Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008

Transkriptio

1 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008 gg

2

3 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 34/2008, 42 s. + liitt.. ISSN , TIEH v. Asiasanat: laatuvaatimukset, ohjeet, työselitykset, kehittäminen Aiheluokka: 00 TIIVISTELMÄ Tiehallinto on julkaissut runsaasti teknisiä suunnitteluohjeita ja laatuvaatimuksia. Nykyinen voimassa oleva ohjeistus on laadittu useiden vuosikymmenten aikana ja sitä on täydennetty vuosien saatossa tarpeen mukaan. Tämän seurauksena suunnitteluohjeet ovat esitystavaltaan ja pätemisjärjestykseltään hyvin erilaisia. Voimassa olevat tekniset ohjeet ja ohjekirjeet on esitetty Tiehallinnon tekniset ohjeet -luettelossa, joka löytyy mm. Tiehallinnon internet-sivuilta. Pohjoismaissa käytössä olevat ohjejärjestelmät ovat pääpiirteittäin samankaltaisia. Keskeisimmät erot eri maiden väliltä löytyvät ohjeistuksen määrästä ja laajuudesta sekä kirjoitustavasta mm. ohjeiden sitovuuden esittämisestä. Tanskassa on käytössä paljon lausunnoilla olevia tai kokemusten keräämiseksi koekäytössä olevia ohje-ehdotuksia. Tiehallinnon nykyinen suunnitteluohjeistus koetaan sirpaloituneeksi ja hajanaiseksi. Se sisältää noin 340 ohjetta, julkaisua, lehtistä ja kirjettä, jotka on laadittu eri aikakausina ja erilaisista lähtökohdista. Ohjeiden sisällöltä ja esitystavalta puuttuu yhtenäinen linja. Sisältö vaihtelee käsi- ja oppikirjatyyppisistä, runsaasti esimerkkejä ja yksityiskohtia sisältävistä selvityksistä niukkasanaisiin ohje-, normi- ja lakiteksteihin. Ohjeistuksessa on myös päällekkäisyyttä. Samasta asiasta on voitu ohjeistaa eri tavalla eri julkaisuissa, mikä aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi oikean tiedon löytäminen hajanaisesta ohjeistuksesta koetaan ongelmaksi. Ohjeistuksen käytettävyyden parantamiseksi suunnittelua ohjaavat julkaisut ehdotetaan kirjoitettavaksi ja järjestettäväksi uudelleen selkeään, yhtenäiseen hierarkiaan perustuvaan ohjejärjestelmään. Ohjeluettelosta poistetaan muut kuin varsinaiset suunnitteluohjeet ja yksittäisten ohjeiden määrää pyritään vähentämään tiivistämällä ohjeistusta aihealueittain. Ohjejärjestelmän kehittämiseen kuuluu myös nykyisten puutteellisten ja vanhentuneiden ohjeiden päivittäminen sekä uusien, puuttuvien ohjeiden laadinta. Lisäksi ohjeluetteloon voitaisiin sisällyttää nykyistä enemmän koekäyttöön tarkoitettuja ohjeita esim. ohjeluonnoksia. Tiehallinnon ohjejärjestelmän uudistaminen, käytössä olevien ohjeiden päivittäminen sekä uusien ohjeiden laatiminen on mittava työ. Ohjeistuksen kehittäminen tulee organisoida ja sitä varten tulee varata riittävät resurssit. Tarkoitukseen voisi esim. perustaa oman asiantuntijatyöryhmän tai käynnistää strategisen, muutaman vuoden kestävän projektin. Suunnittelun ja rakentamisen laadun parantamiseksi tulisi huolehtia ohjeistuksen laajamittaisesta käytön koulutuksesta ja tiedotuksesta.

6

7 ESIPUHE Tiehallinto on julkaissut runsaasti erityyppisiä suunnitteluohjeita, laatuvaatimuksia ja työselityksiä. Voimassa olevat tekniset ohjeet ja ohjekirjeet löytyvät Tiehallinnon tekniset ohjeet -luettelosta. Lisäksi ohjeita täydennetään mm. Tietoa tiensuunnitteluun ja Tievalaistus/sähkötiedotteilla, joissa esitetään uusimmat suunnitteluperiaatteet alan toimijoiden käyttöön. Työn tavoitteena on ollut selvittää tiehallinnon lopputuotteiden vaatimuksia koskevien ohjeiden ja laatuvaatimusten nykytila ja parantamistarpeet sekä laatia esitys ohjeistuksen rakenteesta, sisällöstä, päivittämisestä ja ylläpidosta. Tiehallinnossa selvityksen yhdyshenkilönä toimi Jorma Saarelainen. Hänen lisäkseen työn projektiryhmään kuuluivat Mikko Karhunen, Kari Lehtonen, Olli Niskanen ja Jouko Lämsä. Työssä on haastateltu ohjeiden käyttäjiä mm. tiepiirien asiantuntijoita, suunnittelukonsultteja, urakoitsijoita sekä kaupunkien edustajia. Selvitys on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työstä vastasivat Juho Siipo ja Ralf Granlund. Työhön osallistui myös eri tekniikkalajien asiantuntijoita Rambollista. Työhön haastatellut ja osallistuneet henkilöt on esitetty raportin liitteenä. Helsinki toukokuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 7 Sisältö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Tausta ja tavoitteet Työn toteutus 10 2 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT Tiehallinnon ohjejärjestelmä Ruotsi Vägar och gators utformning 2004 Teiden ja katujen suunnittelu ATB Väg 2004 Tietekniikka ATB Bro 2004 Silta ATB Tunnel 2004 Tunneli Tanska Suunnitteluohjeiden luokittelu Ohjetekstien kirjoitustapa Norja Pohjoismaiden ohjejärjestelmien arviointi Ohjetyön organisointi 19 3 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Yleistä Ohjeiden nykytila ja kehittämistarpeet aihealueittain Uudet ohjeet Erityiskysymyksiä 29 4 OHJERAKENTEEN KEHITTÄMINEN Ohjerakenteen perusteet Kehittämispolku Tarvittavat resurssit Ohjerakenne-ehdotus Lait, asetukset ja ministeriöiden ohjeet Toimintalinjat, sopimukset ja luvat Suunnitteluohjeet Suunnitteluohjeita tukevat julkaisut Tyyppipiirustukset Tarvikkeet Rakentaminen Käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeet 39 5 YHTEENVETO 40 6 LIITTEET 42

10 8 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen Kuvaluettelo Kuva 1 Tiehallinnon tekniset ohjeet ja niitä täydentävät tiedotteet....9 Kuva 2 Tekniset ohjeet Tiehallinnon verkkopalvelussa...11 Kuva 3 Tiehallinnon teknisten ohjeiden jakautuminen eri aihealueille. Harmaalla taustalla merkityt kohteet eivät kuulu tämän selvityksen piiriin. Aihealueen jälkeen sulkuihin on merkitty julkaisujen kappalemäärät (pelkästään aihealueeseen liittyvät julkaisut / kokonaismäärä julkaisuista, joissa on aihealueen ohjeistusta)...12 Kuva 4 Tiehallinnon teknisen ohjeistuksen kehittämisen toimenpiteet Kuva 5 Ehdotus ohjetyöskentelyn organisaatioksi Kuva 6 Tekniset ohjeet Tiehallinnon toimikentässä...36 Kuva 7 Ehdotus uuden ohjerakenteen sisällöksi...37 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikennetekninen suunnittelu...22 Taulukko 2 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet - liikennetekninen suunnittelu...22 Taulukko 3 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet - liikennetekninen suunnittelu Taulukko 4 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikenteen ohjaus Taulukko 5 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet tien rakenne...24 Taulukko 6 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet tien rakenne Taulukko 7 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet päällysteiden suunnittelu Taulukko 8 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet tiehen kuuluvat laitteet..25 Taulukko 9 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet meluesteet ja tiekaiteet...25 Taulukko 10 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueille sijoitettavat laitteet...26 Taulukko 11 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet tie-, vieri-, suoja- ja näkemä-alueille sijoitettavat laitteet Taulukko 12 Uudet laadittavat ohjeet...28

