Kohti kestäviä yhdyskuntia. Kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelu Dipoli, Espoo

Transkriptio

1 Kohti kestäviä yhdyskuntia Kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelu Dipoli, Espoo

2 Päivän ohjelma 9:00 Aamukahvit ja tilaisuuden avaus 9:15 1. Uudet työkalut, mittarit ja menetelmät 10:00 2. Prosessin uudistaminen 10:45 3. Energia 11:30 Yhteenveto ja loppukeskustelu 11:45 Lounas

3 Ryhmäjako Virpi Mikkonen Veera Sevander Pekka Paloheimo Pasi Heikkonen Suvi Siivola Kaisa Junkkonen Kaarina Rautio Satu Pääkkönen Aija Staffans Antti Lippo Ifa Kytösalo Pauli Sonninen Jorma Ollila Maria Suutari-Jääskö Oskari Orenius Tanja Oksa Tiina Merikoski Kimmo Kurunmäki Maija Virta Heikki Hirvonen Brita Dahlqvist-Solin Pirjo Heinänen Aleksis Klap Elina Seppänen Jukka Paatero Miimu Airaksinen Jouni Kivirinne Jukka Heinonen Kaarina Laakso Milja Nuorkivi Heli Vauhkonen Tatu Oukka Susa Eräranta Arto Nuorkivi Saija Toivonen Antti Nikkanen Heikki Manninen Leena Mikkonen-Young Katrina Nyman Santtu Rothsten Anni Sarvaranta Jari Tirkkonen Appu Haapio Eini Vasu Annu Tulonen Timo Oja Pia Tynys

4 Päivän tavoitteena on kirkastaa maankäytön suunnitteluun kohdistuvia kehittämistarpeita kestävän kehityksen näkökulmasta. Taustalla Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelma

5 Johtoryhmän kokoonpano Tutkimusryhmän kokoonpano Ilari Aho, Uponor Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Raija Rinta-Erkkilä, S-Ryhmä Sakari Toikkanen, YIT Mauri Tommila, Tommila Arkkitehdit Oy Pertti Värtö, Puzair Oy Robert Eriksson, Espoon kaupunki Aulis Tynkkynen, YM Ritva Laine, Kuntaliitto, puheenjohtaja Virpi Mikkonen, TEKES Mikko Nousiainen, Pöyry Tutkijaedustajat: Jukka Paatero ja Aija Staffans, Aaltoyliopisto Aalto, arkkitehtuurin laitos Aija Staffans, TkT, arkkitehti, johtava tutkija Tiina Merikoski, maisema-arkkitehti, tohtoriopiskelija Iina Valkeisenmäki, arkkit.yo (31.8. asti) Susa Eräranta, KTM, arkkit.yo (1.9. lähtien) Aalto, energiatekniikan laitos Jukka Paatero, TkT, DI, opettava tutkija Jani Laine, TkL, tohtoriopiskelija Anni Sarvaranta, DI (1.9. lähtien)

6 Hankekysely Lähetettiin kaikille kestävän yhdyskunnan ohjelman maankäytön suunnitteluun liittyvien hankkeiden toimijoille Haettiin henkilökohtaisia kokemuksia hankkeen tuloksista sekä käytännön hyödyntämismahdollisuuksista Vastauksia yhteensä 27 kpl 15 eri hankkeista

7 Hankekyselyn tulokset Mitkä ovat hankkeen merkittävimmät tulokset? Jos hanke on keskeneräinen, mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät tulokset? uusi työkalu, luokittelu, malli tai mitoitusjärjestelmä (7) medianäkyvyys (4) kilpailun järjestäminen (4) kokonaisvaltaisen suunnittelun ymmärrys sekä yhteistyön korostuminen (4) kestävän rakentamisen prosessin ymmärrys (4) vertailu olemassa olevan rakenteen sekä eri vaihtoehtojen välillä (2) kestävyyteen vaikuttavien osatekijöiden rooli kokonaisuudessa (2) täydennysrakentamisen tai tiiviin yhdyskuntarakenteen edut ja kustannukset (2) aineisto jatkotutkimuksille tai hankkeille (2)

