Työtaisteluohjeet. #ayvoimaa. JHL:n työtaisteluohjeet 1

Transkriptio

1 Työtaisteluohjeet #ayvoimaa JHL:n työtaisteluohjeet 1

2 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n työtaisteluohjeet 03/2016 Järjestö- ja jäsenpalvelulinjan julkaisu Ulkoasu: JHL markkinointi 2 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

3 Sisältö 1 Työtaisteluohje Työtaistelu Lakko painostuskeinona Lakkostrategia Virkamiesten lakko-oikeutta rajoitettu Erilaisia työtaistelumuotoja Laillinen lakko Laiton lakko ja hyvityssakot 7 2 Toimet ennen lakkoa ja lakossa oleminen Varautuminen lakkoon (jäsen) Varautuminen lakkoon (luottamusmies) Varautuminen lakkoon (yhdistys ja yhteisjärjestö) Lakonalainen työ Tiedotus lakon syistä Lakon aikana Työnantajan painostus ja mahdolliset vastatoimet Rikkurointi 11 3 Työtaisteluorganisaatio ja vastuut Keskuslakkotoimikunta (liiton hallitus) Johtoryhmä Työtaistelutyöryhmä Aluetoimistot Alueellinen lakkotoimikunta / paikallinen lakkotoimikunta Yhdistyksen rooli Lakkovahdit Lakkoviestintä Muiden järjestöjen työtaistelut 19 4 Työtaistelun lopettaminen 19 LIITE 1 Lakkoon liittyviä asioita 20 LIITE 2 Ohjeita lakkotoimikunnan perustamiseen ja lakon järjestämiseen 26 LIITE 3 Lakkovahdin tehtävät 28 JHL:n yhteystiedot 29 JHL:n työtaisteluohjeet 3

4 1 Työtaisteluohje JHL.n yleiset työtaistelua koskevat ohjeet on kerätty oheiseen ohjeistoon, jolla osaltaan pyritään edesauttamaan yhdistysten ja yhteisjärjestöjen työtaistelun valmiuksien ylläpitoa ja sen mahdollista toteuttamista liiton kaikilla tasoilla. Ohjeistossa määritellään lakkokäsitettä, avataan lakko-organisaatiota ja selvennetään lakoista aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia. Nämä yleiset ohjeet koskevat liiton hallituksen ja edustajiston julistamia lakkoja. Yleisten ohjeiden lisäksi JHL:n hallitus, joka toimii keskuslakkotoimikuntana, työvaliokunta, johtoryhmä tai keskuslakkotoimikunnan nimeämät työryhmät johtavat työtaistelua ja antavat ohjeita käytännön toimista lakko-organisaatiolle erilaisten tilanteiden mukaan. Lisäksi toimintaa ohjaavat lait, sopimukset, säännöt ja muut mahdolliset ohjeistukset. Yhdistyksissä on aina oltava riittävät valmiudet työtaisteluun, vaikka itse työtaistelu ei ole tavoitteemme. Tärkeää on pitää jäsentiedot ajan tasalla sekä miettiä lakko- organisaation tehtävät, vastuut ja velvoitteet mahdollisimman selkeiksi sekä korjata siinä havaitut puutteet ja epäkohdat. Tämä ohjeistus ei anna kaikkiin tilanteisiin valmiita vastauksia. Jokainen työtaistelutilanne on erilainen ja siksi toimet on sovitettava aina tilanteisiin sopiviksi ja oikea-aikaisiksi. 1.1 Työtaistelu Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piiriin. Työtaistelutoimenpiteillä, kuten lakolla tai ylityökiellolla, on aina tavoite. Tavoitteen sekä mahdollisten painostuskeinojen tulee olla realistisia ja oikein mitoitettuja suhteessa toisiinsa, jotta tyydyttävän tasoinen sopimus yleensä ottaen voidaan saavuttaa. Työtaisteluun osallistuvien henkilöiden täytyy myös ymmärtää, mitä työtaistelulla tavoitellaan ja sitoutua toimimaan yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. 1.2 Lakko painostuskeinona Lakolla tarkoitetaan työntekijöiden pidättäytymistä lakon alaisesta työstä. Lakkoa käytetään painostuskeinona tilanteessa, jossa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajan kanssa ei muuten löydy, eikä asioiden eteenpäinvieminen onnistu enää pelkästään neuvottelemalla. 4 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

5 1.3 Lakkostrategia Lakkoa järjestettäessä on tärkeää, että työtaistelutoimenpide kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti neuvottelujen vastapuoleen. Esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa on luontevaa uhata työtaistelulla sellaisia työnantajia, joilla on vaikutusmahdollisuutta sopimuksen aikaansaamiseksi. Siis työnantajia, joilla on edustus työnantajaliiton hallituksessa tai ovat muutoin vaikutusvaltaisia neuvotteluissa. Yhtä lailla kilpailutilanteen luominen työnantajien välillä lisää jännitettä vastaneuvottelijoissa ja edesauttaa sopimukseen pääsemistä. Lakkoon menevien työntekijöiden on tärkeä ymmärtää mikä on lakon tarkoitus ja miksi lakkoon mennään, jotta he eivät koe tilannetta epäreiluksi; toinen työpaikka on lakossa ja toinen ei. 1.4 Virkamiesten lakko-oikeutta rajoitettu Viranhaltijoiden lakko-oikeutta on rajoitettu monella tavalla. Sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat lakko, hakukielto ja saarto. Viranhaltija voi laillisesti osallistua vain liiton tai yhdistyksen päätöksen perusteella toimeenpantuun työtaisteluun. Lakko voidaan toimeenpanna vain siten, että viranhaltijan kaikkien virkatehtävien suorittaminen keskeytetään. Hakukielto tarkoittaa palkansaajajärjestön julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa ja saarto kehotusta pidättäytyä ottamasta vastaan avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä. Viranhaltijoiden lakko on laiton myös silloin, kun sillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin virkaehtosopimuksella sovittaviin asioihin. Laittomia ovat siten erilaiset osittaiset työtaistelutoimenpiteet sekä myötätunto- ja mielenosoituslakot. Säännökset koskevat kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien viranhaltijoita. Viimeksi mainitut ovat kuitenkin velvollisia lakonkin aikana suorittamaan kirkon pyhiin toimituksiin liittyvät tehtävät. Ammattiosasto, henkilöstöyhdistys, ammattiliitto ja työnantajaliitto voidaan tuomita hyvityssakkoihin laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta. JHL:n työtaisteluohjeet 5

