007
3 ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN TEHTÄVÄ Onnettomuustutkintakeskus perustettiin vuonna 1996 oikeusministeriön yhteyteen. Laki ja asetus onnettomuuksien tutkinnasta määrittelevät Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät ja antavat yleisiä ohjeita mitä onnettomuuksia on tutkittava ja kuinka niitä tutkitaan. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on onnettomuuksia tutkimalla parantaa yleistä turvallisuutta ja ehkäistä onnettomuuksia. Onnettomuustutkinnan lopputulos on tutkintaselostus, jonka lopussa on turvallisuussuosituksia. Turvallisuussuositukset kiteyttävät tutkijoiden käsityksen siitä miten samankaltaiset onnettomuudet voidaan jatkossa välttää. Onnettomuustutkintakeskus seuraa suositusten toteutumista. Onnettomuustutkintaa tehdään yksinomaan turvallisuuden parantamiseksi eikä tutkinnassa käsitellä syyllisyys- ja vastuukysymyksiä tai vahingonkorvausvelvollisuutta. Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on tutkia kaikki suuronnettomuudet ja suuronnettomuuden vaaratilanteet sekä ilmailu-, raideliikenne- ja vesiliikenneonnettomuudet ja niiden vaaratilanteet. Kotimaisen lainsäädännön lisäksi onnettomuustutkintaa sääntelevät sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit että kansainväliset sopimukset ja suositukset. Ilmailuonnettomuudet tutkitaan siten kuin Euroopan neuvoston direktiivissä (94/56/EY) määrätään ja kansainvälisen siviiliilmailun yleissopimuksessa (SopS 11/49) on sovittu. Raideliikenteen tutkinnasta on säännöksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston voimaan tulleen rautatieturvallisuusdirektiivin (2004/49/EY) 5 luvussa. Vesiliikenneonnettomuuksien tutkinnassa noudatetaan soveltuvin osin kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n suositusta A.849(20). Merionnettomuuksien tutkintaa koskevat myös Euroopan unionin ja neuvoston direktiivit (1999/35/EY) ja (2002/59/EY). Onnettomuustutkinnassa selvitetään onnettomuuden kulku, syyt, seuraukset ja pelastustoimet. Erityisesti on selvitettävä onko onnettomuuden tai vaaran aiheuttajana tai kohteina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa sekä käytössä otettu riittävästi huomioon turvallisuusvaatimukset ja onko valvonta- ja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjestetty ja hoidettu. Turvallisuutta koskevissa säännöksissä ja määräyksissä voi olla puutteita ja ne on tarvittaessa selvitettävä. Tutkinnassa pyritään erityisesti saamaan esille onnettomuuden välittömän syyn lisäksi tapahtumaan myötävaikuttaneita tekijöitä ja taustatekijöitä, joita voi löytyä esimerkiksi organisaatiosta, ohjeistuksesta ja työtavoista. Onnettomuustutkinnan aloittamisesta päätettäessä otetaan huomioon tapahtuman vakavuus ja uusiutumisen todennäköisyys. Seurauksiltaan vähäinenkin tapahtuma tai vaaratilanne voidaan tutkia, jos se aiheutti vaaraa usealle henkilölle ja tutkinnan arvioidaan tuottavan merkittävää tietoa yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Onnettomuustutkintakeskus ei yleensä tutki tahallisesti aiheutettua tai rikoksen aiheuttamaa onnettomuutta. I
4 Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on myös muun muassa pitää yllä valmiutta tutkinnan nopeaan käynnistämiseen, kouluttaa onnettomuustutkintaan soveltuvia henkilöitä, antaa tutkinnan suorittamista ja tutkintaselostuksen laatimista koskevia yleisiä ohjeita ja huolehtia kansainvälisestä yhteistyöstä. Onnettomuustutkintakeskus hoitaa myös tutkintaselostusten painatuksen ja jakelun sekä julkaisee kaikki tutkintaselostukset internet-sivuillaan osoitteessa Käsitteitä A-tutkinta B-tutkinta C-tutkinta D-tutkinta S-tutkinta Tutkinnan tasot Suuronnettomuus Onnettomuus tai suuronnettomuuden vaaratilanne Vaaratilanne, vaurio tai vähäinen onnettomuus Muu tapahtuma Turvallisuusselvitys, teematutkinta L R M Y Onnettomuustyyppien jaottelu Ilmailuonnettomuudet, vauriot ja vaaratilanteet Raideliikenneonnettomuudet ja vaaratilanteet Vesiliikenneonnettomuudet ja vaaratilanteet Muut onnettomuudet ja vaaratilanteet Tutkinnan tunnus Jokaiselle tutkittavaksi otettavalle tapaukselle annetaan tunnus, joka koostuu neljästä eri osasta. Tunnus on muotoa A1/1998R. Ensimmäinen osa ilmoittaa tutkinnan tason (A, B, C, D tai S). Toinen osa ilmoittaa tapauksen järjestysnumeron luokassaan tapahtumisvuonna. Kolmas osa ilmoittaa tapahtumisvuoden. Neljäs osa ilmoittaa onnettomuustyypin (L, R, M tai Y). Esim. A1/1998R = Ensimmäinen vuonna 1998 tutkittavaksi otettu raideliikenteen suuronnettomuus. II
5 SISÄLLYSLUETTELO ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN TEHTÄVÄ...I KATSAUS TOIMINNAN TULOKSELLISUUS...5 ILMAILU...7 Vuonna 2006 aloitetut tutkinnat...8 Vuonna 2006 valmistuneet tutkinnat...9 Suositukset...24 Ilmailuonnettomuuksien tutkinnat RAIDELIIKENNE...27 Vuonna 2006 aloitetut tutkinnat...28 Vuonna 2006 valmistuneet tutkinnat...28 Suositukset...35 Raideliikenneonnettomuuksien tutkinnat VESILIIKENNE...37 Vuonna 2006 aloitetut tutkinnat...39 Vuonna 2006 valmistuneet tutkinnat...40 Suositukset...52 Vesiliikenneonnettomuuksien tutkinnat MUUT ONNETTOMUUDET...55 Vuonna 2006 aloitetut tutkinnat...56 Vuonna 2006 valmistuneet tutkinnat...56 Suositukset...58 Muiden onnettomuuksien tutkinnat TALOUS...61 III
6
7 KATSAUS 2006 Vuonna 2006 valmistui 60 onnettomuustutkintaa, mikä oli enemmän kuin vuonna 2005, vähemmän kuin vuonna 2004 ja lähellä vuosien keskiarvoa. Valmistuneista tutkinnoista lähes puolet oli vaaratilanteiden ja muiden vähäisten tapahtumien niin sanottuja D-tutkintoja, joita viime vuosina on tehty yhä enemmän. Tätä menettelyä käyttäen on saatu dokumentoitua tapahtumia, jotka aikaisemmin olisivat jääneet dokumentoimatta. Toisaalta joitakin tapahtumia, jotka aikaisemmin olisi tutkittu laajemman C-tutkintamenettelyn mukaisesti, on korvattu kustannustehokkaalla D-tutkinnalla. Tarvittaessa D-tutkinta on muutettu C-tutkinnaksi. Tavanomaisten yhtä onnettomuutta koskevien tutkintojen ohella on tehty useita onnettomuuksia koskevia turvallisuusselvityksiä. Vuonna 2006 saatiin valmiiksi kaksi suuritöistä vesiliikenteen onnettomuuksia käsittelevää turvallisuusselvitystä, jotka olivat Luotsauksen toimintatavat ja kulttuuri onnettomuustapausten valossa ja Kotimaan matkustaja-alusliikenteen turvallisuus. Raideliikenteen piirissä käynnissä oli laaja turvallisuusselvitys tasoristeysonnettomuuksista, joka jatkuu vuonna Vuonna 2006 käynnistettiin turvallisuusselvitys kahdeksasta keväällä tapahtuneesta kattoromahduksesta ja -vauriosta. Tutkittavaksi otettiin vuonna 2006 seitsemän tapausta vähemmän kuin vuonna Aloitetuista 61 tutkinnasta yli puolet oli D-tutkintoja. Vuodelle 2007 siirtyi 55 keskeneräistä tutkintaa, mikä likimain vastasi tavoitteeksi asetettua yhdessä vuodessa tutkittavien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrää. Käynnissä oli kuitenkin yhtä vuotta kauemmin kestäneitä tutkintoja, mikä ei ole tavoitteiden mukaista. Vakavien onnettomuuksien lukumäärä on vuosina 2006 ja 2005 selvästi pienentynyt vuoteen 2004 verrattuna. Tästä ei voida tehdä johtopäätöstä, että yleinen turvallisuus olisi tässä suhteessa pysyvästi parantunut. Vakavien onnettomuuksien pienempi määrä vaikutti onnettomuustutkinnan menoihin, jotka olivat vuonna 2006 noin 14 prosenttia pienemmät kuin vuonna Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on seurata tutkintaselostuksissa annettujen turvallisuussuositusten toteutusta. Vuonna 2006 päästiin siihen, että toteutuksen tilanne tiedetään noin 60 prosentista vuosina annetuista suosituksista, joita on yhteensä 625. Ilmailu- ja raideliikennetutkinnoissa vuosina annetuista suosituksista oli vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettu noin puolet. Raideliikenteestä on käytettävissä tilasto koko Onnettomuustutkintakeskuksen toiminnan ajalta eli alkaen vuodesta Koko toiminta-ajan suositusten toteutusaste oli 63 prosenttia. Vuonna 2007 jatketaan suositusten toteutuksen selvittämistä erityisesti vesiliikenteen ja niin sanottujen muiden onnettomuuksien tutkintojen osalta. Viimeksi mainittuihin kuuluivat suuronnettomuudet Äänekosken Konginkankaalla ja luonnonkatastrofi Kaakkois-Aasiassa , joiden tutkintaselostuksissa annetuista turvallisuussuosituksista suuri osa on toteutettu tai toteutusta harkitaan. 1