8 Hankekyselyn tulokset Miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää? ohjeistuksena, malleina ja työkaluina kaavoituksessa ja rakentamishankkeissa (9) aineistona jatkotutkimuksille ja hankkeille (5) koulutusmateriaalina (4) pilottikohteen etenemisenä (4) suunnittelijoiden ja muiden osapuolten hyödynnettävissä (3) tulosten soveltamismahdollisuuksina partneriorganisaatioissa ja yrityksissä (3) järjestetyn kilpailun voittajaehdotuksen jatkokehittelyssä (3) prosessien kehittämisessä (3) viestinnässä ja markkinoinnissa (2)

9 Kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelun työpajat Työpaja 1 Kestävän yhdyskunnan mallit, työkalut ja mittarit Työpaja 2 Aluekehittämisen uudet toimintamallit ja kaavoitus 9.6. Työpaja 3 Energiatehokas yhdyskunta ja maankäytön suunnittelu Kema-hankkeen johtoryhmä

10 Työpajojen hankkeet ja avainhenkilöt Kestävän yhdyskunnan mallit, työkalut ja mittarit SRV InTo (Anne Tiainen, Veijo Nykänen) Model 2020 (Pasi Heikkonen, Heikki Hirvonen) Ekolatu (Appu Haapio, Kimmo Lylykangas) Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit KEKO (Robert Eriksson, Antti Nikkanen) Aluekehittämisen uudet toimintamallit ja kaavoitus HOT-R (Mari Siivola) Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu, Sipoon Sibbesborg (Sirkku Huisko) Peltosaaren kilpailu (Irene Väkevä-Harjula, Raija Niemi) EcoCity (Olli Salmi) Energiatehokas yhdyskunta ja maankäytön suunnittelu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalanergiarakentamisessa (Risto Soukka) Skaftkärr (Maija-Riitta Kontio) Ekotaajama (Åsa Nystedt, Leila Strömberg) Kema-hankkeen johtoryhmä

11 Kaupungit ja kunnat hankkeissa

12 hankesalkku Kestävä yhdyskunta Miten muutos tehdään? Miten hankesuunnittelua hallitaan? Miten hankesalkkua hallinnoidaan? Miten hankkeiden tuloksia seurataan? Mitä hankkeista opitaan? Osaamisen lisääntyminen? Muutostarpeen hankkeistaminen pilotit H1 Ohjaus/suunnittelu/toteutusprosessin muuttuminen? Uusien työkalujen käyttöönotto?

13 1. Uudet työkalut, mittarit ja menetelmät

14 Minkälaisia työkaluja on kehitetty? Arviointityökalut, kriteeristöt ja mittarit KEKO, EkoPassi, KyläPassi Suunnittelutyökalut Model2020, energiakaava Päästölaskenta EcoCity Evaluator, herkkyystarkastelut Menetelmät Suunnittelukilpailut, erilaiset ohjauskeinot

15 Suunnitteluosaamisen kehittäminen UUSI TIETO OHJAUS JA ARVIOINTI Skenaariotyöskentely: vaihtoehtoiset kaavan mallit vertailussa Energiatehokkuus kaavasuunnittelussa Päästölaskenta alueiden suunnittelussa Aluetason indikaattorit osana maankäytön suunnittelua OSAAMINEN TYÖKALUT UUDET RATKAISUT PROSESSI TOIMINTA- MALLIT PÄÄTÖKSEN TEKO Kestävät yhdyskunnat kunnallisessa päätöksenteossa Energiatehokkuus suunnitteluprosessin lähtökohtana Porvoon kaavoituksen osaaminen ja profiloituminen Porvoon profiloitumin kestävään rakentamis Kestävän rakentamis koulutus Alueelliset kokonaisenergiatarka stelut Energiatehokkaan kaavan herkkyystarkastelut Kaavoituksen työkalut ja uudet käytännöt: Energiakaava Energiakaavan malli Uudet alueelliset energia- ja liikenneratkaisut Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisut kaavassa TUOTTEET TAI MALLIT Kehitetään palveluliiketoimintamalleja Ideoita uusista liiketoimintamalleista energia-alalle Pilottialueen suunnittelu ja rakentaminen: Skaftkärr Aluekehittämisen uudet toimintatavat Skaftkärrin uusi kaavarunko Energiakaava toimintamallina ja työtapana Asemakaavoitus aloitettu 2011 Energiakaavassa energiatehokkuus lähtökohtana Skaftkärr