6 1.5 Erilaisia työtaistelumuotoja Työtaistelumuotoja on useanlaisia. Yhteistä näille on se, että toimenpiteellä pyritään haittaamaan työnantajan toimintaa siten, että työnantajan huomio kiinnittyy työntekijöiden vaatimuksiin. Esimerkkejä työtaistelumuodoista: Italialainen eli hidastuslakko, jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin tai jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen tai tekevät sen ja vain sen, mitä nimenomaan käsketään. Ensimmäisen kerran tällaisen työtaistelun sanotaan tapahtuneen Italian rautateillä, mistä nimitys juontuu. Istumalakko eli miehityslakko, jossa työntekijät saapuvat työpaikalle mutta kieltäytyvät tekemästä töitä. Japanilaisessa lakossa työntekoa jatketaan normaalisti, mutta osoitetaan mieltä työnantajaa vastaan esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa. Korpilakko eli laiton lakko, on työehtosopimuksen tai -lain vastainen lakko. Korpilakko voi syntyä myös yksittäisellä työpaikalla, jossa se alkaa ilman ammattiliiton myötävaikutusta ja saattaa sisältää myös arvostelua omaa ammattiliittoa kohtaan. Laiton lakko ei sisällä täysimittaista lain tarkoittamaa ennalta ilmoittamisaikaa (esimerkiksi myötätuntolakko). Pistelakko on saartoa laajempi työtaistelutoimenpide, jossa yksi kohta tuotantoketjusta tai osa yrityksestä on lakossa. Yleensä pisteeksi valitaan sellainen kohta, joka estää muun ketjun toimimisen. Poliittinen lakko on lakko, jonka ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan jolla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Saarto on mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Tukilakko eli myötätuntolakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia työntekijöitä kohtaan. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, mikäli tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät. Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana, kun tietyllä ammattialalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa. Ulosmarssi on painostustoimenpide, jossa työ keskeytetään ja poistutaan työpaikalta yleensä melko lyhyeksi ajaksi (puoli päivää tms.). Määräaikaisessa lakossa ilmoitetaan lakon alkamis- sekä päättymisaika. Tämän tarkoituksena on määritellä lakon kestoaika optimaaliseksi. Vaihtoehtona on julistaa lakko kestämään niin pitkään, kunnes sopimus on saavutettu. 6 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

7 Ylityökielto on työntekijäjärjestöjen lakkoa keveämpi työtaistelutoimenpide, jolla pyritään painostamaan työnantajaa haluttuun lopputulokseen. Ylityökiellon aikana ammattiliittoon kuuluvat työntekijät kieltäytyvät tekemästä ylityötä. Ylityökielto voidaan julistaa, kun sopimukseton tila on voimassa. Ylityökiellosta ei tarvitse antaa ennakkoilmoitusta. Ylityökiellon alaisissa työtehtävissä tulee työskennellä vain säännöllisen työajan puitteissa. Yleislakko on keskusjärjestöjen yhdessä sopima, kaikkia (tai ainakin useimpia) ammattialoja koskeva lakko. 1.6 Laillinen lakko Työntekijän (poislukien virkasuhteiset) kannalta lakko on aina laillinen, kun toimeenpanijana on yhdistys tai liitto. Mahdolliset seuraamukset myös laittomista työtaistelutoimenpiteistä kohdistuvat aina ammattiliittoon tai sen jäsenyhdistykseen. Lakko on laillinen, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy: Työehtosopimus ei ole enää voimassa ja on alkanut ns. sopimukseton tila Kun lakko ei kohdistu työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen Tukilakko toisen henkilöstöryhmän puolesta Poliittinen työtaistelu, jolla pyritään vaikuttamaan päättäjiin (esim. eläkeiän nosto, ns. pakkolait) Säännökset koskevat sekä kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien että yhtiöiden ja yhdistysten työsuhteessa olevia työntekijöitä. Työnantaja voi viedä laittomaksi epäilemänsä työtaistelutoimenpiteen työtuomioistuimeen, joka voi tuomita yhdistyksen ja/tai liiton sakkoihin. Kun sopimuksettomassa tilassa järjestetään työtaistelutoimenpiteenä lakko, siitä tulee antaa lakkoilmoitus, vastaneuvottelijalle (tyypillisesti työnantajaliitto) ja valtakunnansovittelijalle 14 vuorokautta ennen työtaistelun alkua. Ilmoituksessa tulee ilmetä syy, miksi lakkoon mennään (yleensä työehtosopimus), ketä lakko koskee ja lakon kesto (alkamisaika ja mahdollinen päättymisaika). 1.7 Laiton lakko ja hyvityssakot Lakko on aina laiton, jos se toteutetaan työrauhavelvoitteen voimassa ollessa eli silloin, kun työehtosopimus on voimassa ja lakon voidaan tulkita kohdistuvan johonkin työehtosopimuksessa sovittuun asiaan tai työnantajan työnjohto-oikeuteen. Ammattiliitto ja yhdistys/ yhteisjärjestö voidaan tuomita laittoman työtaistelun toimeenpanemisesta taikka valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Jos laiton työtaistelu jatkuu tuomion jälkeen, voidaan hyvityssakko tuomita toistuvasti. JHL:n työtaisteluohjeet 7

8 Laittoman työtaistelun toimeenpannut tai valvontavelvollisuuden rikkonut ammattiliitto tai yhdistys/yhteisjärjestö voidaan työnantajapuolen toimesta haastaa työtuomioistuimeen. Asiaa hoitaa työtuomioistuimessa JHL:n oikeudellisten asioiden toimialue, joten yhdistyksen tulee toimittaa juttuun liittyvät asiakirjat ja tarvittavat selvitykset oikeudellisten asioiden toimialueelle. Yhdistys/yhteisjärjestö vastaa sille tuomituista hyvityssakoista. Liiton hallitus voi päättää työtaistelutoimenpiteen luonteesta johtuen, että liitto maksaa joko kaikki tai osan yhdistyksille/yhteisjärjestöille tuomituista hyvityssakoista. Lähtökohtaisesti yhdistys/yhteisjärjestö maksaa itse ilman liiton lupaa toteuttamastaan työtaistelusta aiheutuvat hyvityssakot. Vastapuolelle tuomitut oikeudenkäyntikulut maksaa JHL. Liitto maksaa JHL:lle, Kunta-alan Unionille tai Kirkon alan unionille tuomituista hyvityssakoista JHL:n osuuden. Yksittäistä työntekijää ei voida tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisen vuoksi. Viranhaltijan ja virkamiehen kohdalla tilanne on toinen. Laittomaan työtaisteluun osallistunut viranhaltija ja virkamies voidaan tuomita hyvityssakkoon. Mikäli työtaisteluun on ryhdytty ilman yhdistyksen/yhteisjärjestön tai liiton lakkopäätöstä, voidaan viranhaltijalle ja virkamiehelle antaa virkavelvollisuuksien rikkomisesta varoitus tai virkarikoksia koskeva rikoslain mukainen rangaistus. 2 Toimet ennen lakkoa ja lakossa oleminen Jokainen työtaistelu on erilainen ja itsenäinen. Tällöin liitto/jäsenyhdistys tiedottaa erikseen niistä asioista, jotka koskevat kyseistä työtaistelua. Lakon onnistumisen kannalta on ennen lakon alkua varauduttava ainakin seuraaviin asioihin: 2.1 Varautuminen lakkoon (jäsen) 1. Ennen lakkoa työpaikalla työskennellään normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua tekemällä esimerkiksi töitä varastoon. Töitä ei saa myöskään jättää tekemättä ennen lakkoa. 2. Seuraa JHL:n nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Lakkoon liittyvää jäsenviestintää on koko 14 vuorokauden ajan lakkovaroituksen jättämisen jälkeen. Saat luottamusmieheltäsi lisätietoja lakosta. 3. Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen. Mikäli lakko alkaa kesken työvuoron, työ lopetetaan lakon alkaessa ja poistutaan työpaikalta. 4. JHL:n luottamushenkilö/edustaja kiertää lakon alkaessa työpaikan ja ohjaa henkilöstön ulos. Älä jätä työpaikallesi mitään, mitä mahdollisesti tarvitset lakon aikana. Lakon alkamisen jälkeen työpaikalle ei saa mennä missään tilanteessa. Yleensä 8 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

