AVARUUS HELSINKIIN? Terhi Kuusisto. Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingissä

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:5 Terhi Kuusisto AVARUUS HELSINKIIN? Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingissä

2

3 HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON 2004:5 YLEISSUUNNITTELUOSASTON SELVITYKSIÄ Terhi Kuusisto AVARUUS HELSINKIIN? Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Hel sin gissä

4 karttamateriaali: Seutu CD 2002, Kaupunkimittausosasto, Helsinki, 007/2004 taitto: Terhi Kuusisto ISSN

5 Sisällysluettelo Alkuun 5 1. Avaruustoiminnan merkitys Mahdollisuudet ja hyödyt Taloudellinen hyöty Hyvinvointi ja ympäristö 7 2. Eurooppa ja avaruustoiminta Euroopan Avaruusjärjestö, ESA Euroopan Unioni ja ESA Kaupallinen toiminta Euroopassa Lukuja Avaruusalan toimijamaita Euroopassa Venäjä Ranska Saksa Italia ja Iso-Britannia Alankomaat Ruotsi Suomi avaruustoiminnassa Yleistä Jäsenyydet Toimijat Instituutit, tutkimuskeskukset, yliopistot ja korkeakoulut Yritykset Pääasialliset toiminta-alueet Avaruustiede ja tutkimus Avaruusteknologia Satelliittitietoliikenne Sääsatelliitit ja kaukokartoitus Paikannussatelliitit Teknologiaohjelmat Avaruuskeskus Helsinkiin? Yleistä Mahdollisuudet kaupungille, ideoita Tiede, tutkimus, tekniikka ja elinkeinoelämä Suomen profiloituminen avaruusalan osaajaksi Kaupunkikuva, osaaminen Tiedotus- ja yleisötoiminta Kriteerit avaruustoiminnan sijoittamiselle Tiedonvaihto ja yhteistyö, osaamiskeskukset Osaajien verkko Liikenne Maankäytön ja avaruustoiminnan lähtökohdat Vaihtoehdot sijainnille, alueiden tarkastelu ja ideat Kyläsaari Malmin lentokenttäalue Pohjois-Pasila Roihupelto Vaihtoehtojen vertailu Synergiaedut Liikenneyhteydet Maankäyttö, kaupunkikuva Avaruustoimintayksikkö Valinta Projekti 31 Liite 1 42 Lähteet 43 3

6 4

7 Alkuun Tieteen taso kertoo yhteiskunnan tilasta. Korkeatasoinen tutkimus on tae osaamisesta. Helsinki eurooppalaisena pääkaupunkina on Suomen ikkuna ulkomaille ja sen osaamiskuvalla on painava merkitys maan profiilille. Avaruustoiminta on monitieteellistä eli horisontaalia osaamista, jossa usea tieteenala yhdistyy innovatiiviseksi toiminnaksi. Toiminnassa mukana olevien maiden prioriteetteihin kuuluu avaruusalan kehittäminen uusien keksintöjen sekä taloudellisten etujen tuottamiseksi ja maan tieteellisen tason osoittamiseksi. Suomen avaruustieteen korkea taso on osoitus omista huippuosaajista ja Suomen mahdollisuuksista yhä kasvavan markkina-alueen toimijana. Avaruustoiminta luo monipuolisia mahdollisuuksia niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Avaruustoiminta on monipuolinen alue, jonka hyödyntämisessä ollaan vasta alussa, ja jonka mahdollisuudet ovat rajattomat. Avaruustoiminta on näkyvää. Maan rajojen yli toimiva huippuosaamisen ala etsii osaajia ja tietämystä. Tarvittava aines liikkuu maista ja rajoista huolimatta. Erityisosaaminen vaatii sitoutumista osaajiin ja hyvien kehitysedellytysten luomista. Tutkimuksen jatkuvuuden takaaminen, innovaatioiden mahdollistaminen sekä kiinnipitäminen osaajista ovat seikkoja, jotka puoltavat avaruustoimintaan sijoittamista. Mikä on Helsingin profiili avaruustoiminnassa? Miten maamme osaaminen näkyy täällä? Mitä mahdollisuuksia avaruustoiminnalla on Helsingin kilpailukyvylle? Voiko avaruustoiminnan ottaa osaksi kaupunkia, henkiseksi kaupunginosaksi? Onko Helsinki monipuolisen osaamisen pääkaupunki? Tämän selvityksen tarkoituksena on pohtia edellämainittuja kysymyksiä ja antaa luonnossuunnittelun avulla kuva Helsingin kehittymismahdollisuuksista avaruustoiminnan alueella. Selvitys on arkkitehtiharjoittelijana kesällä 2004 tehty harjoittelijatyö Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Yleissuunnitteluosastolle. Työssä on käytetty apuna erityisesti toiminnassa mukana olevien tahojen tuottamaa aineistoa, alan kirjallisuutta, verkkolähteitä sekä asiantuntijayhteyksien avulla saatua tietoa. Asiantuntijoina olen haastatellut henkilöitä, jotka työskentelevät mm. Tekesin, Helsingin Yliopiston, KTM:n, Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston palveluksessa. Yhteydenotot ovat olleet haastatteluita, puhelinhaastatteluita sekä sähköpostiyhteyksiä. Tarkat tiedot asiantuntijayhteyksistä löytyvät selvityksen lopusta. 5

8 6

9 1. Avaruustoiminnan merkitys Avaruusteknologia on huipputekniikan ala. 1 Avaruustoiminta on monialaista ja siihen liittyy tiedettä, tutkimusta sekä yritystoimintaa. Luonteeltaan se on kansainvälistä ja poikkitieteellistä ja yhteydet hallintoon ja tutkimuslaitoksiin, yliopistoihin, korkeakouluihin sekä yrityksiin ovat oleellisia. 2 Alueella toimii useita maita ja uusia toimijoita on ilmaantunut mukaan. Globaalilla tasolla Venäjän ja Japanin lisäksi mielenkiintoisia osallistujia ovat muunmuassa Brasilia, Intia, Kiina sekä Ukraina. Euroopan osana Suomelle oleellisia markkinoita on hallinnut Euroopan ja Yhdysvaltojen kilpailu. Eurooppa on viime vuosina kasvattanut osuuttaan kilpailussa. Euroopan haasteena on ylläpitää kilpailukykyä tieteellisen ja teknisen tutkimustoiminnan avulla sekä tukemalla yritystoiminnan kehittymistä alalla. Ava-ruustoiminnan kehitystä pyritään harmonisoimaan verkottamalla alan keskuksia Euroopassa. 1.1 Mahdollisuudet ja hyödyt Kuva 1.1 ESA/Sääsatelliitti MSG kartoittaa säätä ja auttaa säätiedotusten laadinnassa. Suomalaiset ovat osallistuneet satelliitin valmistamiseen, Ilmatieteen laitos käyttää saatavia tietoja sään ennustamiseen ja otsonin seurantaan Taloudellinen hyöty Avaruusalaan liittyvä toiminta on todennäköisesti yksi tärkeimmistä 2000-luvun elinkeinoista ja sen kasvumahdollisuudet ovat rajattomat. 2 Korkean teknologian tulokset ovat hyödyllisiä taloudelliselle toiminnalle, ne luovat uusia työpaikkoja ja edistävät taloudellista vaurautta. 3 Avaruusalan kansainvälisten markkinoiden kasvu vuosien 2001 ja 2007 välillä ennustetaan olevan 100 miljardista 170 miljardiin euroon. 4 Elinkeinoelämä voi hyvin, kun tieteellinen osaaminen kytketään opetukseen ja yhä taloudelliseen toimintaan. 2 Haastavimmat hankkeet laajentavat teknologista osaamista. Projektit ulottuvat rajojen yli ja lisäävät yhteistyötä. Avaruustutkimus yhdistää tietoa ja taitoa, poikkitieteellisyys toimii tieteen ylierikoistumisen vastapainona. Avaruustutkimuksen avulla tieteellistä ja teknistä lahjakkuutta voidaan tukea ja pitää kiinni osaajista. 3 Kehittyneiden maiden välisessä kilpailussa kaupunkien kilpailukykyä parantavat osaamiseen panostaminen ja sitä kautta syntyvät työpaikat Hyvinvointi ja ympäristö Avaruustoiminta tuottaa avaruusteknologian ohella hyvinvointia jokapäiväiseen elämään. Yksityiset henkilöt, yritykset ja julkinen sektori käyttävät avaruusteknologian mahdollistamia sovelluksia tiedonhankinnassa, tutkimus- ja palvelutoiminnassa sekä liiketoiminnassa. Säätiedotuksissa käytetään sääsatelliittien keräämää tietoa, ohjelman välittävät tietoliikennesatelliitit. Paikannussatelliitit auttavat kulkuvälineiden navigoinnissa ja niiden paikannuksessa. Satelliittikaukokartoituksella voidaan inventoida ja tutkia ympäristön tilaa. 5 Puolustussovellukset ovat oleellisia maiden autonomian turvaamisessa. 7

10 2. Eurooppa ja avaruustoiminta Eurooppa toimii avaruustoiminnassa kantorakettien, satelliittien, maa-asemien ja kansainvälisen ISS-avaruusaseman (International Space Station) Columbus-modulin osa-alueilla. Kaukokartoitussatelliittien kaksoiskäyttöä sotilaallisissa ja siviilikäytössä pidetään mahdollisuutena, jota tulisi hyödyntää Euroopassa. 1 Avaruustoiminnan painopiste siirtyi 1990-luvulla tieteellisestä tutkimuksesta ja puolustussovelluksista kaupallisille markkinoille. Kasvavia ovat tietoliikenteen, paikannuksen ja kaukokartoituksen alueet. Kasvu kohdistuu sovelluksiin, jotka hyödyntävät satelliitteja. 2.1 Euroopan Avaruusjärjestö, ESA ESA (European Space Agency) koordinoi Euroopan avaruustoimintaa. Jäsenmaat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Irlanti, Itävalta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska. 2 ESA kehittää strategioita toteuttaakseen näkemystään Euroopan tulevaisuudesta avaruustoiminnan alueella. ESAn tavoite on rauhan säilyttäminen avaruudessa ja se on sitoutunut rauhanomaiseen toimintaan. Globaalin tilanteen muututtua 1990-luvulla tutkimuksesta ja puolustussovelluksista kaupallisille markkinoille ESA on uudella, kansainvälisellä alueella Euroopan edustajana 1. Erilaiset avaruustieteen ja -teknologian yhteistyöprojektit ovat välineitä toiminnassa. 3 ESAlla on ohjelmia mm. Aurinkokunnan ja Maan tutkimuksen, avaruustieteen, laukaisujärjestelmien, telekommunikaation, satelliittinavigaation ja kaukokartoituksen ja miehitettyjen avaruuslentojen alueilla. Järjestö toimii yhteistyössä jäsenvaltioidensa kansallisten avaruusjärjestöjen ja avaruusteollisuuden kanssa pyrkien parantamaan niiden teollista kilpailukykyä. 4 ESA saa rahoituksensa jäsenvaltioiltaan, jokainen valtio maksaa sovitun summan suhteessa bruttokansantuotteeseensa ja ohjelmiin, joihin osallistuu. Lisäksi jokainen maa voi osallistua vapaaehtoisiin ohjelmiin haluamallaan panoksella. ESAn neuvosto hallinnoi järjestöä ja määrittelee toimintaperiaatteen, minkä sisällä järjestö organisoi Euroopan avaruustoimintaa. Jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni neuvoston päätöksenteossa. 2 ESAn neuvoston ja sen alaisten komiteoiden lisäksi tärkeitä avaruustoimintaan liittyviä yksiköitä ovat ESTEC (teknologiakeskus), ESOC (operatiivinen keskus), EAC (astronauttikeskus) ja ESRIN (maa-asemien keskus). Maa-asemat sijaitsevat eri puolilla maailmaa Euroopan Unioni ja ESA EU rahoittaa avaruustutkimuksen eri osa-alueita tutkimus- ja kehitystyötä rahoittavan puiteohjelman osana sekä EU:n omien avaruustoimintojen kautta. Kuudes puiteohjelma alkoi vuoden 2003 alussa ja avaruusaihe on mukana seuraavilla alueilla: tietoyhteiskunnan teknologiat, ilmailu ja avaruus ja kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit 5. Kuva 2.1 ESA/ESAn yksiköt 8

11 EU:n ja ESAn siteet ovat vahvistuneet viime vuosien aikana avaruustoiminnan tullessa yhä tärkeämmäksi osaksi Euroopan poliittisen ja taloudellisen roolin vahvistamisessa. Vuonna 2003 Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan Euroopan avaruussektorin tilasta. Laajennettuun eurooppalaiseen avaruuspolitiikkaan siirtyminen tukisi avaruusteknologian avulla kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn, laajenemisen ja kestävän kehityksen sekä turvallisuuden kehittymistä. Komissio esitti monivuotisen avaruusohjelman luomista ja ESAn muuttamista EU:n avaruusvirastoksi. 6 Taulukko 2.1 Eurospace/Euroopan avaruusmarkkinoiden jakaantuminen 2.2 Kaupallinen toiminta Euroopassa Avaruustoiminnan painopiste on siirtymässä kaupalliseen toimintaan. Kylmän sodan päättyminen poisti itä-länsi asetelman ja Eurooppa on mukana kansainvälisillä markkinoilla. Viimeisten 15 vuoden aikana Euroopan kiinnostus avaruutta kohtaan tieteen-, tutkimuksentekijän sekä myös käyttäjän ja edistäjän roolista on kasvanut. Ala tarjoaa mittavat laajenemismahdollisuudet kaupallisella sektorilla ja on kiinnostava tekijä alueiden kilpailukyvyn parantamisessa. Tällä hetkellä Euroopan avaruusteollisuuden markkinat jakautuvat kahtia. Institutionaalinen puoli on toiminnaltaan paikallista, säädeltyä ja sisäänpääsy markkinoille on vaikeaa. Tämän puolen toiminta liittyy usein läheisesti tutkimukseen ja tieteeseen. Kaupallinen puoli on erittäin kilpailuhenkistä, kehitys tapahtuu sykleissä ja on odottamatonta ja nopeaa. Kaupallisen puolen avaruustoiminta liittyy avaruusteknologiaan ja sen kaupallisiin sovelluksiin ja palveluihin. 7 Taulukko 2.2 Eurospace/Euroopan avaruusteollisuuden kehitys vuosina Vuoden 2002 tuloksen lasku johtuu Euroopalle oleellisten kaupallisten markkinoiden supistumisesta (maa-asemat ja niihin liittyvä laukaisutoiminta) Lukuja Euroopan institutionaalinen markkina-alue kasvoi vuonna 2002, mikä heijastaa kiinnostuksen Euroopan autonomian kehittämiseen sijoittamalla infrastruktuureihin, mm. liikenneverkkoihin. EU:n ja ESAn yhteinen Euroopan Galileo -satelliittinavigointijärjestelmähanke rakentaa maanosalle omaa paikannusjärjestelmää, mikä edesauttaa Euroopan autonomiaa. Suuntaus vahvistaa käsitystä avaruusteknologian strategisista mahdollisuuksista. Sivun taulukot antavat talouslukuja Euroopan avaruustoiminnasta. Taulukko 2.3 Eurospace/Euroopan avaruusteollisuuden liikevaihto, työllisyys ja tuottavuus/työntekijä vuonna 2002 Taulukko antaa yleiskuvan alan taloudellisesta merkityksellisyydestä ja eri maiden toiminnan profiileista. 9

12 ESAn pakollisiin ohjelmiin kuuluvat yleisbudjetti ja sen osat sekä tiedeohjelmat. Summalla kehitetään ja ylläpidetään mm. teknistä ja hallinnollista rakennetta. Valinnaiset ohjelmat ovat jaettu kuuteen alueeseen, kaukokartoitus, satelliittinavigointi, telekommunikaatio, laukaisujärjestelmät, miehitetyt avaruuslennot ja mikrogravitaatio. 4 Sivun taulukoissa näkyy muutamia ESAn ja vertailun vuoksi myös NASAn lukuja. Kaavio 2.4 ESA/ ESAn rahoituksen jakautuminen vuonna Budjetin jakautuminen eri osa-alueiden kesken, yksikkö miljoona euroa Yhteenlaskettu summa on 3642,9 miljoonaa euroa. Taulukko 2.5 NASA. Vertailun vuoksi NASAn budjettilukuja vuosilta , yksikkö on miljoona dollaria. Taulukko 2.6 ESA/ESAn rahoituksesta. ESAn budjetti vuodelta 2002, osallistumiset maittain, yksikkö prosenttia kokonaisbudjetista. Suomen osuus ESAn pakollisiin maksuihin on 1,34% niiden kokonaisbudjetista, kun vapaaehtoisiin ohjelmiin osallistumisprosennti on 0.43% ESAn vapaaehtoiohjelmien kokonaisbudjetista. 10

13 2.3 Avaruusalan toimijamaita Euroopassa Seuraavana on lyhyesti esitelty muutaman Euroopan maan avaruustoimintaa. Venäjä on luonnollisesti avaruustoiminnan yksi merkittävistä tekijöistä. Taloudellisesti merkittäviä toimijoita ovat myös Ranska, Saksa ja Italia, myös Iso-Britannia mainitaan. Euroopassa on kolme suurta avaruusalan yritystä, Astrium, jonka omistajia ovat Ranska, Saksa, Englanti ja Espanja, ranskalainen Alcatel ja italialainen Alenia. Euroopan satelliittihankkeet ovat pääosin näiden yritysten urakoimia 4. Seuraavassa on katsaus Venäjän, Ranskan ja Saksan sekä muutaman muun maan toimintaan. Ruotsi on esimerkkinä naapurimaan toiminnasta. Hyvät tiedot toimijoista saa tutustumalla niiden omiin internet-sivuihin Venäjä Venäjä lähetti ensimmäisen satelliitin avaruuteen vuonna 1957 ja on yksi avaruustoiminnan aloittajamaita. Tällä hetkellä Venäjän valtion alainen avaruusjärjestö RSA (Russian Space Agency), joka perustettiin vuonna 1992, toimii sosiaalisten ja taloudellisten tehtävien alueella ja edistää Venäjän kiinnostuksenkohteita avaruustoiminnassa maan avaruuspolitiikan määritelmien mukaisesti. Maan avaruustoiminta on avainasemassa Venäjän geopolitiikassa ja yksi maan korkean teknologisen osaamisen määrittelijöistä. Toiminta on määritelty yhdeksi valtion prioriteeteista ja se tähtää palvelemaan rauhanomaisia tavoitteita. Pääsuunnat toiminnassa ovat itsenäisen avaruuteen pääsyn turvaaminen, sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaiseminen, tiede, teknologiakehitys, joka tähtää kansantalouden parantamiseen sekä maan turvallisuuden parantaminen. Maa toimii yhteistyössä kansainvälisesti ja toimii usealla avaruustoiminnan alueella. 10 Euroopassa (lisäksi mm. Thales, Meteo France, Spot Image, CLS, Intespace, Scot, Geosys). Eri avaruustoiminnan alueet ovat edustettuina ja CNES:n vaikutuksesta mukaan on tullut myös alueellisia, pieniä ja keskisuuria teknologiayrityksiä, suunnittelutoimistoja, laite- ja ohjelmistovalmistajia. Lukuisat laboratoriot ja tutkimusryhmät tekevät työtä julkisen ja teollisen tutkimuksen yhdistämiseksi. Hankkeiden alullepanijoina ovat usein itse teollisuuden edustajat. Alueella on myös tiede- ja tutkimustoimintaa, perus- ja jatkokoulutusta, korkeakouluja, yliopistoja (ENSEEITH, INSA, ENIT, ENSTIMAC, UPS, ESC jne). Alueen omien internet-sivujen mukaan Keski-Pyreeneillä sijaitsee 9000 työpaikkaa, joista 2400 on CNES:llä ja sen sopimuskumppaneilla. Hankkijoita tai urakoitsijoita on 5500, tukimuslaitoksia 450 ja palveluyrityksiä 640. Cité de l espace on avaruustoiminnan elämyspuisto, joka on auki yleisölle. Keskus on yleisöä keräävä, informoiva ja viihdyttävä keskus, mikä tekee avaruusalueen toiminnasta yhä tunnetumpaa, lisää mielenkiintoa ja vaikuttaa näin asiantuntijajoukon ulkopuolisiin tahoihin. Puiston omistajina ovat mm. Toulousen kaupunki, eri ministeriöt, avaruusyhtiöt ja CNES. 12 Kuva 2.2 Cité de l'espace/näkymä Cité de l'espace'n alueesta Ranska Ranskalla on näkyvä rooli ESAn ohjelmissa. Vuonna 1961 perustettu CNES (Le Centre National d Etudes Spatiales) on yksi ESAn ohjelmien pääosallistujista. CNES on julkinen taho, joka ohjaa maan kansallista avaruustoimintaa tutkimus ja puolustusministeriön yhteydessä (Ministères de la Recherche et de la Défense). Pyrkimyksenään CNES:llä on vahvistaa maan kilpailukykyä ja osallistua korkeaan tieteelliseen toimintaan. CNES haluaa toiminnallaan edesauttaa avaruustoiminnasta syntyvän teknologian siirtymistä yhteiskunnan käyttöön ja sen tämänhetkisiin tarpeisiin sekä olla mukana tulevaisuuden tarpeiden tunnistamisessa ja teknologisten innovaatioiden syntymisessä. Maan toimialueet avaruusalueella ovat Maan ja Aurinkokunnan tutkimus, tietoliikenne- ja navigointisatelliitit ja avaruustiede. Näiden lisäksi maa osallistuu miehitettyjen avaruuslentojen parissa tapahtuvaan toimintaan ja kansainvälisen avaruusaseman (ISS) toimintaan. 11 Ranskan Keski-Pyreeneillä Toulousen ympäristössä sijaitsee lukuisia avaruusalan toimijoita. Alueella, joka markkinoi itseään yrityksille liiketoimitapaikkana, sijaitsee 22% maan ilmakehä- ja avaruustoiminnan töistä ja 50 % alan kaupallisista yrityksistä. Alcatel ja Astrium, Euroopan suuret telekommunikaatioyritykset sijaitsevat täällä, mikä tekee alueesta yhden johtavia toimijoita Saksa Julkisen tahon alainen Saksan avaruuskeskus DLR (Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfart) on mukana maan avaruustoiminnan suunnittelussa ja järjestää saksalaiset avaruuslentoohjelmat ja toiminnan. DLR toimii maan avaruustoiminnan edustajana kansainvälisillä areenoilla. Kuten CNES, pyrkii DLR: kin vahvistamaan maan teollisuutta, voi-mistamaan tutkimusta ja kehitystä ja kehittämään avaruustekniikkaa teolliseen tuotantoon ja palvelutoimintaan. DLR:llä on yli 30 instituuttia, testi- ja operointiyksikköä. Järjestön toiminta kattaa lukuisia avaruusalan eri alueita. Toiminta on tehokasta, lopputuotteeseen tähtäävää ja siihen osallistuu asiantuntijoita niin rahoituksesta, tieteestä ja tutkimuksesta kuin tekniseltä ja teolliselta puolelta. Kattavia tietoja löytyy DLR:n omalta sivustolta

14 2.3.4 Italia ja Iso-Britannia Kaksi muuta merkittävää avaruusalan toimijaa Euroopassa ovat Italia ja Iso-Britannia. Myös näiden maiden tavoitteena on edistää maittensa osaamista ja kilpailukykyä ja sen edistämiseen maiden kansalliset avaruusjärjestöt tekevä työtä. Tietoa toiminnasta löytyy 14, 15 internet-sivustoilta Alankomaat Alankomaiden avaruustoiminta painottuu ESAn ohjelmiin. Ilmailu ja avaruusohjelmien virasto NIVR (Nederlands Instituut voor Vliegtuigontwikkeling en Ruimtevaart), on säätiö, joka pyrkii kehittämään maan avaruustoimintaa lähinnä teollisuuden alueella. Tieteellisen tutkimuksen järjestö SRON (National Institute for Space Research) taas vastaa avaruusalueen tieteellisestä toiminnasta. Tahot toimivat yhteistyössä keskenään, yliopistojen ja ESAn kanssa. 16 Alankomaiden Noorwijkissa sijaitsee Euroopan suurin teknologiakeskus, ESAn avaruustutkimus- ja teknologiakeskus ESTEC. ESAn jäsenmaat kehittävät projektejaan yhteistyönä mittakaavassa, joka ei olisi yksittäíselle maalle mahdollista. Yli 2000 erityisosaajaa toimii eri avaruusalan projekteissa. 17 ESTE- Cin toiminta suuntautuu myös yleisölle, keskuksessa on pysyvä avaruusnäyttely, jota markkinoidaan koululaisille ja matkailijoille. Lisäksi tiloja vuokrataan yksityiskäyttöön Ruotsi Ruotsin avaruustoiminta perustuu ESAn kanssa tehtävään yhteistyöhön. Avaruusvirasto (Rymdstyrelse) toimii kansainvälisen yhteistyön koordinoijana ja vastaa valtion rahoittamasta avaruustoiminnasta tutkimuksen ja kehitystyön osalta. Avaruusvirasto toimii elinkeinoministeriön alaisena ja saa rahoituksensa opetusministeriöltä. Svenska Rymdaktiebolag (Swedish Space Corporation, SCC) on valtion omistama yritys, joka saa toimeksiannot avaruusvirastolta ja toteuttaa tekniset osuudet avaruustoiminnassa. Julkisessa ava-ruustoiminnassa on mukana lisäksi muita rahoitus-, neuvonta - ja tutkimuselimiä. 16 Pääalueet Ruotsin avaruustoiminnassa ovat astronomia, avaruusfysiikka, astroparticlephysics, ilmakehän tutkimus, astrobiologia, miehitetyt avaruuslennot ja mikropainovoimatutkimus 17. SCC:n toiminnasta avaruusteknologian alueella löytyy hyvät tiedot yrityksen internet-sivuilta. 20 Kuva 2.3 ESA/ESTECin teknologiakeskus Noordwijkissa Suomalais-hollantilaista yhteistyötä NASAn ilmakehäsatelliitti EOS-Auran mukana laukaistiin suomalaishollantilaisena yhteistyönä toteutettu mittalaite OMI. Satelliitin mittalaitteineen on määrä tutkia Maan ilmakehää ja selvittää ilmanlaatua, otsonikatoa ja ilmastonmuutosten syitä. Ilmatieteenlaitos on koordinoinut laiterakennusta hollantilaisten kumppaneiden sekä NASAn kanssa ja tulee myös tieteellisesti hyödyntämään mittaustuloksia. Yhteistyöhanketta on rahoittanut Tekes 10 miljoonalla eurolla, kokonaisbudjetti on 42 miljoonaa euroa. Saatavilla: ESAn ja Kiinan yhteistyötä Kiinan ja ESAn (Euroopan avaruusjärjestö) ensimmäinen yhteistyöhanke on kahden Double Star satelliitin projekti. Kiinan kansallinen ava-ruushallinto laukaisi TC-2, toisen Double Star satelliiteista, ESAn kahdeksan tieteellistä havaintolaitetta osallistuvat tiedonkeruuseen maapallon lähiavaruudesta sekä Maan magneettikentän ja aurinkotuulen vaikutuksista toisiinsa. Laukaisu on tärkeä askel Euroopan ja Kiinan avaruusyhteistyölle. Saatavilla: 12

15 3. Suomi avaruustoiminnassa 3.1 Yleistä Suomi lähti mukaan avaruustoimintaan 1980-luvun puolivälissä tekemällä yhteistyötä silloisen Neuvostoliiton ja Ruotsin kanssa kahdenvälisillä hankkeilla. Suomi liittyi ESAn liitännäisjäseneksi vuonna 1987 ja jäseneksi vuonna 1995, minkä seurauksen maan avaruusteollisuus alkoi laajeta. 4 Avaruusalan menetelmät mahdollistavat tiedon ja osaamisen tehokkaan hyödyntämisen. Tiede- ja teknologiapoliittiset näkökulmat ja yhteiskunnan tarpeiden tyydyttäminen ovat Suomen avaruustoiminnan perusta. Avaruustieteen taso on kansainvälisellä tasolla ja teollinen liiketoiminta on kasvanut. Oleellista on ylläpitää osaamista ja turvata alan jatkuvuus. ESA:n toimet Suomea kohtaan ovat päättyneet ja kausi on kriittinen avaruustoiminnan kannalta. Toiminnan kehittäminen teollisuuden näkökulmasta korostuu ESAn teollisuuspolitiikan muuttumisesta kilpailuhenkisemmäksi. Suomi panostaa satelliittilaitteiden valmistuksen, satelliittikaukokartoitukseen, -tietoliikenteeseen, -navigointiin ja -paikannukseen sekä avaruustieteeseen. Avaruustoimintaa vahvistetaan satelliittitietoliikenteen kasvualoilla ja liiketoimintaa laajennetaan ESA:n ulkopuolisille markkinoille. Kansalliset hankkeet pyrkivät laajentamaan avaruustekniikan ja sen menetelmien käyttöä, vahvistamaan teknologista kilpailukykyä ja tukemaan kansainvälisen yhteistyön hyödyntämistä. Avaruustieteen kansainvälistä tasoa pyritään ylläpitämään osallistumalla valikoidusti kansainvälisiin satelliittihankkeisiin. 1Tekniikka pyritään ottamaan tehokkaasti käyttöön ja sen katsotaan lisäävän uutta tietoa, yritystoimintaa, palveluiden tehoa sekä parantavan elämänlaatua. Kilpailukykyä parannetaan tuotannon, palvelusektorin ja liiketoiminnan kehittämisellä. Avaruustoiminnasta syntyvät sovellukset pyritään saamaan elinkeinoelämään tuottamaan taloudellista hyötyä. Uusien avaruusalan teknologioiden ja teknologiamurrosten ennakoiminen lisää teknologian painopistealueiden ja avaruusalan tiedon synergiaa. Alkuvaiheen toiminnalle tärkeä menestystekijä on yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja loppukäyttäjien yhteistyö. Tätä tukevilla toimenpiteillä on ensiarvoinen merkitys yritysten ja tutkimuslaitosten teknologiahankkeiden vetovoimaisuuteen ESAn ja muiden järjestöjen foorumeille Jäsenyydet Suomi kuuluu kansainvälisiin avaruusjärjestöihin, viereisellä sivulla on taulukko jäsenyyksistä. Lisäksi Suomi liittyi heinäkuussa 2004 ESO:on, Euroopan Eteläiseen Observatorioon, minkä myötä suomalaiset pääsevät käyttämään maailman suurimpia teleskooppeja Toimijat Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimii Avaruusasiain neuvottelukunta, joka on laatinut kansallisen avaruusalan strategian. Suomen avaruustoimintaa koordinoi Tekes. Tutkimuksen ja kehitystyön pääasiallisina rahoittajina toimivat Suomen Akatemia avaruustieteen puolella, Tekes teknologiakehityksessä sekä yliopistot ja eri ministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset. Taulukko 3.1 Suomalaisten jäsenyydet kansainvälisissä avaruusjärjestöissä JÄRJESTÖ JÄSEN SUOMESSA COSPAR, Committee of Space suomalainen COSPAR -toimikunta Research ESA Tekes EUMETSAT, European Meteorological Satellite Organi- Ilmatieteen laitos sation EUTELSAT, - Telecommunications Satellite Organisation INMARSAT, International Maritime Satellite Organisation EARSel, European Association of Remote Sensing Laboratories COSPAR-SARSAT, COSPAR- Search and Rescue Satellite Finnish Space Committe Ministry of Trade and Industry Sonera Sonera Helsingin Yliopisto Kaavio 3.2 Tekes/Suomen avaruustoiminnan hallinnosta Tekes Project funding/ national programmes Coordination of ESA relations Funding of Finnish ESA activities EU space RTD policy Suomen Rajavartiosto Government Ministry of Education Academy of Finland Research funding/ national programmes Space science Bilateral activities PhD programmes Other ministries Ministry of Transport and Communications Ministry of the Environment Ministry of Defence Ministry for Foreign Affairs Bilateral activities Secretariat of the Finnish Space Committee 13

16 3.3.1 Instituutit, tutkimuskeskukset, yliopistot ja korkeakoulut Suomen avaruustoiminnassa on mukana monia instituutteja ja tutkimuskeskuksia. Ne ovat pääosin valtion rahoittamia ja toimivat yliopistojen ja korkeakoulujen yhteydessä tai niiden kanssa yhteistyössä. Yritysvetoinen Turku Science Park toimii yhteistyössä tieteen, tutkimuksen ja yritysten kanssa. Yliopistot ja korkeakoulut toimivat opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja tekniikan alueilla. Yritystoiminta syntyy usein eri tahojen yhteistyöstä, esimerkiksi ESAn ohjelmiin osallistujat ovat näiden toimijoiden yhteistyöryhmiä. Julkisen sektorin ja yritysten lisäksi avaruustoiminnassa on mukana aktiivisia harrastajaryhmiä, jotka osaltaan jakavat tietoa ja toimivat innostajina alueella. Seuraavissa luetteloissa on Suomen avaruustoimintaan osallistuvia tahoja Yritykset Suomessa avaruusalalla toimii yrityksiä, jotka ovat usein yhteyksissä alan yksiköihin ja saaneet alunsa tutkimustoiminnasta. 4 Lisäksi toimivat mm. CCC Group Pohjois-Suomessa, Vaisala Oyj Helsingissä ja Vantaalla. Kuva 3.1 Tekes/Avaruustoiminnassa toimivia yrityksiä Suomessa Sodankylä Invers Sodankylä Geophysical Observatory Taulukko3.3 Suomen avaruustoiminnassa mukana olevat tutkimusyksiköt, -keskukset ja instituutit INSTITUUTTI; KESKUS Geodeettinen laitos Geologian tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Merentutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Millilab (TKK:n ja VTT:n yhteislaboratorio, ESAn ulkoinen laboratorio) Sodankylän Geofysiikan Observatorio Suomen Ympäristökeskus Turku Science Park Ltd VTT, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus TOIMINTA_ALUEESTA, mm. kartoitus maankamaran tutkimus ja kartoitus ilmakehän tila, avaruus ym., ottanut vastuun Suomen avaruustoiminnasta meritieteellinen tieto metsäympäristön tutkimus millimetriaaltotutkimus, -palvelut geofysikaaliset mittaukset ja tutkimus ympäristön tutkimus innovaatioympäristö, yhteistyössä mm. yrityksiä, tutkimusyksiköitä, korkea- ja ammattikouluja tutkimusorganisaatio, teknologia- ja tutkimuspalvelut Kemi Selmic Oulu Detection Technology Elektrobit PJ Microwave Specim, Spectral Imaging University of Oulu VTT Electronics Seinäjoki FinnSat Tampere Coherent Tutcore Metso Powdermet Patria Synopsys Rauma CLS-Engineering Turku Aboa Space Research Opteon Tumo Turku Technology Centre University of Turku Kirkkonummi Metsähovi Radio Observatory Finnish Geodetic Institute Artic Circle Halli Patria Jyväskylä Jyväskylä Accelerator Laboratory Nanoway Joensuu Arbonaut Nanocomp Mikkeli Environics Järvenpää Aerial Vantaa Fastrax Stora Enso Forest Consulting Suunto Helsinki Academy of Finland Componeering Finnish Environment Institute Espoo Finnish Forest Research Institute, AL Safety Design Finnish Institute of Marine Research Envia Finnish Meteorological Institute Geological Survey of Finland Finnish Space Committee Helsinki University of Technology FM-Kartta Lightweight Structures Nokia Research Center Photogrammetry & Remote Sensing Novosat Radio Laboratory Tekes Space Laboratory University of Helsinki Heptagon Inpho Technology Metorex Metria Finland Millilab Millimetrewave laboratory of Finland Space Systems Finland Toikka Technical Research Centre of Finland Ylinen Electronics Note: Ylinen Electronic is located in Kauniainen, a city located wholly within the boundaries of Espoo Taulukko 3.4 Suomen avaruustoiminnassa mukana olevia korkeakouluja ja yliopistoja YLIOPISTO, KORKEAKOULU Helsingin Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Kuopion Yliopisto Lapin Yliopisto Oulun Yliopisto Teknillinen Korkeakoulu Turun Yliopisto LAITOS; YKSIKKÖ Fysikaalisten tieteiden laitos Tähtitieteen laitos ja Observatorio Kiihdytinlaboratorio Kliininen fysiologia Ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutti Fysikaalisten tieteiden laitos Avaruustekniikan laboratorio Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Kevytrakennetekniikan laboratorio Radiolaboratorio Metsähovin radiotutkimusasema VISPA, Väisälän Avaruustutkimuskeskus (Tuorlan Observatorio +Avaruustutkimuslaboratorio) Teoreettinen fysiikka 14

17 3.4 Pääasialliset toiminta-alueet Suomen tämänhetkinen avaruustutkimus ja kehittämistoiminta tukeutuu ESAn ohjelmiin. Suomi osallistuu ESAn pakollisten ohjelmien lisäksi valinnaiseen teknologiaohjelmaan, kaukokartoitus-, navigointi- ja tietoliikenneohjelmiin. Lisäksi Suomella on kahdenvälisiä, multilateraalisia ja kansallisia hankkeita. Osaalueisiin liittyy perus- ja soveltavaa tutkimusta ja liiketoimintaa sekä sovellusten hyödyntäjiä Avaruustiede ja tutkimus Avaruustiede tutkii maailmankaikkeuden ilmiöitä. Avaruustiedettä tehdään avaruus- ja tähtitieteen, fysiikan ja geotieteiden yksiköissä. Satelliitteihin sijoitetuilla mittalaitteilla tehdään tähtitiedettä ja tutkitaan Aurinkokuntaa ja lähiavaruutta. Oleellinen osa on myös laitekehityksellä ja -rakennuksella sekä uuden tutkijapolven koulutuksella. Uusina alueina ovat perusfysiikka ja mikropainovoimatutkimus mm. avaruuslääketieteen osana. Suomi on osallistunut kansainvälisiin avaruustiedeohjelmiin noin viidentoista vuoden ajan mm. avaruustutkimuksessa käytettävien satelliittien ja niiden tutkimusinstrumenttien puitteissa. rakentamisessa ja tietoliikenteessä. Kaukokartoitukseen liittyy perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä laiterakennusta Paikannussatelliitit Paikannussatelliitit tarjoavat paikkatietoja lukuisiin tarkoituksiin. Tekniikasta on apua kartoituksessa, laivojen, ajoneuvojen ja laitteiden paikannuksessa ja ohjauksessa. Paikannusjärjestelmien käyttö on jatkuvassa kasvussa ja hyödyntäjinä Suomessa ovat erityisesti teollisuus, tutkimuslaitokset ja julkiset tahot. Suomi on mukana EU:n ja ESAn yhteisessä Galileo -satelliittinavigaatiojärjestelmähankkeessa. 1,5 Ensimmäinen siviilikäyttöön tarkoitettu satelliittinavigointijärjestelmä tullee toimimaan Yhdysvaltain GPS- ja Venäjän GLONASS paikannusjärjestelmien kanssa maailmanlaajuisen standardin mukaisesti taaten globaalit satelliittipaikannusmahdollisuudet 18. Kaavio 3.5 Tekes/Suomen avaruustoiminnan rahoitus , yksikkö miljoona euroa Avaruusteknologia Avaruusteknologian tuotteet ja palvelut syntyvät usein tiede- ja tutkimustoiminnan kautta. Suomen avaruusteollisuus rakentaa mm. alijärjestelmiä, laitteita, komponentteja sekä ohjelmistoja ja palveluita satelliittitoimintaan. Alueella on voimakas kilpailu ja erikoistuminen on oleellista pärjäämiselle. Suomessa laiteval-mistuksessa toimivat mm. Patria ja Ylinen. Suomi osallistuu ESAn GSTP teknologiaohjelmaan, jossa kehitetään teollisuuden ja teknologian lähtökohdista laitteita avaruustoimintaan. Tällä hetkellä käynnissä oleva ohjelma, AVALI- Avaruusteknologiasta liiketoimintaa, keskittyy tutkimuksen ja kaupallisen toiminnan yhteistyön kehittämiseen Satelliittitietoliikenne Oleellinen satelliittitietoliikenteen käyttöalue Suomessa on tieto- ja viestintäteknologia. Suomalaiset operaattorit käyttävät kansainvälisten satelliittitietoliikenneyritysten, INTELSATin, EUTELSATin, INMARSATin palveluja. Yritykset toimivat mm. satelliittivastaanottimien, antennien, multimediapäätteiden ja tietoliikennepalveluiden alueilla. Tämän alueen toiminta on liikenne- ja viestintätoimintaa ja sitä kautta saatavat tulot näkyvät usein muiden alojen tuottoina, vaikka suuri osa teknologiasta siirtyy avaruustoiminnasta. Satelliittitietoliikenne on avaruustoiminnan alue, joka synnyttää kaupallisia sovelluksia. Kaavio 3.6 Tekes/ESAn ohjelmien maksut , Tekes ja KTM Sääsatelliitit ja kaukokartoitus Suomessa kaukokartoitustoiminta painottuu julkisiin tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Sääsatelliitteihin ja lentolaitteisiin sijoitetuilla mittalaitteilla kerätään aineistoa kartoituksen, meteorologian, ympäristön, mm. jää- ja lumitilanteen, maan ja metsien valvonnan ja arvioimisen sekä tieteellisen työn tarpeisiin. Aineistoa hyödynnetään taloudellisesti merkittävillä alueilla, joko paikallisesti tai maailmanlaajuisesti mm. kuljetuksessa, maa- ja metsätaloudessa, 15

18 3.5 Teknologiaohjelmat Suomi on ollut mukana teknologiaohjelmissa, joiden tarkoituksena on parantaa Suomen avaruusteknologian ja -toimintojen kilpailukykyä. Avaruustoiminnan taloudellisen kilpailukyvyn edistämiseksi juuri teknologian kehittäminen ja sovellusten saaminen kaupallisille markkinoille on oleellista. ESA tilaa Suomelta avaruusteknologiaa miljoonalla eurolla vuosittain 6. Ohjelmia koordinoi Tekes ja sen internet-sivuilta löytyy lisätietoja hankkeista ja niiden arvioinnista. GLOBE kaukokartoitusohjelma ( ) pyrki lisäämään tutkimustiedon siirtymistä kaupallisiin sovelluksiin yhteistyötä tukemalla. Ohjelman katsotaan saavuttaneen päämääränsä, seurauksena syntyi korkeatasoisia sovellutuksia. Tutkimuksen ja yritysmaailman kohtaaminen koettiin puutteellisena ja tämän edistämiseksi tarvitaan yhteistyön ylläpitämistä ja yhteistyötä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. 7 Budjetti oli keskimäärin 9 miljoonaa euroa 8. SPACE avaruuslaitetekniikkaohjelma ( ) keskittyi avaruusteknologiaan satelliittien rakenteiden, avaruuselektroniikan ja ohjelmistoteknologioiden alueilla. Ohjelman seurauksena yritysten kilpailukyky Euroopan markkinoilla parani huomattavasti. Jatkossa kehitys tulee turvata osaajien jalansijan saamiseksi liikemaailmaan. Puutteena koettiin tietotaidon siirtyminen tutkimuksesta teollisuuteen, vaikka teknologian ja teollisuuden kesken tiedonvaihto olikin sujuvaa. 7 Budjetti oli noin 16 miljoonaa euroa. 9 NAVI -henkilökohtaisen navigointiohjelman ( ) tavoitteena oli kehittää matkapuhelinverkon paikannuspalveluja, laitteita, ohjelmistoja ja eri palveluja kysynnän ja teknologian puitteissa. Ohjelman seurauksena Suomeen syntyi mobiilipaikannusklusteri, jonka yhteistyö jatkuu ohjelman päätyttyä. Paikannusteknologian edistämiseksi ehdotetaan panostamaan alueen pitkäjänteiseen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. 10 Ohjelman rahoitus oli noin 17 miljoonaa euroa 11. Antares -avaruustutkimusohjelma ( ) on käynnissä oleva avaruustieteeseen ja kaukokartoitukseen keskittyvä ohjelma. Sen seurauksena syntyy uusia astronomian ja avaruusfysiikan tuloksia, tulevaisuudessa on oleellista toiminnan jatkuvuuden turvaaminen tutkimustyön jatkuvuuden mahdollistamisella. 7 Ohjelman budjetti on noin noin 11 miljoonaa euroa. 12 AVALI -avaruusteknologiasta liiketoimintaa -ohjelma ( ) on käynnissä ja keskittyy avaruusliiketoiminnan kehittämiseen kahdella alueella, sekä avaruuslaitteiden ja ohjelmistojen että sovellusten (kaukokartoitus, satelliittitietoliikenne ja -navigointi) osalta. Oleellinen piirre ohjelmassa on ollut kaupallisten tuotteiden tai toiminnan kehittäminen ESAn toiminnan ulkopuolisille markkinoille. Ohjelman budjetti on noin 15 miljoonaa euroa 13. Ohjelma on kesken ja tuloksia tehdään tällä hetkellä, tarkkoja 14, 15, 16 tietoja saadaan ohjelman päätyttyä. (Liite 1. Tekes/Suomen osallistumisesta avaruusteknologiahankkeisiin) Kuva 3.2 ESA/Mars Express -luotaimen ottama kuva Mars-planeetan Arsia Mons tulivuoresta Suomalaiset ovat olleet mukana luotaimen rakentamisessa. Maailman suurin avaruuspeili Turkuun ESAn Herschel-satelliitin peilin hionta ja kiillotus on tärkein avaruushanke, mihin suomalaiset ovat koskaan osallistuneet. Maailman suurin kuljetuskone Airbus A ST Beluga tuo peilin aihion Turkuun, josta se kuljetetaan Tuorlan observatoriolle, jossa peili hiotaan ja kiillotetaan. Peili tulee keräämään valoa kolmelle eri havaintolaitteelle Herschel satelliitissa, joka tutkii syntyviä galakseja sekä muita kohteita. Satelliitti on määrä laukaista avaruuteen vuonna Samalla Tuorlaan kuljetetaan ESAn AMD-Aeolus -sääsatelliittiin työstettävä peili. Mikäli tulevaisuudessa sääsatelliitin tulokset ovat toimivia, rakennetaan satelliitteja sarja kattamaan koko Maata. Satelliitti tehdään havainnoimaan pilviä kolmiulotteisesti, jolloin sääennusteet saataisiin erittäin tarkoiksi. 16

19 4. Avaruuskeskus Helsinkiin? 4.1 Yleistä Iso osa maan avaruustoiminnasta sijoittuu Helsingin seudulle. Otaniemen ja Kumpulan avaruustoimintakeskittymät luovat pohjaa mahdolliselle toiminnan kehittämiselle Helsingissä. Ilmatieteen laitos, joka on siirtymässä Kumpulan kampusalueelle yhdessä Merentutkimuslaitoksen kanssa, on maan kansainvälisesti näkyvin avaruustoiminnassa mukana oleva taho. Helsingin Yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitoksen kanssa nämä kolme muodostavat Kumpulaan merkittävän osaamiskeskittymän, jossa kaikki hyötyvät toistensa läsnäolosta. Muiden julkisten toimijoiden ohella pääkaupunkiseudulla toimii yrityksiä, jotka hyödyntävät avaruusteknologiaa. Avaruustoiminta sai erilaisia painotuksia asiantuntijayhteyksissä, haastatteluissa ja puhelinkeskusteluissa. Alan innovatiivisuus ja sen perustuminen tieteelle ja tutkimustyölle korostui. Suomen osaaminen on korkealla tasolla ja yhteistyötä on kansainvälisesti niin julkisen kuin yksityisen sektorin kanssa. Avaruustoiminnasta tulonsa saavien määräksi arvioidaan noin 300 henkilöä koko maassa. Kriittisen massan osaajien ympärille syntyvän toiminnan lähtökohdaksi arvioidaan olevan samainen 300 henkilöä. Tämän hetken toiminta on siis pitkälle samansuuruinen kuin mahdollisen uuden alueen lähtökohtainen laskennallinen henkilömäärä, jolloin olemassa olevan osaamisen yhteyteen rakentuva toiminta on realistinen lähtökohta uuden toimintayksikön sijoitusta mietittäessä. Yksi asiantuntijayhteyksissä esiin tullut tarve oli toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Alueen rahoitus on pientä, toiminta on tarvelähtöistä ja käytännönläheistä. Pitkäkestoisen tutkimuksen mahdollistaminen oli asia, jota tulisi tukea yksiköiden oman rahoituksen jatkuvuudella. Suomen neuvottelukuvan avaruushankkeissa ja niihin liittyvissä neuvotteluissa kansainvälisellä areenalla koettiin puuttuvan. Alueen kasvumahdollisuudet tuottavassa toiminnassa liittyvät pitkälti teknologiansiirtoon, jossa avaruusalan tuotteita ja palveluita kehitetään liike- ja teolliseen toimintaan. Sovellus- ja lisäarvoteollisuus on ala, jossa toimijoita tarvitaan, ja jossa uudet innovaatiot ja suuret liikevaihdot ovat mahdollisia. Tiedonsiirto tutkimuksesta liike-elämään koettiin yhä ongelmalliseksi. 4.2 Mahdollisuudet kaupungille, ideoita Tiede, tutkimus, tekniikka ja elinkeinoelämä Avaruustoiminta on osoitus kansakunnan tutkimuksen tasosta ja teknologisesta kypsyydestä. Alueen kaupallistuminen on myös syy tehostaa toimintaa. Tieteellinen tutkimus ja tekniikka voivat vaihtaa osaamistaan ja kehittyä yhdessä, mikäli sille luodaan edellytyksiä. Tiedonsiirto elinkeinoelämään helpottuu, mikäli fyysiset yhteydet ovat mutkattomat ja toiminnalle löytyy tukipalveluita, yritystoiminnan ohjausta, hautomotoimintaa yms. Euroopan testaus- ja muita erikoistiloja täydentävien tilojen sijoittaminen keskukseen tekisi siitä kansainvälisesti kiinnostavan. Erikoistilat sijoittuvat globaalisti ja niitä hyödynnetään maiden rajojen yli. Mielenkiintoisena yksityiskohtana asiantuntijakeskusteluissa tuotiin esiin myös avaruustoiminnassa hyödynnettävien laitteiden ym. kierrätys. Voisiko Suomi toimia kierrätyspisteenä Venäjän ja Euroopan välillä, mahdollisesti kansainvälisesti? Suomen profiloituminen avaruusalan osaajaksi Avaruustoiminnan näkyvyys parantaa Suomen neuvottelukuvaa kansainvälisissä yhteyksissä. Alueellinen avaruustoiminnan sijoitus tai toimintaan osoitetut tilat on syytä suunnitella siten, että niihin profiloituu alan toiminta. Tutkimus, rahoitus, alan opetus ja erilaisten tukipalveluiden rakentuminen voivat kehittyä, jos toimintaan osoitetaan toisiinsa läheisessä yhteydessä olevia tiloja. Lisäksi erilaiset palvelut löytäisivät käyttäjänsä vaivattomasti Kaupunkikuva, osaaminen Avaruustoiminta on kilpailukykyinen, kansainvälinen ala ja sillä voi olla mahdollisuuksia kaupungin näkyvyyden parantamiseen taloudellisten tulosten ohella. Kehittyneiden maiden välisessä kilpailussa osaaminen ja siihen panostaminen ovat kaupunkien kilpailukyvyn parantajia. Avaruustoiminta suuntautuu kansainvälisyydellään maasta ja kaupungista ulospäin. Sillä on mahdollisuuksia toimia näkyvästi ja lisätä sitä kautta kaupungin tunnettuutta. Se on korkean osaamisen ala ja kaupunkikuvan mahdollinen korottaja Tiedotus- ja yleisötoiminta Euroopan avaruuskeskukset toimivat usein myös näyttämöinä yleisölle, jolloin kiinnostus asiaa kohtaan tehdään vaivattomaksi. Yleisötoiminnassa korostuu tiedotus, jopa koulutus, nuorten kiinnostus alaa kohtaan voidaan saada heräämään jo varhain ja ala saa tulevaisuuden työntekijöitä. Tutkimustulosten esittely esim. posterein yleisölle voi avata aluetta myös ulkopuolisille. Näkyvä toiminta lisää julkisen ja yksityisen sektorin kiinnostusta, mikä vaikuttaa taloudelliseen toimintaan. Puolustussektorin, ympäristöntutkimuksen ja muiden alan alueiden mahdollisuudet toimia attraktiona sopivat informaatioyhteiskunnan profiiliin ja niitä voisi hyödyntää. Turistien kanssa keskustellessani korostuivat Suomen revontulet. Keskus voisi hyödyntää Ilmatieteen laitoksen revontulitutkimusta ja käyttää silmiötä matkailuvalttina. Helsinki voisi toimia alan tiedotuksessa. Myös sää- ym. kartat ja paikannussovellukset ovat yleisöä kiinnostavia aiheita. Avaruustoimintaan on mahdollista liittää vapaa-ajan toiminta, mahdollisesti yhteydessä avaruusalan lukuisten, aktiivisten harrastajaryhmien kanssa. 17

20 4.3 Kriteerit avaruustoiminnan sijoittamiselle Tiedonvaihto ja yhteistyö, osaamiskeskukset Koska avaruustoiminta on poikkitieteellistä, sen fyysiset yhteydet tiede- ja tutkimuslaitoksiin, alan instituutteihin ja yrityksiin ovat tärkeitä. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja niiden yhteydessä toimivat tiede- ja teknologiakeskukset vauhdittavat seudun taloudellista kasvua. Yritys- ja tutkimusyhteisöjen vaivaton kohtaaminen lisää tiedonvaihtoa ja auttaa synnyttämään uutta. Osaamiskeskukset mahdollistavat tällaisen toimintaympäristön ja ovat uuden tiedon ja taidon keskittymiä. Innovatiivinen ympäristö varmistaa myös avaruustoiminnan jatkuvuuden. Avaruustoiminnan sijoittaminen osaamiskeskuksen yhteyteen tai uuden keskittymän suunnitteleminen tulevat kyseeseen, kun mietitään avaruustoiminnan sijoittamista. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa painottivat synergiaetujen tärkeyttä ja seikka on olennainen sijoituspäätökselle Osaajien verkko Avaruustoiminta vaatii koulutettua henkilökuntaa. Avaruustutkimus ja -tiede ovat perustana avaruusteknologian kehittymiselle. Yhteistyö tiede ja tutkimuslaitosten sekä alan insinöörien ja opiskelijoiden kesken on oleellista sovellutuksien synnylle. Taloudelliset hyödyt tulevat liiketoiminnan kautta, ja avaruusalan yritykset syntyvät usein tutkimuksen kautta tulleiden innovaatioiden seurauksena. Yrityksissä syntyvät ideat vaativat usein myös tuotantotiloja. Tietoteknistyminen on lisännyt henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä. Osaamiskeskuksen ympäristössä tulee olla varauksia kaikille toiminnoille. Osaamisen kansainvälinen rooli vaatii keskittymiltä merkityksellistä kokoa, esiin tullut kriittinen massa oli 300 henkilöä Kuva 4.1 Korkean osaamisen sijoittuminen Helsingissä 5 14 AVARUUSOSAAMISTA 9 KORKEAN OSAAMISEN KEHÄ TIEDEAKSELI JA YKSIKÖT TEKNOLOGIAKESKITTYMÄ KORKEAKOULU- TAI YLIOPISTOVETOINEN OSAAMISKESKITTYMÄ 1 Kuva 4.2 Julkisen liikenteen verkko, nykyinen ja Yleiskaava 2002:n mukainen suunniteltu raideliikenne sekä osaamisverkostoon liittyvä bussiliikenne (Tiedelinja ja Jokeri). Reiteillä 300 m:n kävelyetäisyyspuskuri, avaruustoiminnan aikaperspektiivin ollessa monia vuosia puskuri on sidottu pysäkeiden sijaan ratalinjauksiin (mahd. uudet pysäkit ja muutokset). JULKINEN LIIKENNE OTANIEMI TKK: Avaruustekniikan -, Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen - ja Kevytrakennetekniikan laboratorio, Radiolaboratorio Geologian tutkimuskeskus Millilab, VTT Yritykset: Heptagon, Inpho Technology, Metria Finland 2. Suomen Ympäristökeskus 3. Helsingin Yliopisto,Tähtitieteen laitos, Observatorio 4. Kumpulan kampus: Fysikaalisten tieteiden laitos, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos 5. Metsäntutkimuslaitos AL Safety Design 7. Envia 8. Metorex 9. Space Systems Finland 10. Insinööritoimisto Toikka Oy 11. Suomen Akatemia 12. Componeering, Nokia Research Center 13. FM-Kartta 14. Novosat 15. Tekes 16. Fastrax, Suunto 17. Stora Enso Forest Consulting 18. Vaisala 2 km 2 km Liikenne Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä osaamiskeskittymän sijainnille. Osaamiseen liittyvät toiminnot on tehtävä mahdollisimman helposti saavutettaviksi, erityisesti, kun on kyseessä innovatiivinen, jatkuvasti kehittyvä ala, jolle on oleellista tutkimus, koulutus ja jo opiskeluaikana tapahtuvaan työskentely. 18

21 Hot Spot ajattelussa kaupungin sisällä on tapaamisverkosto, jonka osa on osaamisen keskus. Avaruustoiminta yhtenä Helsingin hot spottina täydentäisi jo olevaa osaamis- ja tapaamisverkostoa. Helppo liikenteellinen saavutettavuus on oleellista tapaamisverkon osille. Julkisen liikenteen sujuvuus ja henkilöliikenteen vaivattomat yhteydet ovat tärkeitä tekijöitä sijoitusta mietittäessä. Avaruustoiminnassa laitteiden tuotanto määrät ovat hyvin vaihtelevia, mitta- ym. laitteiden muutamasta yksiköstä, paikannuslaitteiseen. Suuren mittakaavan tuotanto hakeutuu alueille, jossa valmistuskustannukset ovat taloudellisia, mutta pienen mittakaavan tuotanto on usein tutkimusyksiköissä ja pien- sekä keskisuurissa yrityksissä tapahtuvaa. Yksiselitteistä sijaintikriteeriä kumipyöräliikenteen suhteen on vaikea määritellä Maankäytön ja avaruustoiminnan lähtökohdat Tärkeitä kysymyksiä sijoituksessa ovat kaupunkisuunnittelun ja itse avaruustoiminnan lähtökohdat. Avaruustoiminnan sijoittamisella alan toimivuuteen voidaan vaikuttaa edistävästi. Avaruustoiminta tarvitsee hyvät liikenneyhteydet, aluevarauksia niin julkiselle kuin yksityiselle toiminnalle ja toiminnan laajenemiselle mm. teolliseen suuntaan. Myös tietoliikenteen kehitys alueella on oleellista. Avaruustoiminta on luonteeltaan kansainvälistä ja se toimii enemmän Helsingistä ulospäin kuin sisäänpäin ja siksi sen sijoittaminen avaruustoiminnan lähtökohdista on oleellista. Sijainti jo olemassa olevan ja toimivan osaamisen läheisyydessä on tärkeää ja myös taloudellista. Kaupunkikuvallisesti avaruustoiminta voisi olla näkyvää osaamista ja sen sijoitus korostaa kaupungin profiilia. Kuva 4.3 Avaruustoimintaan soveltuvia, osaamisverkkoon nivoutuvia, merkittäviä rakennusalueita (Yleiskaava 2002) MERKITTÄVÄT RAKENNUSALUEET Kuva: Tarkastelualueet MERKITTÄVÄT RAKENNUSALUEET 2 km 2 km 4.4 Vaihtoehdot sijainnille, alueiden tarkastelu ja ideat Olen valinnut edellisten sijoituskriteerien tarkastelulla neljä avaruustoiminnalle hyvin soveltuvaa aluetta, joita tarkastelen niiden eri, avaruustoiminnalle tärkeiden ominaisuuksien kannalta. Seuraavilla sivuilla aluieita on tarkasteltu ja ideoitu avaruustoiminnan kannalta. 19

22 KUSTAA VAASAN TIE ARABIANRANTA ART AND DESIGN CITY KUMPULAN KAMPUS Fysikaalisten tieteiden laitos Helsinki Institute of Physics Ilmatieteen laitos (tilat valmistumassa) Merentutkimuslaitos (tilat valmistumassa) KYLÄSAARI HÄMEENTIE HERMANNIN RANTATIE PÄÄVÄYLÄT JA -TIET Kuva 4.5 Kyläsaari ja ympäristö TARKASTELTAVA AVARUUSTOIMINTA-ALUE, pinta-ala 0,7km 2 TULOSSA TIEDELINJA 2004, OTANIEMI-KUMPULA-VIIKKI 1500m TULOSSA VIIRA -PIKARAITIOTIEYHTEYS 2030-, MALMI jne KUSTAA VAASAN TIEN TUNNELOINTI MAHDOLLISIA SIJAINTEJA AVARUUSTOIMINNALLE alue 1: 2,7ha, alue 2: 2,5ha, alue 3: 3,0ha Kyläsaari Kalasataman osayleiskaava-alueella Kyläsaaressa Avaruustoiminnan synergiaedut ovat mahdollisimman lähellä, noin 700 metrin etäisyydellä. Alueella toiminnan laajentumiselle on tilaa enemmän (koko Kalasatama: kem 2 työlle, Yleiskaava 2002) kuin Kumpulan tai Arabian viimeisillä vapailla tonteilla. Liikenneyhteydet ovat selkeät, niin yksityinen, kuin julkinen liikenne. Otaniemeen on yhteys tiedelinjalla. Korkeakoulujen ja tieteen yhteinen tietoverkko on lähellä Kumpulan ja Arabian kampuksen ansiosta. Toiminnan sijoittaminen Kalasataman pohjoiseen päähän jatkaa Arabianrannan osaamista ja liittää sen rakentuvaan Kalasataman alueeseen. Avaruustoiminnan alue voi jatkaa osaamisen rantavyöhykettä keskustaa kohden, toimia osana Vanhankaupunginlahden osaamisen kehää ja tukea ja laajentaa Vanhankaupunginlahden osaamisaluetta ja sen kehittymistä kaupunkikuvallisesti. 20