16 TIEDON HALLINTA Projektinhallinta UUSI TIETO OHJAUS JA ARVIOINTI Hankkeiden merkitys alueiden kehittämisessä ja uudistamisessa Asukasyhteistyö Asuinalueen uudistaminen Uusi, luova ja avoin kaupunkisuunnittelumetodi Monitahoisen kaupunkirakenteellisen ja yhteiskunnallisen ongelmakohteen parantaminen OSAAMINEN TYÖKALUT UUDET RATKAISUT PROSESSI TOIMINTA- MALLIT PÄÄTÖKSEN TEKO Suunnitteluprosessin taitekohdissa päättäjät sitoutetaan Peltosaaren ideakilpailu Peltosaaren ideakilpailun voittajaehdotuksen jatkokehittäminen Kaavoituksen työkalut ja uudet käytännöt Peltosaaren ideakilpailu Peltosaaren alueen uudistaminen ja sosiaalisten ongelmien vähentäminen TUOTTEET TAI MALLIT Uusia ratkaisuja rakentamiseen, korjaus- ja täydennysrakenta miseen, alueen imagon parantamiseen Innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyn malli Ideakilpailu hankintamenettelynä Aluekehittämisen uudet toimintatavat Malli vastaaville uudistamishankkeille Peltosaari

17 TIEDON HALLINTA YHTEISTYÖ KEKO Alueellisten ekolaskureiden kehittäminen HEKO Tekniset perusteet aluehankkeiden ekotehokkuuden ja hiilijäljen arviointiin Päästölaskenta alueiden suunnittelussa Tieteelliset perusteet aluehankkeiden ekotehokkuuden ja hiilijäljen arviointiin Aluetason indikaattorit osana maankäytön suunnittelua Kaavoituksen työkalut ja uudet käytännöt OSAAMINEN TYÖKALUT Valtakunnallisesti hyväksytty ja käyttöönotettu arviointimenetelmä UUSI TIETO UUDET RATKAISUT TUOTTEET TAI MALLIT PROSESSI TOIMINTA- MALLIT OHJAUS JA ARVIOINTI PÄÄTÖKSEN TEKO Aluekehittämisen uudet toimintatavat Kestävät yhdyskunnat kunnallisessa päätöksenteossa Arviointi osana suunnitteluprosessia Tietoa eri (arviointi) menetelmien keskinäisistä suhteista Vaihtoehtojen vertailu Arviointityökalujen vaikutus prosessiin: käyttökokemukset Suunnitelmi arviointi ja vertailtavuu pilottikohteet suunnitelm KEKO

18 Käyttöönotto ja vaikuttavuus? Havaintoja Projektit ja hankkeet testialustoina Pilotointi: suunnittelu ja toteutus Monialaisuus yhteinen kieli? Laskennallisen maailman ja kartalle siirtyvän ratkaisun vuorovaikutus on vaikea. On löydettävä olennaiset vaikuttavuustekijät. Jos vaihtoehdot eivät poikkea merkittävästi toisistaan, ei saada todellisia vaihtoehtoja vertailtaviksi.