9 työnantaja pyytää lakon alkaessa palauttamaan työnantajan työntekijälle työsuhde-etuna luovuttamat työvälineet. Pyydettäessä nämä välineet on jätettävä työnantajan hallintaan. 5. Tarkista, että sinulla on lakkotoimikunnan yhteystiedot ja mahdollisen lakkotoimiston yhteystiedot sekä aukioloajat. 6. Tarkista myös henkilökohtaiset tietosi JHL:n Jäsenpalvelu 24h -sivuilla. Mikäli olet ilmoittanut liittoon vain työsähköpostin ja puhelinnumeron, niin rekisteriin kannattaa päivittää myös toissijainen sähköposti ja puhelinnumero. Näitä tietoja käytetään lakkotilanteissa jäsenviestitykseen. Lisätietoa: Varautuminen lakkoon (luottamusmies) 1. Tarkista, että käytössä on ajantasainen lista liiton jäsenistä sekä työnantajan lista työpaikan lakonalaista työtä tekevistä henkilöistä. Mikäli havaitset jäsentiedoissa virheitä, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla. 2. Järjestäytymättömille tulee kertoa, että lakossa ovat työt ja myös heidän tulee osallistua lakkoon. Tiedota ja varmista, että työpaikan kaikki henkilöt tietävät syyt miksi ja ketkä lakkoon menevät. On tärkeää, että kaikki ymmärtävät lakon perusteet. Lakossa ovat työt, eivät henkilöt. Myös muille henkilöstöryhmille on ilmoitettava, että he eivät saa tehdä lakon alaista työtä, vaan heidän tulee pitäytyä omissa työtehtävissään. 3. Tutustu lakko-ohjeisiin huolella, jotta pystyt vastaamaan jäsenistöltä tuleviin kysymyksiin. Huomioi, että luottamustehtävien hoitaminen vaatii aikaa ja luottamusmiehellä on oikeus käyttää tarvittava määrä työaikaa luottamustehtävien hoitamiseen. 2.3 Varautuminen lakkoon (yhdistys ja yhteisjärjestö) 1. Liitolla ja sen jäsenyhdistyksellä tulee olla pysyvät valmiudet työtaistelun varalle. Koska työtaistelun laajuus ja toimenpiteet ovat riippuvaisia kulloisenkin työtaistelun luonteesta ja laajuudesta, toimenpidelistaa ja kunkin osapuolen roolitusta tarkistetaan mahdollisen työtaistelun uhatessa. Yhteisjärjestön on yhdessä perusyhdistysten kanssa sovittava keskinäisestä työnjaosta, jossa määritellään selkeät vastuualueet ja tehtävät. 2. Yhdistysten tulee olla kaiken aikaa selvillä jäsentensä työnantajista ja työpaikoista. Myös omien ja muiden järjestöjen jäsenten lukumäärä työpaikoittain tulee olla tiedossa. Yhdistyksillä tulee olla myös esitys suojelutyötarpeesta. 3. Yhdistysten toimihenkilöiden tehtäviin kuuluu mm. keskustella jäsenistön kanssa työtaistelusta, tuoda esiin sen periaatteet ja toiminta yhdistyksessä tänä aikana. Tärkeää on, että jäsen ymmärtää oman roolinsa ennen työtaistelua, sen aikana ja sen jälkeen. Tärkeää on myös huomata, että laillinen työtaistelutoiminta on joukkovoimaa, jäsenten keskinäistä solidaarisuutta ja yhteistyötä. JHL:n työtaisteluohjeet 9

10 2.4 Lakonalainen työ Keskuslakkotoimikunta (JHL:n hallitus) määrittelee lakkorajat. Työehtosopimuskierrokseen liittyvän lakon tarkoituksena on painostaa vastapuolta suostumaan neuvotteluvaatimuksiin. Nämä toimet voidaan toteuttaa tehokkaasti sellaisella rajoitetulla lakolla, jossa lakon alaiseksi julistetaan vain osa sopimusalojen tai osa kunkin sopimusalan töistä. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan työt, joita lakko koskee sekä mahdolliset rajoitukset näihin. Kun työpaikalla laitetaan tietyn työehtosopimuksen alainen työ lakkoon, niin kyseistä työtä ei saa tehdä riippumatta siitä onko työn suorittaja liiton jäsen vai ei. Henkilöä, joka tekee lakonalaista työtä, kutsutaan rikkuriksi. Mitä vähemmän rikkurointia lakossa esiintyy, sitä nopeammin ja tehokkaammin lakko vaikuttaa ja asiat saadaan sovittua. 2.5 Tiedotus lakon syistä Lakon onnistumisen kannalta on oleellista, että kaikki lakkoon osallistuvat tietävät, mitä työtaistelulla tavoitellaan. Luottamusmies on avaintekijä työpaikkatason tiedottamisessa. Liitto tiedottaa jäsenille määräajoin, mutta tämän lisäksi luottamusmiehen tulee aktiivisesti kertoa työntekijöille yrityksen/ työpaikan/ yleisestä tilasta, työehtosopimuksen tilasta ja varmistaa, että henkilöstö tietää mitä tapahtuu. Esimerkiksi työehtosopimusneuvottelujen aikana luottamusmiehen tulee viestittää aktiivisesti jäsenille, miten neuvottelut etenevät, ketkä ovat neuvottelemassa, miten päätöksenteko liitossa tapahtuu ja mistä asioista neuvotellaan. 2.6 Lakon aikana Seuraa lakon aikana liiton nettisivuilla ja some-viestimissä olevaa tiedotusta. Uutta lakkoinformaatiota päivitetään sivuille ja neuvottelutilanteissa uutisointi on jatkuvaa. Työnantajaan ei tarvitse lakon aikana olla missään yhteydessä. Lakkotoimikunta ilmoittaa lakkotilaisuuksista ja lakkotoimistosta, jonne voi tulla keskustelemaan ja kysymään lakkoon liittyvistä asioista. Töihin palataan määräaikaisen lakon päättymisajan jälkeen. Lakon päättyessä neuvottelutulokseen, tehdään työhönpaluusopimus. Tyypillisesti lakon jälkeen on 1-3 päivää aikaa palata töihin. Tältä ajalta työnantaja ei maksa palkkaa. Seuraa tiedotusta asiasta. 2.7 Työnantajan painostus ja mahdolliset vastatoimet Työnantaja ei välttämättä tyydy vain olemaan työtaistelun kohteena vaan ryhtyy todennäköisesti aktiivisiin vastatoimiin. Vastatoimet voivat suuntautua sekä yksittäisiin lakkolaisiin että laajempaan työntekijäryhmään. Yleisesti työnantajien vas- 10 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