11 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 9 TAUSTA JA TAVOITTEET 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Tausta ja tavoitteet Lähtökohdat Tiehallinto on antanut runsaasti teknisiä suunnitteluohjeita ja laatuvaatimuksia. Nykyinen voimassa oleva ohjeistus on laadittu useiden vuosikymmenten aikana ja sitä on täydennetty vuosien saatossa tarpeen mukaan. Tämän seurauksena suunnitteluohjeet ovat esitystavaltaan ja pätemisjärjestykseltään hyvin erilaisia. Ohjeistuksessa on myös päällekkäisyyttä. Samasta aiheesta on voitu ohjeistaa useissa eri julkaisuissa, mikä saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta niitä käytettäessä silloin, kun pätemisjärjestys ei ole selvillä. Voimassa olevat tekniset ohjeet ja ohjekirjeet on esitetty Tiehallinnon tekniset ohjeet -luettelossa Tiehallinnon internet-sivuilla. Ohjeluettelosta on linkit uusimpien ohjejulkaisujen pdf-tiedostoihin. Lisäksi ohjeistusta täydennetään mm. Tietoa tiensuunnitteluun ja Tievalaistus / sähkö -tiedotteilla, joissa esitetään uusimmat suunnitteluperiaatteet alan toimijoiden käyttöön. Tiehallinnon tekniset ohjeet 1/2007 Tietoa tiensuunnitteluun Tievalaistus ja sähkö -tiedotteet Kuva 1 Tiehallinnon tekniset ohjeet ja niitä täydentävät tiedotteet. Työn tavoite Selvitystyön tavoitteena on Tiehallinnon suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten nykytilan kartoitus sekä ongelmien ja kehittämistarpeiden määrittäminen. Työssä on laadittu esitys siitä, kuinka ohjeistuksen rakennetta on tarve muuttaa ja sisältöä järkevä päivittää ja kuinka ohjejärjestelmää tulisi ylläpitää päivittämisen jälkeen. Tiehallinnon tekniset ohjeet luettelon sisältämät aihekokonaisuudet: Liikennesuunnittelu, Suunnitelmat, Tiehallinnon ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat, sekä Muut ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Ne on kuitenkin sisällytetty ohjerakenne-ehdotukseen.

12 10 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen TAUSTA JA TAVOITTEET 1.2 Työn toteutus Seuraavassa on kuvattu lyhyesti selvitystyön toteutustapa ja työvaiheet: 1. Ohjeistuksen tekniikkalajikohtainen arviointi: Voimassa oleva Tiehallinnon tekniset ohjeet 1/2007 ohjeluettelo läpikäytiin konsultin työryhmän eri asiantuntijoiden toimesta tekniikka/aihealueittain nykytilanteen hahmottamiseksi ja kehittämistarpeiden löytämiseksi. 2. Selvitys pohjoismaisista ohjejärjestelmistä Selvitettiin muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Tanska ja Norja) käytössä olevien ohjejärjestelmien rakenteita, laajuutta ja laadintamenettelyjä sekä verrattiin niitä Tiehallinnon ohjejärjestelmään ja sen ylläpitoon. Tämän selvityksen tarkoituksena oli löytää hyviä käytäntöjä, joita olisi mahdollista soveltaa suomessa. 3. Asiantuntija- ja käyttäjähaastattelut Alan toimijoista ja ohjeiden käyttäjistä on haastateltu seuraavia tahoja: Tiehallinto/ tiepiirien suunnitelmien tilaajia ja projektinvetäjiä Suunnittelukonsultteja (Sito, Destia) Urakoitsijoita (Lemminkäinen) Ohjeita hyödyntävien kaupunkien / kuntien edustajia (Espoo, Lohja) Työhön osallistuneet ja työn aikana haastatellut henkilöt on esitetty raportin liitteessä Ohjejärjestelmäehdotuksen laadinta Työssä laadittiin ehdotus tiehallinnon suunnitteluohjejärjestelmäksi nykyisen ohjeistuksen läpikäynnin, selvityksen pohjoismaisista ohjejärjestelmistä ja tehdyissä haastatteluissa esiin nousseiden näkökulmien pohjalta. 5. Jatkotoimenpide-ehdotus ja priorisointi Haastatteluista saatujen havaintojen ja näkökulmien pohjalta laadittiin ehdotus jatkotoimenpiteistä ja niiden priorisoinnista.

13 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 11 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 2 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 2.1 Tiehallinnon ohjejärjestelmä Nykyinen ohjejärjestelmä on sekoitus vanhaa, kansioihin perustuvaa ja nykyistä, erillisiin ohjejulkaisuihin perustuvaa järjestelmää. Ohjejärjestelmää on viety julkaisupohjaiseen suuntaan viimeiset vuosikymmenet. Käytössä on kuitenkin edelleen ja 70-luvuilla alun perin laadittuja ohjekansioita mm. liikenneteknisen suunnittelun alueella. Ohjeistus on koottu Tiehallinnon verkkopalveluun ( kuvassa 2 esitetyn jaottelun mukaisesti. Suunnittelutyössä noudatettava, vuonna 2007 voimassa oleva ohjeistus on koottu Tiehallinnon tekniset ohjeet 1/2007 pdf-luetteloon (Liite 1). Kuva 2 Tekniset ohjeet Tiehallinnon verkkopalvelussa. Tiehallinnon tekniset ohjeet luettelo sisältää tällä hetkellä noin 400 erilaista ohjetta ja julkaisua, joista tämän selvityksen piiriin kuuluu noin 340. Ohjeet jakautuvat eri aihealueille kuvan 3 mukaisesti. Liikennesuunnittelu, Suunnitelmat, Tiehallinnon ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat sekä Muut ympäristöä koskevat ohjeet ja oppaat on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle.

14 12 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT Ohjeluettelo päivitetään tarvittaessa noin 3-4 kertaa vuodessa ja vanhat versiot säilytetään siten, että kumotut ja vanhentuneet ohjeet ovat myöhemmin saatavilla. Ohjeluettelon ajantasaisuudesta vastaavat aihealueittain nimetyt vastuuhenkilöt, jotka tarjoavat samalla neuvontapalvelua oman aihealueensa erityiskysymyksiin ja ohjeiden soveltamiseen liittyen. Kuva 3 Tiehallinnon teknisten ohjeiden jakautuminen eri aihealueille. Harmaalla taustalla merkityt kohteet eivät kuulu tämän selvityksen piiriin. Aihealueen jälkeen sulkuihin on merkitty julkaisujen kappalemäärät (pelkästään aihealueeseen liittyvät julkaisut / kokonaismäärä julkaisuista, joissa on aihealueen ohjeistusta).