8 Onnettomuustutkintakeskuksen henkilökunnasta moni saavuttaa eläkeiän lähivuosina. Tähän on varauduttu muun muassa kehittämällä edelleen vuonna 2002 valmistuneita toimintakäsikirjoja ja tutkijan ohjeita, joihin taas tehtiin tarvittavat muutokset vuoden loppupuoliskolla. Merkittävä lisäys toimintatapojen ohjeistamiseen ja dokumentointiin oli marraskuussa 2006 valmistunut laatukäsikirja, joka otettiin käyttöön kokemuksien keräämiseksi ja puutteiden poistamiseksi. Suhteellisen korkeasta keski-iästä huolimatta sairauspoissaolot olivat vähäisiä, 1,5 pv/htv. Henkilöstön hyvinvoinnista pyritään huolehtimaan tavallista tiheämmillä terveystarkastuksilla. Kansainvälinen yhteistyö on edelleen kasvanut EU:n eri liikennelajien turvallisuusviranomaisten toiminnan päästessä vauhtiin onnettomuustutkinnan kehittämiseksi ja harmonisoimiseksi Euroopassa. Onnettomuustutkintakeskuksen vakinaisen henkilökunnan 11,44 henkilötyövuodesta kului vuonna 2006 kansainväliseen yhteistyöhön 7,5 prosenttia, joka lähivuosina voi kasvaa 10 prosenttiin. Selvästi suurin osa työstä kuitenkin kohdistui onnettomuustutkintaan, jonka osuus henkilötyövuosista oli yli 40 prosenttia. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi onnettomuustutkintaa teki tuntityönä 87 ulkopuolista asiantuntijaa, joiden työpanos oli noin 8 htv. Merkittävä lisäys onnettomuustutkinnan resursseihin oli muiden onnettomuuksien tutkinnan johtavan tutkijan viran perustaminen ja viran täyttö Vuoden alussa julkaistiin Onnettomuustutkintakeskuksen internet-sivuilla yhteenveto tutkintaselostusten lukijatutkimuksen vastauksista. Noin 500 vastanneesta 80 prosenttia luki tutkintaselostuksia ammatin ja oppimisen vuoksi. Noin 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että tutkintaselostuksista on heille paljon ammatillista hyötyä ja noin puolet, että tutkintaselostuksista on jonkin verran ammatillista hyötyä. Noin 90 % vastaajista piti tutkintaselostusten laajuutta sopivana ja tutkintaselostuksia laadukkaina ja ammattitaitoisesti tehtyinä. Edelliseen viitaten kiitän lämpimästi kaikkia onnettomuustutkintaan osallistuneita hyvin tehdystä ja tärkeästä työstä yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Tuomo Karppinen johtaja 2
9 Yhteenveto vuonna 2006 tutkittavaksi otetuista tapauksista Tutkinnan taso A B C D S YHT Ilmailu Raideliikenne Vesiliikenne Muut YHT Yhteenveto vuonna 2006 valmistuneista tapauksista Tutkinnan taso A B C D S YHT Ilmailu Raideliikenne Vesiliikenne Muut YHT Yhteenveto keskeneräisistä tapauksista Tutkinnan taso A B C D S YHT Ilmailu Raideliikenne Vesiliikenne Muut YHT
10 Lautakunnat Vuoden 2006 aikana seuraavat henkilöt ovat toimineet tutkintalautakuntien jäseninä tai pysyvinä asiantuntijoina. Ilmailu Ismo Aaltonen, Ari Anttila, Markus Bergman, Päivikki Eskelinen-Rönkä, Juhani Hipeli, Janne Hotta, Ari Huhtala, Petri Kallio, Erkki Kantola, Markku Koivurova, Jouko Koskimies, Mikko Lahti, Erkki Lepola, Timo Lindholm, Esko Lähteenmäki, Hannu Melaranta, Juhani Mäkelä, Reijo Mäkeläinen, Arto Nissinen, Pekka Orava, Seppo Pulkkinen, Markku Roschier, Tuukka Takala, Hans Tefke, Tapani Vänttinen Raideliikenne Veikko Alaviuhkola, Aki Grönblom, Kati Hernetkoski, Veli-Jussi Kangasmaa, Timo Kivelä, Jukka Koponen, Sirkku Laapotti, Pertti Mikkonen, Reijo Mynttinen, Hannu Räisänen, Esko Värttiö, Kari Ylönen. Vesiliikenne Ralf Forsberg, Ville Grönvall, Harri Halme, Markku Haranne, Mikko Härmä, Martti Heikkilä, Olavi Huuska, Sakari Häyrinen, Mikko Kallas, Heikki Koivisto, Kari Larjo, Jaakko Lehtosalo, Petteri Leppänen, Karl Loveson, Petri Luotio, Seppo Männikkö, Ari Nieminen, Veli-Pekka Nurmi, Markku Partinen, Risto Repo, Klaus Salkola, Tapani Salmenhaara, Pertti Siivonen, Toimi Sivuranta, Juha Sjölund, Sanna Sonninen, Matti Sorsa, Pirjo Valkama-Joutsen, Kai Valonen, Micael Vuorio Muut Pekka Aho, Hannu Alén, Tor Erik Ekberg, Markku Haikonen, Heikki Harri, Kati Hernetkoski, Seppo Huovinen, Veli-Jussi Kangasmaa, Tuomo Karppinen, Esko Kaukonen, Kurt Kokko, Jukka Koponen, Markku Kortesmaa, Juha Kurenmaa, Ossi Lavonen, Matti V. Leskelä, Reijo Mynttinen, Tapani Mäkikyrö, Seppo Männikkö, Anssi Parviainen, Antti Pellinen, Erkki Reinikka, Jussi Seppälä, Jari Strengell, Seppo Suuriniemi, Kai Valonen, Heikki Ventonen, Esa Virtanen, Esko Värttiö, Kari Ylönen 4
11 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Seuraavassa tarkastellaan kuinka oikeusministeriön Onnettomuustutkintakeskukselle asettamat tulostavoitteet toteutuivat vuonna Suuronnettomuuden vaaratilanteen tai onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu yhdessä vuodessa. Vaaratilanteen tai vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) valmistuu kuudessa kuukaudessa. Yhteensä valmistui vuonna B-tutkintaa, joiden keskimääräinen tutkinta-aika oli 15 kuukautta ja 21 C-tutkintaa, joiden keskimääräinen tutkinta-aika oli myös 15 kk. Siten B-tasoisiksi luokiteltujen onnettomuuksien keskimääräinen tutkinta-aika ylitti vähän tutkinta-ajalle asetetun tavoitteen yksi vuosi. C-tasoisten onnettomuuksien tutkinta-aika ylitti selvästi puolen vuoden tavoite-ajan. Keskimääräinen tutkinta-aika vaihteli huomattavasti eri liikennemuotojen onnettomuuksissa. Ilmailussa 4 B-tutkinnan keskimääräinen tutkinta-aika oli 12 kuukautta ja 8 C-tutkinnan 8,5 kuukautta, kun raide- ja vesiliikenteessä keskimääräiset tutkinta-ajat olivat noin 20 kuukautta. Jos raideliikenteessä keskimääräinen tutkinta-aika lasketaan ilman kaikkein pisimpään kestänyttä tutkintaa, oli 7 C-tutkinnan keskiarvo 16 kuukautta. Ryhmään muut onnettomuudet kuulunut B- tutkinta valmistui 11 kuukaudessa. Aikaisemminkin on todettu, että C-tasoisen tutkinnan laajuus ei paljoa poikkea B-tasoisen tutkinnan laajuudesta, mutta silti yli yhden vuoden tutkinta-ajat ovat liian pitkiä. Puolen vuoden tutkintaaikaan taas näyttää olevan vaikea päästä. Kun otetaan huomioon, että tutkintaselostuksen lausuntoaika on vähintään yhden kuukauden ja selostuksen viimeistelyyn ennen julkaisemista kuluu helposti yksi kuukausi, puolen vuoden tutkinta-ajasta kuluu näihin työvaiheisiin yli kolmannes. D- tasoisen tutkinnan tekemiseen riittää muutama kuukausi. Vuonna 2005 ilmailussa 3 B-tutkinnan keskimääräinen tutkinta-aika oli 13 kk ja 8 C-tutkinnan 9 kuukautta. Raideliikenteen 4 C-tutkintaa valmistuivat keskimäärin 11 kuukaudessa. Ryhmään muut onnettomuudet kuuluneita tutkintoja valmistui 5 ja niiden keskimääräinen tutkinta-aika oli 12 kuukautta. Vesiliikenteen onnettomuuksien keskimääräiset tutkinta-ajat olivat näitä aikoja selvästi pidempiä. Korkeintaan yhden vuoden tutkinnat käynnissä. Vuonna 2006 aloitettiin likimain yhtä monta tutkintaa kuin mitä saatiin valmiiksi. Keskeneräisiä tutkintoja oli vuoden lopussa yhteensä 5 vähemmän kuin valmistuneita tutkintoja. Tällä perusteella päästiin asetettuun tavoitteeseen, että yhtä aikaa on käynnissä vain yhden vuoden tutkinnat. Toisaalta joukossa oli yhtä vuotta kauemmin kestäneitä onnettomuustutkintoja, mikä ei ole tavoitteiden mukaista. 5
12 Toteutuksen tilanne tiedetään 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia. Ilmailussa ja raideliikenteessä suositusten toteutuksen tilanne tiedetään tarkasti vuosina annetuista suosituksista. Vesiliikenneonnettomuuksien tutkinnoista toteutuksen tilanne on tiedossa vasta 9 % vuosina annetuista suosituksista ja ryhmässä muut onnettomuudet 50 % annetuista suosituksista. Tavoitteena on tietää toteutuksen tilanne 80 % suosituksia. Tavoitteeseen ei vielä ole päästy, sillä vuoden 2006 lopussa tilanne tiedettiin noin 60 % kaikista vuosina annetuista suosituksista. Ilmailussa ja raideliikenteessä vuosina annetuista suosituksista oli toteutettu vuoden 2006 loppuun mennessä noin puolet. Toteuttamattomien suositusten joukossa oli suosituksia, joiden toteutus kestää pitkään tai joiden toteutuksesta ei vielä ollut päätetty. Raideliikennetutkinnassa vuodesta 1996 annetuista suosituksista oli toteutettu 63 %. Laatukäsikirjan tekoa jatketaan. Luonnos laatukäsikirjaksi saadaan valmiiksi vuoden 2006 aikana. Laatukäsikirja valmistui marraskuussa 2006 ja se otettiin käyttöön kokemuksien keräämiseksi ja puutteiden poistamiseksi. Tarmo-työajanseurantajärjestelmä otetaan käyttöön Työajankäyttöä seurattiin koko vuosi 2006 Tarmo-järjestelmän avulla. Vakinainen henkilöstö kirjasi järjestelmään yhteensä 11,44 htv. Tästä kohdistui 41,4 prosenttia toiminnolle onnettomuustutkinta ja 22,3 prosenttia tukitoiminnoille. Onnettomuustutkinnassa selvästi eniten työaikaa eli 2,39 htv oli käytetty tutkintaselostusten kirjoittamiseen ja muokkaukseen. Alan kansainvälinen yhteistyö on viime vuosina nopeasti lisääntynyt, kun EU:n ilmailun, raideliikenteen ja meriliikenteen turvallisuusviranomaisten työ on päässyt vauhtiin. Kansainvälisen yhteistyön osuus voi lähivuosina kasvaa nykyisestä 7,5 prosentista. Tutkijoilta kului myös paljon aikaa onnettomuustutkintaa ja turvallisuutta käsittelevien esitelmien pitämiseen, mikä on kirjautunut henkilöstön kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö -toimintoihin, joihin oli kirjattu yhteensä 13,6 prosenttia työajasta. Tutkintamäärärahasta maksettiin vuonna 2006 ulkopuolisille tutkijoille yhteensä työtunnista, mikä vastaa noin 8 htv. Siten Onnettomuustutkintakeskuksen vakinainen henkilökunta ja ulkopuoliset tutkijat tekivät vuonna 2006 työtä yhteensä noin 19 htv. 6