11 tatoimien tavoitteena on heikentää työntekijöiden taistelutahtoa. Yleisin tapa on väittää lakkoa laittomaksi. Työnantaja voi myös yrittää murtaa lakkoa vaikkapa käyttämällä vuokratyövoimaa, lopettamalla jäsenmaksujen perinnän tai käyttämällä epämääräisesti hätätyön tai turvaamistoimien määritelmää. Työnantaja ei saa painostaa työntekijöitä, jos he osallistuvat liiton järjestämään työtaistelutoimenpiteeseen. Painostamista on, mikäli työnantaja yrittää saada henkilöstöä luopumaan lakosta, eroamaan liitosta tai saattamaan heitä epäedullisempaan asemaan muihin työntekijöihin verrattaessa. Voidaan uhata työuran vaikeutumisella, irtisanomisilla ja lomautuksilla. Työnantaja saattaa myös houkutella työntekijöitä jäämään töihin myös lakon aikana lupaamalla näille erilaisia hyötyjä. Kaikenlaisesta painostamisesta tulee raportoida liittoon välittömästi. Painostuksen kohteena olleiden kanssa tulee keskustella asiasta ja varmistaa, että heillä on tieto siitä, ettei lakkoon osallistuvalle voi tulla henkilökohtaisia seuraamuksia liiton tai yhdistyksen järjestämästä työtaistelusta. Painostamisesta voi seurata työnantajalle sakkoa tai enintään 6 kk vankeutta (Rikoslain 47 luvun 3 ja 4 ). Työnantajan vastatoimiin kuuluu usein se, että työntekijöille jaetaan valheellista tai harhaanjohtavaa informaatiota työtaistelusta. Ainoa luotettava informaation lähde ovat liitto ja lakko-organisaatio. Näitä työnantajan vastatoimia tulee aina odottaa, koska onnistuessaan ne parantavat työnantajan neuvotteluasemaa. Ne tulee siis päättäväisesti torjua. Työpaikalla jäsenet voivat yksikantaan todeta työtaistelun olevan liiton päättämä ja heidän jäsenenä olevan velvollisia päätöstä noudattamaan. Työtaistelu on aina ammattijärjestön ja työnantajan välinen asia. Liitto vastaa jäsenkuntansa puolesta syntyneestä tilanteesta suhteessa työnantajaan. 2.8 Rikkurointi Lähes aina lakoissa esiintyy jonkin verran rikkurointia. Lakkovahdeilla on tärkeä rooli rikkuroinnin estämisessä sekä raportoinnissa eteenpäin. Lakkovahtien tulee keskustella rikkuroinnista niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat menossa tekemään lakonalaista työtä ja jakaa tietoa lakon syistä. Rikkuroinnista tulee aina ilmoittaa liittoon. Mikäli henkilö, joka tekee lakon alaista työtä, on liiton jäsenyhdistyksen jäsen, hänelle lähetetään liiton toimesta vastinepyyntö. Vastinepyynnössä kerrotaan, että henkilöä epäillään lakon alaisen työn tekemisestä tietyllä ajalla ja pyydetään jäsentä vastaamaan joko kirjallisesti tai suullisesti asiasta omalle yhdistykselleen. Vastineen kuulemisen jälkeen yhdistys käsittelee asian ja erottaa jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Prosessissa noudatetaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä. Rikkurin ollessa jonkin toisen liiton jäsen, ollaan JHL:stä yhteydessä kyseiseen liittoon. JHL:n työtaisteluohjeet 11

12 3 Työtaisteluorganisaatio ja vastuut KESKUSLAKKOTOIMIKUNTA (liiton hallitus) TYÖTAISTELULUPA HALLITUKSELTA TYÖTAISTELULUPA HALLITUKSELTA TYÖTAISTELU- TYÖRYHMÄ ALUEELLINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Lahden yhteisjärjestö JHL ry JOHTORYHMÄ ALUETOIMISTO PAIKALLINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Lahden JHL ry PAIKALLINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Lahden seudun teknisen alan työntekijät JHL ry PAIKALLINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Lahden kunnantyöntekijät JHL ry TYÖPAIKKAKOHTAINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Huokokujan päiväkoti TYÖPAIKKAKOHTAINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Lahden seudun kuntatekniikka Oy TYÖPAIKKAKOHTAINEN LAKKOTOIMIKUNTA esim. Ali-Juhakkalan koulu Kuva: Työtaisteluorganisaatio 3.1 Keskuslakkotoimikunta (liiton hallitus) päättää työtaisteluun ryhtymisestä ja lopettamisesta päättää yleisistä toimivaltuuksista päättää työtaisteluavustuksen suuruudesta ja maksamisen periaatteista 3.2 Johtoryhmä vastaa työtaistelutyöryhmän työskentelystä toimivaltuuksiensa puitteissa lisäksi toimialueen päälliköt vastaavat, että vaaditut toimet rerussoidaan toimialueilla ja yksiköissä 12 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

13 3.3 Työtaistelutyöryhmä päättää työtaistelutoimien käytännön toteutuksesta ja käytännön toimijoiden tehtävien jaosta keskuslakkotoimikunnan ja johtoryhmän päätösten rajoissa vastaa työtaistelun käytännön valmisteluista ja päivittäisestä etenemisestä sekä antaa apua ja tukea paikallistason toimijoille (aluetoimisto/yhteisjärjestö/ yhdistys) 3.4 Aluetoimistot Julkisten ja hyvinvointialojen liitolla on 11 aluetoimistoa ja 13 toimipistettä ympäri Suomea. Liitto tarjoaa apua mm. lakkotoimiston perustamisessa, lakkovahtien työskentelyssä ja jäsentilaisuuksien järjestämisessä. Ennen työtaistelua luottamusmiehen ja/tai lakkotoimikunnan tulee tavata aluepäällikkö ja samalla varmistetaan, että valmiudet työtaisteluun ovat kunnossa. Aluetoimiston tulee olla kokoajan tietoinen alueen mahdollisista työtaistelutoimista perehdyttää alueen pääluottamusmiehet ja puheenjohtajat seurata eri liittojen työtaistelutilanteita; miten prosessi etenee ja mikä on lopputulos sopia aluetoimistossa etukäteen työnjaosta koota kaikki työtaisteluun liittyvät tiedot yhteen paikkaan luoda verkostoja muihin liittoihin ja tiedotusvälineisiin pitää yhteyttä liiton keskustoimistoon alueellaan mahdollisista nousevista työtaisteluhaluista toimia yhdistysten apuna jäsentietojen päivityksessä toimia osana liiton työtaistelutyöryhmää hankkia toimistolle banderollit, megafonit, lakkovahtien tunnukset, liivit, ja muu mahdollisesti tarvittava rekvisiitta 3.5 Alueellinen lakkotoimikunta/ paikallinen lakkotoimikunta Aluepäällikkö vastaa lakon aluejohdosta yhdessä alueellisen lakkotoimikunnan kanssa. Alueen yhdistykset tekevät esityksensä alueellisen lakkotoimikunnan jäsenistä siten, että alueellinen lakkotoimikunta edustaa parhaalla mahdollisella tavalla alueita, ammattialoja ja lakkolaisia. JHL:n työtaisteluohjeet 13