15 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 13 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 2.2 Ruotsi Ruotsin tielaitoksella on ohjeluettelo, ns. bruttolista, joka sisältää noin 160 nimikettä investointi- ja kunnossapitourakoita varten. Lista sisältää mm. suunnitteluohjeita, teknisiä spesifikaatioita, tiedonhallintaa ja menetelmäkuvauksia. Urakka-asiakirjoja varten poimitaan bruttolistasta tarvittavat ohjeet. Hankekohtaiset listat ovat aika lyhyitä. Ruotsin tielaitoksen suunnittelua hallitaan pääosin neljällä keskeisellä ohjekokonaisuudella: Vägar och gators utformning 2004 Teiden ja katujen suunnittelu ATB Väg 2004 Yleinen tekninen spesifikaatio Tietekniikka ATB Bro 2004 Yleinen tekninen spesifikaatio Silta ATB Tunnel 2004 Yleinen tekninen spesifikaatio Tunneli Kolmea viimeksi mainittua ATB-julkaisua sisältävät yleisiä teknisiä vaatimuksia. Ne on suunnattu pääosin rakentajille, mutta myös suunnittelijat tarvitsevat niitä, jotta valitut tekniset ratkaisut eivät olisi ATB:n vaatimusten vastaisia. ATB-julkaisuja muokataan parhaillaan AMA-muotoon (Yleiset materiaali- ja työselitykset). AMA koskee koko maarakennussektoria ja vastaa siten Suomen InfraRYL:liä. Muokkaustyössä laaditaan vaatimuksista ja neuvoista eri dokumentit Vägar och gators utformning 2004 Teiden ja katujen suunnittelu Vägar och gators utformning julkaisu (VGU 2004) koostuu 13 vihkosta neljässä kansiossa. Sivumäärä on yhteensä n sivua. Vihkot ovat: 1 Perusarvot, 61 s 2 Mitoitusperusteet, 40 s 3 Poikkileikkaus, maaseutu tietila, 76 s 4 Poikkileikkaus, taajama katutila, 101 s 5 Suuntauksen suunnittelu, 105 s 6 Tasoliittymät, 195 s 7 Eritasoliittymät, 79 s 8 Tienvarsijärjestelyt, 87 s 9 Tie- ja katuvarusteet, 110 s 10 Tiemerkinnät ja tien reunan merkitseminen, 61 s ja 27 piirustusta 11 Liikennemerkit, 211 s 12 Liikennevalot, 147 s 13 Tie- ja katuvalaistus, 63 s VGU sisältää varsinaisen ohjetekstin lisäksi kursiivilla esitettyjä kommentteja. Kommentteja on lisätty kohtiin, joissa on haluttu selventää tai tarkentaa ohjetekstin sanomaa.

16 14 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT ATB Väg 2004 Tietekniikka Julkaisu on n. 520-sivuinen ja koottuna yhteen kansioon. Aineisto on jaettu seuraaviin lukuihin: A Keskeiset lähtökohdat, 35 s B Inventointi, 41 s C Mitoitus 80 s D Kuivatus, 45 s E Sitomattomat materiaalit, 104 s F Sidotut kerrokset, 89 s G Sementillä sidotut kerrokset, 30 s H Tiemerkinnät I Tyyppilehdet, tarkastuslehdet, sideaineet ja sidottujen kerrosten rakennetyypit, 75 s K Sementillä sidottujen kerrosten vaurioluettelo, 13 s Osa J on vanhentunut ja sen korvaa sorateiden kunnon arviointia koskeva julkaisu VVMB 106 "Bedömning av grusväglag", VV Publ 2005: ATB Bro 2004 Silta Julkaisu on 550-sivuinen ja koottuna yhteen kansioon. Osajako on seuraavanlainen: 1 Yleiset lähtökohdat 2 Kuormituslähtökohdat 3 Perustaminen 4 Betonirakenteet 5 Teräs-, puu- ja alumiinirakenteet 6 Vesieristys ja päällyste 7 Siltadetaljit 8 Putkisillat 9 Parantamistyöt ATB Tunnel 2004 Tunneli Julkaisu on 180-sivuinen ja koottuna yhteen kansioon. Lukujako on seuraavanlainen: 1 Yleistä 2 Lähtökohdat 3 Kantokyky, lujuus ja kestävyys 4 Palosuoja 5 Terveys ja ympäristö 6 Käyttöturvallisuus 7 Melu- ja tärinäsuojaus 8 Asennukset, vesi- ja viemärilaitteet sekä muu varustus 9 Luettelo ja liitteet

17 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 15 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 2.3 Tanska Suunnitteluohjeiden luokittelu Tanskan Tielaitoksen ohjeluettelo (7/2007) sisältää 214 suunnitteluohjenimikettä. Julkaisujen pääluokittelu on asiasisältöperusteinen. Lisäksi julkaisut on luokiteltu statuksen mukaan neljään ryhmään: Käyttöön hyväksytyt ohjeet (168 kpl) E Tieohjeneuvoston hyväksymä ohje (1 kpl), jolla ei ole ministeriön hyväksyntää F Ehdotus joka on lausunnolla, käytössä kokemusten keräämiseksi tai jota saa käyttää vapaaehtoisesti (26 kpl) V Tiedon lisäämiseksi laaditut tai ohjetöiden valmistelua tukevat raportit (19 kpl) Suunnitteluohjeiden lisäksi ohjeluettelossa esitetään myös rakennustöiden urakkatarjouspyyntöasiakirjoja, jotka sisältävät mm. yleisiä työselityksiä ja hankekohtaisia työselitysten laadinta-aihioita. Nimikkeitä on n. 240 kpl. Ohjejulkaisuja kutsutaan vihkoiksi. Niitä on pääluokittelun mukaan seuraavasti: 0 Yleistä (4 kpl) Lait ja ministeriöiden kiertokirjeet 1 Maaseututiet (34 kpl), keskeisimmät ohjeet ovat: Vihko 1, Geometrisen suunnittelun lähtökohdat Vihko 2, Suuntauksen suunnittelu Vihko 3, Poikkileikkaukset Vihko 3x, Poikkileikkausesimerkkejä Vihko 4.0 Liittymien suunnittelu Vihko 4.1 Etuajo-oikeutetut liittymät Vihko 4.2 Kiertoliittymät Vihko 4.3 Liikennevaloliittymät Geometrinen suunnittelu Vihko 4.4 Eritasoliittymät Välityskykyä ja palvelutasoa käsittelevät julkaisut 2 Taajamatiet (27 kpl), keskeisimmät ohjeet ovat: Vihko 0, Tiensuunnittelu taajama-alueilla Vihko 1, Geometrisen suunnittelun lähtökohdat Vihko 2, Suuntauksen suunnittelun elementit Vihko 3, Poikkileikkaukset Vihko 4, Liittymät Vihko 5, Tien ja kevyen liikenteen tien risteys Vihko 6, Kevyen liikenteen teiden risteys Vihko 7, Hidastimet, lisäksi neljä esimerkki- ja kokemusjulkaisua Vihko 8, Jalankulkualueet Vihko 9, Pysäköinti- ja pysähtymisalueet Vihko 10, Visuaalinen ympäristö

18 16 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 3 Tierakenteet (14 kpl) Vihko 2, Kuivatus Vihko 3.3 Tierakenteiden mitoitus Useita käyttö- ja kunnossapito-ohjeita 4 Sillat (16 kpl), ohjeet koskevat seuraavia aiheita: Geometria Kuormitukset Bitumipäällysteet Betonipäällysteet Teräsputkisillat Siltojen tarkastukset 5 Liikenteenohjaus (56 kpl) Liikennemerkit, 16 vihkoa Viitoitus, 22 vihkoa Muuttuvat opasteet, 4 vihkoa Tiemerkinnät, 7 vihkoa Tietyömaiden merkitseminen, 4 vihkoa Liikennevalot, 3 vihkoa 6 Varusteet (27 kpl) Käyttö- ja kunnossapitomanuaali, 1 vihko Valaistus, 3 vihkoa Myötäävät pylväät, käsikirja, 1 vihko Liikenteenohjausvarusteet, 9 vihkoa Portaalit, 7 vihkoa Kaiteet, 2 vihkoa Meluseinät, 1 vihko Istutukset taajaman ulkopuolella, 2 vihkoa Liikennepeili, 1 vihko 7 Auditointi (8 kpl) Liikenneturvallisuus, 4 vihkoa Saavutettavuus, 4 vihkoa Ohjetekstien kirjoitustapa Ohjejulkaisuissa esitetään ohjeet hierarkisessa järjestyksessä seuraavasti: Normiteksti Sisältää perustavaa laatua olevia lähtökohtia ja vaatimuksia. Normiteksteihin voi liittyä kommentteja, mutta normaalisti ei menetelmiä, joita voidaan tai tulisi käyttää vaatimusten saavuttamiseksi. Menetelmiä ei normaalisti esitetä. Normivaatimuksia on aina noudatettava.

