Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 1. Edistys, valistus ja hyöty 19.1.

Transkriptio

1 Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 1. Edistys, valistus ja hyöty

2 Rakenne ja suoritukset Luennot keskiviikkoisin ke klo U35 ls Loppukuulustelu klo U35 ls Esseeseminaari, yksilölliset ohjauskeskustelut sopimuksen mukaan , seminaari-istunnot 27.4., 4.5., ja klo 14-16, paikka ilmoitetaan myöhemmin Laajuus 3-5 op Kolmen opintopisteen suoritus: kymmenen luentoa sekä loppukuulustelu, joka perustuu luentoihin ja niitä täydentäviin tutkimusartikkeleihin Viiden opintopisteen suoritus: edellä mainitun lisäksi esseeseminaari

3

4 Teema Innovaatio on suosittu käsite vahvistettaessa kilpailukykyä ja rakennettaessa maabrändiä. Toisaalta kuitenkin monet intellektuellit ovat julistaneet, että edistyksen suuri kertomus on päättynyt ja usko uudistuksiin pettänyt. Kurssi käsittelee uudistushalun historiaa siten, että näkökulma menneisyyteen avautuu näistä paradoksaalisista nykynäkemyksistä. Kurssilla keskitytään pohjoismaisiin ja etenkin suomalaisiin toimijoihin, jotka ovat tuottaneet ja soveltaneet tietoa eri elämänalueiden hallitsemiseksi tai vapauttamiseksi. Tarkastelu alkaa 1700-luvun valistusajattelusta sellaisena kuin se ilmeni Ruotsin ns. hyödyn aikakautena esimerkiksi Anders Chydeniuksen töissä ja toimissa. Eri vaiheiden ja henkilöiden kautta edetään luvun alun innovaatiokonsulttien tehtävänasetteluihin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten uudistushalun ja itse uudistus -käsitteen poliittiset merkitykset ovat muuttuneet ja vaihdelleet ja miten kansallinen, kansainvälinen ja ylikansallinen ulottuvuus ovat suhteutuneet toisiinsa.

5 Uudistus uudelleen, uudestaan, uusinta : jokin toistuu uudistus : jotakin peruuttamatonta tapahtuu re-: toistumisen ja muuttumisen merkitykset renessanssi: antiikin uudelleensyntyminen mutta samalla uuden ajan alku revoluutio: tarkoitti keskiajalla tähtien kiertoa, sitten poliittisten järjestelmien kiertoa ja lopulta 1700-luvun lopulta syvää yhteiskunnallista muutosta, jonka suomenkieliseksi vastineeksi 1800-luvun puolivälissä vallankumous reformi: revoluution kanssa rinnakkainen liikekäsite (Reinhart Koselleck) mutta myös näiden kamppailu: revoluutio vai reformi? uudistus muutoksen tarkoituksellisena tekemisenä tarkoituksellisen toiminnan tarkoittamattomat seuraukset

6 Kehitys ja edistys uudistuksen yhteys modernin historia- ja politiikkakäsityksen kehittymiseen 1700-luvun Euroopassa (Koselleck) kokemustilan ja odotushorisontin erkaantuminen toisistaan, historian ja politiikan ajallistuminen menneisyys ainutkertaisten ja peruuttamattomien tapahtumien ajalliseksi liikkeeksi kehitys tai edistys, syy-seuraussuhteet yhdistämässä tapahtumia, historiallisen tiedon alue tulevaisuus avautui epävarmuuden, vaihtoehtojen, suunnittelun ja poliittisen kamppailun alueeksi ajattelutapojen muutos yhteydessä suuriin taloudellisiin muutoksiin, joita ei voinut ymmärtää toistuvuuden ja kierron käsitteillä laajeneva eurooppalainen maailmantalous (Immanuel Wallerstein)

7 Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten olojen alituinen järkkyminen, ikuinen epävarmuus ja liike erottavat porvariston aikakauden kaikista muista. Kaikki tiukkaan piintyneet suhteet ja niihin liittyvät vanhastaan arvossa pidetyt käsitykset ja näkemykset hajoavat, kaikki vasta muodostuneet vanhenevat ehtimättä luutua. Kaikki säätyperäinen ja pysyväinen haihtuu utuna ilmaan, kaikki pyhä häväistään, ja ihmisten on lopulta pakko katsella elämäntilannettaan ja keskinäisiä suhteitaan vailla harhakuvia. Tarve laajentaa alituiseen tuotteittensa menekkiä ajaa porvaristoa kaikkialle maapallolla. Kaikkialle sen täytyy pesiytyä, kaikkialle asettua viljelemään, kaikkialle solmia yhteyksiä. Karl Marx & Friedrich Engels: Kommunistinen manifesti (1848, vuonna 1998 julkaistun Vastapainon suomennoksen mukaan).