14 Alueellinen lakkotoimikunta nimeää avukseen paikallisia lakkotoimikuntia tarpeen mukaan silloin, kun alue on laaja ja alueella on useita keskuksia, joissa on lakon piirissä olevia työpaikkoja. Niillä paikkakunnilla, joilla on työtaistelutoimenpiteitä, on aina oltava lakkotoimikunta; alueellinen lakkotoimikunta tai paikallinen lakkotoimikunta. Alueellinen lakkotoimikunta sopii työnjaosta paikallisen lakkotoimikunnan kanssa. Paikallinen lakkotoimikunta kootaan koordinoimaan paikallisella tasolla työtaistelua. Yhdistyksen hallitus toimii lakkotoimikuntana. Luottamusmiehelle on ilmoitettava kaikista lakkotoimikunnan kokouksista ja hänellä on niissä puhe- ja läsnäolo-oikeus. Päätökset lakkotoimikunnan kokouksessa tehdään sääntöjen määrittämällä tavalla. Lakkotoimikunnan on toimittava liiton keskuslakkotoimikunnan ja sen alaisten työryhmien antamien ohjeiden mukaisesti. Lakko-ohjeiden soveltamisesta vastaa lakkotoimikunta yhdessä liiton keskuslakkotoimikunnan kanssa. Jos ohjeiden soveltamisessa syntyy ongelmia, on otettava heti yhteyttä työtaisteluryhmään. Niissä työpaikoissa, joissa on myös muiden liittojen jäseniä yhtä aikaa lakossa, tulee paikallisesti sopia yhteistoiminnasta. Lakkotoimikunta huolehtii alueellisesti työpaikkatason viestinnästä ja tukee lakossa olevia. Jos työtaistelun toimeenpanijana on neuvotteleva yhteisjärjestö, se perustaa lakkotoimikunnan ja organisoi näiden ohjeiden mukaisesti työtaistelun edunvalvonta-alueellaan. Lakkotoimikunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat: vastata, että lakon aikana noudatetaan tarkoin annettuja ohjeita ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaperiaatteita siten, että edistetään yhteistä asiaa antaa ohjeita lakkoon liittyvissä kysymyksissä liiton asettamien valtuuksien puitteissa valvoa, että luottamusmiehet ovat neuvotelleet lakkorajoista työnantajan kanssa vastata, että lakon alaisille työpaikoille valitaan lakkovahdit, jotka voivat olla lakkotoimikunnan harkinnan mukaan joko työpaikkakohtaisia tai kiertäviä. huolehtia, että lakkovahdit valvovat työpaikkojen läheisyydessä järjestystä, ettei ilkivaltaa tapahdu yritysten omaisuudelle eikä lakon alaisia töitä tehdä. järjestää tiedotustilaisuuksia, koulutustoimintaa ja muita yhteishengen kohottamiseen liittyviä tapahtumia lakon aikana. valita tarvitsemansa lakkotoimikunnan alaiset jaostot ja työryhmät 14 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

15 neuvotella lakon johdosta tarvittaessa muiden samassa työpaikassa toimivien ammattiosastojen kanssa tiedottaa jäsenille ja luottamusmiehille lakko-ohjeista ja tapahtumista valmistella muita mahdollisia keskuslakkotoimikunnan/ nimettyjen työryhmien edellyttämiä tehtäviä ja vastata niiden toteuttamisesta toimialueellaan pitää yhteyttä liiton aluetoimistoon ja keskustoimistoon käynnistää työt työtaistelun päätyttyä lakon lopettamissopimuksen mukaisesti Lakkotoimikunnan yhteystiedot ilmoitetaan jäsenille. Olisi hyvä perustaa kiinteä ns. päivystyspiste, jossa on koko ajan joku lakkotoimikunnasta paikalla. Päivystyspaikka toimii lakkokeskuksena ja sieltä saisi lakkovahtitunnukset sekä muun tarvittavan materiaalin. Lakkotoimiston sijainti ja aukioloajat ilmoitetaan jäsenistölle lakkotoimikunnan toimesta. Paikallisesti järjestetään jäsentilaisuuksia ennen lakon alkua, lakon aikana ja lakon jälkeen. Niissä kerrotaan lakkoon liittyvistä asioista ja ylläpidetään lakkohenkeä. Lakkotoimikunta määrittelee paikallisesti tilaisuuksien määrän ja ajankohdat. Liitto auttaa ja tukee lakkotoimikuntien työtä. 3.6 Yhdistyksen rooli Yhdistyksellä on tärkeä rooli työtaistelutilanteessa. Yhdistykset ovat olleet asettamassa JHL:n tavoitteita sopimusneuvotteluihin ja näiden tavoitteiden toteutumisen puolesta ollaan myös lakossa. Yhdistyskohtaisen lakkojohdon muodostaa yhdistyksen hallitus. Alajaostoihin ja suuremmille työpaikoille voi hallitus valita omat lakkotoimikunnat, jotka toimivat yhdistyksen hallituksen alaisina. Yhteisjärjestöpaikkakunnilla yhteisjärjestön hallitus toimii eri yhdistysten toimintojen yhteensovittajana. YHDISTYKSEN ROOLI sopii työnjaosta ja lakkolaisten ilmoittautumiskäytännöistä alueellisen/paikallisen lakkotoimikunnan kanssa varmistaa ja varaa kokoontumispaikat lakkolaisille tekee esityksiä yhdistyksen edustajista aluelakkotoimikuntaan neuvottelee paikallisen pankin/ pankkien kanssa yhdistyksen jäsenille myönnettävistä lakkolainoista (palkanmaksun keskeytysluotto) tukee työtaisteluun osallistuvia järjestämällä lakkolaisille erilaisia yhteisiä tilaisuuksia ja kokoontumisia tukee taloudellisesti lakkolaisia esim. 16 euron verottomalla lakkopäivärahalla (liiton maksaman lakkopäivärahan lisäksi) ja maksaa lakkopäivärahaa seitsemältä päivältä viikossa. JHL:n työtaisteluohjeet 15

16 JOHTO/ PUHEENJOHTAJA perustiedot työtaistelutilanteesta ja menettelytavoista mm. lakkolupa liiton hallitukselta neuvottelutaidon ylläpitäminen kokoaa kaiken työtaisteluun liittyvän materiaalin yhteen paikkaan toimiminen yhteistyössä pääluottamusmiehen, sihteerin, aluetoimiston ja lakkotoimikunnan kanssa TIEDOTTAMINEN/ TIEDOTUSSIHTEERI JA JÄSENASIANHOITAJA jäsentiedot ajan tasalle tiedotusvälineiden yhteystiedot ajan tasalle luottamusmiesten ja yhdistyksen hallituksen jäsenten yhteystiedot ajan tasalle liittotasolla keskeisten henkilöiden yhteystiedot ajan tasalle muiden yhteistyökumppaneiden yhteystiedot ajan tasalle sovittava yhdistyksen kotisivujen päivitysvastuusta sovittava some-päivittäjistä laadittava valmiit työpaikkatiedotepohjat laadittava valmiit tiedotepohjat sovittava tiedottamisesta puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen kanssa suunniteltava yhteistyökuviot median kanssa EDUNVALVONTA/ PÄÄLUOTTAMUSMIES huolehtii luottamusmiesten sparrauksesta selvittää luottamusmiesten tehtävät työtaistelutilanteessa selvittää lakkovahtien tehtävät ja heidän tärkeytensä korostaminen ylläpitää neuvottelutaitoa rakentaa, ylläpitää ja hyödyntää verkostoja ylläpitää omia työtaistelutietoja toimii yhteistyössä puheenjohtajan ja aluetoimiston kanssa TALOUDENHOITO/ TALOUDENHOITAJA huolehtii yhdistyksen lakkokassasta hoitaa lakkoavustukset yhdessä aluetoimiston palvelusihteerin kanssa 16 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