13 ILMAILU Liikenneilmailussa tapahtui yksi vaurioksi luokiteltu tapaus, yleisilmailussa kahdeksan vauriota ja purjelennossa kahdeksan vauriota. Ultrakevytlentokoneille tapahtui 13 lentovauriota, joista yksi pakkolaskun seurauksena. Ilmailuonnettomuuksissa kuoli neljä henkilöä. Vuoden 2006 aikana asetettiin 10 tutkintalautakuntaa. D-tutkintoja aloitettiin 17, joista kaksi muutettiin C-tutkinnaksi. Vuoden 2006 aikana saatiin päätökseen yhteensä 12 B- ja C-tutkintaa. D-tutkinnoista valmistui 13. Paljon resursseja vaati Tallinnan edustalla tapahtuneen helikopterionnettomuuden tutkinta, joka oli koko vuoden käynnissä virolaisten johdolla. Pohjoismaisten lento-onnettomuustutkijoiden kokous pidettiin syyskuussa Tanskassa, johon osallistui Suomesta neljä tutkijaa. Tutkijat osallistuivat vuoden aikana useisiin koulutustilaisuuksiin ja kansainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin. Niistä yksi oli Helsingissä pidetty ISASI:n onnettomuustutkintaseminaari, jossa oli luennoitsijoita USA:sta, Kanadasta ja Ranskasta. Kohderyhmänä oli onnettomuustutkijoita kaikista pohjoismaista ja lisäksi henkilöitä suomalaisista lentoyhtiöistä, ilmavoimista ja rajavartiolaitoksesta. Tutkija osallistui myös EASA:n ja Euroopan ilmailunonnettomuuksien tutkintaviranomaisten yhteistoimintakokoukseen Kölnissä Saksassa, ISASI:n vuosikokoukseen Meksikossa ja ECAC-ACC Groupin kokoukseen Madridissa Espanjassa. Tutkijat luennoivat vuoden aikana noin 30:ssa viranomaisille ja ilmailijoille tarkoitetussa onnettomuustutkintaa tai lentoturvallisuutta käsitelleessä tilaisuudessa. 7
14 Vuonna 2006 aloitetut tutkinnat Onnettomuustutkintakeskus aloitti vuonna 2006 yhteensä 10 ilmailuonnettomuuksien ja -vaaratilanteiden tutkintaa. Tutkinnan tunnus Tapahtumapäivä Tutkinnan nimi B1/2006L Lento-onnettomuus Suomussalmelle (Cessna 172, OH-CEB) B2/2006L Lento-onnettomuus Sodankylässä (Ikarus C42, OH-U369) B3/2006L Lento-onnettomuus Kiskossa (Ikarus C42, OH-U396) C1/2006L Törmäysvaara rullaustien ja kiitotien risteyksessä (ATR 72 ja MD 11) C2/2006L Törmäysvaara Oulun lentoaseman kiitotiellä (lentokone ja traktori) C3/2006L Päälaskutelineiden ulompien renkaiden räjähtäminen laskussa (E 170, OH-LEE) C4/2006L Moottorin pysähtyminen lentoonlähdössä ja pakkolasku Joensuun lentoasemalla. (Cessna 172 P diesel, OH-CVB) C5/2006L Vaaratilanne Kauhavan sotilaslennonjohtoalueella, jossa olivat mukana Hawk-harjoitushävittäjäosasto ja kaksi Suomen Ilmailuopiston Cessna 152 lentokonetta C6/2006L Kahden purjelentokoneen yhteentörmäys Orimattilassa (OH- 945 ja OH-956) C7/2006L Liikennelentokoneen ajautuminen kiitotien sivuun Seinäjoen lentoasemalla (ATR42-500, OH-ATB) 8
15 Vuonna 2006 valmistuneet tutkinnat Onnettomuustutkintakeskus sai vuonna 2006 päätökseen yhteensä 12 ilmailuonnettomuuksien ja -vaaratilanteiden tutkintaa. Tutkinnan tunnus Tapahtumapäivä Tutkinnan nimi B2/2005L Lento-onnettomuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla (SE-KYH, Cessna 208B) B3/2005L Lento-onnettomuus Jämijärvellä (M.S. 893A, OH-SDV) B5/2005L Helikopterionnettomuus Paltamossa (Bell 206B, OH-HLP) B6/2005L Vaaratilanne Kuopion lentoasemalla (SAAB 2000 ja ATR 72) C2/2005L Pakkolasku Sodankylässä (Cessna 185, OH-CDO) C4/2005L Helikopterionnettomuus Hailuodossa (R22, OH-HME) C5/2005L Polttoainevuoto lennolla (MD-11, OH-LGF) C7/2005L Matkustajalentokoneen tahaton siirtyminen pysäköintipaikalla ja matkustajaportaiden kaatuminen (Airbus A321, G-OOAB) C1/2006L Törmäysvaara rullaustien ja kiitotien risteyksessä (ATR 72 ja MD 11) C2/2006L Törmäysvaara Oulun lentoaseman kiitotiellä (lentokone ja kauhakuormaaja) C3/2006L Päälaskutelineiden ulompien renkaiden räjähtäminen laskussa (E 170, OH-LEE) C4/2006L Moottorin pysähtyminen lentoonlähdössä ja pakkolasku Joensuun lentoasemalla (Cessna 172 P, OH-CVB) 9
16 B2/2005L Lento-onnettomuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla Helsinki Vantaan lentoasemalla tapahtui maanantaina noin klo UTC lentoonnettomuus, jossa rahtilennolla Ruotsiin matkalla ollut Nord-Flyg AB:n käytössä ollut C208B - tyyppinen lentokone, SE-KYH, syöksyi lentoonlähdön jälkeen maahan kenttäalueelle. Koneen ohjaaja sai törmäyksessä lieviä vammoja. Ilma-alus tuhoutui täysin. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään n:o B 2/2005 L onnettomuutta tutkimaan tutkintalautakunnan. Sen puheenjohtajaksi nimettiin Onnettomuustutkintakeskuksen erikoistutkija Hannu Melaranta sekä jäseniksi tutkijat Hannu Vartiainen ja Esko Tilli. Tutkintalautakunnan kokoonpanoa täydennettiin erillisellä päätöksellä , jolloin etsintä- ja pelastustoimen asiantuntijoiksi tutkintalautakuntaan nimettiin tutkijat Martti Lantela ja Jari Hiltunen. Lentokone oli tullut Ruotsista Helsinki Vantaan lentoasemalle noin klo Yhtiön normaalin käytännön mukaan Nord-Flyg AB operoi kahden hengen ohjaamomiehityksellä, mutta kyseisenä päivänä perämies oli sairastunut ja lento lennettiin ilman perämiestä. Ohjaaja saapui lentoasemalle paluulentoa varten noin klo Lentoasemalla satoi lunta klo 09.20:een saakka ja lämpötila vaihteli 0 asteen molemmin puolin. Saapumisen jälkeen ohjaaja aloitti lentokoneen yläpinnoille kertyneen lumen ja jäätyneen veden poistamisen harjalla. Ohjaajan kertoman mukaan lentokone oli hyvin luminen ja jäinen. Harjaaminen ei kuitenkaan poistanut epäpuhtauksia lentokoneen pinnoilta. Ruotsiin vietävä rahti ei saapunut riittävän ajoissa, jotta ohjaaja olisi ehtinyt viedä sen ensisijaiselle määräkentälle, joka oli Skavsta. Ohjaaja muutti lentosuunnitelman puhelimitse siten, että hän vaihtoi määräkentäksi Örebron. Hän teki lentoonlähdön kiitotieltä 22L. Kaikki sujui normaalisti siihen saakka, kunnes hän oli saavuttanut noin jalan (noin m) korkeuden, jolloin hän valitsi laskusiivekkeet sisään. Laskusiivekkeiden sisäänoton jälkeen ohjaaja menetti lentokoneen hallinnan, ja se alkoi kaartaa oikealle. Ohjaaja yritti saavuttaa kiitotie 22R:n loppuosan tehdäkseen laskun sille, mutta lentokone syöksyi kiitoteiden väliseen maastoon. Suoritetuissa tutkimuksissa ilmeni, ettei ohjaaja onnistunut poistamaan harjaamalla lunta ja jäätä siipien, rungon ja vakaajien yläpinnoilta. Hylyn tarkastelussa siipien yläpinnoilla ja rungon sivuilla olevan lumen, jäätyneen sohjon ja jään paksuudeksi arvioitiin 0,5 1,5 cm. Ohjaajan valittua laskusiivekkeet lentoonlähtöasennosta ylös siiven yläpinnalla olleen kiinteän lumen ja jään vaikutuksesta nostovoima pieneni niin paljon, että lentokone joutui sakkaustilaan. Se kallistui oikealle ja menetti korkeutta. Ohjaaja ei kyennyt korjaamaan lentotilaa, vaan lentokone iskeytyi loivalla kulmalla maahan ja tuhoutui. Laskusiivekkeet olivat sisällä törmäyshetkellä. Hätälähetin käynnistyi 10