8 Valistus 1700-luvun valistusfilosofit (esim. Montesquieu, Rousseau ja Voltaire Ranskassa, Hume, Smith ja Ferguson Skotlannissa, Kant Preussissa) pimeästä valoon: järki, tieto, julkisuus, vapautuminen auktoriteettien holhouksesta yksilön vapautuminen sivistyksen kautta historia ihmiskunnan sivistyshistoria, jossa eri vaiheita ja kansat eri vaiheissa suhde uskontoon vaihtelevasti, usein niin, että järjen avulla tunnistetaan Jumalan asettamat luonnolliset lainalaisuudet ja vapaudet valistus kuitenkin myös valistusfilosofeja laajempi ja pidempi ajattelutapojen muuttumisen ja muuttamisen prosessi Amerikan (1776) ja Ranskan (1789) vallankumousten jälkeen hahmottuneet ideologiat: liberalismi, konservatismi, sosialismi, nationalismi; valistuksen perinnön ristiriitainen muovaaminen yhteinen modernistinen agenda (John Schwarzmantel): kritiikki, tavoite, toimijuus taustaoletus maailmanhistorian liikkeestä, jonka agentteina yksilöt, yhteiskuntaluokat tai kansakunnat toimivat

9 Hyöty luonnontieteet ja maailmankuvan muutos (Nikolaus Kopernikuksesta 1500-luvun alkupuolelta lähtien) Isaac Newton ( ): Luojan aineeseen istuttaman perusvoiman (gravitaatio) paljastaminen Carl von Linné ( ): olioiden ja asioiden luokittelu, järjestys; ihminen Jumalan puutarhan hoitaja hyötyajattelu (utilismi) yliopistojen uudet oppituolit (talousoppi, esim. Turun akatemiaan runousopin tilalle 1747) ja luonnontieteitä edistävät tiedeakatemiat (esim. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia 1739)

10 Hyödyn aika Ruotsissa Ruotsissa hyötyajattelun erityinen voima 1700-luvulla vapauden aika, hyödyn aika : Suuren Pohjan sodan tappiosta Kustaa III:n valtaantuloon, (sääty)valtiopäivien valta, hattujen ja myssyjen puoluetaistelut, mutta myös hyötyajattelun erityinen voima väestön lisääminen: väkiluku, luonnonvarat ja elinkeinomahdollisuudet - > potentiaalinen väestö Ruotsi: muuttotappion pelko 1700-luvulla; harhainen tieto maastamuuton laajuudesta virikkeenä uudelle tiedolle, esim. Anders Chydeniuksen yhteiskunta-ajattelulle tilasto, Ruotsi kärjessä kansainvälisesti (Tabellverket 1749), valtiotietoa (statistik) maatalouden edistäminen, valistustoiminta kartoitus, maanmittaus, paikalliskuvaukset Turun akatemia (per. 1640): Pehr Kalm (talousoppi), Pehr Gadd (kemia) ilmaston vaikutukset, mutta myös: miten Suomen ilmastoa voitaisiin leudontaa ja parantaa? (Gadd) tutkimusmatkat kotimaassa ja ulkomaille, Kalm Pohjois-Amerikassa, Ruotsiin mulperipuu silkinvalmistukseen ja tuohivene liikkumiseen!