17 KOKOONTUMINEN/ SIHTEERI tutkii etukäteen sopivat kokoontumispaikat ja etsii näiden yhteystiedot vastaa kokousmateriaaleista vastaa kokoustarjoiluista tilaa tarvittaessa ja mahdollisesti etukäteen työtaistelumateriaalit (yhteystiedot) lakkovahtinauhat banderollit megafoni LAKKOLAINEN ilmoittautuu lakkoon. Ilmoitus tehdään liiton ohjeistamalla tavalla. seuraa keskuslakkotoimikunnan ja aluelakkotoimikunnan antamia ohjeita osallistuu lakon valvontaan esim. lakkovahtina tai lakkovahtien huoltajana torjua työnantajan mahdollisia painostustoimia osallistua lakkokokouksiin uskoa vain tosiasioihin, ei huhuihin, joita lakkotilanteessa aina liikkuu Hyvä muistaa: Liiton sääntöjen mukaan liiton hallitus vastaa työ- ja virkaehtosopimustoiminnasta ja tekee myös työtaistelua koskevat päätökset. Yhdistys voi toimeenpanna työtaistelun vain liiton hallituksen luvalla. Ainoastaan liiton hallituksen antamat ja hyväksymät työtaistelupäätökset ovat liiton jäsenyhdistysten jäseniä sitovia. Kaikki suunniteltua tai käynnissä olevaa työtaistelua koskevat asiat ovat asianomaisen jäsenyhdistyksen ja liiton välisiä, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Yhdistys vastaa yhdistyskohtaisesta lakosta ja laajemmissa lakoissa omasta osuudestaan siihen sekä lakkovalmiuden ylläpidosta. Aluetoimisto vastaa alueellaan lakkovalmiuksien kehittämisestä sekä toimii liiton organisaatioiden apuna ja tukena. JHL:n työtaisteluohjeet 17

18 3.7 Lakkovahdit Lakkovahdeiksi on valittava luotettavia ja rauhallisia henkilöitä, jotka eivät menetä malttiaan tiukassakaan tilanteessa. Jos työpaikkojen läheisyydessä ilmenee riitaisuuksia, ne eivät tue lakkolaisia, vaan työnantajia. Lakkovahdit hoitavat järjestystä lakossa olevan työpaikan edessä, jakavat lakkotiedotteita, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta, seuraavat työnantajien toimenpiteitä jne. Lakkovahdeilla ei ole oikeutta estää voimakeinoin kenenkään pääsyä työpaikalle tai kokoontua luvatta työpaikan sisällä. Jokainen lakkovahti on varustettava asianmukaisilla tunnuksilla. Lakkovahteja on valittava riittävästi, mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tavoitteena on, ettei lakonalaisia töitä tehdä. Lakkovahtien tulee työskennellä mieluiten pareittain. Lakkovahdit valitaan kaikille lakonalaisille työpaikoille. Jos lakkovahdit huomaavat, että jollakin työpaikalla tehdään lakonalaista työtä, asia pitää pyrkiä selvittämään paikan päällä. Ellei lakkovahdin kehotuksesta töitä keskeytetä, on välittömästi otettava yhteyttä paikalliseen lakkotoimikuntaan ja pyydettävä lakkotoimikunnan edustaja selvittämään asia. Ilmoituksen jälkeen lakkovahdit jatkavat kierrostaan. Lakkovahtityöskentelyssä tulee huomioida vahtien määrät, työvuorot ja kirjata ne ylös. Mahdollisimman monen henkilön osallistuminen lakkovahtityöskentelyyn edesauttaa yhteishengen luomista. Etukäteen kannattaa sopia lakkovahtien huoltamisesta. 3.8 Lakkoviestintä Työtaistelun onnistumisen perusedellytyksiä on tehokas ja työtaistelun tavoitteita tukeva tiedotustoiminta. Valtakunnallisesti päävastuu tiedottamisesta on keskuslakkotoimikunnalla, joka myös voi asettaa erillisen työryhmän hoitamaan tiedotusta. Alueellisesta tiedottamisesta vastaa aluetoimisto. Paikallisesti tiedotuksesta vastaavat yhdistykset ja yhteisjärjestöt. Kaikilla tasoilla on nimettävä henkilö, joka ensisijaisesti vastaa tiedotuksesta. Käytännössä lakkoviestinnän tehtävät ja vastuut noudattelevat pitkälti lakko-organisaatiota. Keskuslakkotoimikunnalla on vastuu, mutta viestintää käytännössä hoitaa ja johtaa työtaistelutyöryhmä. Työtaistelutyöryhmä rakentaa aina viestintäsuunnitelman, joka pitää sisällään elementit tarvittaessa kansainväliseen, valtakunnalliseen, alueelliseen kuin paikallistasonkin tiedottamiseen. Suunnitelma rakennetaan ennalta sovitun työnjaon mukaisesti ja se tukee ja auttaa myös konkreettisesti alueellisen ja paikallistason toimijoita. 18 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

19 Lakon aikana ajantasainen ja tuorein tieto löytyy aina JHL:n nettisivuilta. Liitto viestittää runsaasti sekä sähköpostilla, että lakkotilanteessa myös tekstiviestillä. Luottamusmiehen on kuitenkin syytä tuoda liiton viestinnän ohella työpaikkatason näkemyksiä asioista jäsenten tietoon. Lakon aikana on huomioitava että työnantajan sähköposti ja puhelin eivät välttämättä ole käytettävissä. Sähköisessä asioinnissa jäsenen on mahdollista ilmoittaa toinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero itselleen. Erityistilanteessa, kuten työtaistelu, nämä toissijaiset osoitteet otetaan myös käyttöön viestityksessä. 3.9 Muiden järjestöjen työtaistelut Työpaikan luottamusmiehen tulee varmistaa, että JHL:n jäsenet noudattavat ja toimivat niiden ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti, mitä palkansaajakeskusjärjestöjen kesken on yhteisesti sovittu eikä lakonalaista työtä tehdä. Mikäli tällaista ilmenee, asiassa on syytä olla yhteydessä liiton keskustoimistoon tai aluetoimistoon. Jos JHL:n jäsen työskentelee toisen järjestön lakonalaisissa tehtävissä, tulee hänen liittyä kyseisen järjestön lakkoon ja hänelle maksetaan samansuuruinen lakkoavustus kuin lakossa olevan järjestön jäsenillekin. JHL maksaa lakossa olevalle jäsenelleen lakkoavustusta. Mikäli lakkoon liittymisessä on ongelmia, tulee aina olla yhteydessä omaan aluetoimistoon. 4 Työtaistelun lopettaminen Yleensä työtaistelut päättyvät sopimukseen, jonka molemmat sopijaosapuolet voivat hyväksyä. Työtaistelu ei välttämättä ratkaise kaikkia ongelmia eikä kaikkia asetettuja tavoitteita saavuteta. Siitä huolimatta järjestökurin on pidettävä myös lakon lopettamistilanteessa ja lakon lopettamispäätöstä on ehdottomasti noudatettava. Lakon lopettamissopimuksella sovitaan toimet ja ehdot, joilla lakko lopetetaan. Lakon päättyessä kaikki palaavat omille työvuoroilleen. Kun työntekijä palaa töihin lakon päätyttyä määräajassa, työsuhteessa saavutetut edut säilyvät ennallaan. Myös työpaikoilla on syytä / on mahdollista käydä työpaikkakohtainen neuvottelu lakon lopettamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. JHL:n työtaisteluohjeet 19

