Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu.

Transkriptio

1 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (8) PERUSTUKI Yleistä Työpaja 1: Perustuki Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu. Perustuki on EU:n suora tuki ja sitä koskevat tai siihen vaikuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 347 numeroilla 1307/2013 ja 1306/2013. Asetukseen 1307/2013 on tullut jo muutos, komission delegoituasetus 1001/2014, jolla muutettiin liitettä X. Perustukea säätelevät myös komission delegoidut säädökset, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 181 numeroilla 639/2014 ja 640/2014. Samaisessa numerossa julkaistiin myös komission toimeenpanosäädös 641/2014, joka antaa tarkempia säädöksiä suorien tukien toimeenpanosta. Komission täytäntöönpanoasetus 809/2014 (L 227), joka koskee IACS-sääntöjen toimeenpanoa, julkaistiin Suomen valitsemat kansalliset linjaukset suorien tukien toimeenpanosta päätettiin valtioneuvostossa Kansallisen lain 193/2013 muutos on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä ja sen pitäisi tulla voimaan alkaen. Lain lisäksi annetaan uudet valtioneuvoston asetukset suorien tukien soveltamiseksi (perustuki, viherryttämistuki ja nuoren viljelijän tuki, tuotantosidonnaiset tuet sekä kansallinen varanto). Lisäksi annetaan joitakin maa- ja metsätalousministeriön asetuksia sekä Mavin määräyksiä.

2 2 (8) Tukialueuudistus Toukokuun lopulla 2014 valtioneuvosto päätti Suomen tiedonannosta Euroopan komissiolle, jossa kerrottiin suorien tukien soveltamiseen liittyvät valinnat. Yksi valinnoista oli perustuen kansallisen enimmäismäärän jakaminen alueellisesti. Vuodesta 2015 eteenpäin tukialueita on kaksi: AB-alue ja C-alue. Muutos kolmesta tukialueesta kahteen (A-, B-C1- ja C2-C4-alue) toteutetaan siten, että nykyisestä B-C1 alueesta B-alue yhdistetään nykyisen A-alueen ja C1-alue yhdistetään nykyiseen C2-C4-alueeseen. Tukialuemuutoksen käytännön suorittaminen ei ole riippuvainen EU- tai kansallisesta lainsäädännöstä, vaan on puhtaasti tekninen asia. Vanha tukialuejako Uusi tukialuejako A-alueelle alun perin vuonna 2006 myönnetyt tukioikeudet tai sen jälkeen varannosta myönnetyt tukioikeudet ovat käytettävissä koko uudella AB-alueella. C2-C4-alueelle alun perin vuonna 2006 myönnetyt tukioikeudet tai sen jälkeen varannosta myönnetyt tukioikeudet ovat käytettävissä koko uudella C-alueella. B-C1-alueelle alun perin vuonna 2006 myönnetyt tukioikeudet tai sen jälkeen varan nosta myönnetyt tukioikeudet ovat käytettävissä periaatteessa molemmilla uusilla alueilla, mutta viljelijän pitää itse päättää mille alueelle hän haluaa sijoittaa tukioikeutensa. Järkevintä on sijoittaa tukioikeudet samassa suhteessa, kuin lohkojen sijainti osoittaa, eli esimerkiksi vanhalla B-alueella sijaitsevalle lohkolle osoitetaan uusi AB-tukioikeus. Valinnan voi tehdä vain kerran ja valintavuosi on 2015.

3 3 (8) Koska tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilytetään entisellään, tulee tämä asia ottaa huomioon valintaa tehtäessä. Uudistuksen aikataulu ja käytännön askeleet ovat seuraavat: 1. Helmikuussa 2015 muutetaan vanhat A-alueen tukioikeudet AB-alueen tukioikeuksiksi ja vanhat C2-C4-tukioikeudet C-alueen tukioikeuksiksi. Muutos näkyy tukioikeusrekisterissä ja 103A tulosteilla. 2. Samanaikaisesti vanhan B-C1 alueen tukioikeuksien aluetietoa ei muuteta, mutta tiedotetaan että B-C1-alueen tukioikeuksia voidaan siirtää sekä uudelle AB-alueelle että uudelle C- alueelle. 3. Tukioikeuksien siirrot alkavat uusilla siirtosäännöillä helmikuussa Tukioikeuksien siirto ja joudutaan tekemään B-C1 tukioikeuksien osalta sokkona, mutta toisaalta B-C1-alueen tukioikeudet kelpaavat molemmilla uusilla alueille käytettäväksi. 4. Varannosta myönnettävät tukioikeudet kohdistetaan uusille alueille hakemuksen mukaan. Käsittely pyritään avaamaan kesäkuussa Sen jälkeen kun kunnat ovat tehneet vuoden 2015 tukihakemusten hallinnollisen tarkastuksen ja mahdolliset paikan päällä tehtävä valvonnat ovat valmistuneet, aloitetaan vanhan B-C1- alueen tukioikeuksin uuden alueen määrittäminen, uusien tukialueiden pinta-alojen perusteella. Tämän kohdan tarkempi aikataulutus ja tekninen suorittaminen ovat työn alla.

4 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 4 (8) Tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien mitätöinti on EU-lainsäädännöllä määriteltyä, eikä siinä juurikaan ole kansallista liikkumavaraa. Mitätöinnin suhteen ei ole mahdollista käyttää toleranssia. Ensimmäiseksi hakijan on täytettävä aktiiviviljelijän määritelmä ennen kuin hän voi säilyttää olemassa olevat tukioikeutensa eli välttyä tukioikeuksien mitätöinniltä. Tämä tarkoittaa vähimmillään sitä, että tukihakemus on jätettävä ja hakijalla ei saa olla ns. kieltolistan mukaista toimintaa (esim. rautatieyhtiö, vesiyhtiö, vapaa-ajan alueita). Jos hakijalla kuitenkin on kieltolistan mukaista toimintaa, voi hän kuitenkin tietyin todistein osittaa, että hänellä on maataloudesta peräisin olevia tuloja riittävästi, hänen maataloustoimintansa on merkityksellistä tai että, hänen päätoimialaansa/ pääliiketoimintaansa kuuluu maataloustoiminnan harjoittaminen ja näin todistaa olevansa aktiiviviljelijä. Jos tukihakemusta ei jätä ja tukioikeuksia on hallinnassa , kaikki tukioikeudet mitätöidään. Jos tukihakemuksen jättämättömyys johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta, voidaan mitätöityjen tukioikeuksien tilalle antaa uudet tukioikeudet kansallisesta varannosta hakemuksesta. Ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta on ilmoitettava 15 työpäivän kuluessa, siitä kun hakija tai hänen oikeudenhaltija voi sen tehdä. Kaikilta tukihakemuksen jättäneiltä verrataan tukikelpoisen pinta-alan ja tukioikeuksien määrää alueellisesti tilanteen mukaan. Jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään tilanteessa huomioidaan kaikki tukioikeuksien siirrot, tukioikeuksien myönnöt kansallisesta varannosta ja paikan päällä tehtävät valvonnat. Em. seikat aiheuttavat sen, että tukioikeuksien mitätöinti voidaan suorittaa vasta myöhään vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa. Tukioikeuksien mitätöinti suoritetaan seuraavasti: 1. Verrataan hallinnassa olevia tukioikeuksia tilanteen perustella siihen hehtaarimäärään, jotka viljelijä on ilmoittanut tukikelpoisina hehtaareina Pinta-ala, jota käytetään tämän laskennan yhteydessä, on tukikelpoisella maatalousmaalla olevien kaikkien kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala. Em. asia säädetään valtioneuvoston asetuksella. 2. Jos em. tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, tilalle pitää suorittaa ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti. 3. Asetetaan kaikki tilan tukioikeudet sellaiseen järjestykseen, että viimeisenä listassa ovat yksikköarvoltaan alhaisimmat tukioikeudet ( /ha). Molemmat uudet tukialueet käsitellään erikseen. 4. Jos viimeisen ryhmän tukioikeudet ovat samanarvoisia, omistettujen tukioikeuksien lukumäärää ja vuokrattujen tukioikeuksien lukumäärää on tarvittaessa vähennettävä samassa suhteessa. Jos em. ryhmässä ei ole tarpeeksi tukioikeuksia, jatketaan tarkastelua seuraavaksi alimmasta ryhmästä. 5. Tarkastellaan kuinka monta tukioikeutta pitää mitätöidä (0,00 ha) kahden desimaalin tarkkuudella ja mitätöidään tarvittavat tukioikeudet. Käytetään normaaleja pyöristyssääntöjä. 6. ELY-keskus tekee mitätöinnistä valituskelpoisen päätöksen. Tämän kohdan tarkempi aikataulutus ja tekninen suorittaminen ovat työn alla.

5 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 5 (8) Perustuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen Hakukäytännöt eivät olennaisesti muutu, vain tukihakemuksella tuen nimi muuttuu tilatuesta perustukeen. Tukitaso selviää vasta vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa, riippuen siitä miten tukialueuudistus ja tukioikeuksien mitätöinti saadaan läpivietyä. Koko vuoden 2015 osalta joudutaan käyttämään uusilla tukialueilla arviota tukioikeuksien tasaosan arvosta. Tukioikeuslomakkeella 103A näkyvät arvot ovat joko vanhan B-C1 alueen arvoja tai arvoa ei välttämättä ole lainkaan (entiset A- ja C2-C4-alueen arvot). Tukioikeuslomakkeelle tulee huomautus, että tukioikeuksien arvot muuttuvat. Perustuen tukitason muodostuminen perustuu sekä EU lainsäädännön reunaehtoihin että kansallisiin ratkaisuihin. Koko suoriin tukiin käytettävästä vuotuisesta rahapotista 30 % on kohdennettava viherryttämistukeen. Kansallisesti on päätetty, että vuonna 2015 tuotantosidonnaisiin tukiin kohdennetaan 20 % enimmäismäärästä ja vuoteen 2020 mennessä tuotantosidonnaisten tukien osuus laskee 18 %:iin. Nuorten viljelijöiden tukeen kohdistetaan 1 % kokonaismäärästä. Näin ollen vuonna 2015 perustukeen jää 49 % kokonaismäärästä, josta osa (0,2 %) siirretään kansalliseen varantoon. Tukioikeuksiin kohdistetaan siis rahaa 48,8 % kokonaismäärästä, mutta EU lainsäädäntö määrittää millä proseduurilla kokonaispotti pitää jakaa tukioikeuksiin. Tilannetta monimutkaistaa jonkin verran kansallinen tukialueuudistus ja myös mitätöityvät tukioikeudet pitää huomioida tukitason laskennassa. MMM ja Mavin arvio uusien tukialueiden tasaosien arvosta on noin 113 /ha AB-alueella ja noin 97 /ha C-alueella. Arvot tarkentuvat loppuvuodesta Eri tukien maksuaikataulut ovat edelleen työn alla ja niistä tiedotetaan myöhemmin. 5. Tukikelpoiset alat ja perustukiominaisuudet Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa eli pelto, pysyvä nurmi / pysyvä laidun sekä pysyvät kasvit. Maatalousmaan säilyttäminen viljelyyn tai laiduntamiseen soveltuvassa kunnossa ilman, että sitä pitää valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla, on erillinen vaatimus, joka ei enää ole osa täydentäviä ehtoja. Lopullinen kansallinen vaatimus säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tilatukiominaisuus-sana muuttuu perustukiominaisuudeksi ja uudet perustukiominaisuudet ovat A = pelto, B = pysyvä laidun/pysyvä nurmi sekä C = muu käyttö. Pysyvät kasvit ovat osa peltoa, mutta ne on määriteltävä viherryttämistuen tarpeita varten. Pysyväksi nurmeksi ja pysyväksi laitumeksi katsotaan ala, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon viiteen vuoteen tai pidempään. Pysyvän laitumen ja pysyvän nurmen osalta viljelykierron määritelmä saattaa muuttua. Tarvittaessa pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen kasvuston saa uusia muokkaamalla ja kylvämällä uuden nurmen heinä- ja nurmirehu-

6 6 (8) kasvien siemenillä. Natura-aloilla sijaitsevia pysyviä nurmia tai pysyviä laitumia ei kuitenkaan saa kyntää. Lähes kaikki kasvikoodit, joilla viljelijät ilmoittavat kasvulohkojen kasveja tai tukikelpoisia käyttömuotoja, ovat tukikelpoisia perustuessa eli niiden perusteella maksetaan perustukea.

7 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 7 (8) Tukioikeuksien käyttö Tukioikeuksien käyttöjärjestys muuttuu kokonaan. Enää ei seurata yksittäisten tukioikeuksien käyttöä vuosittain, vaan seurataan tukioikeusmäärän käyttöä. Vaikka tukioikeuksien käytöstä tai niiden käyttöjärjestyksestä ei ole erikseen säädetty EU lainsäädännössä, ohjaa lainsäädäntö kuitenkin tukioikeuksien käyttöä siten, että ns. tukioikeuksien kierrätys ei ole enää mahdollista. Tukioikeudet käytetään jatkossa siten, että aina ensimmäisenä käytetään yksikköarvoltaan arvokkaimmat tukioikeudet. Kansallisella lainsäädännöllä saatetaan määritellä yhden ryhmän sisällä oleva käyttöjärjestys, mutta sen käytännön merkitys on pieni, koska kaikki ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään vuonna Tukioikeuksien käytön seuraamiseen tulee katkos. Vuosien 2013 ja 2014 käyttämättömyystarkastelu on jo tehty lokakuussa 2014, mutta vanhojen käyttösääntöjen mukaista tarkastelua ei enää tehdä jatkossa. Kun käyttösäännöt muuttuvat, ei kahden vuoden käyttämättömyystarkastelua voida tehdä vuosien 2014 ja 2015 perusteella, koska ko. vuosia koskevat erilaiset säännöt. Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen tarkastelu tehdään 2017 alussa, kun tarkastellaan tukioikeuksien käyttöä vuosina 2015 ja Kun vuonna 2015 ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään, jällelle jääneistä tukioikeuksista jäävät käyttämättä vain sellaiset alat, joista ei makseta perustukea. Jos näitä tukeen oikeuttamattomia aloja on myös vuonna 2016, viedään sen verran (ha) tukioikeuksia kahden käyttämättömyyden perusteella varantoon, jotka ovat jääneet käyttämättä sekä vuonna 2015 että vuonna Esimerkki: vuonna 2015 tukikelvotonta alaa on 0,03 ha, mutta seuraava vuonna vain 0,01 ha. Vuoden 2017 tarkastelun jälkeen tukioikeuksia viedään varantoon 0,01 ha. Tukioikeuksien käyttöön ja kasvikoodeihin liittyvät kansallisesti yksityiskohdat ovat vielä työn alla.

8 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 8 (8) Tukioikeuksien siirrot Tukioikeuksien siirtosäännöt muuttuvat alkaen. Tukioikeuden siirto on mahdollisia vain aktiiviviljelijälle, paitsi jos kyseessä on perintö tai ennakkoperintö. Kun voimassa oleva tukioikeuksien hallinnan siirto päättyy, ei tukioikeuksien siirtymistä takaisin maanomistajalle määritellä siirroksi vaan tukioikeuksien palautumiseksi. Tukioikeuksien hallinnan siirron yhteydessä ei tarvitse enää siirtää tukikelpoista alaa. Tukioikeuksien siirtojen osalta aikataulut säilyvät samoina kuin ennenkin. Tukioikeuksien siirroista on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle mennessä tukihakuvuonna ja siirron on alettava viimeistään 15.6, jos sillä halutaan olevan vaikutusta saman vuoden tuenmaksuun. Jos kyseessä on koko tilan hallinnan siirron yhteydessä tapahtuvat kaikkien tukioikeuksien siirto, siirron on alettava tukihakuvuonna viimeistään 1.9. Viimeinen päivä, jolloin koko tilan hallinnan siirrosta on ilmoitettava, määritellään myöhemmin. Tukioikeuksien siirtojen ilmoittamista varten uusitaan lomake 103B ja uusi lomake julkaistaan helmikuussa Samalla muutetaan tukioikeusrekisterin toiminnallisuuksia. Vanhaa lomaketta ei saa enää käyttää eikä vastaanottaa, jos siirto alkaa tai sen jälkeen. Kansallinen varanto ja varantoperusteet Kansallinen varanto perustetaan uudestaan vuonna Varantoperusteet säädetään valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen kun lakimuutos suorista tuista on astunut voimaan. Varantohaun viimeisestä hakupäivästä säädetään myöhemmin. Pakollisia varantoperusteita ovat nuori viljelijä ja maataloustoimintansa aloittava viljelijä. He voivat saada tukioikeuksia sen verran kuin heillä on tukikelpoista alaa, mutta jos alan perusteella on myönnetty tukioikeuksia sen edellisellä omistajalle tai haltijalle, tukioikeuksia ei myönnetä saman alan perusteella toistaa kertaa. Nuoren viljelijän määritelmä on vastaava, kuin nuoren viljelijän EU-tuessa. Maataloustoiminnan aloittaneen viljelijän on pitänyt aloittaa maatalotaustoiminta aikaisintaan vuonna Lisäksi hänen pitää jättää perustukihakemus kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, kun on aloittanut maataloustoiminnan. Tukioikeudet on myös myönnettävä, jos tukioikeuksien myöntämisestä on tuomioistuimen tai viranomaisen hallinnollinen määräys. Vapaaehtoisia varantoperusteita ovat tilusjärjestelyt, 20-vuotisen erityisympäristötukisopimuksen päättyminen sekä LUEL- ja LUTU-viljelemättömyyssitoumusten päättyminen. Jos tukioikeudet on vuonna 2015 mitätöity ja tukihakemuksen jättämättömyys johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta, voidaan tukioikeudet myöntää hakemuksesta. Tukioikeudet myönnetään nuorille viljelijöille, maataloustoiminnan aloittaneille viljelijöille ja vapaaehtoisilla varantoperusteilla myöntämisvuoden alueellisen keskiarvon perusteella. Varannosta myönnettävät tukioikeudet ovat siten alueellista tasaosaa korkeampiarvoisia. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan varannosta myönnettyjen tukioikeuksien arvon vuosittaista muuttamista koskevat menettelyt.