11

12 Anders Chydenius ( ) hyödyn aikakauden uudistusmiehenä syntyi Sotkamossa 1729, jossa isä kappalaisena, myöhemmin Kuusamossa kirkkoherrana maisteriksi Turussa tuohiveneväitöskirjalla 1753 ja sen jälkeen Ala- Vetelin kappalaiseksi 1753 ja edelleen Kokkolan kirkkoherraksi 1770 pappissäädyssä valtiopäivillä Tukholmassa ja , 1792 erityisesti Ala-Vetelin aikana käytännön uudistustoimintaa vaihtelevalla menestyksellä tuohivene, hevoskärryt, soiden raivaus, kokeilut uusilla eläinroduilla ja kasvilajeilla, uudet viljelymenetelmät, isorokkorokotukset, kaihileikkaukset, lääkkeiden valmistus ym. lääkärin- ja apteekkarintoimet hyödyn aikakauden erinomainen edustaja Zacharias Topelius vuonna 1875 Maamme kirjassa: Hyödyn aikakausi mietti paljon ja toimitti paljon. Jumala hajotti tuuleen tyhmät ajatukset, mutta antoi hyvän itää hedelmälliseksi tulevaisuudeksi.

13

14 Anders Chydenius valistusajattelijana Den Nationnale Vinsten 1765 myöhemmin muun muassa Tankar om husböndera och tjenstehjons naturliga rätt 1778 elinkeinovapauden puolesta merkantilistista sääntelyä vastaan merkantilismi?

15 Merkantilismi ja raison d État merkantilismin nousu 1600-luvulla mutta merkittävä talouspolitiikassa 1800-luvulle saakka valtakunnan voiman lisääminen, viennin edistäminen, tuonnin vastustaminen, privilegiojärjestelmä Jean Colbert, Ludvig XIV:n valtiovarainministeri valtio, alue, väestö, yhtenäinen elinkeinolainsäädäntö hallintamielisyys (governmentality, Michel Foucault) valtion voimaa koskeva ja palveleva tieto poliisi, kameralismi: tieto ja siihen perustuva väestön hallinta sen lisäämiseksi ja sen hyvinvoinnin kasvattamiseksi valtakunnan menestyksen nimissä

16 Merkantilismista liberalismiin tavanomainen muutoksen kuvaus kuitenkin muutoksen hahmottamisen vaikeus liberalismin käsitteen monitahoisuus (Kari Saastamoinen) liberalismi ei hävittänyt valtiota, edisti ajatusta yhteiskunnasta tiedon ja politiikan kohteena valtion ja talouden ero edellytyksenä valtion uudentyyppiselle puuttumiselle talouteen skotlantilainen valistusfilosofi Adam Smith (The Wealth of Nations 1776): yhteiskunta työn ja vaihdon järjestelmänä työnjaon voima: toimintojen oikea jako ja yhdistäminen, näkymätön käsi : tarkoituksellisen toiminnan (omien etujen ajamisen) hyvät tarkoittamattomat seuraukset privilegioita ylläpitävän valtion kritiikki kuitenkin valtiolla tehtäviä erityisesti työntekijäin ja työnantajain epätasa-arvoisesta suhteesta johtuvien ongelmien käsittelemisessä

17 Anders Chydenius valistusajattelijana merkantilismin katteeton oletus siitä, että valtakunnan talous voisi menestyä parhaiten valtion säätämien etuoikeuksien ja rajoitusten perusteella tähän hallituksella ei voinut olla riittävää tietoa yhteinen hyvä jäsenten luonnollisten oikeuksien pohjalta luonnollisten oikeuksien ja yhteiskuntasopimuksen sopiva suhde det samfund måste vara det lycligaste, där förlusten af den naturliga friheten är minst vastaus kysymykseen: Hvad kan vara orsaken, att sådan myckenhet svenskt folk årligen flyttar ut landet merkantilismin kanssa yhteinen ajatus maailmasta, joka koostuu taloudellisesti ja poliittisesti kilpailevista valta- ja kansakunnista, käsitys menestyksen edellytyksistä erilainen niin Chydeniukselta kuin Smithiltä tuomio etuoikeuksiin perustuvalle, vahvoja vahvistavalle ja toisten raadannalla rikastumisen mahdollistavalle talousjärjestelmälle vallankäytön valvonta ja kritiikki: Chydeniuksen osuus julkisuusperiaatteen säätämiseen Ruotsissa 1766 totuuden ja järjen voitto kynien kilpailun tietä

18