20 LIITE 1 Lakkoon liittyviä asioita Työsuhde Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsopimusta työtaisteluun osallistumisen takia, jos työtaistelu on liiton tai paikallisyhdistyksen toimeenpanema. Työtaistelun muodolla ei ole merkitystä. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työsuhdeturva määräytyy työehtosopimuksen määräysten tai lain mukaan myös lakon aikana. Lakko ei muuta työnantajan oikeutta irtisanoa työsuhdetta työtaistelun aikanakin, esim. tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Irtisanomisperuste tai irtisanomisen kohdistuminen ei saa olla syrjivää, esim. perusteettomasti vain liittoon kuuluviin työntekijöihin kohdistuvaa. Työntekijällä on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus milloin vain, myös lakon aikana. Työnantaja ei saa toimia syrjivästi tai epätasapuolisesti niiden henkilöiden valitsemisessa, joiden työsuhteen päättämistä se harkitsee. Työsuhteen päättäminen joukkotyötaisteluiden yhteydessä on erittäin harvinaista. Tällaisessa tapauksessa on syytä ottaa välittömästi yhteyttä liittoon. Palkka Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta lakon aikana. Lakko ei vaikuta ansaittujen palkkasaatavien erääntymiseen. Jos työntekijällä on palkkasaatava, joka erääntyy lakon aikana, se on maksettava normaalina eräpäivänä. Suorituksen viivästyessä saataville on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko. Mikäli työsuhde päättyy lakon aikana, ovat palkkasaatavat maksettava normaalisti työsuhteen viimeisenä päivänä tai työsopimuksessa sovittuna ajankohtana. Mikäli maksu viivästyy, on työntekijällä oikeus palkkaan odotusajalta, enintään kuitenkin kuudelta päivältä, vaikka maksu viivästyisi enemmän. 20 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

21 Luontaisedut Työnantaja voi poistaa luontaisedut käytöstä lakon ajalta (tyypillisesti matkapuhelin, lounasseteli ja auto). Tähän jäsenen on syytä varautua jo ennen lakkoa hankkimalla esimerkiksi varapuhelin ja pre-paid -liittymä. Tämä numero on myös syytä toimittaa liittoon sekä luottamusmiehen tietoon. Mikäli käytössäsi on asuntoetu, työnantaja ei voi poistaa sitä työtaistelun ajaksi. Lakkoavustus Lakkoavustus maksetaan vain liittoon kuuluville työntekijöille. Jäsenmaksujen tulee olla maksettuina, jotta lakkoavustus voidaan maksaa. Lakkoavustus maksetaan niiltä lakkopäiviltä, joilta palkanmenetys tapahtuu. Lakkoavustusta haetaan lakon päättymisen jälkeen liiton jäsensivuilta sähköisellä lomakkeella. Paperilomakkeita on myös saatavilla. Lakkoavustuslomakkeeseen merkataan lakkopäiviksi ne päivät, jolloin jäsen olisi ollut työvuoron mukaan töissä. Lakkoavustuksen määrä vahvistetaan lakkokohtaisesti ja se on veronalaista tuloa. Muiden liittojen jäsenet, joille JHL maksaa lakkoavustuksen, hakevat avustusta luottamusmiehen opastuksella. Lakonalainen työ Työt menevät lakkoon ja kaikkien, jotka tekevät lakonalaista työtä, tulee pidättäytyä työn tekemisestä riippumatta siitä onko henkilö järjestäytynyt JHL:ään. Hätätyö Hätätyö on työtä, johon työnantaja voi määrätä työntekijän ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja voi teettää hätätyötä vain, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tavalla, joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden, eikä työtä voi siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Hätätyön teettämisen edellytykset määritellään työaikalain (605/1996) 21 :ssä. Hätätyötä teettävän työnantajan on välittömästi tehtävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä aluehallintovirastoon. Ilmoituksessa on mainittava hätätyön syy, laajuus ja oletettu kesto. Ilmoituksessa on oltava myös työntekijöiden luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun lausunto. Mikäli kumpaakaan ei ole valittu, ilmoituksessa on oltava työsuojeluvaltuutetun lausunto. JHL:n työtaisteluohjeet 21

22 Hätätyötä teettäessä työnantaja saa pidentää tavanomaista työaikaa siinä määrin kuin ennalta arvaamattoman uhan torjuminen sitä vaatii, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Määräaikainen työsopimus Lakko ei vaikuta määräaikaisen työsopimuksen pituuteen. Määräaikainen työsopimus päättyy aina sovitun määräkauden päättyessä, elleivät sopimuskumppanit nimenomaan sovi työsuhteen jatkamisesta. Koeaika Koeajan aikana kumpikin sopimuspuoli voi purkaa työsopimuksen ilman mitään erityistä syytä. Koeaikapurkua ei saa kuitenkaan tehdä syrjivillä tai muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Tämä on voimassa myös lakon aikana. Työantaja ei saa lakon aikanakaan purkaa työsuhdetta esimerkiksi ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. Lakon kanssa samanaikaiset poissaolot Vuosiloman ja sairasloman osalta noudatetaan ns. aikaprioriteettiperustetta. Mikäli vuosiloma tai sairausloma alkaa ennen lakkoa, henkilö on lomalla myös lakon alettua. Jos loma päättyy lakon aikana, henkilö jatkaa lakkoa. Mikäli vuosiloma alkaa lakon aikana, loma siirtyy pidettäväksi myöhemmin sovittavaan ajankohtaan ja lakon päätyttyä palataan töihin. Mikäli loma ja lakko alkavat samana päivänä, loma alkaa kello ja lakko todennäköisesti myöhemmin. Lomia ei saa sopia lakon ajalle enää lakkoilmoituksen jättämisen jälkeen. Lakko ja työttömyyspäiväraha Jos henkilön määräaikainen työ- tai virkasuhde on alun perin sovittu päättymään ensimmäistä lakkopäivää edeltävänä päivänä tai aiemmin, henkilölle voidaan maksaa lakon aikana työttömyyspäivärahaa vaikka lakko olisi riippuvuussuhteessa kyseisen henkilön työoloihin. Jos määräaikainen työ- tai virkasuhde on sovittu päättymään lakon aikana, henkilölle ei voida maksaa työttömyyspäivärahaa työtai virkasuhteen aikana, mutta hänelle maksetaan työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Viimeksi mainitussa tilanteessa henkilön työttömyys ei johdu lakosta, vaan työsuhteen päättymisestä. Edellä sanottu koskee myös työsulkua. 22 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

23 Sairaustapaukset 1. Jos sairaus alkaa ennen lakkoa ja päättyy lakon päättymisen jälkeen, palkka maksetaan koko sairausajalta, mikäli työnantajalla muutoin on velvollisuus maksaa palkkaa koko sairausajalta. 2. Jos sairaus alkaa ennen lakkoa ja päättyy lakon aikana, palkka maksetaan myös niiltä sairausajan päiviltä, jotka osuvat päällekkäin lakon kanssa. Jos työntekijä tällaisessa tilanteessa sairauslomastaan huolimatta ilmoittautuu lakkolaiseksi ja toimii lakon yhteydessä aktiivisesti esim. lakkovahtina, saattaa tulla kyseeseen tilanne, että hänen katsotaan olevan lakossa ja sairasloma-ajan palkkaa ei makseta lakon ajalta (KKO 1994:30). Sairasloman päätyttyä työntekijä on lakossa. 3. Jos sairaus alkaa lakon aikana, on työntekijä lakossa. Sairausajan palkkaa ei makseta lakon ajalle osuvilta sairauspäiviltä. Toisaalta myöskään aika, jolta työantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkka, ei kulu lakon aikana. Jakson laskeminen aloitetaan vasta lakon päättymisestä eli siitä hetkestä, josta alkaen työntekijä saa sairausajan palkkaa (TT: ). Lomautus Lomautuksessa menetellään pääosin samojen periaatteiden mukaan kuin edellä on selvitetty sairaustapausten osalta. Jos lomautus alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, työntekijä on koko ajan lomautettuna. Jos lomautus alkaa ennen lakkoa ja päättyy lakon aikana, henkilö on lakossa lomautuksen päättymisen jälkeen. Jos lakko alkaa ennen lomautusta, on henkilö lakossa koko lakon ajan, riippumatta siitä milloin lomautusilmoitus on annettu. Lakko ja vuosiloma, vuosilomapalkka, vuosilomakorvaus, lomaraha sekä uuden vuosiloman kertyminen Mikäli vuosiloma ja lakko menevät päällekkäin noudatetaan aikaprioriteettiperiaatetta siten, että ratkaisevaa on se kumpi (lakko vai vuosiloma) on konkreettisesti alkanut ensin. Vuosilomalain mukaan työnantaja määrää loman ajankohdan vuosilomalain antamissa puitteissa (pääsääntö kesäloma ja talviloma ). Työneuvoston kannan mukaan vuosilomaa ei voi määrätä alkamaan lakon aikana. Lakon uhka ei kuitenkaan estä työnantajaa määräämästä vuosilomaa alkamaan ennen lakon alkamista, mutta työntekijälle tulee varata tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ennen loman ajankohdan määräämistä. Lisäksi työantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta vähintään kuukausi tai viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista (vuosilomalaki 23 ). JHL:n työtaisteluohjeet 23