17 törmäyksessä. Lento-onnettomuushälytys annettiin välittömästi. Rajavartiolaitoksen helikopteri paikallisti onnettomuuskoneen hylyn noin puoli tuntia onnettomuuden jälkeen. Onnettomuuden ensisijaisena syynä oli, että ohjaaja teki lentoonlähdön lentokoneella, jonka aerodynaamiset ominaisuudet olivat ratkaisevasti heikentyneet siivellä olleen jään ja lumen takia. Alkunousun aikana, välittömästi laskusiivekkeiden sisäänoton jälkeen, virtaus irtosi siiven pinnalta eikä ohjaaja saanut lentokonetta hallintaansa. Ohjaaja ei tunnistanut sakkaustilannetta eikä osannut reagoida siihen oikealla tavalla tai ohjaajaa ei oltu koulutettu riittävästi kyseisiä tilanteita varten. B3/2005L Lento-onnettomuus Jämijärvellä Sunnuntaina 24. päivänä heinäkuuta 2005 kello Suomen aikaa tapahtui Jämin lentopaikalla hinauslentotoiminnan aikana lento-onnettomuus, jossa Socata Aerospatialen valmistama, Rallye Commodore tyyppinen ja OH-SDV tunnuksin varustettu lentokone vaurioitui korjauskelvottomaksi. Hinauslentäjä loukkaantui vakavasti. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään B 3/2005 L tutkintalautakunnan, jonka puheenjohtajaksi nimettiin tutkija Tapani Vänttinen ja jäseneksi tutkija Ismo Aaltonen. Tutkintalautakunta kutsui asiantuntijaksi meteorologi Tapio Tourulan. Hinauskone lähti hinaamaan purjekonetta Jämin kiitotieltä 27. Noin 90 asteen vasemman kaarron jälkeen kaksipaikkainen purjekone ajautui asemaan, joka veti hinauskoneen pyrstön ylös. Hinauslentäjä irrotti hinausköyden, mutta matalasta lentokorkeudesta johtuen ei ehtinyt oikaisemaan konetta, joka syöksyi mäntymetsään. Köyden irtoamisen jälkeen purjelentokone kaartoi vasemmalle kohti lentopaikkaa ja laskeutui kiitotien 33 puoleenväliin hinausköysi kiinnitettynä nokkakytkimeen. Tutkimuksissa selvisi, että ohjaajien lennonvalmistelu sään suhteen oli puutteellinen. Lisäksi he eivät havainneet lähestyvää sadekuuroa lähtöpaikan sijainnin takia. Sateisen sään johdosta hinausyhdistelmän nousukyky oli heikentynyt ja kostea ilma aiheutti purjelentokoneen kuomun sisäpinnalle kosteuden tiivistymisen. Tästä johtuen purjelentokoneen ohjaaja menetti näkyvyyden eteenpäin. 11
18 Onnettomuuden syynä oli ohjaajien päätös lähteä hinauslennolle nopeasti muuttuvassa sateisessa säässä. Purjelentokone ajautui hinauskoneeseen nähden sellaiseen asemaan, joka aiheutti hinauskoneen pyrstön nousemisen ylös. Matalasta lentokorkeudesta johtuen hinauskone ei ehtinyt oieta vaan se syöksyi metsään. Tutkintalautakunta suosittaa, että Ilmailuhallinto lisäisi ilmailumääräykseen OPS M8-8 sääminimivaatimukseksi 8 km:n näkyvyyden ja 450 m:n pilvikorkeuden lennätettäessä ulkopuolisia henkilöitä purjelentokoneella. B5/2005L Helikopterionnettomuus Paltamossa Paltamon Metelinniemen golfkentällä tapahtui noin klo Suomen aikaa lentoonnettomuus, jossa kuvauslennolla ollut First Invest Oy:n omistama ja käyttämä Bell 206B - tyyppinen helikopteri OH-HLP putosi golfkentän vesiesteeseen. Helikopterissa oli ohjaajan lisäksi kaksi henkilöä, joista toinen loukkaantui lievästi. Helikopteri vaurioitui pahoin. Onnettomuustutkintakeskus asetti onnettomuutta tutkimaan tutkintalautakunnan, jonka puheenjohtajaksi määrättiin tutkija Juhani Hipeli ja jäseniksi tutkijat Antti Kaarnamo ja Jari Huhtala. Onnettomuuden tapahtuessa kuvattiin helikopterin vasemmalta taka-istuimelta golfkentän peliväyliä esittelyvideota varten. Helikopteri lensi peliväylän oikeaa reunaa seuraten puiden latvojen yläpuolella arviolta jalan korkeudella maanpinnasta solmun nopeudella. Väylän alkuosa kaartuu vasemmalle ja loppuosa oikealle. Lähestyttäessä väylän loppua ohjaaja tunsi helikopterin nokan kääntyvän tahattomasti oikealle. Hän yritti palauttaa helikopterin hallinnan ohjaamalla, mutta oikealle kääntyminen jatkui ja pyöriminen nopeutui. Helikopteri pyöri pystyakselinsa ympäri arviolta 1,5 3,5 kierrosta oikealle ennen kuin laskutelineet osuivat veteen. Helikopteri kallistui vasemmalle ja pääroottori iskeytyi veteen ja sen jälkeen helikopterin vasempaan kylkeen. Tämän jälkeen helikopteri kääntyi ylösalaisin siten, että laskutelineet, rungon alaosa ja pyrstö jäivät osittain veden pinnan yläpuolella. Kaikki kolme pelastautuivat omin toimenpitein vedellä täyttyneestä kopterista. Tutkintalautakunnan käsityksen mukaan hallitsemattomaan lentotilaan, tahattomaan pystyakselin ympäri tapahtuvaan pyörimisliikkeeseen oikealle, jouduttiin helikopterin pyrstöroottorin tehonme- 12
19 netyksen seurauksena. Tehonmenetykseen vaikuttivat pieni lentonopeus, vasen sivuluisu, jolloin oikea jalkaohjain on painettuna, oikea kaarto, suhteellisen suuri lentomassa ja myötätuuli. Hidaslennossa tarvittavan pääroottorin tehon helikopteriin aiheuttama vääntömomentti kumotaan pyrstöroottorin työntövoimalla. Mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntynyt vääntömomentti ylitti pyrstöroottorista saatavan tehon johtaen tahattomaan pyörimisliikkeeseen ja helikopterin hallinnan menettämiseen. Tutkinnassa kävi myös ilmi, että ohjaajalla oli puutteelliset tiedot helikopterin lento-ominaisuuksista ja aerodynamiikasta todennäköisesti koulutuksen vajavaisuuden takia. Onnettomuuden perussyynä tutkintalautakunta pitää ohjaajan puutteellisia tietoja helikopterin lento-ominaisuuksista ja aerodynamiikasta. Ohjaaja menetti helikopterin hallinnan lentäessään pienellä nopeudella oikeata kaartoa vasemmassa sivuluisussa ja myötätuulessa, jolloin tekijöiden yhteisvaikutuksesta pyrstöroottori menetti tehonsa. Ohjaaja ei tunnistanut lentotilaa eikä kyennyt oikaisemaan pystyakselin ympäri tapahtuvaa pyörimisliikettä, jolloin helikopteri putosi veteen. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat ohjaajan vähäinen ilmakuvauslentokokemus ja lentosuunnan suhteen myötäinen tuuli. Turvallisuussuosituksina tutkintalautakunta esittää, että Ilmailuhallinto ryhtyisi toimenpiteisiin helikopterin pyrstöroottorin tehonmenettämiseen liittyvän tietouden lisäämiseksi helikopterikoulutusohjelmiin, ja että se tarkastaisi yrityksen huoltotoiminnan vaatimuksia ja valvoisi vaatimusten noudattamista. B6/2005L Vaaratilanne Kuopion lentoasemalla Kuopion lentoasemalla tapahtui lauantaina noin klo Suomen aikaa vaaratilanne, jossa Blue 1 Oy lentoyhtiön käyttämä Saab tyyppinen lentokone, kutsumerkiltään BLF246, rullasi kiitotielle ja samaan aikaan Aero Airlines AS lentoyhtiön käyttämä ATR 72 - tyyppinen lentokone, kutsumerkiltään EAY503, oli laskuselvityksen saatuaan lähestymässä samaa kiitotietä laskua varten. Molemmat ilma-alukset olivat aikataulunmukaisilla reittilennoillaan ja niissä oli yhteensä 63 matkustajaa ja 8 miehistön jäsentä. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään n:o B 6/2005 L vaaratilannetta tutkimaan tutkintalautakunnan. Sen puheenjohtajaksi määrättiin tutkija Juhani Hipeli ja jäseneksi tutkija Martti Lantela. BLF246 aloitti lennonjohdon antaman rullausselvityksen mukaisen rullauksen asematasolta rullaustietä pitkän kiitotien 33 odotuspaikalle F. Samanaikaisesti tutkalennonjohtaja johti Helsingistä Kuopioon saapuvaa EAY503 ILS -lähestymiseen kiitotielle 33. Lähilennonjohtaja menetti lumisa- 13
20 teen takia näköyhteyden rullaavaan koneeseen jo huomattavasti ennen odotuspaikkaa. Saatuaan kitkanmittausautolta kiitotielle mitatut uudet kitkakertoimien arvot, lähilennonjohtaja luki ne rullaavalle BLF246:lle. Kiitotien pinnassa olevasta jäästä ja sen päälle sataneesta lumesta johtuen kiitotien eteläpään ensimmäinen kolmannes oli erittäin liukas, kitkakertoimen arvo oli 0,16. Kiitotien muilla osilla jarrutustehot olivat hyvät. Liukkaudesta johtuen BLF246:n miehistö teki lentoonlähdön suoritusarvojen uudelleen tarkastelun keskeyttäen rullauksen hiukan ennen rullaustien E risteystä. Lentoonlähdön mahdollistavien perusteiden selvittyä BLF246:n päällikkö päätti tehdä lentoonlähdön kiitotien 33 alkupäästä lähtien ja jatkoi rullaamista kohti odotuspaikkaa F. Rullauksen aikana miehistö kertasi liukkaalta kiitotieltä suoritettavan lentoonlähdön suoritustekniikan. BLF246:n päällikkö rullasi itsensä ja perämiehen huomaamatta ohi odotuspaikan F kiitotien 33 lähtöpaikalle, missä perämies antoi radiolla lentoonlähtövalmiusilmoituksen. Koska EAY503 oli saanut laskuselvityksen jo hiukan aiemmin, käski lähilennonjohtaja sille ylösvedon varmistettuaan sitä ennen radiolla BLF246:n paikaksi odotuspaikan 33 asemasta lähtöpaikan 33. Tutkinnassa kiinnitettiin huomiota nopeasti ja paikallisesti vaihteleviin sää- ja kiitotieolosuhteisiin. Syntyneen käsityksen mukaan luonnollisen lumisateen seassa oli Kasurilan laskettelurinteen lumetuksessa syntyvää ja tuulen mukana kenttäalueelle ajautuvaa sumupilveä. Tästä sataneet jääja lumikiteet huononsivat paikallisesti näkyvyyttä. Suhteellisen suuret kitkakerroinarvojen muutokset juuri kiitotien eteläosalla selittyvät jään päälle sataneen lumen määrästä ja mahdollisesti myös sen laadusta. Tutkinnassa kävi ilmi, että ohjaamotyöskentelyssä apuna käytettävä tarkastuslista ei tue miehistöä rullauksen selvitysrajan muistamisessa eikä operatiivista lentosuunnitelmaa käytetty muistin tukena. Vaaratilanne syntyi BLF246:n ohjaamomiehistön rullauksen aikaisen lisätyökuorman seurauksena. Lisätyökuorma aiheutui lentoonlähdön uudelleen suunnittelusta, johon keskittyminen johti rullauksen etenemisen ja radioliikenteen seurannan laiminlyönteihin. Seurauksena oli rullaaminen kiitotielle vastoin lennonjohdon antamaa rullausselvitystä. Samaa kiitotietä lähestyi laskuselvityksen saanut EAY503. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat nopeasti vaihdelleet sää- ja kiitotieolosuhteet. Voimakkaassa lumisateessa kiitotielle jään päälle kertynyt lumi synnytti liukkauden, joka pakotti BLF246:n miehistön lentoonlähdön suoritusarvojen uudelleen tarkasteluun vielä rullauksen aikana. Turvallisuussuosituksena tutkintalautakunta esittää, että Ilmailuhallinto ryhtyy toimenpiteisiin lennonjohtomenettelyn muuttamiseksi siten, että lähtevän liikenteen ensimmäinen rullausselvitys annetaan aina enintään kiitotieodotuspaikalle. Täten kiitotielle rullaaminen tai kiitotien ylitys edellyttäisi aina uutta rullausselvitystä. Toisena turvallisuussuosituksena esitetään, että Ilmailuhallinto ryhtyy toimenpiteisiin ilma-alusten tarkastuslistojen vaatimusten muuttamiseksi siten, että yhtenä tarkastuskohteena on rullausselvitys kiitotielle. 14