19 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 17 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT Ohjeteksti Ohjeita käytetään normaalioloissa. Ohje sisältää menetelmiä, joita tulisi käyttää tiettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Ohje voi myös sisältää määriteltyjen lähtökohtatilanteiden tyyppiratkaisujen ja tyyppikonstruktioiden suosituksia. Ohjeita tulisi mahdollisuuksien mukaan noudattaa, ellei olosuhteista johtuen ole pakko tai edullista poiketa niistä. Neuvot Neuvot sisältävät ajan tasalla olevaan kokemusmateriaaliin perustuvia neuvoja. Neuvojen käyttö on yleensä tarkoituksenmukaista. Kommentit Kommentit sisältävät selityksiä ja syventäviä tekstejä yllä mainittuihin normeihin, ohjeisiin ja neuvoihin. Kommentit voivat myös sisältää viittauksia muihin sitoviin teksteihin. Ohjetekstien sitovuushierarkia merkitään seuraavalla tavalla: Normitekstit merkitään lainausmerkillä. Ohjetekstit merkitään heittomerkillä. Neuvoilla ei ole merkintää. Valtaosa ohjeiden teksteistä on neuvoja.. Kommentit merkitään pisteellä. 2.4 Norja Norjan tielaitoksen ohjeluettelo sisältää noin 150 nimikettä tai käsikirjaa. Ohjeet on jaettu kahteen tasoon: Nivå 1 keltainen kansio (Vegnormaler) koostuu 16 ohjeesta ja sisältää määräyksiä, normeja ja suuntaviivoja (retningslinjer), jotka ylempi viranomainen tai Tielaitos valtuutuksen perusteella on hyväksynyt. Nivå 2 sininen kansio sisältää muut ohjeet koskien neuvoja, oppikirjoja ja tie-dataa, jotka Tielaitoksen siihen valtuuttama osasto on hyväksynyt. Tienormaalijulkaisut (Nivå 1) ovat: 014 Laboratoriotutkimukset 016 Geotekniikka tien rakentamisessa 017 Teiden ja katujen geometrinen suunnittelu 018 Tien rakentaminen 021 Tietunnelit 048 Liikennevalot 049 Liikenteenohjaus 051 Työmaiden liikenteenohjaus 062 Liikenneturvallisuusvarusteet Elementtisillat Paikalla valetut laattasillat 231 Kaiteet ja pylväät 232 Pysäkit 233 Pyöräilykäsikirja 235 Runkoteiden suunnittelu Kiertoliittymät

20 18 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 2.5 Pohjoismaiden ohjejärjestelmien arviointi Ohjeiden pääjako Ohjejulkaisujen pääjako on Tanskassa selkeä. Ruotsin neljän keskeisen ohjekokonaisuuden rakenne on selkeä ja helppokäyttöinen. Norjan sitovien ohjeiden hallinta on myös helppo pienen määrän takia (16 kpl). Suomen ohjeiden pääjako on pääpiirteissään samanlainen kuin Tanskassa. Pääjakoa voidaan kehittää nykyiseltä pohjalta. Ohjeiden status Ohjeiden status on Tanskassa neliportainen: hyväksytty ohje, ohje-ehdotus, taustajulkaisu sekä ministeriön hyväksyntää odottava ohje. Vastaavanlaista käytäntöä ei ole muissa maissa. Suomessa on käytössä varsinaiset ohjejulkaisut, ohjeluettelossa mainitut Tietoa tiensuunnitteluun sarjan tiedotteet sekä taustaselvitykset. Tietoa tiensuunnitteluun sarjan julkaiseminen on keino saada uutta tietoa suunnittelijoiden käyttöön nopeammin kuin laatimalla varsinainen ohje. Tämän lisäksi Tietoa tiensuunnitteluun -tiedote voidaan laatia täydentämään varsinaista ohjetta, kun ohjetta ei muutoin ole tarvetta päivittää. Ohjeluettelossa mainituilla tiedotteilla ja muilla julkaisuilla on ohjeen status. Muut ohjeluettelon ulkopuoliset Tietoa tiensuunnitteluun -sarjan tiedotteet ovat lähinnä referaatteja selvitysraporteista tai luetteloita hyväksytyistä tai markkinoille tuoduista tuotteista. Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Tanskan mallinen statusjärjestelmä: Hyväksytty ohje, koekäytössä oleva ohje ja taustajulkaisu. Tämän lisäksi Tietoa tiensuunnitteluun sarjassa julkaistaisiin jatkossakin pienehköjä lisäyksiä ja täydennyksiä varsinaisiin ohjeisiin, kun koko ohjetta ei haluta tai ole muuten tarve päivittää. Ohjetekstin sitovuus Norjassa sitovilla ja neuvovilla ohjeilla on omat värillä erotetut julkaisunsa. Tanskassa lisätään tekstirivien viereen merkki, joka ilmaisee sitovuuden: normi, ohje, neuvo tai kommentti. Ruotsissa käytetään tekstissä verbin muotoa ilmaisemaan sitovuutta: Tulee tehdä (skall) = tehdään aina Tulisi tehdä (bör) = tehdään ellei ole erityistä syytä poiketa Tehdään = tehdään normaalioloissa Suomessa on käytössä samanlainen kirjoitustapa kuin Ruotsissa. Tapaa voidaan jatkaa.

21 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 19 NYKYISET OHJEJÄRJESTELMÄT 2.6 Ohjetyön organisointi Ohjetyöskentelyä varten on Tanskan tielaitoksessa oma organisaationsa. Muissa maissa tielaitosten tekniikkayksiköt laativat ohjeita muiden tehtävien ohella. Tanska Tiehallinnon Tieohjesihteeristö koostuu viidestä henkilöstä, jotka ohjetyöskentelyn lisäksi huolehtivat ohjetyötä tukevista selvityksistä. Ohjetyöhön osallistuu lisäksi konsulttitoimisto, jossa neljä henkeä tekee kokopäiväisesti ohjetyötä. Ohjetöitä varten perustetaan työryhmiä, joihin kuhunkin kuuluu konsultti sihteerinä ja muutama jäsen. Tällä hetkellä 30 työryhmää tekee työtä ja niihin osallistuu yhteensä 150 henkeä. Osa henkilöistä osallistuu useampaan ryhmään siten, että jäsenyyksiä on yhteensä 190. Vuosibudjetti on 5 6 milj. kruunua. Ruotsi Tielaitoksen tekniikkayksiköt laativat ohjeet. VGU 2004 varten perustettiin organisaatio, johon kuuluivat ohjausryhmä, projektinjohto, työryhmät, asiantuntijat, vastaava toimittaja ja web-toimittaja. Projektissa uudistettiin 10 vuotta vanha ohje VU 94. VU 94:ään oli jo aikaisemmin yhdistetty maaseututeiden suunnitteluohje TV 124 ja kadunsuunnitteluohje Argus sekä muutamia muita ohjeita yhdeksi kokonaisuudeksi. Kahden vuoden aikana projektiin käytettiin Tielaitoksen oman henkilöstön ja konsulttien työaikaa yhteensä 8-10 henkilötyövuotta. Ohjetyön valmistuttua järjestettiin laaja koulutus useilla paikkakunnilla. Samanaikaisesti VGU 2004:n kanssa laadittiin Väg 2004, Bro 2004 ja Tunnel Näiden yhteenlaskettu työmäärä oli pienempi kuin VGU 2004:n Norja Tielaitoksen ohjetyöskentelyä ohjaa ja koordinoi tehtävään nimetty henkilö. Tekniikkayksiköt laativat ohjeet pääosin omana työnä. Konsulttina käytetään Teknillisen korkeakoulun tutkimuslaitosta SINTEFiä. Ohjeluonnokset lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Ohjetyöskentelyn kokonaisvolyymi, oma ja konsulttityö mukaan lukien, on 8-10 henkilötyövuotta vuodessa.

22 20 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 3 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Yleistä Tiehallinnon voimassa oleva ohjeistus on laadittu useiden vuosikymmenten aikana ja sitä on täydennetty jatkuvasti tarpeen vaatiessa. Tämän seurauksena suunnitteluohjeet ovat kirjoitusasultaan ja esitystavaltaan hyvin erilaisia. Nykyinen ohjeistus koetaan sirpaloituneeksi ja hajanaiseksi. Se sisältää noin 340 ohjetta, julkaisua ja raporttia, jotka on laadittu eri aikakausina ja erilaisista lähtökohdista. Ohjeiden sisällöltä ja esitystavalta puuttuu yhtenäinen linja. Ohjeiden sisältö vaihtelee oppikirjatyyppisestä, runsaasti esimerkkejä ja yksityiskohtia sisältävistä selvityksistä niukkasanaisiin ohje-, normi- ja lakiteksteihin. Ohjeistuksessa on myös jonkin verran päällekkäisyyttä. Samasta aiheesta on tällöin ohjeistettu useassa eri julkaisussa, mikä aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta silloin, kun pätemisjärjestys niitä käytettäessä ei ole selvillä. Koko ohjejärjestelmää koskettavia ongelmia ovat: Hajanainen ja sirpaloitunut ohjeistus. Useissa aihekokonaisuuksissa on paljon eri aikakausina tuotettuja ohjejulkaisuja. Haettuja tietoja on hankala löytää julkaisuista ja osa tiedostoista saattaa olla vanhentuneita tai eri ohjeiden ohjeistus ristiriidassa keskenään. On tarpeellista yhdistää ja tiivistää eri aihealueiden ohjeet selkeiksi kokonaisuuksiksi. Päällekkäisyydet ja pätemisjärjestys. Joissakin ohjeissa on ohjeistettu samoista asioista eri tavoin. Ohjeistuksien poiketessa eri ohjeissa toisistaan, syntyy tulkinnanvaraisuutta ja ristiriitoja. Erityisesti uusien hankintamallien myötä tällaiset ohjeistuksen ristiriitaisuudet saattavat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Ohjeistuksen päällekkäisyys näkyy suunnitelmissa erilaisten ratkaisujen vaihteluna. Tiedon löydettävyys. Nykyinen ohjejärjestelmä koetaan hankalaksi käyttää. Hajanaisuuden seurauksena haettujen tietojen löytäminen on hankalaa erityisesti kokemattomille suunnittelijoille. Selkeän ja loogisen ohjerakenteen tulisi perustua tietojen luokittelulle sekä yksinkertaistaa tiedon löytämistä ja ohjeistuksen käyttöä. Ohjeiden tuntemus. Eri toimijoiden keskuudessa ohjeistuksen kokonaistuntemus koetaan heikoksi. Tämä on osaksi seurausta ohjeistuksen laajuudesta ja hajanaisuudesta. Hankintamenettelyt ja ohjeistus. Voimassa oleva ohjeistus on laadittu useiden vuosikymmenien aikana ja samalla on otettu käyttöön uusia hankintatapoja. Vanhat ohjeet perustuivat Tielaitoksen ja sen edeltäjien aikaiseen toimintatapaan, jolloin työt tehtiin omana työnä tai hankinta tapahtui pääosin kokonaisurakkana. Uudemmat ohjeet perustuvat yhä enemmän toimivuuden määrittämiseen uusien hankintamallien käyttöönoton myötä. Ohjeistus sisältää kuitenkin sekaisin vanhaan Tielaitoksen aikaiseen toimintaympäristöön ja nykyisiin käytäntöihin laadittuja ohjeita.

23 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 21 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Erityyppisten ohjeiden kokoelma koetaan hankalaksi käyttää suunnittelussa ja hankinnassa. Ohjeet ja muut julkaisut. Voimassa olevassa Tiehallinnon tekniset ohjeet luettelossa on varsinaisten ohjeiden joukossa runsaasti mm. erilaisia selvityksiä, käsikirjatyyppisiä julkaisuja ja toimintalinjoja, jotka eivät ole rakenteeltaan ohjeita. On tärkeää, että varsinaiset ohjeet, toimintalinjat ja muut ideapaperit erotetaan selvästi toisistaan. Ohjeen sitovuus kyseenalaistuu ja tulkinnanvaraisuus lisääntyy, kun sen sisältö on selvitystai ideapaperityyppistä. Uudet ohjeet ja niiden esittäminen Tiehallinnon verkkopalvelussa. Tällä hetkellä uudet julkaistut ohjeet on lueteltu omassa luettelossa, jonne on linkki ohjeistuksen pääsivulta. Näitä ohjeita ei ole kuitenkaan viety varsinaiseen Tiehallinnon tekniset ohjeet luetteloon, johon viitataan mm. sopimus- ja urakka-asiakirjoissa. Mikäli käyttäjä ei erikseen tiedä mistä etsiä uusia ohjeita, jäävät ne helposti huomaamatta. Ongelmat hankkeissa. Laaja, hajanainen, tulkinnanvarainen ja huonosti tunnettu ohjeistus aiheuttaa lisäkustannuksia ja -selvitystarpeita niin suunnittelun kuin rakentamisen aikana. Osittain ohjeistuksen puutteesta johtuvien ongelmien selvittämiseen menee paljon aikaa hankkeiden eri vaiheissa. 3.2 Ohjeiden nykytila ja kehittämistarpeet aihealueittain Seuraavassa on kuvattu voimassa olevien Tiehallinnon teknisten ohjeiden nykytilaa ja ongelmia aihekokonaisuuksittain. Liikennetekninen suunnittelu Ohjeluettelossa esitetyt Liikenneteknisen suunnittelun ohjeet ovat sisällöllisesti pääosin ajan tasalla ja käytössä. Aihealue on laaja ja siihen kuuluu 35 kpl erilaisia ohjeita ja julkaisuja, joista tiedon löytäminen koetaan hankalaksi. Ohjekokonaisuus on erittäin hajanainen. Aihealueen voimassa olevat ohjeet ovat usean vuosikymmenen ajalta ja osin vanhentuneita vaatien siten uudistamista tai osin päivittämistä. Aihealueen vanhimpien ohjeiden esitystapaa ja ohjetekstiä selittävät periaatekuvat koetaan epäselviksi. Tienkäyttäjiä palvelevien alueiden suunnitteluohjeistus on lähes kokonaan vanhentunut.

24 22 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Taulukko 1 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikennetekninen suunnittelu. Ohje TIEL/TIEH-nro Poistamisperuste Tien sovittaminen maisemaan TIEL Suunnittelua tukeva julkaisu Yksityistien liittäminen maantiehen Esite Esite, ei ohje Levähdys- ja pysäköintialueiden TIEL Toimintalinja kehittäminen toimintalinjat Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset TIEH v-04 Laatuvaatimus Taulukko 2 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet - liikennetekninen suunnittelu. Ohje Kevyen liikenteen suunnittelu TIEL Tasoliittymät TIEL Moottoriteiden eritasoliittymät A ja B TIEL TIEL Kuvaus Sisältää hyviä asioita, mutta kirjoitustapa on liian pohdiskeleva, mikä heikentää käytettävyyttä. Ohjeessa koetaan olevan liikaa liikkuma- ja tulkinnanvaraa. Pieni täydennystarve useampikaistaisten kiertoliittymien osalta. Myös pisaraliittymä kaipaa uutena liittymätyyppinä suunnitteluohjeita. Ohjeen periaatekuvien esitystapaa olisi syytä uudistaa ymmärrettävyyden parantamiseksi. Ohjeessa esitetyt mitoitusperusteet osin järeitä ja niiden mukaiset ratkaisut vaativat paljon tilaa. Taulukko 3 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet - liikennetekninen suunnittelu. Ohje Liikennetekninen suunnittelu Vaiheittain parantaminen Tien käyttäjiä palvelevien alueiden ohjeistus Kuvaus Liikenneteknisen suunnittelun ohjeistus on tiivistettävä ja kirjoitettava kasaan. Hankintamallien myötä tarvitaan hankkeiden suunnittelun ja innovoinnin kannalta keskeisimmän aihealueen päivittämistä. Suunnitteluohjeet yhdistetään sopiviksi kokonaisuuksiksi aihealueittain - suuntauksen suunnittelu - poikkileikkauksen suunnittelu - liittymien suunnittelu Vaiheittain parantamisen ohjeet päivitettävä, mm. uudet tietyypit 2+1 ja 1+1 Nykyinen ohjeistus on vanhentunut. Aihealueen ohjeistus tulisi uusia kokonaisuudessaan. Liikenteen ohjaus Sisällöltään Liikenteen ohjauksen ohjeet ovat pääosin hyviä ja käytössä. Myös tämä aihekokonaisuus koetaan liian laajaksi ja hajanaiseksi (36 aihealueen omaa julkaisua ja noin 40 eri ohjenimikettä) Toisin sanoen ohjeita on kappalemääräisesti liian paljon. Liikenteen ohjausta koskevaa ohjeistusta on sijoitettu ohjeluettelossa kahteen eri paikkaan (Liikenteen ohjaus sekä Teiden kunnossapito ja hoito), mikä koetaan hankalaksi. Liikenteen ohjauksen aihealue kehittyy nopeasti (erityisesti telematiikkateknologia) ja suunnitteluohjeiden laadinta ei tahdo pysyä kehityksen ja uusien teknologioiden perässä. Telematiikan ja teknisten järjestelmien suunnittelun ohjeistus koetaan puutteelliseksi. Ohjeistuksen ja vakiintuneiden käytäntöjen puutteista on saa-

25 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 23 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET tu käytännön kokemuksia mm. E18-hankkeessa (vt 1 Helsinki Turku moottoritie). Taulukko 4 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet - liikenteen ohjaus. Ohje TIEL/TIEH-nro Poistamisperuste Tiemerkintöjen toimintalinjat TIEH Toimintalinja Tienvarsimainonnan käsikirja Tieh, YM, Kuntaliitto Suunnittelua tukeva julkaisu Törmäysturvalliset opastustaulut 2005 Tietoa tiens. 69B Tyyppihyväksytyt tuotteet Tiemerkintöjen laatuvaatimukset TIEH v- Laatuvaatimus 06 Törmäysvaimentimen käyttö tiemerkintä-/ Työohje valaistustöissä Tietyömailla käytettävät tiedotustaulut Vanhentunut Yleisten teiden erikoiskäyttö TIEL Suunnittelua tukeva julkaisu Puutavaran kuljetus yleisillä teillä TIEL Suunnittelua tukeva julkaisu Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen TIEH Suunnittelua tukeva julkaisu Pohjarakennustöiden suunnittelu ja toteuttaminen Pohjarakennustöiden suunnittelun ja toteuttamisen ohjeistus nähtiin tiiviinä ja ajantasaisena pakettina. Pääosa aihealueen ohjeluettelossa esitetyistä julkaisuista on käytössä, mutta luettelo sisältää myös muutamia oppikirjatyyppisiä julkaisuja, joita ei juurikaan käytetä suunnittelussa. Eurokoodien käyttöönottaminen myös pohjarakenteissa tulee vaikuttamaan pohjarakennustöiden suunnitteluohjeisiin. Pohjarakennustöiden osalta ohjeluettelossa ei ole poistettavia ohjeita tai ohjeiden täydennystarpeita. Tien rakenne Tien rakenne -aihealueen sisällä on useita itsenäisiä osa-aihealueita ja ohjekokonaisuuksia: Alusrakenne, Kuivatus, Pohjaveden suojaus, Päällysrakenne, Rakenteen parantaminen ja Päällysteet. Tien rakennetta ja pohjarakenteita koskevaa tutkimustyötä tehtiin aiemmin isossa mittakaavassa ASTO- ja TPPT projekteissa. Projektien lopputuloksena saatiin paljon tutkimustuloksia, jotka on viety suunnitteluohjeisiin. Teoreettisen tiedon pohjalta laadittujen ohjeiden soveltaminen käytännössä koetaan kuitenkin hankalaksi. Päivitystarpeita nähtiin olevan lähinnä kuivatuksen ja päällysteiden suunnittelun ohjeissa.

26 24 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Eräs merkittävä tien rakenteen suunnitteluohjeistukseen liittyvä ongelma on tien rakenteiden mitoittaminen ja yhteensovittaminen kokonaisuutena. Päällysteiden suunnitteluohjeistus ja sen linkittäminen rakennekerrosten mitoittamiseen koetaan ongelmaksi. Tällä hetkellä suunnittelija suunnittelee pohjaja päällysrakenteet, mutta urakoitsija päällysteen, jolloin rakennetta ei tarkastella optimaalisena kokonaisuutena. Taulukko 5 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet tien rakenne. Ohje TIEL/TIEH-nro Poistamisperuste Päällysteiden kuumennustöiden Työohje turvallisuus Suurten rumpuputkien rakennemitoitusta Tietoa tiens. 79A Laatuvaatimus koskevat laatuvaatimuk- set Päällysteet: Yleiset arvonvähennysperusteet TIEH Arvonvähennysperuste, ei ohje - Lisäkirje (sis. edelliseen) TIEH Arvonvähennysperuste, ei ohje Pakkasen kestävyysluokkaan I hyväksytyt saumausaineet Päällysteiden laatumittauksiin hyväksytyt mittaajat 2006 Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon Tietoa tiens. 59A Tyyppihyväksytyt tuotteet Tietoa tiens. 70D Tuotelistaus Tietoa tiens. 75 Suunnittelua tukeva julkaisu Taulukko 6 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet tien rakenne. Ohje Tierakenteen suunnittelu TIEH Kuivatusohje TIEL Läjitysalueiden suunnitteluohje TIEL Kuvaus Tierakenteen suunnitteluohjeistus monimutkaista. Rakenteista tulee nykyisellä ohjeistuksella järeitä (esim. kevyen liikenteen väylät) - putkistojen ja rumpujen mitoitus, valumien määrittely - alueellisen kuivatuksen suunnittelun ohjeistaminen - loivaluiskaisten teiden kuivatus ja rakennekerrokset Läjitysalueiden suunnitteluperiaatteet uusittava. Ympäristölliset vaatimukset täydennettävä suunnitteluohjeistukseen. Läjitysalueiden suunnittelu TS-vaiheessa. Taulukko 7 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet päällysteiden suunnittelu. Ohjekokonaisuus Päällysteiden suunnittelun ja rakenteiden mitoituksen ohjeistus Kuvaus Nykyisin on käytössä asfalttiurakoitsijoiden laatimaa ohjeistusta ja tyyppirakenteita, jotka perustuvat tietyn urakoitsijan tuotteisiin. Tarvitaan Tiehallinnon yleinen ohjeistus ja päällysteiden tyyppiratkaisut. Lisäksi päällysteiden mitoitus on kytkettävä tierakenteiden suunnitteluun kokonaisuutena.

27 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 25 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Tiehen kuuluvat laitteet Aihealueen ohjeistus koettiin osittain liian laajaksi ja hankalaksi käyttää. Tiekaiteiden suunnittelun osalta ohjeistus nähtiin liian laajana. Ohjeistuksessa on liikaa erilaisia variaatioita ja ratkaisutapoja. Muutama perustyyppi riittäisi. EU:n hankintadirektiivi kieltää suosimasta mitään tuotetta, esim. kaidetyyppiä viranomaisten tai julkisten hankintaorganisaatioiden ohjeissa. Kaiteita koskevat vaatimukset pitää esittää toimivuusvaatimuksina, käytännössä. EN-standardin törmäyskestävyysluokkana. Valtion viranomaisten omat tyyppipiirustukset pitäisi korvata valmistajien omilla tuotteilla. Meluesteiden suunnitteluohjeistuksessa koettiin olevan puutteita, mm. mitoitusperusteita tulisi täydentää. Puun käytöstä ja töhrysuojauksesta tarvitaan ohjeistusta. Lisäksi meluesteiden tyyppiratkaisujen puuttuminen koettiin ongelmaksi. Taulukko 8 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet tiehen kuuluvat laitteet. Ohje TIEL/TIEH-nro Poistamisperuste Tievalaistuksen toimintalinjat TIEH Toimintalinja Kaapelien asennus auraamalla Tieval./sähkö 2 Työohje Yleisillä teillä käytettävät valaisimet Tieval./sähkö 7B Tyyppihyväksytyt tuotteet Törmäyksessä myötäävät valaisinpylväät vuonna 2005 Tien reunaympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset Reunaympäristön pehmentäminen - inventoinnin työohje Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin valinta Hyväksyttyjä kaidetuotteita vuoden 2006 alussa Kaiteiden ja valaisinpylväiden parantamisen turvallisuusvaikutuksia Markkinoilla olevia meluestetuotteita kesällä 2002 Tieval./sähkö 11E Tyyppihyväksytyt tuotteet TIEL Suunnittelua tukeva julkaisu TIEH Työohje Tietoa tiens. 61B Tietoa tiens. 62B Tietoa tiens. 63 Tietoa tiens. 64A Laatuvaatimus Tyyppihyväksytyt tuotteet Suunnittelua tukeva julkaisu Tyyppihyväksytyt tuotteet Taulukko 9 Suuret ohjeiden täydentämistarpeet tai kokonaan päivitettävät aihealueet meluesteet ja tiekaiteet. Ohjekokonaisuus Meluesteiden suunnitteluohjeet Kaideohjeistus Kuvaus Päivitettävä ja täydennettävä mm. mitoitusperusteet, puun käytön periaatteet, meluesteiden tyyppiratkaisut (nykyisin hankekohtaisia ratkaisuja), töhrysuojauksen suunnittelu Kaideohjeistuksen tiivistäminen ja selkeyttäminen.asiaa käsitelty useissa julkaisuissa. Tulisi pyrkiä standardisoimaan ratkaisuja. Muutama perustyyppi riittäisi.

28 26 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueelle sijoitettavat laitteet Johtoverkostojen suunnittelu tiealueelle koetaan ongelmalliseksi. Aihealueen ohjetöitä on käynnissä, mutta ohjeet eivät ole valmiita tai käytössä. Ongelmaksi koetaan myös kaapeli- ja johtotietojen puutteet ja epäluotettavuus, eikä pelkästään ohjeistus. Taulukko 10 Ohjeluettelosta poistettavat ohjeet tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueille sijoitettavat laitteet. Ohje TIEL/TIEH-nro Poistamisperuste Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset TIEH Laatuvaatimus Tienvarsimainonnan käsikirja Tieh, YM, kuntaliitto Käsikirja Taulukko 11 Pienet ohjeiden täydentämistarpeet tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueille sijoitettavat laitteet. Ohjekokonaisuus Tele- ja sähkökaapelien käsittelyyn liittyvät suunnitteluohjeet Kuvaus Sähköjohdot tiealueella ohjetyö käynnissä. Telejohdot tiealueella ohje koekäytössä v alkaen. Ohjeistuksen viimeistely ja käyttöön saaminen. Teiden kunnossapito ja hoito Kunnossapidon- ja hoidon ohjeita käytetään hoitourakoissa, joita solmitaan jatkuvasti. Aihealueen ohjeet ovat kuitenkin lähes kauttaaltaan vanhentuneita ja periaatteessa suunnitteluohjeisiin kuuluvista asioista ohjeistetaan tällä hetkellä urakka-asiakirjoissa. Kunnossapidon ja hoidon suunnitteluohjeiden merkitys korostuu myös uusien hankintamallien käyttöönoton myötä, jolloin suunnittelijalla tulisi olla käytettävissä tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista kunnossapidon näkökulmasta. Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset TYLT InfraRYL korvaa TYLT-julkaisut valmistuttuaan. InfraRYL on infra-alan yhdessä laatima kuvaus infrarakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista. Siinä määritellään työn lopputuloksen rakennustekninen laatutaso. Rakennusalalla omaksutun tavan mukaan tarvitsee tilaajan vain viitata sopimusasiakirjoissa RYLin yksilöityyn kohtaan saadakseen sen määritykset voimaan hankkeessa. InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset sisältää kaksi osaa; toimivuusvaatimukset ja tekniset vaatimukset. Toimivuusvaatimukset koskevat rakenteen ja sen osien elinkaaren aikaista käyttäytymistä. InfraRYLin tekniset vaatimukset ovat vaatimuksia, jotka rakenteen tulee täyttää rakenteen valmistumishetkellä.

29 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 27 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Yksityiset tiet Voimassa oleva yksityisiä teitä koskeva ohjeistus koetaan puutteelliseksi ja vanhentuneeksi. Yksityisteiden suunnittelua ja rakentamista koskevat ohjeet on laadittu pari vuosikymmentä sitten ja niiden saatavuus on heikko. Ohjeista ei ole saatavilla edes sähköisiä versioita. Kunnossapidon osalta ohjeistus on vuodelta Lisäksi yksityisteiden suunnittelua ja rakentamista koskevat ohjeet (violetti- ja ruskeakantiset julkaisut) puuttuvat kokonaan tiehallinnon tekniset ohjeet luettelosta. Ohjeistuksen kehittämisessä painotettavia näkökulmia ovat mm. yksityistien toimiminen rinnakkaistienä, mitoitusperusteet eri tilanteissa sekä omatoiminen tienpito. Sillat Siltojen suunnittelun ohjeistus eroaa rakenneteknisen luonteensa vuoksi muusta infran suunnittelusta. Siltaohjeistus muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa. Ongelmaksi nähdään se, että siltoja koskeva ohjeistus on tällä hetkellä julkaistu kahdessa eri paikassa: Tiehallinnon teknisten palveluiden internetsivuilla ( sekä Tiehallinnon tekniset ohjeet luettelossa. Siltasuunnittelijat käyttävät ensin mainittua luetteloa ja se sisältää tuoreemmat ja ajantasaisemmat ohjeet siltojen suunnitteluun. Siltojen osalta on InfraRYL tekeillä. Siltojen yleiset laatuvaatimukset (SYL) korvataan InfraRYL:illä sen valmistuttua. Toistaiseksi on avoinna, mitä muutoksia siitä seuraa ohjeistukseen. Siltojen suunnittelussa tullaan ottamaan käyttöön eurokoodit muun rakennesuunnittelun tapaan. Lähivuosien haasteena ovat eurokoodien käyttöönoton aiheuttamat muutostarpeet suunnitteluohjeisiin ja käytäntöihin. Nykyisessä ohjeistuksessa siltapaikka-asiakirjoja koskevat ohjeet on sijoitettu sillan suunnittelun ohjeistukseen. Jatkossa ohjeet voisi sijoittaa tie- ja geosuunnittelijoiden käyttämiin ohjekokonaisuuksiin, koska he toimittavat lähtötietoja sillan suunnittelijoille ohjeistuksen pohjalta. 3.3 Uudet ohjeet Nykyisten ohjeiden analysoinnin ja käyttäjähaastattelujen perusteella esitetään, että uusia ohjeita laadittaisiin taulukon 12 mukaisesti. Tunnistettujen, puuttuvien suunnitteluohjeiden laadinta voidaan käynnistää välittömästi.