24 Lakon alkaminen ei keskeytä ennen lakkoa alkanutta vuosilomaa. Näissä tapauksissa vuosilomapalkka maksetaan normaalisti. Vuosiloman ajalta kertyy myös normaalisti uutta lomaa, koska työntekijä on pois työstä vuosiloman vuoksi. Jos lakko alkaa sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta, mutta ennen kuin vuosiloma on alkanut, työntekijä ei ole vuosilomalla lakon aikana, vaan hän on lakossa koko lakon kestoajan. Vuosiloma siirtyy myöhemmin annettavaksi. Työstä poissaoloaikaa lakon vuoksi ei katsota työssäoloajan veroiseksi eikä se siten kerrytä vuosilomaa. Jos poissaolon katsotaan johtuvan muusta syystä, lomaa kertyy siten kuin kyseisen poissaoloperusteen mukaan muutoinkin. Jos työntekijä on esimerkiksi kutsuttu hätätyöhön lakon aikana, maksetaan tältä ajalta tehdyn työajan palkkaa ja näiltä työpäiviltä kertyy myös uutta vuosilomaa. Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija/ työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta/ työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Työajan lyhennys eli pekkasvapaat Lakon aikana pidettäväksi määrätyt työajan lyhennysvapaat eivät kulu lakon aikana. Työntekijällä on oikeus lakon jälkeen saada uudet vapaat, jotka on annettava vapaapäivinä tai paikallisesti sovittaessa ansionmenetyksen korvauksena. Lyhennysvapaiden pitämisjakson ylittyminen ei vaikuta asiaan. Äitiysvapaa Jos äitiysvapaa ja siten myös työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ovat alkaneet ennen lakon alkamista, äitiysvapaan ajalta palkka maksetaan normaalisti ja siten myös lakon ajalta. Mikäli äitiysvapaa on alkanut lakon aikana, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaa-ajan palkkaa ennen lakon päättymistä. Äitiysvapaan palkallinen jakso ei kuitenkaan kulu lakon aikana. Työnantajan palkanmaksuvelvoite vain siirtyy lakon alkamisen jälkeiseen aikaan. (Turun HO 291/84; TT 152/80). Opintovapaa Sovitun opintovapaan ehtoihin lakko ei vaikuta. Opintovapaa määräytyy opintovapaalain ja -asetuksen mukaan. 24 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

25 Ns. virkavapaa Lakko ei vaikuta sovittuihin niin sanotun virkavapaan tai työvapaan ehtoihin. Virka- tai työvapaalla tässä tarkoitetaan palkatonta lain tai työehtosopimuksen mukaisen poissaoloajan lisäksi sovittua työstä poissaoloa. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolojakso. Mikäli lakko tai useampi lakko ennen vuorotteluvapaata kestää yli kuukauden, vuorotteluvapaan saamisen ehto ei täyty. Tällaisissa tilanteissa vuorotteluvapaalle jäävän tulee olla yhteydessä luottamusmieheensä tai keskuslakkotoimikuntaan ja tehdä selvitys tilanteesta. Työnteon estyminen toisen henkilöstöryhmän työtaistelun vuoksi Työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta (enintään seitsemältä päivältä), jos työnteko estyy sen takia, että toinen liitto aloittaa työtaistelun eikä tällä työtaistelulla ei ole riippuvuussuhdetta työntekijöiden työehtoihin. Jos työtaistelulla on riippuvuussuhde työtä vaille jääneiden työntekijöiden työehtoihin, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa. Työnteon esteenä olevan työtaistelun laillisuudella ei ole merkitystä palkanmaksuvelvollisuutta arvioitaessa. Jos työntekijä jää vaille työtä toisen henkilöstöryhmän työtaistelutoimenpiteen takia, hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan ilman omavastuuaikaa, jos hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset. Jos työtaisteluun ryhtyneen toisen henkilöstöryhmän tavoitteilla on yhteys työntekijöiden työehtoihin tai työoloihin, seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuutta ei ole. JHL:n työtaisteluohjeet 25

26 LIITE 2 Ohjeita lakkotoimikunnan perustamiseen ja lakon järjestämiseen Lakkotoimikunnan toiminnan suunnittelu 1. Yhteystietojen kokoaminen Työpaikan nimi ja osoite Luottamushenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, josta mahdollisen lakon aikana tavoittaa. Mikäli lakkotoimikunta on jo olemassa, myös lakkotoimikunnan jäsenten nimet. 2. Taustatietojen selvittäminen a) Minkälainen taisteluhenki työpaikalla on, onko jäsenet helppo saada lakkoon. b) Tietävätkö jäsenet, miksi lakkovaroitus on jätetty c) Mikäli taisteluhenkeä ei ole tai jäsenistöllä ei ole riittävästi tietoa, miten tätä voitaisiin lisätä. Esimerkiksi uutiskirjeitä luottamusmiehen tai liiton toimesta. Jäsentilaisuus luottamusmiehen tai liiton toimesta. Minkä tyyppisiä asioita pitäisi kertoa? 3. Paikallisen lakko-organisaation perustaminen Lakkotoimikunnassa tulee olla riittävä määrä henkilöitä. Toimikunnan tehtäviä on organisoida lakkotoimintaa työpaikkatasolla, tiedottaa ja ohjeistaa jäseniä, järjestää lakkohenkeä nostattavia tapahtumia, pitää yhteyttä liiton suuntaa ja koordinoida lakkovahtien työskentelyä. a) Lakkovahtien toiminnan organisointi. Työpaikan jokaisella sisäänkäynnillä tulee olla 2 lakkovahtia jokaisena lakkoaamuna, ennen jokaisen vuoron alkua. Ensimmäisenä lakkopäivänä ja viikon ensimmäisenä työpäivänä lakkovahtien tulee olla paikalla 1 tunti ennen jokaisen vuoron alkamista. Sisäänkäyntejä tulee valvoa ainakin työvuorojen alkaessa tai liukumien ajan. Kuinka monta sisäänkäyntiä työpaikalle on? Minkälaiset päivystysajat lakkovahdeilla tulee olla? Kuinka paljon lakkovahteja minimissään tarvitaan? Lakkovahtien tärkeimmät tehtävät ovat rikkuroinnin kirjaaminen, sekä työntekijöiden käännyttäminen pois työpaikalta ja kertoa lakon syistä ja tarkoituksesta. Tarvittaessa liitosta saa tukea lakkovahtityöskentelyyn. 26 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL