(Säädökset, jotka on julkaistava)

Transkriptio

1 L 26/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 182/1999/EY, tety 22 päivänä joulukuuta 1998, Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskevasta viidennestä puiteohjelmasta ( ) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka 2) on pidetty aiheellisena antaa kaudelle uusi puiteohjelma yhteisön tutkimustoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ( 1 ) ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, ( 2 ) ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon, ( 3 ) noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä ( 4 ), ottaen huomioon sovittelukomitean 25 päivänä marraskuuta 1998 hyväksymän ehdotuksen, 3) Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta ( ) 26 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1110/94/EY ( 5 ) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission on ennen viidettä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen tekemistä teetettävä ulkopuolinen arviointi siitä, miten yhteisön toimintaa on hallinnoitu ja miten siinä on edistytty arviointia edeltävien viiden vuoden aikana; mainittu arvio, sen päätelmät ja komission huomautukset on toimitettu Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, sekä katsovat, että 1) perustamissopimuksen 130 f artiklan 3 kohdan ja 130 i artiklan 1 kohdan mukaisesti olisi hyväksyttävä monivuotinen puiteohjelma, joka koskee kaikkia yhteisön toimia tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen aloilla, esittelyhankkeet mukaan luettuina, jäljempänä TTK, ( 1 ) EYVL C 173, , s. 10 ja EYVL C 291, , s. 15. ( 2 ) EYVL C 355, , s. 38 ja EYVL C 73, , s ( 3 ) EYVL C 379, , s. 26. ( 4 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 18. joulukuuta 1997 (EYVL C 14, , s. 171), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 24. maaliskuuta 1998 (EYVL C 178, , s. 49), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 17. kesäkuuta 1998 (EYVL C 210, , s. 131). Euroopan parlamentin päätös, tehty 15. joulukuuta 1998 ja neuvoston päätös, tehty 22. joulukuuta ) tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan yhteisön politiikan kohteina olisi perustamissopimuksen 130 f artiklan 1 kohdan mukaisesti ensisijaisesti oltava yhteiskunnalliset ongelmat, yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, kestävä kehitys, työpaikkojen luominen, elämänlaatu ja tietämyksen maailmanlaajuistuminen, siten, että se myötävaikuttaa yhteisön politiikkojen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä vahvis- ( 5 ) EYVL L 126, , s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2535/97/EY (EYVL L 347, , s. 1).

2 L 26/ taa yhteisön asemaa tieteen ja teknologian osaamisen merkittävänä tekijänä maailmassa, 11) tutkijat, teollisuus ja käyttäjät ovat osallistuneet merkittävällä panoksella viidennen puiteohjelman toimien määrittelemiseen ja niiden olisi voitava osallistua ohjelman täytäntöönpanoon, 5) jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja yhteensovittamista olisi edistettävä sopivalla tavalla, 6) toteutettavien TTK-toimien olisi kohdistuttava perustamissopimuksen 130 g artiklassa tarkoitetun ensimmäisen toimen yhteydessä rajalliseen määrään aiheita; tätä toimintaa toteutetaan epäsuorien toimien osalta avaintoimintoina, joihin sisältyy yhtenäiseen kokonaisuuteen liittyviä toimia (perustutkimuksesta soveltavan tutkimuksen ja yleistutkimuksen kautta kehittämis- ja esittelytoimintaan) niin, että ne voidaan kohdentaa strategisesti yhteiseen eurooppalaiseen haasteeseen tai ongelmaan, tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvinä yleisinä toimina sekä tutkimusinfrastruktuurien optimaaliseen käyttöön kannustavina ja käyttömahdollisuuksia helpottavina toimina, 7) perustamissopimuksen 130 g artiklassa tarkoitetun toisen (yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa), kolmannen (TTK-toiminnan tuloksia koskevan tiedon levittäminen ja hyödyntäminen) ja neljännen (tutkijoiden koulutus ja liikkuvuus) toimen mukaisien toimien olisi täydennettävä ja tuettava toisiaan ja edellä mainittua TTK-toimintaa ja oltava keskenään vuorovaikutuksessa, 8) tämä lähestymistapa edellyttää yhteisön tieteellisten ja teknologisten valmiuksien ylläpitämistä ja vahvistamista ottaen sen tärkeimpien kansainvälisten kumppanien tekemä työ täysimääräisesti huomioon, 12) yhteisön politiikan ja toimien muotoilemisessa ja täytäntöönpanossa on otettava huomioon taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät tavoitteet; mainitun periaatteen mukaisesti puiteohjelman on edistettävä yhteisön sopusointuista kehitystä ja edistettävä korkeatasoisia TTK-toimia; tästä johtuen TTK-toimien ja sen toiminnan, jota yhteisö toteuttaa muiden asiaan liittyvien välineiden avulla, on täydennettävä toisiaan; 13) on tarpeen edistää ja helpottaa kaikkein syrjäisimpien alueiden osallistumista yhteisön TTK-toimiin tarkoituksenmukaisten järjestelyjen avulla, jotka soveltuvat niiden erityistilanteeseen, 14) perustamissopimuksen 3 b artiklassa määrätyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa heijastuvat tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan yhteisön politiikan tavoitteet tukevat toimintaa yhteisön tasolla sikäli kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitteita, ja kun on koottava riittävä määrä inhimillisiä voimavaroja ja rahoitusta yhdistämällä eri jäsenvaltioiden toisiaan täydentävät asiantuntemus ja voimavarat, minkä ansiosta tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla; tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, 9) samassa yhteydessä on aiheellista erityisesti korostaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeita tehokkaan yhteisön ohjelmiin osallistumisen ja ohjelmien hyödyntämisen edistämiseksi, tuloksia koskevan tiedon levittämistä ja siirtoa, innovatiivisuutta sekä tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta uuden, yritteliään ja innovatiivisia ajatuksia omaavan tutkijasukupolven esiintulon kannustamiseksi, 10) tutkimuksella ja teknologisella kehittämisellä voidaan edistää talouskasvua ja siten pysyvien työpaikkojen luomista, 15) yhteisön rahoitusosuutta puiteohjelman toimissa voidaan tämän puiteohjelman periaatteiden mukaisesti vaihdella erityisohjelmien tasolla toimien luonteen ja markkinoiden läheisyyden mukaan asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa ja noudattaen yhteisön puitteita tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle ( 1 ), erityisesti niiden 5.12 ja 5.13 kohtaa, sekä kansainvälisiä sääntöjä, ( 1 ) EYVL C 45, , s. 5.

3 L 26/3 16) viidennen puiteohjelman suurin kokonaismäärä olisi tarkistettava, jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita ennen puiteohjelman päättymistä, 21) on tarpeen ottaa huomioon tiedon lisääntymisen, teknologioiden kehittymisen ja niiden soveltamisen eettiset näkökohdat, ja harjoittaa tutkimustoimintaa kunnioittaen eettisiä perusperiaatteita ja yksityisyyden suojaa, 17) yhteisön osallistumisen puiteohjelmaan olisi vastattava ohjelman koko keston voimassa olevia rahoitusnäkymiä; olisi otettava huomioon, että viidennen puiteohjelman kuluessa neuvotellaan uudet rahoitusnäkymät; jos suurin mahdollinen kokonaismäärä ei olisi tuolloin voimassa olevien rahoitusnäkymien mukaisesti tutkimukseen käytettävissä olevan määrän kanssa yhteensopiva, tai jos mitään rahoitusnäkymiä ei olisi voimassa, olisi tarpeen päättää uudesta määrästä perustamissopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti; erityisohjelmia varten olisi oltava vastaavia järjestelyjä; mikäli tällaisia järjestelyjä ei ole, erityisohjelmia ei voitaisi panna täytäntöön, koska kyseisissä ohjelmissa ennakoiduilta menoilta puuttuisi oikeudellinen perusta, 22) tasa-arvoisia mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka on otettava huomioon viidennen puiteohjelman täytäntöönpanossa; naisten osallistumista tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla olisi tästä syystä edistettävä, 23) Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen 130 p artiklan nojalla annettavan vuosikertomuksen lisäksi on avoimuutta sekä tervettä ja tehokasta hallintoa koskevien suositusten noudattamiseksi tehtävä järjestelyjä viidennen puiteohjelman toteuttamisen ja arvioinnin järjestelmällistä tarkastelua varten, 18) tutkimustoiminnasta johtuvat hallinnolliset kulut on rahoitettava puiteohjelmaa varten myönnetyistä yleisistä määrärahoista ja ne olisi sisällytettävä talousarvioon avoimuutta edistävällä tavalla, 24) Euroopan parlamentti aikoo eräänä tulevien tutkimusohjelmien päätöksentekoelimenä seurata puiteohjelman edistymistä komission pannessa sitä täytäntöön, puuttumatta kuitenkaan komission täytäntöönpanotehtäviin tai rajoittamatta niitä, 19) viidennen puiteohjelman aiheiden sekä niihin liittyvien tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden valintaperusteissa otetaan huomioon edellä kuvatut periaatteet; samoja perusteita olisi johdonmukaisuuden varmistamiseksi sovellettava myös viidennen puiteohjelman täytäntöönpanossa, 20) yhteinen tutkimuskeskus (YTK) toteuttaa suoria TTK-toimia järjestelmällisen ja yhteisöllisen luonteen omaavan tutkimustoiminnan sekä tieteellisen ja teknisen tukitoiminnan muodossa aloilla, joilla sillä on yhteisössä erityistä tai jopa ainutlaatuista asiantuntemusta ja laitteistoja, tai jos sille on uskottu sellaisia toimia, joita tarvitaan yhteisön politiikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä tehtäviä, jotka perustamissopimuksen nojalla kuuluvat komissiolle ja jotka edellyttävät YTK:n puolueettomuutta; lisäksi se osallistuu yhteenliittymien osana enenevässä määrin kilpailulähtökohdasta epäsuoriin toimiin kuuluvan tutkimustoiminnan toteuttamiseen, 25) Europan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet 20 päivänä joulukuuta 1994 yhteistoimintatavasta perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettujen säädösten täytäntöönpanomenettelyssä ( 1 ), 26) viidennen puitoehjelman yhteydessä on tehostettava kelpoisuuskriteerien mukaisesti niiden tiettyjen hiili- ja teräsalan tutkimustoimien vaiheittaista jakamista puiteohjelman sisällä, joita tällä hetkellä toteutetaan Euroopan hilli- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen perusteella, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2002, 27) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen perusteella toteutettavan tutkimustoiminnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi päätös ydinalan tutkimusta ja koulutusta koskevasta puiteohjelmasta on tehtävä samanaikaisesti ja samalle kaudelle kuin tämä puiteohjelma, ja ( 1 ) EYVL C 102, , s. 1.

4 L 26/ ) tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa (Crest) on kuultu, Monialaisten ohjelmien kanssa toteutettavan yhteensovittamisen ja niiden yhteisvaikutuksen ansiosta ensimmäisen yhteisön toimen aihepiirikohtaisiin ohjelmiin liittyvät toimet edistävät myös kolmen viimeksi mainitun aihepiirin tavoitteiden saavuttamista. OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA: 1 artikla 1. Hyväksytään kaudelle monivuotinen puiteohjelma, jäljempänä viides puiteohjelma, joka koskee kaikkia yhteisön toimia tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla, esittelytoiminta mukaan lukien. Pyritään siihen, että toiminta täydentää asiaan liittyviä jäsenvaltioiden aloitteita sekä COSTin ja Eurekan kaltaisia aloitteita. 3. Edellä 2 kohdassa mainittujen aihepiirien ja niihin liittyvien tavoitteiden valintaperusteet esitetään liitteessä I. Niitä sovelletaan viidettä puiteohjelmaa täytäntöönpantaessa. 2. Viidenteen puiteohjelmaan kuuluu perustamissopimuksen 130 g artiklan mukaisesti neljä yhteisön tointa: 4. Yhteisön toimien pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet esitetään liitteessä II. a) tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien ohjelmien täytäntöönpano; b) yhteistyön edistäminen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteisön tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn alalla; c) yhteisön tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja esittelyyn liittyvän toiminnan tuloksia koskevan tiedon levittäminen ja hyödyntäminen; d) tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden kannustaminen yhteisössä. Ensimmäinen yhteisön toimi koskee seuraavia neljää aihepiiriä: 1) elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen; 2) käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta; 3) kilpailukykyinen ja kestävä kasvu; 4) energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Toinen, kolmas ja neljäs yhteisön toimi koskevat seuraavia aihepiirejä: 1) yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen; 2) innovaatioiden edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen rohkaiseminen; 3) tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. 2 artikla 1. a) Suurin kokonaismäärä, jolla yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman rahoitukseen, on miljoonaa ecua. Tästä määrästä miljoonaa ecua on tarkoitettu kaudelle , miljoonaa ecua on tarkoitettu kaudelle b) Mainittua miljoonan ecun määrää pidetään vahvistettuna, jos se on kaudella voimassa olevien rahoitusnäkymien mukainen. Jos voimassa ovat uudet rahoitusnäkymät, tämä ehto täyttyy ainoastaan, jos: rahoitusnäkymistä käy ilmi tutkimukseen käytettävissä oleva osuus menoista; ja kyseinen osuus on niin suuri, että yhteisön rahoitusosuus voi olla miljoonaa ecua kaudella c) Jos miljoonan ecun määrä ei ole kaudella voimassa olevien rahoitusnäkymien mukainen tai jos näinä vuosina ei ole voimassa olevia rahoitusnäkymiä, Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat uuden suurimman kokonaismäärän perustamissopimuksen 130 i artiklan 1 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti sekä mukauttavat liitteen III määriä vastaavasti;

5 L 26/5 neuvosto mukauttaa perustamissopimuksen 130 i artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti 3 artiklassa tarkoitettuja erityisohjelmia varten tarpeelliseksi katsottuja määriä varmistaakseen, että ne ovat sopusoinnussa uuden suurimman kokonaismäärän kanssa. artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten ja järjestelmien perustaminen. Se voi myös johtaa 130 m artiklan mukaiseen yhteistyöhön kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Ennen kuin asiasta päätetään edellä ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, erityisohjelmia ei panna täytäntöön suuremmalla määrällä kuin tämän kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa on säädetty. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä tarkistetaan, jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita ennen tämän puiteohjelman päättymistä. 4 artikla Yhteisön osallistumista viidennen puiteohjelman rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen ( 1 ) tutkimusta ja teknologista kehittämistä varten tarkoitettuja määrärahoja koskevien erityissäännösten mukaisesti, sellaisina kuin säännökset ovat täydennettyinä tämän päätöksen liitteellä IV. 3. Liitteessä III vahvistetaan määrät kunkin 1 artiklassa tarkoitetun yhteisön toimen osalta ja täsmennetään alustava jako 1 artiklan 2 kohdassa määritellyn ensimmäisen yhteisön toimen aihepiirien kesken. 5 artikla 4. Kaikki tutkimustoiminnasta aiheutuvat hallinnolliset kulut rahoitetaan ohjelmaan osoitetusta kokonaismäärästä. Niitä käsitellään Euroopan yhteisöjen yleisessä talousarviossa vastaaviin hallinnollisiin kuluihin sovellettavien menettelyjen mukaisesti. 3 artikla 1. Viides puiteohjelma toteutetaan kahdeksalla erityisohjelmalla, joista neljä vastaa ensimmäisen yhteisön toimen neljää aihepiiriä, kolme liittyy toiseen, kolmanteen ja neljänteen yhteisön toimeen ja kahdeksas koskee yhteistä tutkimuskeskusta. Tiedeyhteisö, teollisuus ja käyttäjät osallistuvat tiiviisti ohjelman täytäntöönpanoon sen kaikissa vaiheissa. Kussakin erityisohjelmassa eritellään sen täsmälliset, liitteessä II esitettyjen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden mukaiset tavoitteet, määritellään toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan kesto ja säädetään tarpeellisiksi arvioiduista varoista. 1. Komissio seuraa vuosittain jatkuvasti ja järjestelmällisesti riippumattomien pätevien asiantuntijoiden avustuksella viidennen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanoa liitteessä I esitettyjen perusteiden ja liitteessä II esitettyjen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden pohjalta. Komissio arvioi erityisesti, sopivatko tavoitteet, painopisteet ja rahoitus edelleen muuttuneeseen tilanteeseen. Tarvittaessa komissio tekee tämän arvioinnin tulokset huomioon ottaen ehdotuksia puiteohjelman ja/tai erityisohjelmien mukauttamiseksi tai täydentämiseksi. 2. Ennen kuin komissio tekee ehdotuksensa kuudenneksi puiteohjelmaksi, se teettää riippumattomilla erittäin pätevillä asiantuntijoilla ulkopuolisen arvion yhteisön toimien toteutuksesta ja saavutuksista arviointia edeltäneiden viiden vuoden aikana liitteessä I esitettyjen perusteiden ja liitteessä II esitettyjen tietellisten ja teknologisten tavoitteiden pohjalta. Komissio toimittaa arvioinnin perusteella tekemänsä päätelmät ja huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Komissio laatii ja julkaisee omalla vastuullaan yksityiskohtaisen käsikirjan toimintamenettelyistä sekä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen toimien valintaa koskevista suuntaviivoista. 2. Viidennen puiteohjelman täytäntöönpanosta voi tarvittaessa seurata perustamissopimuksen 130 k artiklan mukaisia täydentäviä ohjelmia, yhteisön osallistuminen 130 l artiklassa tarkoitettuihin useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin tai 130 n 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut riippumattomat pätevät asiantuntijat edustavat erityisesti tiedeyhteisöä, teollisuutta ja käyttäjiä, ja heidät valitsee heidän asiantuntemuksensa ja henkilökohtaisen soveltuvuutensa perusteella komissio, joka ottaa tasapuolisesti huomioon tutkimuksen alan eri toimijat. ( 1 ) EYVL L 356, , s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2548/98 (EYVL L 320, , s. 1).

6 L 26/ Komissio julkistaa täydellisen luettelon asiantuntijoista ja heidän pätevyyksistään nimityksen jälkeen. 4. Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisestä edistymisestä puiteohjelman ja erityisohjelmien täytäntöönpanossa. 7 artikla Kaikki viidenteen puiteohjelmaan kuuluva tutkimustoiminta on toteutettava kunnioittaen eettisiä perusperiaatteita, eläinten hyvinvointia koskevat yhteisön lainsäädännön mukaiset vaatimukset mukaan lukien. 6 artikla Komissio tarkastelee viidennen puiteohjelman voimassaoloajan puolivälissä uudelleen ohjelman toteuttamista ja se antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille erilaisten erityisohjelmien arviointeihin perustuvan tiedonannon, johon liitetään tarvittaessa ehdotus tämän päätöksen mukauttamisesta. Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja J. M. GIL-ROBLES C. EINEM

7 L 26/7 LIITE I YHTEISÖN TOIMIEN AIHEPIIRIEN JA TAVOITTEIDEN VALINTAPERUSTEET 1. Euroopan yhteisön tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan politiikan tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä edistää yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä samoin kuin edistää kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena perustamissopimuksen muiden lukujen perusteella. Sen on myös myötävaikutettava yhteisön kansalaisten elämänlaadun parantamiseen ja kestävään kehitykseen koko yhteisössä, ekologiset näkökohdat muhaan lukien. Tämän politiikan täytäntöönpano perustuu tieteen ja teknologian korkeaan tasoon ja siihen, että se on edellä mainittujen tavoitteiden kannalta merkityksellistä. Eurooppalaisen julkisen rajoituksen jakamiseksi kustannus-hyötynäkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti viidennen puiteohjelman aihepiirit ja niihin liittyvät tavoitteet valitaan sillä perusteella, että yhteisö toimii vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tavoitteita. 2. Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti puiteohjelma laaditaan yhteisten perusteiden nojalla, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: Yhteisön tasolla saavutettavaan lisäarvoon ja toissijaisuusperiaatteeseen liittyvät perusteet: tarve koota riittävä määrä inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja, erityisesti yhdistämällä eri jäsenvaltioissa saatavilla olevat toisiaan täydentävät asiantuntemus ja voimavarat, osallistuminen merkittävällä tavalla yhden tai useamman yhteisön politiikan täytäntöönpanoon, yhteisön tasolla ilmenevien ongelmien, standardointinäkökohtiin liittyvien kysymyksien tai Euroopan alueen kehittämiseen liittyvien kysymyksien käsittely niin, että valitaan ainoastaan sellaisia tavoitteita, jotka voidaan tehokkaammin saavuttaa yhteisön tasolla kyseisellä tasolla toteutettavan tutkimustoiminnan avulla. Sosiaalisiin tavoitteisiin liittyvät perusteet: työllisyystilanteen kohentaminen, elämänlaadun ja terveyden edistäminen, ympäristön suojelu, kansalaisten odotuksia ja huolenaiheita heijastavien yhteisön tärkeimpien yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Taloudelliseen kehitykseen sekä tieteen ja teknologian tulevaisuudennäkymiin liittyvät perusteet: alat, jotka ovat laajentumassa ja joilla on hyvät kasvunäkymät, alat, joilla yhteisön yritykset voivat ja joilla niiden täytyy lisätä kilpailukykyään, alat, joilla on tiedossa merkittävää tieteellistä ja teknologista edistystä ja jotka näin tarjoavat mahdollisuuksia tuloksia koskevien tietojen jakamiseen ja hyödyntämiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koko Euroopan yhteisön tasapainoisen ja kestävän kehityksen edistämiseksi. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita sovelletaan ja tarvittaessa täydennetään viidennen puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi laadittaessa erityisohjelmia ja valittaessa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimia, esittelytoimet mukaan lukien. Näitä kolmea perusteiden ryhmää sovelletaan samanaikaisesti, ja niiden kaikkien on täytyttävä, vaikkakin tapauskohtaisesti vaihtelevassa määrin.

8 L 26/ LIITE II YHTEISÖN TOIMIEN PÄÄPERIAATTEET, TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT PAINOPISTEET I AIHEPIIRIT JA JÄSENTELY Viidennen puiteohjelman aihepiirien ja jäsentelyn osalta palautetaan mieleen, että viidenteen puiteohjelmaan kuuluu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 g artiklan mukaisesti neljä tointa: ensimmäinen toimi käsittää tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat ohjelmat; toisella toimella pyritään edistämään tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; kolmas toimi tähtää tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja esittelyyn liittyvän toiminnan tuloksia koskevan tiedon levittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen; ja neljännellä toimella on tarkoitus edistää tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. 1. ENSIMMÄISEN TOIMEN SISÄLTÖ JA JÄSENTELY Tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat ohjelmat käsittävät avaintoimintoja; tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyviä yleisluonteisia toimia; tutkimusinfrastruktuureja tukevia toimia. Ohjelmiin sisältyy tarvittaessa myös inhimillisten arvojen kunnioittamiseen liittyvien eettisten ja oikeudellisten kysymysten tutkimusta. Tämän ohjelman nojalla myönnettävää yhteisön rahoitusta tutkimushankkeisiin käytetään yksinomaan siviilitarkoituksiin, mukaan lukien maamiinojen etsintää ja raivaamista koskeva tutkimus. Ohjelmien yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota niiden kattamien teknologioiden, prosessien ja suunnitelmien toteutuksen, käytön ja vaikutusten sosioekonomisiin seurauksiin. Ensimmäisen toimen olennaisena osana toteutetaan asiaan liittyvää sosioekonomista tutkimusta. Erityisesti pyritään huolehtimaan siitä, että toimet ovat keskenään johdonmukaisia, jotta optimoitaisiin tuloksia koskevan tiedon hyödyntäminen ja levittäminen. Toimintaa täydentää neljännen toimen yhteydessä toteutettava sosioekonominen tutkimus laaja-alaisista kysymyksistä. Erityistä huomiota kiinnitetään tarpeeseen edistää naisten osallistumista tutkimuksen ja teknologian kehittämisen aloilla. Lisäksi ohjelmissa toteutetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa noudattaen myös toisen, kolmannen ja neljännen toimen tavoitteita edistävää toimintaa kunkin toimen omalla alueella. Pyritään synergiaan muiden asiaan liittyvien yhteisön välineiden kanssa. Erityisesti pyritään kannustamaan pk-yritysten tehokasta osallistumista ohjelmaan ja erityisesti yhteisesti rahoitettaviin toimiin. a) Avaintoiminnot Avaintoimintojen olisi oltava ongelmakeskeisiä ja perusteiden mukaisesti selvästi määriteltyjä sekä erityisesti kunkin ohjelman tavoitteiden ja haluttujen tulosten mukaisesti kohdennettuja, ja käyttäjien näkemykset olisi otettava niissä huomioon. Niillä olisi oltava selvä eurooppalainen painotus. Avaintoiminnon katsotaan olevan yhdistelmä laajamittaista ja suppeaa, sovellettua ja yleisluonteista ja tarvittaessa perustutkimusta, joka kohdistuu yhteiseen eurooppalaiseen haasteeseen tai ongelmaan siten, että maailmanlaajuisia kysymyksiä ei jätetä tämän ulkopuolelle.

9 L 26/9 Tässä yhteydessä suoritettavassa tutkimuksssa yhdistetään kaikki tavoitteiden saavuttamiseen tarvittava tutkimustoiminta ja tieteenalat perustutkimuksesta ja kehitystyöstä esittelyyn. Tarvittavaa huomiota kiinnitetään asiaan kuuluviin yhteyksiin asiaan liittyvien kansallisten ja kansainvälisten aloitteiden kanssa (mukaan lukien täydentävät eurooppalaiset tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puitejärjestelmät). b) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleisluonteiset toimet Näitä toimia, jotka ovat välttämättömiä aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi, toteutetaan tietyillä aloilla, joita avaintoiminnot eivät koske. Ne täydentävät avaintoimintoja. Niiden ensisijaisena tavoitteena on auttaa yhteisöä ylläpitämään ja kehittämään tieteellisiä ja teknologisia valmiuksiaan sellaisilla tutkimuksen ja yleisemmin sovellettavissa olevan teknologian aloilla, joiden olisi oltava laajassa käytössä. c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Ottaen huomioon, että tutkimusinfrastruktuurien muodostaminen ja hallinta on kansallisten viranomaisten tehtävä, tutkimusinfrastruktuureille annettavan yhteisön tuen olisi aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet huomioon ottaen täytettävä kaksi vaatimusta yhteisön tasolla: 1) olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien optimaalinen hyödyntäminen ja 2) rajat ylittävä yhteistyö tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Yhteisön toiminnan avulla olisi voitava saavuttaa lisäarvoa, joka täydentää kansallisia ja monikansallisia aloitteita. Yhteisön tuella voidaan parantaa infrastruktuurien käyttömahdollisuuksia, ja tukea myönnetään erityisesti tutkimusinfrastruktuurien verkoille, joilla edistetään toisiaan täydentäviä toimia, eri tahojen toteuttamien toimien yhdistämistä ja/tai erikoistumista Euroopan tasolla (mukaanluettuna tietokantojen yhteensopivuus). 2. TOISEN, KOLMANNEN JA NELJÄNNEN TOIMEN SISÄLTÖ JA JÄSENTELY Laaja-alaiset aihepiirit sijoittuvat yhteisön tutkimuspolitiikan ja sen ulkopolitiikan, innovaatiopolitiikan, pk-yrityksiä ja henkilöresurssien käyttöä koskevan politiikan sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikan yhtymäkohtaan. Kaikki kolme tointa käsittävät yhteisön ulkosuhteita, innovaatiota, pk-yrityksiä sekä henkilöresurssien käyttöä koskevan politiikan yleisiin tavoitteisiin liittyviä erityisiä toimia, ja tarvittaessa myös avaintoimintoja, jotka eivät kuulu ensimmäisen toimen aihepiireihin; toimia, jotka ovat luonteeltaan lähinnä koordinointi-, tuki- ja liitännäistoimia, ja joiden tarkoituksena on taata ensimmäisen toimen aihepiireihin kuuluvien toimien yhdenmukaisuus. Koordinoiden ja vuorovaikutuksessa laaja-alaisten ohjelmien kanssa, aihepiirikohtaisissa ohjelmissa ryhdytään niissä suoritettavien toimien yhteydessä tarpeellisiin toimenpiteisiin laaja-alaisten ohjelmien yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Neljännen toimen yhteydessä yhteisön tuki infrastruktuureille keskittyy erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kyseisten infrastruktuurien käyttömahdollisuuksia. 3. YHTEINEN TUTKIMUSKESKUS Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toteuttamiin varsinaisiin TTK-toimiin kuuluvat tutkimus sekä luonteeltaan yhteisöllinen tieteellinen ja tekninen tukitoiminta. YTK voi antaa tukea aloilla, joilla sillä on yhteisössä erityistä tai jopa ainutlaatuista asiantuntemusta ja välineitä, tai jos sille on uskottu sellaisia toimia, joita tarvitaan yhteisön politiikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä tehtäviä, jotka perustamissopimuksen nojalla kuuluvat komissiolle ja edellyttävät YTK:n puolueettomutta (esim. standardointi). YTK toimii läheisessä yhteistyössä tiedeyhteisön ja eurooppalaisten yritysten kanssa. Kannustetaan vaihtoja YTK:n, korkeakoulujen, teknologisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden välillä. Lisäksi YTK osallistuu kasvavassa määrin kilpailulliseen toimintaan.

10 L 26/ YTK:n käyttöön asetetut varat merkitsevät ylärajaa. Niiden lisäksi YTK voi hankkia varoja muilta tahoilta. Näiden määrärahojen kohdistamiseen sovelletaan asianmukaisia YTK:ta koskevia hallinnollisia sääntöjä ja määräyksiä. II. TIETEELLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 1. ENSIMMÄINEN TOIMI AIHEPIIRI 1 ELÄMÄNLAATU JA LUONNONVAROJEN HOITAMINEN Elämänlaadun ja terveyden tason parantaminen on suuri haaste, johon yhteisö aikoo vastata tukemalla uuden tiedon hankkimista ja tekniikan kehittämistä biotieteiden alalla. Edistys tällä alalla vahvistaa myös yhteisössä toimivien yritysten kilpailukykyä, koska se avaa uusia mahdollisuuksia aloilla, joilla yhteisöllä jo on vahva asema, kuten bioteknologiassa, maatalouteen liittyvässä teollisuudessa sekä terveyden- ja ympäristön aloilla, jotka kehittyvät nopeasti. a) Avaintoiminnot i) Ravinto, ravitsemus ja terveys Tämän avaintoiminnon tavoitteena on edistää sellaisten tietojen, tekniikoiden ja menetelmien, mukaan lukien prenormatiiviset näkökohdat, kehittämistä monitieteiseltä pohjalta, jotta kuluttajille voidaan tuottaa turvallista, terveellistä, tasapainoista ja monipuolista ravintoa koko ravintoketjun osalta ja siten edistää ravinnosta aiheutuvien sairauksien torjumista ja vähentää niistä terveydenhuoltojärjestelmälle koituvia huomattavan suuria kustannuksia. Tämä edellyttää etenkin turvallisten, joustavien ja uusien ja/tai parannettujen valmistustekniikoiden kehittämistä elintarvikkeiden laadun parantamiseksi ja kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi varmistaen samalla raaka-aineiden ja lopputuotteiden jäljitettävyys; tartunnanaiheuttajien ja myrkyllisten aineiden havaitsemistestien ja torjumismenetelmien kehittämistä kaikkia ravintoketjun osia varten; tutkimuksia ravinnon merkityksestä terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä ruokavalion ja ravinnon, toksikologian, epidemiologian, ympäristössä tapahtuvan vuorovaikutuksen, kuluttajien tekemien valintojen, sekä kansanterveyden kannalta. ii) Tartuntatautien hallinta Tämän avaintoiminnon päätavoite on torjua ja hallita ihmisillä ja eläimillä esiintyviä, merkitykseltään kasvavia, jo todettuja, uusia tai uudelleen ilmeneviä tartuntatauteja, zonoosit mukaan lukien, immuunijärjestelmän parempaa tuntemusta koskevan tutkimuksen pohjalta. Erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin seikkoihin: parannettujen tai uusien yksi- ja monitehorokotteiden ja yhdistelmärokotteiden kehittäminen varsinkin virustauteja vastaan, kliinisten monikeskustestien tukeminen mukaan lukien; uudet ja parannetut tartuntatautien tunnistamis- ja hallintastrategiat, jotka kohdistuvat hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ja perustuvat patogeneesiä, vastustuskyvyn ilmenemistä ja immunologista säätelyä koskevaan tutkimukseen;

11 L 26/11 kansanterveys- ja hoitojärjestelmiin liittyvät näkökohdat, erityisesti hallinta, ennaltaehkäisy, valvonta, käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat ja toiminta tartuntatautien osalta (myös ihmisillä esiintyvien tautien mallintaminen). iii) Solutehdas Tällä avaintoiminnolla on tarkoitus auttaa yhteisön yrityksiä hyödyntämään biotieteiden ja -teknologian saavutuksia erityisesti terveyden, ympäristön, maatalouden, maatalouteen liittyvän teollisuuden ja pitkälle kehitettyjen tuotteiden, kuten kemikaalien, aloilla. Sen tavoitteena on kehittää monitieteistä teknologiaa, joka perustuu mikro-organismien, kasvien ja eläinten ominaisuuksien käyttöön erityisesti solutasolla ja sitä alemmilla tasoilla. Tavoitteena on ymmärtää solujen toimintaa, jotta voitaisiin kehittää vahvasti lisäarvollisia biomolekyylejä ja -prosesseja, jotka voivat osaltaan parantaa elämänlaatua ja terveyden tasoa, muun muassa uusia ja innovatiivisia terveyttä edistäviä menetelmiä ja tuotteita, erityisesti molekyylimuokkauksen avulla (esimerkiksi diagnostiset menetelmät ja valmisteet, antibiootit, syöpälääkkeet, myös kasveista tuotetut lääkkeet); energiatehokkaita biorehabilitaatiomenetelmiä ja biologisia jätteidenkäsittelymenetelmiä; uusia biologisia menetelmiä ja tuotteita, kasvien ja eläinten uusiin ominaisuuksiin perustuvia uusia jalostusteknologioita elintarvike- ja maatalouteen liittyvää teollisuutta varten sekä pitkälle kehitettyjä kemian sovelluksia. Tämän avaintoiminnon tavoitteisiin olisi myös kuuluttava sellainen tutkimus ja teknologinen kehittäminen, jonka avulla soluviljelmiä voitaisiin käyttää eläinkokeiden sijasta malleina lääketieteessä, farmakologiassa, toksikologiassa ja ympäristön seurannassa sekä prenormatiivisiin tarkoituksiin. iv) Ympäristö ja terveys Tämän avaintoiminnon tavoitteena on aikaansaada entistä parempi käsitys terveyden ylläpitämiseen vaikuttavien geneettisten, fysiologisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta ja siten vähentää ympäristössä ja työpaikalla tapahtuvien muutosten haitallisia vaikutuksia terveyteen ja niistä terveydenhuoltojärjestelmälle koituvia huomattavan suuria kustannuksia. Siinä käsitellään erityisesti ilman saastumisen, raskasmetallien ja myrkyllisten aineiden, melun, ilmastonmuutosten ja sähkömagneettisen säteilyn ehkäisemistä ja terveysvaikutuksia sekä saasteiden vaikutuksia työpaikoilla. Tähän avaintoimintoon kuuluvat ensisijaisesti monitieteiset tarkastelutavat entistä paremman käsityksen saamiseksi sosiaalisen ja fyysisen ympäristön sekä terveyden välisestä vuorovaikutuksesta; epidemiologinen tutkimus ja patogeneesitutkimus; uusien diagnosointi-, riskienarviointi- ja ennaltaehkäisymenetelmien kehittäminen; terveydelle vahingollisten tekijöiden ja vaikutusten tunnistamiskeinojen, ja mikäli mahdollista, vähentämiskeinojen kehittäminen. v) Kestävä maatalous, kalastus ja metsätalous sekä integroitu maaseudun, mukaan lukien vuoristoalueet, kehittäminen Tavoitteena on kehittää tietoa ja tekniikkaa, joita tarvitaan luonnonvarojen, mukaan lukien metsien, tuotantoon ja hyödyntämiseen ja jotka käsittävät koko tuotantoketjun ja sopivat yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan uusiin järjestelyihin, sekä luoda samalla yhteisön sääntelylle ja normeille tieteellinen perusta. Tavoitteena on samoin edistää metsien monipuolista käyttöä sekä metsävarojen kestävää hoitoa ja käyttöä kiinteänä osana maaseudun kehittämistä. Painopistealueita ovat maatalouden, metsätalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn uudet ja kestävät tuotantojärjestelmät mukaan lukien jalostusmenetelmät, ja hyödyntämisjärjestelmät, joissa otetaan huomioon kannattavuus, luonnonvarojen kestävä hoito, tuotteiden laatu ja työllisyys sekä eläinten terveys ja hyvinvointi;

12 L 26/ biologisen aineksen yhdistetty tuotanto ja hyödyntäminen (käyttö muuhun tarkoitukseen kuin ravintona); metsävarojen kestävä ja monipuolinen käyttö; yhdistetty metsätalouden ja puun tuotantoketju; valvonta-, tarkkailu- ja suojelumenetelmien kehittäminen, maaperän suojeleminen ja eroosion ehkäiseminen mukaan lukien; prenormatiivinen tutkimus yhteisön sääntelyn tieteellistä perustaa varten; sellaisten uusien keinojen ja mallien luominen maaseudun ja muiden asiaan kuuluvien alueiden kokonaisvaltaista ja kestävää kehitystä varten, jotka perustuvat kullekin alueelle ominaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen myös alueellisella tasolla, toimintojen ja maankäytön monipuolistamiseen sekä paikallisen väestön osallistumiseen. vi) Ikääntyvä väestö ja vammaisuus Tämän avaintoiminnon tavoitteena on auttaa Eurooppaa vastaamaan väestön ikääntymisen synnyttämään haasteeseen TTK:lla, jolla pohjustetaan sellaisten politiikkojen ja toimenpiteiden kehittämistä, joilla parannetaan vanhusten elämänlaatua ja riippumattomuutta sekä vähennetään pitkäaikaishoidon tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Toiminnossa asetetaan etusijalle sellaisia prosesseja koskeva monitieteinen TTK, jotka mahdollistavat ikääntymisen terveenä, mukaan lukien demografiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökohdat, ja toimenpiteet, joilla voidaan viivyttää itsenäisen toimintakyvyn menettämistä ja parantaa sen hallintaa. Toiminnon tavoitteena on aikaansaada kilpailuetu erilaisille terveydenhoitoon liittyville elinkeinoille ja toimialoille. Ensisijaisia aloja ovat TTK ikään liittyvistä sairauksista, vammaisuudesta ja terveysongelmista, joihin liittyy suuri sairastuvuus ( 1 ) ja joita voidaan merkittävästi ehkäistä tai hoitaa taikka joiden ilmenemistä voidaan hidastaa; TTK, joka koskee biologisia, psykologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat terveenä ikääntymiseen ja niihin mekanismeihin, jotka johtavat itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen tai sen menettämisen lykkääntymiseen; ikääntymistä ja itsenäisen toimintakyvyn menettämisen kehityssuuntia koskeva väestötutkimus ja epidemiologinen tutkimus, joilla mahdollistetaan ikääntyvän väestön määrän ja koostumuksen ennustaminen politiikan ja suunnittelun tarpeita varten; TTK, jolla luodaan perusta uusille lähestymistavoille itsenäisen toimintakyvyn menettämisen hidastamiseksi, sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vanhuksille asettamien vaatimusten (esim. asuminen ja liikenne) pienentämiseksi sekä henkisten ja fyysisten toimintojen tukemiseksi; TTK, joka koskee terveyden- ja sosiaalihuoltopalvelujen tehokasta antamista vanhuksille, mukaan lukien pitkäaikaishoidon ja eläkkeiden rahoituksen vertaileva tutkimus. b) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet Krooniset ja rappeuttavat taudit (erityisesti syöpä ja diabetes), sydän- ja verisuonitaudit sekä harvinaiset sairaudet Biolääketieteellisen tutkimuksen merkittävimpiä haasteita on selvittää useista toisiinsa vaikuttavista (geneettisistä, ympäristöllisistä ja elämäntapaan liittyvistä) syistä johtuvien sairauksien etiologia ja patogeneesi, liittyipä niihin suuri sairastuvuus (esim. sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes) tai pieni sairastuvuus (esim. harvinaiset sairaudet). Diagnosointia, hoitoa, ennaltaehkäisyä ja seurantaa on tarpeen parantaa kiireellisesti epidemiologian ja nykytekniikan saavutusten keinoin, mikä edellyttää monikansallista lähestymistapaa. Perimän ja perinnöllisten sairauksien tutkimus Tämän toiminnon tavoitteena on tunnistaa geenien fysiologiset tehtävät ja lisätä geenisekvenssin tietojen tuntemusta. Näistä yleisistä toimista johtuvan uuden tietämyksen ja teknologian olisi edistettävä perimää koskevan tiedon käyttämistä siten, että se hyödyttää terveyttä, ( 1 ) Pitkäaikainen ja vakava sairaus, joka aiheuttaa huomattavan taakan yhteiskunnalle, perheelle, sairastuneille ja heidän hoitajilleen.

13 L 26/13 teollisuutta ja ympäristöä Euroopassa. Järjestämällä tämän alan yhteistyö luodaan pohja sellaisten ekspressiojärjestelmien kehittämiselle, joilla helpotetaan teollisesti ja agronomisesti merkittävien geenien tutkimusta ja tehokkaiden molekyylitason ja geenipohjaisten ennaltaehkäisy- ja hoitostrategioiden suunnittelua ihmisissä ja eläimissä ilmeneviä sairauksia vastaan. Neurotieteet Tämän aihepiirin tavoitteena on hankkia uutta tietoa biologisten ja psykologisten prosessien välistä vuorovaikutusta säätelevistä mekanismeista, edistää neurologisten ja psykiatristen sairauksien uusia diagnosointi- (esim. kuvantamis-) ja hoitomenetelmiä sekä pohjustaa mahdollisuuksia innovointiin terveydenhuollon alalla. Kansanterveyden ja terveyspalvelujen tutkimus Terveydenhuoltojärjestelmien parantaminen: Euroopan kansalaisten terveydentilan parantaminen ja terveyden edistämisen sekä terveydenhuollossa sovellettavien tekniikoiden ja toimenpiteiden tehokkuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen, mukaan lukien muiden kuin konventionaalisten terapioiden tehokkuuden arviointi, työterveyden ja -turvallisuuden parantaminen, terveydenhuoltomallien arviointi, tietopohjan kehittäminen kliinistä toimintaa ja terveydenhuoltopolitiikkaa varten sekä Euroopan eri osissa ilmenevän terveyteen liittyvän vaihtelun tutkimus. Huumausaineisiin liittyvien ongelmien torjunta: Huumausaineisiin liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisy ja tarvittaessa hallinta selvittämällä huumausaineiden käyttöön ja väärinkäyttöön liittyvät psykologiset ja sosioekonomiset tekijät, väärinkäytön aiheuttamien pitkän ajan terveysvaikutusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tuntemuksen kehittäminen sekä entistä tehokkaampien hoitomenetelmien kehittäminen. Vammaisiin liittyvä tutkimus Tämän toiminnon tavoitteena on parantaa vammaisten elämänlaatua ja riippumattomuutta, erityisesti parantamalla heidän sosiaalista ja fyysistä ympäristöään sekä heidän käytössään olevien terveyden- ja sosiaalihuoltopalvelujen antamista toimivasti ja tehokkaasti. biolääketieteen etiikan ja bioetiikan ongelmien tutkimus inhimillisten perusarvojen kunnioittamisen näkökulmasta ( 1 ). biotieteiden ja bioteknologian kehittämisen sosioekonomisten näkökohtien tutkimus kestävän kehityksen kannalta (yhteiskuntaan, talouselämään ja työllisyyteen kohdistuvat vaikutukset) c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Edellä kuvattujen yleisten tavoitteiden mukaisesti toiminnan olisi kohdistuttava esimerkiksi tietokantoihin ja biologisen aineiston kokoelmiin, kliinisen tutkimuksen keskuksiin sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin tutkimuksiin ja tutkimuslaitoksiin. ( 1 ) Ihmisten kloonauksen kieltämistä koskevan Amsterdamin Eurooppa-neuvoston julistus ja EP:n päätöslauselma (EYVL C 115, , s. 92) sekä asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö huomioon ottaen yhteisön tasolla tehtävä tutkimus suoritetaan ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän sekä ihmisalkioiden ja sikiöiden suojelua käsittelevän työryhmän lausunnot, samoin kuin asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen lausunnot ja noudattaen Helsingin julistuksen sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) asiaan liittyvien päätöslauselmien ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten periaatteita. Tässä puiteohjelmassa ei toteuteta mitään tutkimustoimintaa, joka muuttaa tai jolla on tarkoitus muuttaa ihmisen perimää muuttamalla itusoluja tai vaikuttamalla alkion kehitykseen missään muussa vaiheessa niin, että tämä voisi tehdä muutoksesta periytyvän. Myöskään ei toteuteta kloonauksena tunnettua tutkimustoimintaa, jossa itusolun tai alkion solun tuma korvataan jonkin yksilön tai alkion solun tumalla tai sellaisella tumalla, joka on saatu jostakin ihmisen alkiovaihetta seuraavasta kehitysvaiheesta. Eläinkokeet ja eläimillä tehtävät testit on mahdollisuuksien mukaan korvattava in vitro -menetelmillä tai muilla vaihtoehtoisilla menetelmillä. Tässä puiteohjelmassa voidaan toteuttaa eläinten perimän muuttamista ja eläinten kloonaamista vain eettisesti perustelluissa tarkoituksissa ja sillä edellytyksellä, että toiminta toteutetaan eettisissä olosuhteissa, joissa kunnioitetaan eläinten hyvinvointia ja geneettisen monimuotoisuuden periaatteita. (Käytännön vaikutuksia käsitellään tarkemmin erityisohjelmissa.)

14 L 26/ AIHEPIIRI 2 KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLINEN TIETOYHTEISKUNTA Tietojenkäsittelyn, viestinnän ja sisällön yhteensulautuminen koskee yhä enemmän useimpia teollisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja ja vaikuttaa yhä enemmän Euroopan kilpailukykyyn ja elämänlaatuun. Tietoyhteiskunta tuo yhteisön asukkaiden ja yritysten ulottuville lukuisia uusia toimintamahdollisuuksia esim. kaupan, työelämän, liikenteen, ympäristön, opetuksen ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin alalla. Tarvitaan jatkuvaa panostusta tutkimustyöhön, teknologian kehittämiseen, omaksumiseen ja esittelyyn, jotta kaikki tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Avaintoimintoihin liittyvät erilaiset teknologiat mahdollistavat toimien dynaamisen keskittämisen ja joustavan toteuttamisen sosioekonomiset painopistealueet huomion ottaen. Kaikissa toimissa on kosketeltava yleisiä kysymyksiä kuten käyttöoikeuksia, helppokäyttöisyyttä, kustannustehokkuutta, yhteentoimivuutta ja standardointia. Niiden olisi käsiteltävä myös näiden toimien sosioekonomisia vaikutuksia ja etenkin uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja lisääntyneen käytön aiheuttamia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia eri väestöryhmiin kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja nuoriin. Ensisijaisen tärkeää tässä yhteydessä on käsitellä saatavuutta ja käytön helppoutta. a) Avaintoiminnot i) Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut Tällä avaintoiminnolla on tarkoitus yhdistää politiikka ja käyttäjien tarpeet sekä edistää laadukkaiden yleishyödyllisten palveluiden saatavuutta mahdollisimman edullisesti, tukea näitä palveluja tarjoavaa teollisuutta ja valmistella maaperää digitaalisille yhteisöille niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Tällöin painopistealueet ovat terveyden osalta: atk:hon perustuvat kliiniset järjestelmät, tehokkaat ja varmat terveydenhuoltoverkot ja etälääketiede; sellaisten henkilöiden osalta, joilla on erityistarpeita, mukaan lukien vammaiset ja vanhukset: kehittyneet käyttöliittymät ja etäohjatut järjestelmät vanhusten ja vammaisten integroimiseksi yhteiskuntaan; viranomaisten osalta: kehittyneet multimediajärjestelmät, joiden avulla helpotetaan yleishyödyllisten palvelujen saatavuutta ja tarjoamista; ympäristön osalta: älykkäät analyysi-, valvonta-, hallinta- ja hälytysjärjestelmät sekä maamiinojen etsintää ja raivaamista tukevat järjestelmät; kuljetuksen/liikenteen ja matkailun osalta: liikenteenhallinnan kehittyneet älykkäät järjestelmät ja tähän liittyvät etäohjatut järjestelmät. ii) Uudet työtavat ja sähköinen kaupankäynti Tällä avaintoiminnolla on tarkoitus kehittää tekniikoita, jotka auttavat yrityksiä toimimaan tehokkaammin ja tehostavat tavaroiden ja palvelujen kauppaa, sekä helpottaa työolosuhteiden ja työn laadun parantamista. Ensisijaisia aiheita ovat: joustavat ja liikkuvat työtavat ja etätyö sekä työkalut itsenäistä ja yhteis- ja ryhmätyötä varten sekä simulaatioon ja virtuaalitodellisuuteen perustuvat työtavat mukaan lukien näihin liittyvä koulutus; hallintajärjestelmät tavarantoimittajia ja kuluttajia varten mukaan lukien järjestelmät, jotka tukevat asiakaskohtaisten sovellusten joukkotuotantoa, ja yhteensopivat ja turvalliset maksujärjestelmät;

15 L 26/15 tietojen suojaus ja verkon turvallisuus mukaan lukien salaus, tekniikat tietokonerikollisuuden torjumiseksi, tekniset keinot käyttöoikeuksien tarkistamiseksi, koskemattomuuden ja henkisen omaisuuden suojaamiseksi ja yksityisyyden suojan parantamiseksi. iii) Multimedia-aineisto ja -työkalut Tällä avaintoiminnolla pyritään edistämään elinikäistä oppimista, kannustamaan luovuuteen, mahdollistamaan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus sekä parantamaan tulevaisuuden tietotekniikan tuotteiden ja palvelujen toiminnallisuutta myös niiden käyttäjäystävällisyyden ja hyväksyttävyyden kannalta. Tutkimuksessa korostetaan älykkäiden koulutusjärjestelmien sekä innovatiivisen multimedia-aineiston kehittämistä, mukaan lukien audiovisuaalinen aineisto, sekä niiden jäsentämiseen ja käsittelyyn tarvittavia työkaluja. Siinä keskitytään neljään päälinjaan: interaktiivinen sähköinen julkaisutoiminta, jossa käytetään uusia julkaisujen laatimis- ja jäsentelymenetelmiä; tiedon kohdennettu jakelu ja tieteellisten teosten, kultturiteosten ja muiden teosten tuominen ihmisten ulottuville verkottamalla kirjastoja, arkistoja ja museoita; opetus ja ammatillinen koulutus: järjestelmät, palvelut ja ohjelmistot, joiden avulla voidaan kehittää ja esitellä multimediaa, laajakaistaviestintää, simulaatiota ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä uusia menetelmiä; uusi kieliteknologia mukaan lukien käyttöliittymät, jotka tekevät tieto- ja viestintäjärjestelmistä entistä käyttäjäystävällisempiä; kehittyneet tiedon saantiin, suodattamiseen, analysointiin ja käsittelyyn käytettävät tekniikat, mukaan lukien maantieteelliset tietojärjestelmät, jotka auttavat informaatiotulvan hallinnassa ja helpottavat multimedia-aineiston käyttöä. iv) Keskeinen teknologia ja infrastruktuurit Tällä avaintoiminnolla pyritään edistämään tietoyhteiskunnalle välttämätöntä korkeatasoista teknologiaa, nopeuttamaan sen käyttöönottoa ja laajentamaan sen käyttöalaa. Toiminta koskee ensisijaisesti seuraavia aloja: tietojenkäsittelyyn ja tietojenkäsittelyn hallintaan sekä viestintään ja verkkoihin liittyvä teknologia, mukaan lukien laajakaistasovellukset, sekä sen käyttöönotto, yhteentoimivuus ja soveltaminen; ohjelmisto-, järjestelmä, ja palveluteknologia ja -suunnittelu mukaan lukien korkeatasoiset tilastot; reaaliaikaiset, suuressa mittakaavassa toteutetut simulaatio- ja havainnollistamistekniikat; matka- ja henkilöviestintä ja viestintäjärjestelmät mukaan lukien satelliittivälitteiset järjestelmät ja palvelut; ihmisen eri aistien käyttöön perustuvat käyttöliittymät; oheislaitteet, osajärjestelmät ja mikrojärjestelmät; mikroelektroniikka (piirien ja komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen sekä sovellusten kehittämiseen tarvittavat tekniikat, työkalut, välineet ja laitteistot). b) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet Sellaisen tulevaisuuden uuden teknologian kauaskatseinen kehittäminen, jolla voi olla merkitystä teollisuudelle, jolloin tutkimusaiheita voisivat olla suuntaa-antavasti esimerkiksi: tiedon esittämis-, luomis- ja käsittelytekniikat; nanoteknologia, kvantti-, fotoni- ja bioelektroniikkatekniikat sekä integroitujen piirien tuleva sukupolvi, erittäin suorituskykyiset tietokoneet ja huipputehokkaat älyverkot. c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Ensisijaisesti annetaan tukea, jolla helpotetaan kaikessa tieteellisessä ja teknisessä tutkimuksessa tarvittavien kehittyneiden suurnopeuksisten tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien nopeaa käyttöönottoa ja yhteentoimivuutta Euroopassa, Internetin maailmanlaajuinen leviäminen huomioon ottaen.

16 L 26/ AIHEPIIRI 3 KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KASVU Tavoitteena on tuottaa ja levittää tietoa ja teknologiaa, joiden avulla voidaan suunnitella ja kehittää prosesseja sekä tuottaa korkealaatuisia, ympäristö- ja kuluttajaystävällisiä tuotteita, jotka ovat kilpailukykyisiä tulevaisuuden markkinoilla, ja myös lisätä kasvua ja luoda uusia työpaikkoja Euroopassa sekä tukea tuotantoyritysten (myös pk-yritysten) jatkuvaa innovatiivisuutta niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoite on sopusoinnussa sen kanssa, että kehitetään taloudellisia, turvallisia ja luontoa sekä elinympäristöä säästäviä liikennejärjestelmiä. a) Avaintoiminnot ( 1 ) i) Innovatiiviset tuotteet, prosessit ja organisointi Tämän avaintoiminnon tavoitteena on edistää sellaisten innovatiivisten ja korkealaatuisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, jotka vastaavat kansalaisten ja markkinoiden tarpeita, sekä sellaisten uusien tuotanto- ja valmistusmenetelmien kehittämistä, perinteisten teollisuudenalojen innovoiminen ja nykyaikaistaminen mukaan lukien, joissa käytetään voimavaroja taloudellisesti ja jotka ovat ympäristöystävällisiä tuotantotavasta riippumatta. Tutkimuksessa keskitytään ensisijaisesti seuraaviin seikkoihin: uusien suunnittelu-, valmistus-, tarkastus- ja tuotantotekniikoiden, myös mikro- ja nanoteknologian, suunnittelu, kehittäminen ja integrointi; tietoyhteiskunnan tekniikoiden hyödyntäminen, integroiminen ja mukauttaminen älykästä tuotantoa varten (mukaan lukien joustavat tehdasjärjestelmät, joustavat toimitusja jakeluketjujen hallintajärjestelmät, käyttöön ja ylläpitoon käytettävät sulautetut järjestelmät ja etäohjatut palvelut sekä simulaatio- ja yhteistyötekniikat); tekniikat laadunvalvonnan parantamiseksi sekä puhtaiden ja ympäristön kannalta tehokkaiden prosessien teknologia, muun muassa synteesi- ja erotustekniikka, joiden tarkoituksena on luonnonvarojen käytön vähentäminen, uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistäminen ja jätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä puhtaiden tuotantomenetelmien ja tuotteiden kehittäminen elinkaarianalyysin käsitteen pohjalta; tuotannon ja työn uudet organisointitavat sekä ammattitaidon hyödyntäminen ja kehittäminen uudella tavalla (mm. sosioekonomiset analyysit), myös perinteisillä teollisuudenaloilla. ii) Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus Tavoitteena on varmistaa, että laajan intermodaalisuuden pohjalta kehitetään täysin yhtenäistettyjä politiikka- ja toimintavaihtoehtoja yhtenäistetyn ja yhteentoimivan Euroopan rautatie-, maantie-, lento- ja vesiliikennejärjestelmän luomiseksi, jolla varmistetaan ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ja lisätään samalla liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta sekä vähennetään ruuhkista aiheutuvia ja muita ympäristöhaittoja. Tämä edellyttää erityisesti: järkiperäisten yhtä tai useampaa kulkumuotoa käyttävän liikenteen hallintajärjestelmien kehittämistä, toimivuuden varmistamista ja esittelyä, mihin kuuluvat myös toisen sukupolven satelliittinavigointi- ja satelliittipaikannusjärjestelmien entistä parempi hyödyntäminen sekä matkustajien ja liikennöitsijöiden käyttöön tarkoitetut kehittyneet tietopalvelut; tutkimuksia liikenteen infrastruktuureista ja niiden yhtymäkohdista liikennevälineisiin ja -järjestelmiin, jolloin samalla pyritään vähentämään ympäristöön ja turvallisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja ottamaan huomioon liikennevälineiden ja -järjestelmien saatavuus sekä aluesuunnittelu- ja liikennepolitiikan yhtenäinen hoito; ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista koskevien teknisten ja sosioekonomisten tulevaisuudennäkymien laatiminen. ( 1 ) Huolehditaan eri avaintoimintojen sekä rautatie- ja maaliikennevälineitä koskevien yleisteknologioiden välisestä yhteensovittamisesta.

17 L 26/17 iii) Maaliikenne- ja meriteknologia Tavoitteena on ympäristöä suojellen ja turvallisuutta parantaen kannustaa maaliikenteeseen ja meriympäristössä tapahtuvaan toimintaan liittyvien erityistietojen ja teknologioiden kehittämistä ja yhdistelyä. Yhteisö voi avaintoiminnon avulla luoda teknologioita ylläpitääkseen ja vahvistaakseen Euroopan auto- ja raideliikenneteollisuuden kilpailukykyä kehittämällä innovatiivisia teknologioita, uusia materiaaleja sekä kestävien ja tehokkaiden maaliikennevälineiden teknologioita, muotoja ja järjestelmiä, käyttää täysimittaisesti hyväkseen meriympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja parantaa meriteollisuuden kilpailukykyä. Toiminto täydentää kestävän liikenteen ja intermodaalisuuden sekä kestävien meriekosysteemien avaintoimintoja. Ensisijaisesti keskitytään taloudellisten, puhtaiden, turvallisten, tehokkaiden, energiaa säästävien ja älykkäiden koko yhdistetyssä liikenneympäristössä toimivien maantie- ja raideajoneuvojen edellyttämän teknologian kehittämiseen; innovatiivisiin ajoneuvomuotoihin, joissa käytetään uusia materiaaleja ja rakennustekniikkoja korostaen turvallisuutta (mukaan lukien keveys ja törmäyksenkesto), kierrätettävyyttä ja elinkaaren kokonaiskustannusten vähentämistä; ihmisen ja ajoneuvojen väliseen vuorovaikutukseen maantie- ja raideajoneuvoissa ja innovatiivisiin menetelmiin, joilla raidejärjestelmiä voidaan mukauttaa uusiin tarpeisiin; kehittyneiden, turvallisten, ympäristöystävällisten ja tehokkaiden alusten kehittämiseen; meren ja sisävesien hyödyntämiseen tavaroiden ja matkustajien edullisena ja turvallisena kuljetusväylänä (mukaan luettuna kehittyneet satamainfrastruktuurit) maksimoimalla alusten suorituskyky ja yhteentoimivuus yhdessä avaintoiminnon kestävä liikenne ja intermodaalisuus kanssa; merten sekä niiden energia- ja mineraalivarojen tutkimuksessa ja tarkkailussa sekä kestävässä hyväksikäytössä käytettävään teknologiaan, mukaan lukien off-shore- ja vedenalainen teknologia sekä miehittämättömät ajoneuvot ja vedenalaisessa kuuntelussa käytettävä teknologia. iv) Ilmailuteollisuuden uudet näkymät Tällä avaintoiminnolla pyritään vahvistamaan yhteisön asemaa ilmailualalla kehittämällä alan huipputeknologian hallintaa ympäristönsuojelu huomioon ottaen. Se koskee erityisesti seuraavia seikkoja: yhdistettyyn suunnitteluun ja tuotantoon tarkoitettujen kehittyneiden teknologioiden kehittäminen ja esittely sekä erilaisten lentokoneiden energiankulutuksen, päästöjen ja melun vähentäminen; uuden sukupolven lentokoneiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus sekä niiden edellyttämä tekniikka, kehittyneet järjestelmät ja alajärjestelmät mukaanlukien; yhteensovitetusti muiden liikenteeseen liittyvien avaintoimintojen kanssa sellaisten tekniikoiden kehittäminen, joilla parannetaan käyttöturvallisuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien lentoliikenteen hallintateknologian integroiminen lentokoneisiin. b) tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet Painotetaan eurooppalaisen kilpailukyvyn ja elämänlaadun parantamiseksi tarvittavaa ensisijaista tutkimustyötä: tukemalla uusien ja parannettujen teollisuusmateriaalien kehittämistä ja niiden tuotantomenetelmiä: korkeaa lämpötilaa ja painetta kestävät materiaalit (esimerkiksi energiantuotantoa ja moottoreita varten), kevyet materiaalit (liikennettä ja rakentamista varten), erityismateriaalit (optoelektroniikka, biomateriaalit, sondit), jotka kaikki suunnitellaan ja kehitetään helposti kierrätettäviksi, pintakäsittelytekniikka ja rajapintojen käsittelytekniikka sekä nanoteknologia ja säteilytyskäsittelyjen tekniikka; varmistamalla, että eurooppalaisiin standardeihin sisältyvät ja eurooppalaisten testilaboratorioiden tarjoamat mittaukset ja testit ovat yhdenmukaisia ja vastaavat Euroopan tärkeimpien kauppakumppaneiden vastaavia mittauksia ja testejä; asettamalla jäsenvaltioissa käytettäväksi tekniset testit, sertifioidut vertailumateriaalit ja mittalaitteet sen varmistamiseksi, että yhteisön direktiivien vaatimukset täytetään, ja tukemalla standardointia ja sertifiointia, mukaan lukien petosten vastainen toiminta sekä tuotteiden ja palvelujen laadun varmistaminen;

18 L 26/ kehittämällä uusia ja parannettuja materiaaleja ja tuotantotekniikoita terästeollisuuden alalla. c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Edellä esitettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti toiminnan kohteena olisi oltava esimerkiksi tutkimuksen laskentakeskukset, tehokkaat tuulitunnelit, mittaus- ja testauslaboratoriot ja -laitokset sekä erityistietokannat. AIHEPIIRI 4 ENERGIA, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Energia- ja ympäristöalan tutkimus ja teknologinen kehittäminen ja ekosysteemeihin liittyvien resurssien kestävä hoito on olennaista unionin politiikkojen täytäntöönpanolle. Tarvittavaa tietoa ja tekniikkaa hyödyntämällä voidaan tyydyttää monia eri tarpeita. Tutkimustulokset muodostavat perustan yhteisön politiikoille tai kansainvälisistä sopimuksista johtuville politiikoille. Tämä tavoite liittyy yhteen ympäristöä ja elämänlaatua kunnioittavan talouskehityksen ja teollisuuden kilpailukyvyn kanssa. Se edellyttää puhtaita, tehokkaita, taloudellisia ja eriytyneitä energiajärjestelmiä ja -palveluja, mukaan luettuna uusien ja uusiutuvien energiateknologioiden käyttöönotto. Niillä olisi erityisesti edistettävä hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjen huomattavaa vähentämistä. Vaikka ympäristö- ja energia-alojen tutkimus ja teknologinen kehittäminen liittyvätkin läheisesti toisiinsa, ne ovat eri alueita, joista kumpikin tarvitsee omat erityiset rahoitus- ja hallintojärjestelynsä. A. Ympäristö ja kestävä kehitys a) Avaintoiminnot i) Kestävä vesihuolto ja veden laatu Tällä avaintoiminnolla on tarkoitus tuottaa vesivarojen järkiperäiseen hallintaan tarvittavaa tietoa ja tekniikkaa kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Kyseeseen tulevista aloista ovat etusijalla käsittely- ja puhdistustekniikat pilaantumisen ehkäisemiseksi, veden puhdistamista ja järkiperäistä käyttöä ja/tai uudelleenkäyttöä varten (myös suljetut kierrot; jakeluverkkojen luotettavuus); yhtenäinen lähestymistapa vesivarojen ja vesiympäristöjen hoitoon; pohja- ja pintavesivarojen pilaantumisen seuranta- ja ennaltaehkäisy sekä suojelu- ja hallintatekniikat, mukaan lukien ekologiset laatunäkökohdat; valvonta-, varoitus- ja viestintäjärjestelmät; vesivarojen sääntely- ja hallintateknologia sekä arideille ja semiarideille alueille sekä yleisesti veden puutteesta kärsiville vyöhykkeille tarkoitettu teknologia. ii) Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus Tämän avaintoiminnon tavoitteena on kehittää tieteellistä ja teknistä pohjaa ja välineitä, joita tarvitaan yhteisön politiikkojen, erityisesti EY:n ympäristöä koskevien ohjelmien ja sen biologista monimuotoisuutta koskevan strategian täytäntöönpanon perustaksi, sekä tukea Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden allekirjoittamista kansainvälisistä sopimuksista ja yleissopimuksista johtuvia tutkimusvelvoitteita. Tällä avaintoiminnolla pyritään siten kaiken kaikkiaan parantamaan kyseisten alojen tuntemusta kestävää kehitystä koskevan yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi, mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutuksessa teollisuuden kanssa. Tätä silmällä pitäen etusijalla on

19 L 26/19 ymmärtää, havaita, arvioida ja ennustaa sekä luonnollisia että ihmisen aiheuttamia, maailmanlaajuiseen muutokseen liittyviä tapahtumaketjuja painottaen Eurooppaa koskevia ja aluetason syitä ja vaikutuksia luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Sovelletaan luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä ja soveltuvin osin humanistisia tieteitä; edistää maa- ja meriekosysteemien ja niiden sekä muiden ekosysteemien välisten vuorovaikutussuhteiden parempaa tuntemusta; kehittää suunnitelmia ja strategioita maailmanlaajuisen muutoksen ehkäisemistä, lieventämistä ja siihen mukautumista varten sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi kestävän kehityksen avulla; tukea Euroopan osuuden kehittämistä maailmanlaajuisissa ilmaston, maaekosysteemien (myös biologisen monimuotoisuuden) ja valtamerten havainnointijärjestelmissä (esimerkiksi Euro-GOOS). iii) Kestävät meriekosysteemit Tällä avaintoiminnolla on tarkoitus edistää meriympäristön resurssien kestävää ja integroitua hoitoa sekä vahvistaa viidennen puiteohjelman ympäristöä käsittelevän aihepiirin meriosuutta. Synergiasta puiteohjelman muiden asiaan liittyvien toimien kanssa huolehditaan erityisen koordinointijärjestelyn avulla. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tarvittavaa tieteellistä tietopohjaa valtameriin liittyvien prosessien, ekosysteemien ja vuorovaikutussuhteiden osalta meriympäristön ja sen resurssien kestävää käyttöä varten; pienentää ihmisen toiminnan vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen ja meriekosysteemien kestävään toimintaan ja kehittää teknologiaa, jota tarvitaan helpottamaan meriympäristön resurssien turvallista ja taloudellista mutta silti kestävää hyödyntämistä; seurata ja ohjata rannikkoalueiden kehittymistä pilaantumisen, tulvien ja eroosion vähentämiseksi, erityisesti herkillä rantaviivoilla, sekä merenpohjamaan käyttöönoton helpottamiseksi; mahdollistaa ympäristövaikutusten ennustaminen turvallisia ja kestäviä offshoretoimia varten, asianmukaisen merten havainnointijärjestelmän tarpeelliset osatekijät mukaan lukien. iv) Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö Tällä avaintoiminnolla on tarkoitus kehittää kansalaisten kaupunkiympäristöä harmonisesti, kokonaisvaltaisesti, innovatiivisesti ja resursseja säästäen sekä ympäristöystävällisesti käyttämällä kehittyneitä organisaatiomalleja, joissa yhdistyvät elämänlaadun parantaminen, yhteiskunnallisen tasapainon palauttaminen sekä kulttuuriperinnön vaaliminen, säilyttäminen ja kehittäminen sen edustaman sosioekonomisen työllisyys- ja matkailupotentiaalin kestävää hyödyntämistä varten. Ensisijaisesti keskitytään seuraaviin seikkoihin: uudet kestävän kehityksen mallit Euroopan kaupunkeja ja kaupunkialueita varten, keskipitkän ja pitkän aikavälin sosioekonomisten suunnitelmien laatiminen sekä tutkimus, kehitys- ja esittelytoiminta, jossa keskitytään ensi sijassa taloudellisen kilpailukyvyn, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin, sosiaalisen integraation ja turvallisuuden, energiatehokkuuden ja energiansäästön (etenkin rakennuksissa ja kaupunkiliikenteessä) sekä tietoverkkojen ( digitaalisten kaupunkien käsite) vahvistamiseen ja täydentämiseen; tekniikoiden ja tuotteiden kehittäminen ja esittely Euroopan kulttuuriperinnön arviointia, suojelua, säilyttämistä ennalleen palauttamista ja kestävää hyödyntämistä varten keskittymällä sekä irtaimeen että kiinteään kulttuuriomaisuuteen niiden arvon kasvattamiseksi ja elämänlaadun edistämiseksi; taloudellisten, puhtaiden, tehokkaiden kestävien suojelu-, korjaus- ja rakennustekniikoiden kehittäminen ja esittely erityisesti suuria rakennuskomplekseja varten; kaupunkiympäristöön soveltuvia, kestäviä liikennejärjestelmiä koskevien strategioiden vertaileva arviointi ja kustannustehokas toteuttaminen.

20 L 26/ b) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet ennustamis-, ennaltaehkäisy-, vaikutusten arviointi- ja seurausten lieventämistekniikoiden kehittäminen suurten luonnonuhkien ja tekniikkaan liittyvien uhkien torjumiseksi; yleisten maahavainnointiteknologioiden, varsinkin satelliittiteknologian ( 1 ), kehittäminen ympäristön seurantaa sekä luonnonvarojen ja ekosysteemien hoitosovelluksia varten; ympäristön muutosten sosioekonomisten näkökohtien tutkimus kestävän kehityksen kannalta (yhteiskuntaan, talouselämään ja työllisyyteen kohdistuvat vaikutukset). c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Edellä kuvattujen yleisten tavoitteiden mukaisesti toimien kohteena olisi oltava esimerkiksi tietokannat, merentutkimuslaitokset ja ilmastotutkimuksen laskentakeskukset. B. Energia Tällä alalla suoritettavat toimet on sovitettava tarvittaessa kiinteästi yhteen Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevan viidennen puiteohjelman toimien kanssa siten, että samalla otetaan huomioon se, että näillä kahdella ohjelmalla on erilainen oikeudellinen perusta. a) Avaintoiminnot i) Puhtaammat energiajärjestelmät, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet Tämän avaintoiminnon tavoitteena on minimoida energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset Euroopassa. Toimilla pyritään tutkimaan puhtaampia, erityisesti uusiutuvia, energialähteitä ja vähentämään nykyisen fossiilisten polttoaineiden käytön ympäristövaikutuksia. Ensisijaisia kohteita ovat: sähkön ja/tai lämmön tuotanto suurissa yksiköissä siten, että hiilestä, biomassasta tai muista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt pienenevät, mukaan lukien sähkön ja lämmön yhteistuotanto; tärkeimpiin uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin erityisesti biomassaan, polttokennoon sekä tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvän tekniikan kehittäminen ja esittely, myös hajautettua tuotantoa varten; uusien ja uusiutuvien energianlähteiden kytkeminen energiajärjestelmiin; kustannustehokkaat puhdistustekniikat sähkön tuotantoon. ii) Energiaa taloudellisesti ja tehokkaasti Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi Tämän avaintoiminnon tavoitteena on luoda Eurooppaan luotettava, tehokas, turvallinen ja taloudellinen energiahuoltojärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, yhteiskunnan toimintaa ja teollisuuden kilpailukykyä. On toimittava energiaketjun jokaisessa vaiheessa tuotannossa, jakelussa ja loppukäytössä tehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten pienentämiseksi. Ensisijaisia kohteita ovat: energian järkiperäisen ja tehokkaan loppukulutuksen tekniikka; energian siirto- ja jakelutekniikat; energian varastointitekniikat suurten ja pienten määrien varastoinnissa; hiilivetyjen etsinnän, erottelun ja tuotannon tehokkuuden parantaminen; uusien ja uusiutuvien energialähteiden tehokkuuden parantaminen; tarjontaa ja kysyntää sekä niiden vuorovaikutusta talouden, ympäristön ja energian järjestelmissä koskevien kehitysarvioiden laatiminen sekä kaikkien energialähteiden kustannustehokkuuden (perustuen koko eliniän kustannuksiin) ja tehokkuuden analyysi. ( 1 ) Kunkin aihepiirikohtaisen ohjelman sisällä toteutettava avaruusteknologian soveltamiseen liittyvä toiminta sovitetaan yhteen erityisjärjestelyin.