19 Miten kehitetyt työkalut suhtautuvat olemassa oleviin työkaluihin entä prosesseihin? Työkaluja ja mittareita on kehitetty jokaisella sektorilla miten kokonaisuus hallitaan? Mihin päästään käsiksi? Miten laatutekijöitä arvioidaan?

20 2. Prosessin uudistaminen

21 Miten kestävän kehityksen vaatimukset muuttavat alueiden suunnitteluprosessia? Monialaisuus korostuu ja yhteistyötarve lisääntyy kasvavien vaatimusten myötä. Vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää kokonaisuuden uudelleen arviointia; systeemien systeemi. Suunnittelu ja arviointi nähdään toisiaan rakentavina prosesseina vaihtoehtoiset ratkaisut tärkeitä. Tarve kaavoituksen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen: läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäys, vaihtoehtojen tarkastelu. Prosessin avoimuudella saavutetaan sitoutumista ja riskien hallintaa. Kaavamerkintöjä kiristämällä ei saavuteta ympäristön laadullista paranemista.

22 Mitä osaamista uudistuvissa prosesseissa tarvitaan? Uuden osaamisen tarve maankäytön suunnittelussa on ilmeinen. Asiantuntijavallan kasvu ja suhde päätöksentekoon keskusteluttaa; miten valta ja vastuu jakautuvat? Yhteistyön, vuorovaikutuksen ja avoimuuden vaatimukset korostuvat entisestään. Nopeampi edistyminen kohti kestävämpää kehitystä edellyttää rohkeita päätöksiä. Rohkeat päätökset ovat mahdollisia vain vuorovaikutusta ja avoimuutta lisäämällä. Erilaisiin yhdyskuntiin ja niiden tilanteisiin tarvitaan erilaisia malleja. Tarvitaan uusi ammattikunta. Hankkeiden ja projektien rajat eivät saisi olla tiedon jakamisen rajoja. Isot ekologiset parannukset vaativat rohkeutta suunnittelussa. Nämä isommat muutokset vaativat asukkaiden mukaanottoa suunnitteluprosessiin, jotta ne hyväksyttäisiin. Kunnianhimoiset ratkaisut myös reuna-alueille ja maaseuturakenteisiin.

23 Kestävän rakentamisen koulutus Porvoon kaavoituksen oman osaamisen kehittyminen Energiatehokkuus kaavasuunnittelussa Päästölaskenta alueiden suunnittelussa Porvoon profiloituminen kestävään rakentamiseen Seminaarit tiedonjako- ja verkostoitumisfoorumeina Suunnitteluosaamis en kehittäminen Aluetason indikaattorit osana maankäytön suunnittelua Alueelliset kokonaisenergiatar kastelut Energiatehokkaan kaavan herkkyystarkastelut Kaavoituksen TIEDON HALLINTA OSAAMINEN TYÖKALUT Uudet alueelliset energia- ja liikenneratkaisut Energiatehokk aan alueen kehittäminen, suunnittelu ja toteutus KESTÄVÄ YHDYSKUNTA UUSI TIETO UUDET RATKAISUT TUOTTEET TAI MALLIT Verkosto: asiantuntijat, liiketoiminta, viranomaiset, suunnittelu ja koulutus Living Lab: asukasyhteistyö Pilottialueen suunnittelussa laaja yhteistyö YHTEISTYÖ PROSESSI TOIMINTA- MALLIT Pilottialueen suunnittelu ja rakentaminen: Skaftkärr Maankäytön suunnittelun yhteistyö energiaalan kanssa OHJAUS JA ARVIOINTI PÄÄTÖKSEN TEKO Aliuekehittämisen uudet toimintatavat Energiayritysten rooli alueiden kehittämisessä Energiatehokkuus kaavasuunnittelussa Kestävät yhdyskunnat kunnallisessa päätöksenteossa Energiatehokkuus suunnitteluprosessin lähtökohtana Energiakaava toimintamallina ja työtapana SKAFTSKÄRR Posintra hankekoordinaattorina Skenaariotyöskentely: vaihtoehtoiset yhdyskuntamallit vertailussa Arviointi osana kaavaprosessia: herkkyystarkastelut Energiatehokkuus päätöksenteossa Living Lab: Energiankulutuksen seuranta

24 Arviointikriteerit ja pisteytys kilpailu ehdotusten arviointiin Hankesalkun hallinnointi Asuinalueen uudistaminen Uusi, luova ja avoin kaupunkisuunnitt elumetodi Peltosaaren ideakilpailu Rakentaminen, energia- ja ekotehokkuus sekä toteuttamisen teknistaloudelliset mahdollisuudet Projektinhallinta Monitahoisen kaupunkirakenteelli sen ja yhteiskunnallisen ongelmakohteen parantaminen Kaavoituksen työkalut ja uudet käytännöt Asuinalueen laadun parantaminen Yhdyskunta ja liikkuminen: Peltosaaren sijainnin hyödyntäminen TIEDON HALLINTA OSAAMINEN TYÖKALUT Peltosaaren alueen uudistaminen ja sosiaalisten Asukkaiden tarpeet Sosiaalisten ongelmien vähentäminen KESTÄVÄ YHDYSKUNTA UUSI TIETO UUDET RATKAISUT TUOTTEET TAI MALLIT Asukkaiden sitouttaminen YHTEISTYÖ PROSESSI TOIMINTA- MALLIT Innovatiivisen yhdyskuntaraken tamisen Asukasyhteistyö Eri toimijoiden näkökulmien huomioiminen OHJAUS JA ARVIOINTI PÄÄTÖKSEN TEKO Aluekehittämisen uudet toimintatavat3 PELTOSAARI Laaja kumppanuusverkosto Peltosaariparlamentti Peltosaariprojektin hankesalkussa neljä hanketta Suunnitteluprosessin taitekohdissa päättäjät sitoutetaan Hankkeiden merkitys alueiden kehittämisessä ja uudistamisessa

25 ellisten kureiden äminen Tietoa eri menetelmien tulosten vertailtavuudesta ja yhteismitallisuudesta Tekniset perusteet aluehankkeiden ekotehokkuuden ja hiilijäljen arviointiin Päästölaskenta alueiden suunnittelussa Ekotehokkuus -työkaluista tietoa niiden käyttäjille Olemassa olevien alueellisten ekotehokkuustyök alujen kartoitus ja vertailu Tieteelliset perusteet aluehankkeiden ekotehokkuuden ja hiilijäljen arviointiin Aluetason indikaattorit osana maankäytön suunnittelua Kaavoituksen työkalut ja uudet käytännöt KEKO: kestävän yhdyskunnan osatekijöiden hallintaa Suunnitteluosaamisen kehittyminen kumppaneille Yhtenevä kriteeristö ja termistö Suomeen TIEDON HALLINTA OSAAMINEN TYÖKALUT Kestävyyden ulottuvuudet KESTÄVÄ YHDYSKUNTA UUSI TIETO UUDET RATKAISUT TUOTTEET TAI MALLIT Kestävät yhdyskunnat suunnittelussa YHTEISTYÖ PROSESSI TOIMINTA- MALLIT Kumppanit: 7 kaupunkia, rakennusyritykset, tutkimus, SYKE Laaja yhteistyö, kumppanuudet OHJAUS JA ARVIOINTI PÄÄTÖKSENTEK O Aluekehittämisen Olemassa olevien alueellisten ekotehokkuustyök alujen kartoitus ja vertailu Kestävät yhdyskunnat kunnallisessa päätöksenteossa Arviointi osana suunnitteluprosessia Tietoa eri (arviointi-) menetelmien keskinäisistä suhteista Vaihtoehtojen vertailu Arviointityökalujen vaikutus KEKO Suunnitelmien arviointi ja vertailtavuus: pilottikohteet ja -suunnitelmat

26 Onko tutkimus- ja kehitystyö kohdistunut oikeisiin asioihin? Syntyykö näillä eväillä kestävä yhdyskunta? Mitä vielä tarvitaan?

27 3. Monipolvinen energiakeskustelu Michal Flickr.com

28 Energiakeskustelu on monipolvinen Tavoiteettesta toteutukseen: Jos energiatehokkuden halutaan vaikuttavan päätöksiin, tulee energiasuunnittelu liittää osaksi maankäytön suunnittelua kaikilla tasoilla. Haaste: Olisi identifioitava tärkeimmät energiasuunnitteluun liittyvät solmukohdat, niiden painotukset ja vaikutukset eri kaavoitusvaiheisiin. Tarve: Uudenlaista osaamista, yhteistyötä ja ymmärtämistä tarvitaan Kaavoitusprosessi: potentiaalit, rajoitteet ja tavoitteet Mitä vaikutuksia eri kaavatasoilla tehdyillä päätöksillä on seuraavaan?

29 Uusi tieto ja sen ymmärtäminen Uudenlaista osaamista, yhteistyötä ja ymmärtämistä tarvitaan: - Aiemmin kaava määritteli energiaratkaisut. - Nyt energiaratkaisuja pitäisi pystyä arvioimaan ennen kaavaa! Uudenlainen tapa toimia vaatii uudenlaisen vuorovaikutteisen suunnittelukulttuurin!..eli DH, bio-chp-laitoksella näyttäisi olevan paras ratkaisu, jos päästöt lasketaan käyttäen..// //..talokohtaisilla lämpöratkaisuilla päästöt olisivat.. //..Tietysti tässä nyt on huomioitava laskentapa, joka...? Mitä pitäisi siis huomioida kaavoitusprosessin eri vaiheissa? Päästöallokointi? Taseajattelu? Lämmitysjärjestelmä? Skenaariotarkastelu?

30 Keskustelua Mitkä ovat keskeiset solmupisteet energiasuunnittelun ja maankäytön suunnittelun rajapinnassa? Mitä vaikutuksia eri tasoissa tehdyillä päätöksillä on seuraavaan? Mitä tietoa maankäytön suunnittelijat haluavat energia-asiantuntijalta? Entä energia-asiantuntija maankäytön suunnittelijalta? Jaotelkaa vastaus eri tasoille! - Valtakunnallinen taso - Maakuntakaavat - Kuntataso - Yleiskaava - Asemakaava - Toteutus Valitkaa yksi puheenjohtaja, joka pitää huolen, että keskustelu ei mene vatvomiseksi! Tuloksena toivotaan konkretiaa, joten löydetyt vastaukset talteen!

31 Mitkä ovat keskeiset solmupisteet energiasuunnittelun ja maankäytön suunnittelun rajapinnassa? Mitä vaikutuksia eri tasoissa tehdyillä päätöksillä on seuraavaan? Mitä uutta osaamista maankäytön suunnitteluun tarvitaan?

32 Minkälaista kaupunkisuunnittelua uusilla alueilla? vanhoilla alueilla? kaupunkikeskustoissa? reunoilla? maaseudulla? loma-asumiseen?

33 OPPIMINEN vuorovaikutus yhteistyö OIKEA SUUNTA monialainen osaaminen päätöksenteko avoimuus läpinäkyvyys LUOTTAMUS rohkeus MUUTOS

34 Ekotehokkuus yhdyskunnissa EKOSYSTEEMIN HYVINVOINTI Ekosysteemipalvelut Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemin kyky uusiutua IHMISTEN HYVINVOINTI Terveys, turvallisuus, asuminen Sosiaalinen ja toiminnallinen ympäristö Kulttuuri Vaikuttaminen Identiteetti ENERGIA MATERIAALIT PÄÄSTÖT Aino Studia Generalia Tiina Merikoski

35 RADIKAALI MUUTOS VAATII ROHKEUTTA!