30 28 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Taulukko 12 Uudet laadittavat ohjeet. Nro Ohje Kuvaus 1 Ohje suunnitteluohjeiden sisällöstä ja kirjoitustavasta 2 Geometrisen suunnittelun perusarvot Ennen kuin ohjeiden uusimisprojekti käynnistetään, on tarpeen laatia ohjeet ohjeiden kirjoittamisesta. Ohje voisi sisältää fyysisen ympäristön perusarvot (kitka ja näkemät), ajoneuvojen mitat ja ominaisuudet sekä kuljettajan, matkustajan, jalankulkijan ja pyöräilijän asettamat vaatimukset. 3 Mitoitusperusteet Ohje voisi sisältää liikennepoliittiset tavoitteet, arkkitehtuuritavoitteet, nelivaihetarkastelun, standardikäsitteet, verkkotarkastelun, mitoitusnopeuden, mitoittavan tienkäyttäjän, tyyppiajoneuvot ja ajotavat, käyttöiän, mitoittavan liikenteen ja liikenneanalyysin. 4 Tunnelien suunnitteluohje Ohje on valmisteilla. Ohjeeseen liittyen tai sen lisäksi on tarve kehittää telematiikan ja teknisten järjestelmien suunnittelun sisältö ja esitystapa. 5 Varatieohje Ohje varareittien ja varateiden suunnitteluperiaatteista ja reittitarpeiden huomioimisesta suunnittelussa. Ohje on tekeillä. 6 Perusverkon eritasoliittymät 7 Kustannusarvion Yhteiset periaatteet kustannusarvion laadinnalle tien laadintaohje suunnittelussa. 8 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden huomioiminen ja käsittelyyn varautuminen tien suunnittelussa. Tiehallinnon ohjeistus / kytkentä muihin ohjeisiin. 9 Suunnitelmien sähköinen esitystapa 10 Rakennussuunnitelman sisältö ja esitystapa 11 Telematiikan ja teknisten järjestelmien suunnittelun ohjeistus esitystapa 12 Tiensuunnittelun tiivistetyt tiedot IT-pohjainen suunnittelu mahdollistaa tasojaon ja värien käyttöä tavalla, joka parantaa suunnitelmien luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Myös mallinnukset kuten virtuaalimallit ja animaatiot mahdollistavat uusia esitystapoja. Niiden käyttöä ja mm. verkkoviestinnän periaatteita tulisi ohjeistaa. Nykyinen ohjeistus (D-kansio) on aikakaudelta ennen ATK-pohjaisen suunnittelun käyttöönottoa ja sen vuoksi ohje tulee uusia kokonaan. Uusimistarpeeseen vaikuttavat myös uudet urakointimuodot sekä rakennussuunnittelun vaiheistus alustavaan rakennussuunnitelmaan, tiettyä rakennusvaihetta palveleviin asiakirjoihin (esim. maarakennustyöt) ja lopulliseen rakennussuunnitelmaan. Rakennussuunnittelun vaiheistus on seuraus vaiheittaisen hyväksyttämisen tarpeesta. Tunnelien ja niihin liittyvien järjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa yhdistyvät infrapuolen, talopuolen ja tietoliikenteen suunnittelun toimintatavat. Tarvitaan kaikkien osapuolten (tiensuunnittelijat, kalliosuunnittelijat sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat) ymmärtämä esitystapa. Tiensuunnittelussa tarvittava keskeinen tieto kerätään yksiin kansiin. Poikkileikkaus, suuntaus, liittymät, rakenne, kuivatus ja laitteet. Taulukon 12 kolmen ensimmäisen kohdan (1, 2 ja 3) uudet ohjeet ovat perusteoksia ohjetyöskentelyn taustalle ja ne tulisi laatia ensimmäiseksi. Samantapaiset ohjeet sisältyvät mm. VGU ohjejärjestelmään. Seuraavaksi tulisi loppuunsaattaa jo käynnistetyt uusien ohjeiden laatimistyöt. Tä-

31 Suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen 29 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET män jälkeen käynnistetään merkittävien ja laajojen, kokonaan uusien ohjeiden laatiminen. 3.4 Erityiskysymyksiä Nykyisten ohjeiden analysoinnin aikana ja käyttäjähaastatteluissa nousi esille kysymyksiä, joita tulisi pohtia ohjejärjestelmän kehittämisen yhteydessä. InfraRYL ja suunnitteluohjeet Tulisi pohtia ja selvittää miten InfraRYL -nimikkeistön ja määrämittausohjeen käyttöönotto heijastuu tiehallinnon suunnitteluohjejärjestelmään ja ohjeisiin. Välittömänä käyttöönoton vaikutuksena on Tierakennustöiden yleisten laatuvaatimusten (TYLT) korvautuminen InfraRYLin laatuvaatimuksilla. Ohjejärjestelmään ja uusien ohjeiden kirjoitustapaan InfraRYL:illä nähdään olevan vaikutuksia. Kuntien ja kaupunkien ohjeistus Kunnat ja kaupungit hyödyntävät soveltuvin osin Tiehallinnon suunnitteluohjeistusta. Käytössä olevia osioita ovat mm. sillan suunnittelun ja liikenteen ohjauksen aihealueiden ohjeistus. Geometrisen suunnittelun osalta katujen suunnittelu on elementeiltään pienipiirteisempää kuin teiden suunnittelu ja ratkaisut sovitetaan usein asemakaavan antamiin rajoihin. Käytössä on Suomen kuntatekniikan yhdistyksen (SKTY):n kokoama Katu 2000 ohjeistus. Pohjarakenteiden osalta kuntapuolella käytetään Suomen geoteknisen yhdistyksen (SGY) laatimaa ohjeistusta. Päällysrakenteiden suunnittelussa sovelletaan kuntien omia ohjeita sekä kuntaliiton toimittamaa Kunnallisteknisten töiden yleistä työselostusta (KT02). Tiehallinnon ohjeilla mitoitettuna katujen rakenteista koetaan tulevan liian järeitä ja kalliita. Ongelmana kuntien väyläsuunnittelun kannalta nähdään maanteiden ja katujen rajapintojen liittäminen toisiinsa jouhevasti sekä taajamateiden suunnitteluohjeistus. Tietoa tiensuunnitteluun ja sähkötiedotteiden asema Tiedotteita on laadittu mm. ennen varsinaisen ohjeen laatimista uusista aihepiireistä sekä erilaisista hyväksytyistä tuotteista. Tiedotteet ovat hyvä tapa tuoda uusia ja ajankohtaisia asioita tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tietoisuuteen. Käyttäjille on kuitenkin toisinaan epäselvää onko tiedotteilla ohjestatus vai ei. Periaatteena on, että ohjeluettelossa mainituilla tiedotteilla on ohjestatus. Näiden tiedotesarjojen asemaa on pohdittava uudelleen. Lisäksi olisi hyvä saada tiedotteissa esitetyt ja hyväksi havaitut asiat nykyistä nopeammin varsinaisiin ohjeisiin.