21 C2/2005L Pakkolasku Sodankylässä Sodankylän kunnan Tankavaarassa, noin 15 km Vuotson kylästä pohjoiseen tapahtui tiistaina klo Suomen aikaa yksityisomistuksessa olleelle ja ansiolentoyrityksen käyttämälle Cessna A185E -tyyppiselle kellukekoneelle OH-CDO lento-onnettomuus sen moottorin sammuttua lennolla. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään n:o C 2/2005 L onnettomuutta tutkimaan tutkintalautakunnan, jonka puheenjohtajaksi määrättiin tutkija Ari Huhtala ja jäseneksi tutkijat Kari Siitonen ja Juhani Mäkelä. Lautakunta kutsui asiantuntijakseen liikennelentäjä, psykologi Matti Sorsan. Kellukekone OH-CDO:n oli tarkoitus lentää Äänekosken eteläpuoliselta Iso-Hirvasen järveltä kotisatamaan Inarijärvelle. Lentoonlähtö tapahtui klo Lentoreitti kulki Kestilän ja Utajärven kautta Pudasjärven länsipuolelle, ja edelleen hieman Ranuan itäpuolelta Kemijärvelle. Lento jatkui Pyhätunturin itäpuolelta ja Vuotson kylän itäpuolelta kohti Tankavaaraa. Lentokorkeus oli 400 metriä maan pinnasta. Tankavaaran pohjoispuolella lentokoneen moottori sammui äkillisesti. Ohjaaja kaartoi heti vasemmalle takaisin päin tulosuuntaansa pyrkien, kohti Vuotson kanavassa sijaitsevaa laskupaikkaa. Samalla ohjaaja yritti käynnistää moottoria siinä kuitenkaan onnistumatta. Ohjaaja joutui tekemään pakkolaskun suolle, jolloin maakosketuksen jälkeen kelluketuet ja siivet osuivat muutamaan suolla kasvaneeseen mäntyyn. Oikean kellukkeen nokka osui turvemättääseen, jonka seurauksena kone pyörähti nokan kautta selälleen. Ohjaaja ja matkustaja loukkaantuivat lievästi. Onnettomuuspaikan läheisyydessä olleet henkilöt käynnistivät pelastustoimet. Tutkinnassa todettiin, että Cessna A185E -tyyppiselle lentokoneelle, joka on varustettu kellukkeilla ja ulkopuolisella rahtikotelolla on ominaista epävakaus pystyakselin suhteen. Se voi johtaa siihen, että kone pyrkii lentämään sivuluisussa, jolloin jäljellä oleva vähentynyt polttoainemäärä ajelehtii pitkissä siipisäiliöissä ja polttoaineen kulutus kasvaa. Lentoa edeltävänä päivänä lentokoneen siipisäiliöihin tankattiin noin 180 litraa polttoainetta. Ennen tankkausta ohjaaja oli arvioinut säiliöissä olleen noin 60 litraa bensiiniä. Tankkauksen jälkeen polttoainemäärän siipisäiliöissä oli noin 240 litraa. Lisäksi rungon alla olevaan ulkopuoliseen rahtikoteloon sijoitettiin kolmessa polttoaineastiassa 57 litraa polttoainetta mahdollista tankkausvälilaskua varten. Ennen lentoa ohjaaja ei kuitenkaan varmistanut siipisäiliöiden todellista polttoaineen määrää. Lennon aikana ohjaaja seurasi polttoaineen kulutusta. Hän harkitsi tankkausvälilaskun tekemistä, mutta kokemukseensa perustuen hän luotti polttoaineen määrämittareiden näyttöihin, joiden mukaan polttoainetta olisi ollut riittävästi lennon jatkamiseksi. Ohjaajalla oli vahva käsitys siitä, että koneen käyttämättä jäävän polttoaineen määrä olisi huomattavasti pienempi kuin se todellisuudessa oli. Hänellä oli myös 15
22 suhteellisen vähäinen kokemus pitkistä matkalennoista eikä hän käyttänyt lennonvalmistelussa lennonsuunnittelulomaketta. Sen avulla ohjaaja olisi voinut todeta, että nyt tankattu polttoainemäärä olisi ehdottomasti edellyttänyt tankkausvälilaskun tekemistä. Tutkimusten perusteella lentokoneessa ei todettu teknillistä vikaa, mikä olisi aiheuttanut onnettomuuden. Onnettomuuden ensisijainen syy oli ilman tankkausvälilaskua toteutettu lento, joka keskeytyi moottorin sammumiseen, kun vähäinen polttoaineen määrä siipisäiliöissä aiheutti polttoaineen saannin häiriintymisen moottorille. Yrityksistään huolimatta ohjaaja ei onnistunut pitämään moottoria käynnissä ja hän joutui tekemään pakkolaskun suolle. Tutkintalautakunta ei esitä turvallisuussuosituksia. C4/2005L Helikopterionnettomuus Hailuodossa Hailuodon kunnan Piekkolankarin tien koillispään läheisyydessä tapahtui perjantaina noin klo Suomen aikaa lento-onnettomuus. Onnettomuus tapahtui yksityisomistuksessa olleelle Robinson R22 BETA -tyyppiselle helikopterille, jonka rekisteritunnus on OH-HME. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään n:o C 4/2005 L onnettomuutta tutkimaan tutkintalautakunnan, jonka puheenjohtajaksi määrättiin tutkija Ari Huhtala ja jäseneksi tutkijat Kari Siitonen ja Juhani Mäkelä. Lautakunta kutsui asiantuntijakseen Helitour Oy:n lentotoiminnanjohtajan Pentti Törrösen. Illalla noin klo helikopterin ohjaaja ja mukaan tuleva matkustaja valmistautuivat paikallislennolle Hailuodon ympäristöön. Kello ohjaaja nousi helikopterilla noin metrin korkeuteen leijuntaan, jolloin hänelle oli tullut sellainen tunne, että helikopteri ei tottele ohjaimia ja helikopteri tuntui karkaavan käsistä. Yllättäen helikopteri pyörähti voimakkaasti oikealle pystyakselinsa ympäri kallistuen samalla vasemmalle ja kaatui rantahietikolle. Tällöin helikopterin pääroottorin lavat iskeytyivät hiekkasärkkään ja toinen lavoista katkesi lentäen noin 40 metrin etäisyydelle kaatuneesta helikopterista. Törmäyksessä helikopteri kärsi huomattavia vaurioita. Ohjaaja ja lennolla mukana ollut matkustaja loukkaantuivat lievästi. Silminnäkijöitä ei onnettomuudelle ollut. Läheisillä huviloilla olleet ihmiset kuulivat helikopterin moottorin käynnistymisen ja hieman myöhemmin 16
23 käyntiäänen muuttuvan räklättäväksi. Osa ihmisistä oli nähnyt lentävän roottorinlavan, jolloin he juoksivat rannalle ja totesivat helikopterin makaavan vasemmalla kyljellään hietikolla koneen nokka merelle päin. Yhdessä ohjaajan kanssa he auttoivat ohjaamoon kiinni juuttuneen matkustajan ulos helikopterista ja tekivät hälytyksen hätäkeskukseen. Ohjaaja ja matkustaja saivat ensiavun haavoihinsa paikalle tulleilta ihmisiltä. Helikopteri oli maksimilentoonlähtömassassa, jolloin ohjattavuuden säilyttäminen lentoonlähdössä edellytti tavanomaista suurempia ohjainpoikkeutuksia. Ohjainten mahdolliset ylisuuret poikkeutukset vasemmalle jo ennen lentoonlähtöä ovat saattaneet johtaa tilanteeseen, jossa helikopteri heti maasta irtoamisen jälkeen on lähtenyt ohjainpoikkeutusten edellyttämään suuntaan. Ohjaajan mahdollisesti tekemät suuret korjausliikkeet oikealle yhdistettynä suuren lentoonlähtömassan aiheuttamaan normaalia suurempaan vääntömomenttiin ovat mahdollisesti johtaneet helikopterin voimakkaaseen pyörähtämiseen oikealle. Helikopterin pyörivä liike ja matala lentokorkeus, yhdistettynä korkeuden menetykseen on johtanut siihen, että helikopterin vasen laskuteline on sivu edellä törmännyt maahan. Törmäyksestä on aiheutunut ns. dynaaminen kaatuminen vasemmalle. Tutkimusten perusteella helikopterissa ei todettu teknillistä vikaa, mikä olisi aiheuttanut onnettomuuden. Onnettomuuteen johtanut avaintapahtuma oli helikopterin hallinnan menettäminen ja sitä seurannut helikopterin kaatuminen vasemmalle kyljelleen. Välittömänä syynä olivat ohjaajan tekemät ylisuuret ohjausliikkeet. Myötävaikuttavana tekijänä on saattanut olla ohjaajan veressä ollut alkoholi. Tutkintalautakunta ei esitä turvallisuussuosituksia. C5/2005L Polttoainevuoto lennolla Finnair Oyj:n aikataulunmukaisella lennolla Helsinki Peking tapahtui klo UTC välisenä aikana vaaratilanne, jossa koneen vasemman moottorin polttoaineen syöttöputken ja moottorin ripustimen (pankan) välisestä liitoksesta alkoi vuotaa polttoainetta. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellä C 5/2005 L tutkintalautakunnan tutkimaan tapausta. Tut- 17
24 kintalautakunnan puheenjohtajaksi määrättiin tutkija Tapani Vänttinen ja jäseneksi tutkija Markus Bergman. MD-11-tyyppiseen kolmimoottoriseen 292-paikkaiseen matkustajalentokoneeseen, rekisteritunnukseltaan OH-LGF, oli vaihdettu moottori Vaihdetusta moottorista alkoi tapahtumalennolla vuotaa polttoainetta. Lentoa jatkettiin vuotavaa moottoria sammuttamatta määränpäähän saakka. Pekingissä vuodon syy selvitettiin, vika korjattiin ja kone palasi normaalisti Helsinkiin. Tutkinnassa havaittiin puutteita moottorin polttoaineen syöttöputken asennusohjeissa, syöttöputken ja moottorin ripustimen välisen liitoksen rakenteessa sekä ohjaajien toiminnassa polttoainevuototilanteessa. Vaaratilanne aiheutui ensisijaisesti moottorin vaihdon yhteydessä tapahtuneesta polttoaineen syöttöputken asennusvirheestä ja toissijaisesti lennolla polttoainetta vuotaneen moottorin käynnissä pitämisestä. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratilanteen syntyyn ovat olleet moottorin asennuksen yhteydessä käytettävien ohjeiden puutteellisuus, polttoaineen syöttöputken ja moottorin ripustimen välisen liitoksen rakenne sekä ohjaajien polttoainevuototilanteita varten saaman koulutuksen vähäisyys. Tutkintalautakunta antoi kolme turvallisuussuositusta. Lentokonevalmistajaa ja lentoyhtiötä suositetaan tarkentamaan MD-11-lentokoneen moottorin polttoaineen syöttöputken asennusohjeistusta. Lentokonevalmistajaa suositetaan muuttamaan moottorin polttoaineen syöttöputken ja moottorin ripustimen välisen liitoksen rakennetta. Lentoyhtiötä suositetaan tarkastamaan lentäjien koulutusohjelmia sen varmistamiseksi, että ohjaamomiehistöt saavat koulutuksessa riittävät valmiudet toimia polttoainevuototilanteissa. C7/2005L Matkustajalentokoneen tahaton siirtyminen pysäköintipaikalla ja matkustajaportaiden kaatuminen Keskiviikkona Bristolista, Englannista, lähtenyt englantilaisen First Choice Airways lentoyhtiön tilauslennolla ollut, kutsumerkillä FCA536C lentänyt Airbus A321 liikennelentokone G- OOAH laskeutui Rovaniemelle, Suomessa klo UTC. Lentokone rullasi Rovaniemen lento- 18
25 aseman henkilöstön opastamana seisontapaikalle numero yhdeksän. Pysäköity lentokone lähti liikkumaan taaksepäin klo , noin kahdeksan minuuttia pysähtymisensä jälkeen. Lentokoneen avoin ovi kaatoi matkustajaportaat ja neljä henkilöä loukkaantui lievästi. Onnettomuustutkintakeskus asetti päätöksellään C 7/2005L tutkintalautakunnan tutkimaan tapahtumaa. Lautakunnan puheenjohtajaksi nimitettiin tutkija Jussi Haila ja jäseneksi tutkija Kari Siitonen. Tutkinnasta ilmoitettiin Iso-Britannian onnettomuustutkintaviranomaiselle. Lentokoneen pysähtymisen jälkeen maahuolintahenkilöstö oli asettanut pyöräpukit koneen nokkatelineen vasemmanpuoleisen renkaan ja vasemman päälaskutelineen vasemmanpuoleisen renkaan etu- ja takapuolelle sekä työntänyt matkustajaportaat etummaiselle matkustajaovelle L1. Matkustajat alkoivat poistua koneesta portaita pitkin. Koneen perämies tuli ulos koneesta ja näytti, varmistettuaan pyöräpukkien olevan paikoillaan, sovitun merkin päällikölle ohjaamoon. Päällikkö oli noussut ylös istuimeltaan ja vapautti koneen pysäköintijarrun. Koneen oikealle puolelle oli ajettu tankkiauto, jonka kuljettaja oli kiinnittänyt tankkausletkun koneen oikeassa siivessä olevaan liittimeen. Perämies asetti koneen tankkauspaneeliin tarvittavat tankkauslukemat ja antoi tankkiauton kuljettajalle luvan tankkauksen aloittamiseen. Koneen etummaisen rahtiluukun eteen oli ajettu trukki ja takimmaiselle luukulle oli ajettu matkatavarahihna. Maahenkilöstö oli aloittanut matkatavaroiden purkamisen. Vesihuoltoauto oli ajettu koneen perärungon alle vasemmalle puolelle. Sen kuljettaja oli kiinnittänyt vedentäyttöletkun koneen liittimeen. Maahenkilöstö huomasi lentokoneen liikkuvan taaksepäin klo Tankkiauton kuljettaja huomasi tankkausletkun kiristyvän ja päästi irti kädessään olleesta varmuuskatkaisijasta, jolloin polttoaineen tankkaus keskeytyi, mutta polttoaineletku repeytyi irti koneen siivestä murtaen siinä olleen liittimen. Kuormausesimies ja perämies yrittivät näyttää päällikölle ohjaamoon, että pysäköintijarru pitää kytkeä päälle, mutta päällikkö ei ollut omalla paikallaan. Hän seisoi ohjaamon takaosassa kasvot matkustamoon päin. Kuultuaan hälyä matkustajaovelta hän kääntyi ohjaamoon päin sekä kytki seisontajarrun päälle. Samanaikaisesti lennonjohto ilmoitti radiolla koneen liikkumisesta. Tankkiauton kuljettaja ja yksi kuormaaja olivat menneet liikkuvan koneen alitse sen vasemmalle puolelle ja yrittivät työntää pyöräpukkeja vasemman päälaskutelineen renkaiden taakse, mutta pukit luistivat jäisellä alustalle eivätkä pysäyttäneet koneen liikettä. Se pysähtyi vasta, kun päällikkö kytki seisontajarrun päälle. Kun lentokone liikkui taaksepäin, sen oviaukko liikkui matkustajaportaiden takapuolelle ja portaiden kaide tarttui auki olleeseen matkustajaoveen, jolloin portaat kaatuivat lentokoneen liikkeen vaikutuksesta. Matkustajaportaiden toinen kaide iski lentokoneen oven kiinni vaurioittaen sitä. Portailla oli 7 10 henkilöä niiden alkaessa kaatua. Muut ehtivät pois portailta, mutta niiden yläosassa ollut perhe, vanhemmat ja kaksi alle 10-vuotiasta lasta, kaatui portaiden mukana loukkaantuen lievästi. Lentokone lähti liikkeelle seisontapaikan kaltevuuden johdosta. Kaltevuus ylittää seisontapaikkojen rakentamisesta annetussa normissa määrätyn suurimman kaltevuuden. Pyöräpukit eivät pitäneet lentokonetta paikallaan, vaan ne luistivat pyörivien renkaiden edellä. Luistaminen johtui seisontapaikan liukkaudesta sekä pyöräpukkien rakenteesta ja materiaalista. Lentokoneen päällikkö käytti seisontajarrua mahdollisessa jarrujen huurtumistilanteessa käytettävän ohjaamomenetelmän mukaisesti. Lentokoneen valmistaja on kuitenkin julkaissut myös normaalisti käytettäväksi tarkoitetun menetelmän, jonka mukaan seisontajarrun voi pitää päälle kytkettynä liukkaalla seisontapaikalla. Lentoyhtiö on tämän tapahtuman jälkeen jo tutkinnan aikana muuttanut lentäjille antamiaan ohjeita. 19
26 Maahuolinnan valvonnassa todettiin olevan kehitettävää. Rovaniemen lentoasema ei ollut tehnyt ilmailumääräyksen edellyttämiä sopimuksia lentoasemalla toimivien maahuolintaa harjoittavien yhtiöiden kanssa eikä valvonut yhtiöiden toimintaa. Myöskään Ilmailuviranomainen ei ollut suorittanut maahuolintaan kohdistuvia valvontatoimenpiteitä. Lentoyhtiö oli äskettäin aloittanut operoinnin Rovaniemelle. Se ei ollut tarkastanut käyttämänsä maahuolintayhtiön toimintaa Rovaniemellä eikä ollut toimittanut huolintayhtiölle kaikkia yhtiöiden välisessä sopimuksessa mainittuja käsikirjojaan. Vaaratilanne syntyi, kun pysäköitynä ollut lentokone lähti liikkumaan taaksepäin. Matkustajat olivat poistumassa koneesta etummaiselle matkustajaovelle asetettuja portaita pitkin. Koneen polttoaineen tankkaus ja matkatavaroiden purkaminen oli aloitettu. Liikkeelle lähdön syynä oli seisontapaikan kaltevuus ja pyöräpukkien luistaminen liukkaalla alustalla, kun lentokoneen päällikkö vapautti seisontajarrun. Koneen liike kaatoi matkustajaportaat, jolloin neljä portailla ollutta matkustajaa kaatui niiden mukana. Polttoaineen tankkausletku repeytyi irti koneen siivestä murtaen siivessä olleen polttoaineliittimen. Tutkintalautakunta teki kahdeksan turvallisuussuositusta. C1/2006L Törmäysvaara rullaustien ja kiitotien risteyksessä Torstaina klo UTC (Suomen aika -2h) syntyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla vaaratilanne Helsingistä reittilennolle Bangkokiin lähtevän FIN095:n (Finnair Oyj:n käyttämä MD11) ja reittilennolla Turusta laskeutuneen EAY230:n (Aero Airlines As:n käyttämä AT72) välille. Laskeutunut EAY230 joutui edellään rullanneen BLF282:n (Blue 1 Oy:n käyttämä SB20) pysähtymisen vuoksi jäämään liian lähelle kiitotietä FIN095:n suorittaessa lentoonlähtöä. Onnettomuustutkintakeskus päätti tutkia tapahtuman ja nimitti tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi lennonjohtaja Erkki Kantolan sekä jäseniksi liikennelentäjä Markus Bergmanin ja lennonjohtaja Pekka Oravan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli käytössä kiitotie 04L laskuja ja 04R lähtöjä varten. BLF 282 otti yhteyden lähilennonjohtoon (TWR west) ja sai laskuluvan. Laskun jälkeen se sai ohjeen rullata odottamaan kiitotie 04R:n ylitystä odotuspaikalle PD. Seuraavana lähestyvä EAY230 sai lasku- 20
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Kalle Brusi, Onnettomuustutkintakeskus
LisätiedotLento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009
Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen
LisätiedotONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi J h ihi li Juhani Hipeli
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä
Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun
LisätiedotKeskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007
Tutkintaselostus D6/2007L Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007 OH-EBE ja OH-LXM EMB145 ja A320 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla
Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997
Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen
LisätiedotRobinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007
Tutkintaselostus D15/2007L Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 ES-HRW ROBINSON R-44 Astro Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Kuopion lentoaseman lähestymisalueella
Tutkintaselostus C 8a/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Kuopion lentoaseman lähestymisalueella 4.4.1997 SWW 2082, MD-83 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen toimintakertomus 2007
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00580 HELSINKI 00580 HELSINGFORS
LisätiedotIlmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus
Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden
LisätiedotSiviili-ilmailun onnettomuusja vaaratilannetutkinta
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Siviili-ilmailun onnettomuusja vaaratilannetutkinta Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland
LisätiedotLentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla
Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
LisätiedotRullaavan ilma-aluksen eksyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueella
Tutkintaselostus D3/2007L Rullaavan ilma-aluksen eksyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueella 24.1.2007 MTL589 Antonov Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
LisätiedotOnnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden
LisätiedotUltrakevyelle lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 21.4.2009
Tutkintaselostus D3/2009L Ultrakevyelle lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 21.4.2009 OH-U478 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lähialueella
Tutkintaselostus C 6/1998 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lähialueella 27.1.1998 OH-FAE, SF340 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013
Raportti alustavasta tutkinnasta L2013-E1 Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 OH-U275 Rans Coyote II ES Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (ICAO:n Annex
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Oulun lentoaseman lähestymisalueella 28.3.1997
Tutkintaselostus C 8/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Oulun lentoaseman lähestymisalueella 28.3.1997 SWW 2081, MD-83 FIN 3659, MD-80 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen
LisätiedotD5/2008L Ultrakevyen lentokoneen laskuvaurio Hangossa
Onnettomuustutkintakeskus D-TUTKINTASELOSTUS Sörnäisten rantatie 33 C 00500 HELSINKI ILMAILU Puhelin: (09) 1606 7643 Fax: (09) 1606 7811 Sähköposti: onnettomuustutkinta@om.fi Internet: www.onnettomuustutkinta.fi
LisätiedotVaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28. 1. 1999
Tutkintaselostus C 1/1999 L OH-LYY, DC-9-51 OH-LMH, DC-9-82 (MD-82) Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä
Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun
LisätiedotHarrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine
Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen vuosikertomus 2005
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00580 HELSINKI 00580 HELSINGFORS
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Vaasan lentoasemalla
Tutkintaselostus C 12/1999 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Vaasan lentoasemalla 7.5.1999 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotTurvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset
www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien
LisätiedotMS GRACHTBORG, kansiluukkunosturionnettomuus Kokkolan satamassa 11.8.2007
Tutkintaselostus D8/2007M MS GRACHTBORG, kansiluukkunosturionnettomuus Kokkolan satamassa 11.8.2007 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
LisätiedotVaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997
Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen toimintakertomus 2004
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Finland Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00580 HELSINKI 00580 HELSINGFORS
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen toimintakertomus 2008
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00500 HELSINKI 00500 HELSINGFORS
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen vuosikertomus 2009
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00500 HELSINKI 00500 HELSINGFORS
LisätiedotPurjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010
Tutkintaselostus D4/2010L Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 OH-726 LS-6b Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen
LisätiedotTahaton lähestymisasun muutos 21.5.2010
Tutkintaselostus D2/2010L Tahaton lähestymisasun muutos 21.5.2010 OH-LXL AIRBUS A320-214 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja
LisätiedotPainopisteohjatun ultrakevyen lentokoneen lentoonnettomuus Valkeakosken Sääksmäellä 7.7.2008
Tutkintaselostus D3/2008L Painopisteohjatun ultrakevyen lentokoneen lentoonnettomuus Valkeakosken Sääksmäellä 7.7.2008 SE-YOZ Pegasus XL-Q Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex
LisätiedotVaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella
Tutkintaselostus D1/2009L Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella 5.12.2008 OH-HMZ, Robinson R 22 RG-9, L36, L-90 TP Redigo Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13
LisätiedotOnnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen
Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne
LisätiedotOnnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta
Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:
LisätiedotHarrasterakenteisen helikopterin lentovaurio Kirkkonummella
Tutkintaselostus C 4/2001 L Harrasterakenteisen helikopterin lentovaurio Kirkkonummella 8.5.2001 OH-XWY Rotorway Exec 90 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1
LisätiedotHE 147/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 147/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain sekä merilain 18 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen toimintakertomus 2009
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00500 HELSINKI 00500 HELSINGFORS
LisätiedotMetrojunien törmääminen Helsingin Itäkeskuksessa Tutkintaselostuksen R julkistaminen TERVETULOA!
Metrojunien törmääminen Helsingin Itäkeskuksessa 27.7.2016 Tutkintaselostuksen R2016-04 julkistaminen TERVETULOA! Turvallisuustutkintalaki (525/2011) 1 luku Yleiset säännökset 1 Turvallisuustutkinnan tarkoitus
LisätiedotBoeing 757-lentokoneen tekninen vika lennolla 22.2.2007
Tutkintaselostus D5/2007L Boeing 757-lentokoneen tekninen vika lennolla 22.2.2007 OH-AFJ B757-200 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotPoikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon!
Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon! Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kokemuksia ja ajatuksia analyysiyhteistyöstä / NR Analyysiryhmäläisenä
LisätiedotAnalyysin sisällysluettelo
Suppea analyysi Ilkka Kaakinen Liikenteen analyysit 1(6) 21.4.2014 SUPPEA ANALYYSI: Harrasteilmailun kehitystiedot JAKELU: Julkinen Analyysi on tehty Ylen toimittaja Mikko Lindqvistin pyynnöstä saada taustamateriaalia,
LisätiedotMS FORTE, pohjakosketus Kotkan edustalla 7.4.2008
Tutkintaselostus D4/2008M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta tai vahingonkorvausvelvollisuutta.
LisätiedotHelikopterin lentovaurio Vammalassa 24.3.2000
Tutkintaselostus C 8/2000 L Robinson R22 Mariner, OH-HWC Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena
LisätiedotSaab 35 FS Draken ja Hawk MK.51A ilma-aluksille rullauksessa sattunut vaaratilanne Rovaniemen lentoasemalla 2.4.1998
OSA 2 Tutkintaselostus C 4a/1998 L Saab 35 FS Draken ja Hawk MK.51A ilma-aluksille rullauksessa sattunut vaaratilanne Rovaniemen Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan
LisätiedotTutkintaselostus. Riippuliito-onnettomuus Jämin lentopaikalla C22/1997 L. Firebird Uno Piccolo
Tutkintaselostus C22/1997 L Riippuliito-onnettomuus Jämin lentopaikalla 1.8.1997 Firebird Uno Piccolo 1 1. PERUSTIEDOT Ilma-alus Riippuliidin Firebird Uno Piccolo painorajat 50-75 kg Onnettomuuspaikka
LisätiedotPAKKASPARLAMENTTI 2013
PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden
LisätiedotVaaratilanne Vaasan lentoasemalla 15.12.1999
Tutkintaselostus C 23/1999 L LN-TDY, Embraer 110 Bandeirante HW-334, Hawk Mk 51 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499
ILMAILUTIEDOTUS OPS T1-21 4.2.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi KENTTÄALUEEN KYLTIT JA NIIDEN YHTEYDESSÄ KÄYTETTÄVÄT MAALAUSMERKINNÄT
LisätiedotIlma-aluksen selvityksen vastainen rullaus Helsinki- Vantaalla
Tutkintaselostus C 3/1998 L Ilma-aluksen selvityksen vastainen rullaus Helsinki- Vantaalla 17.1.1998 OH-LYP, DC-9-51 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS GEN M1-4. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499
ILMAILUMÄÄRÄYS GEN M1-4 muutos 1 24.6.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMOITTAMINEN LENTO-ONNETTOMUUDESTA, LENTOVAURI- OSTA
LisätiedotIsmo Aaltonen. www.onnettomuustutkinta.fi
ILMAILUN TURVALLISUUSTUTKINTA Johtava tutkija Ismo Aaltonen www.onnettomuustutkinta.fi Yleistä Turvallisuustutkinnan ainoa tavoite olisi oltava a tulevien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen,
LisätiedotVakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus
Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997
Tutkintaselostus B 2/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997 W 31, HN-402 W 32, HN-407 AY 5376, ATR-72 AY 4208, SF 340 Kansainvälisen siviili-ilmailun
LisätiedotTampereen aluelennonjohdon länsisektorissa sattunut vaaratilanne
Tutkintaselostus C 13/1997 L Tampereen aluelennonjohdon länsisektorissa sattunut vaaratilanne 20.5.1997 OH-KRC, ATR 72 OH-COC, Cessna 500 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotiellä 1.9.1997
Tutkintaselostus C 25/1997 L Korjattu selostus Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotiellä 1.9.1997 OH-PEU, PA-28-161 OH-XHN, CHRISTEN EAGLE II Kansainvälisen siviili-ilmailun
LisätiedotSaksalaiselle ilma-alukselle D-ICHS Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11.3.1998 tapahtunut rullausvaurio
Tutkintaselostus C 11/1998 L Saksalaiselle ilma-alukselle D-ICHS Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11.3.1998 tapahtunut rullausvaurio Cessna-425 Corsair Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen
LisätiedotVaaratilanne Kuopion lentoasemalla 17.12.2005
Tutkintaselostus B 6/2005 L OH-SAT, SAAB 2000 ES-KRE, ATR 72-201 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan
LisätiedotB757 polttoainevuoto lennolla
Tutkintaselostus D9/2007L B757 polttoainevuoto lennolla 9.6.2007 OH-AFJ B757 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 ja 2 turvallisuusindikaattorit Tammikuu-toukokuu 2013
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 ja 2 turvallisuusindikaattorit Tammikuu-toukokuu 213 Määritelmiä Vakavalla vaaratilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jonka olosuhteista käy ilmi,
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen toimintakertomus 2003
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Finland Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00580 HELSINKI 00580 HELSINGFORS
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen vuosikertomus 2008
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00500 HELSINKI 00500 HELSINGFORS
LisätiedotLento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010
Tutkintaselostus D7/2010L Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010 OH-NTL AS 202/18A4 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotHelikopterin lentovaurio Lempäälässä
Tutkintaselostus C 31/1997 L Helikopterin lentovaurio Lempäälässä 5.12.1997 OH-HWB Robinson R22 Beta Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotOnnettomuustutkintakeskuksen toimintakertomus 2002
Onnettomuustutkintakeskus Centralen för undersökning av olyckor Accident Investigation Board Finland Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN-00580 HELSINKI 00580 HELSINGFORS
LisätiedotHELIKOPTERILLE OH-HWA SIILINJÄRVELLÄ 11.07.1997 TAPAHTUNUT LENTOVAURIO
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-18257811 HELIKOPTERILLE OH-HWA SIILINJÄRVELLÄ 11.07.1997 TAPAHTUNUT LENTOVAURIO Tutkintaselostus N:o C 20/1997 L Tämä
LisätiedotPurjelento-onnettomuus Vesivehmaalla 17.5.1998
Tutkintaselostus C 12/1998 L OH-307 PIK 16 c Vasama Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena
LisätiedotVesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011
Tutkintaselostus C3/2011M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta
LisätiedotOTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen
OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus
LisätiedotKuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja
TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2
ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 muutos 1 6.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMA-ALUSTEN KANSALLISUUS- JA REKISTERITUNNUKSET Tämä
Lisätiedotturvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy
Liikenteenohjausjärjestelmän turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala www.safetyadvisor.fi fi matti.katajala@safetyadvisor.fi +358 44 5301230 Liikenteenohjaus ja onnettomuustutkinta
LisätiedotAirbus A319 lentokoneen OH-LVA päälaskutelineen rengasvaurio Vaasa- Helsinki lennolla
Airbus A319 lentokoneen OH-LVA päälaskutelineen rengasvaurio Vaasa- Helsinki lennolla 6.4.2019 Raportti alustavasta tutkinnasta L2019-E3 Tutkinnan tunnus: L2019-E3 Alustava tutkinta 3/2019 ISBN: 978-951-836-546-7
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 sekä tason 2 turvallisuusindikaattorit 1.1.- 30.4.2014
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 sekä tason 2 turvallisuusindikaattorit 1.1.- 3.4.214 Määritelmiä Vakavalla vaaratilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jonka olosuhteista käy ilmi,
LisätiedotRiippuliito-onnettomuus Kilpisjärvellä Saanatunturilla 30.4.1997
Tutkintaselostus C 9/1997 L Riippuliito-onnettomuus Kilpisjärvellä Saanatunturilla 30.4.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotMiksi fiksu hölmöilee ilmassa? Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus
Miksi fiksu hölmöilee ilmassa? Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Näissä ainakin B2/1999L, Mikkeli (1 kuollut) B3/2008L, Taipalsaari (3 kuollutta) D3/2008L, Valkeakoski (ohjaaja
LisätiedotVaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2.2.2006
Tutkintaselostus C1/2006 L OH-LGB ES-KRD OH-SAX MD11 ATR72 SAAB2000 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan
LisätiedotLENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996. Tutkintaselostus No: C14/1996 L
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 Helsinki Puh. 09-18251, telefax 09-18257811 LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996 Tutkintaselostus No: C14/1996
LisätiedotLentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009
Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen aiheuttamat vaaratilanteet Malmin lentoasemalla 12.8.2007
Tutkintaselostus C5/2007L Ultrakevyen lentokoneen aiheuttamat vaaratilanteet Malmin lentoasemalla 12.8.2007 OH-U495 SKYRANGER Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan
LisätiedotSäätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
LisätiedotCessna 150 -lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus
Tutkintaselostus D8/2009L Cessna 150 -lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Urjalassa 14.11.2009 OH-CTW CESSNA 150H Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1
LisätiedotTutkaporrastusminimin alitus Helsingin lähestymisalueella
Tutkintaselostus D16/2007L Tutkaporrastusminimin alitus Helsingin lähestymisalueella 5.9.2007 FIN166 ja SAS1712 A319 ja MD82 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan
LisätiedotTUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA
LisätiedotYhteentörmäysvaara Oulun lentoasemalla
Tutkintaselostus C 2/2000 L ES-PLY LET L-410 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena
LisätiedotVesilentokoneen kaatuminen laskussa Nilsiän Tahkovuorella
Tutkintaselostus D1/2008L Vesilentokoneen kaatuminen laskussa Nilsiän Tahkovuorella 24.5.2008 OH-CNW Cessna 180H Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotVaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 7.12.1997
Tutkintaselostus C 32/1997 L LN-RMM DC-9-81 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena on
LisätiedotTurvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja
TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat
LisätiedotRullauksessa sattunut tapaus Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Tutkintaselostus C 2/1998 L Rullauksessa sattunut tapaus Helsinki-Vantaan lentoasemalla 7.1.1998 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotLentokoneen Lake LA-4-200 Buccaneer" epäonnistunut vesilasku Puruveteen 19.8.1999
Tutkintaselostus C 19/1999 L Lentokoneen Lake LA-4-200 Buccaneer" epäonnistunut vesilasku Puruveteen 19.8.1999 Lake LA-4-200 Buccaneer N6187V Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13
LisätiedotHinauslentokoneen lento-onnettomuus Jämijärvellä 24.7.2005
Tutkintaselostus B 3/2005 L Hinauslentokoneen lento-onnettomuus Jämijärvellä 24.7.2005 OH-SDV Rallye Commodore, M.S.893A Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1
LisätiedotTOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE
Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46
.... ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 ILMAILUHALLINTO LUFHilRTS rörvrl.tni NGCN FINr
LisätiedotB757 hydraulitilan huoltoluukun irtoaminen lennolla
Tutkintaselostus D8/2008L B757 hydraulitilan huoltoluukun irtoaminen lennolla 30.8.2008 OH-AFJ B757 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotLIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA
Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä
LisätiedotVaaratilanne Maarianhaminan lentoasemalla 29.5.2010
Tutkintaselostus D3/2010L Vaaratilanne Maarianhaminan lentoasemalla 29.5.2010 OH-BEX Beech C-90 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotUltrakevytlentokoneen pakkolasku Ruukissa 29.8.2010
Tutkintaselostus D9/2010L Ultrakevytlentokoneen pakkolasku Ruukissa 29.8.2010 OH-U482 FK9 MK IV Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotLento-osaston ja laskuvarjohyppääjien yhteentörmäysvaara Jämijärven lentopaikalla 25.6.1999
Tutkintaselostus C 15/1999 L Lento-osaston ja laskuvarjohyppääjien yhteentörmäysvaara Jämijärven lentopaikalla 25.6.1999 Neljä HAWK Mk51 harjoitushävittäjää OH-CNB, Cessna FR 172E ja neljä laskuvarjohyppääjää
Lisätiedot