YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VASTASUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Transkriptio

1 Päiväys Dnro PPO-2009-R Vapo Oy Paikalliset polttoaineet Yrjönkatu Jyväskylä Viite Asia YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VASTASUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Vapo Oy on toimittanut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle Vastasuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Vastasuon turvetuotantohanke, Pudasjärvi Hankkeesta vastaava Vastasuon turvetuotantohankkeesta vastaa Vapo Oy, Paikalliset polttoaineet, yhteyshenkilö Seppo Järvinen. YVA-konsulttina arviointiohjelman laatimisessa on toiminut FCG Planeko Oy, yhteyshenkilö Tiina Rintamäki. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki) mukaisena yhteysviranomaisena. YVA-lain (468/1994, muutos 458/2006). YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon kohdan 2 e mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan turvetuotantohankkeeseen, kun hankkeen yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. Vastasuon turvetuotantohankkeessa raja ylittyy, joten arviointimenettelyä sovelletaan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Veteraanikatu 1 PL 124, Oulu Torikatu 40 B, Kokkola

2 2/41 YVA-menettelyn tarkoitus selvittää ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta, ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on esittää mm. tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Vastasuon turvetuotantohankkeelle on haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen (169/2000) perusteella. Mahdollisen ympäristöluvan käsittelee Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päättymisen jälkeen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot Pudasjärven kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan Vastasuon turvetuotantohankkeen päätarkoitus on energiaturpeen tuottaminen teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön pääasiassa Oulun seudun voimalaitoksille. Vastasuo sijaitsee Iijoen vesistöalueella noin 6 kilometrin päässä Livon kylältä ja noin 30 kilometrin päässä Pudasjärven keskustaajamasta Kurenalta. Vastasuolta tulevat kuivatusvedet johdettaisiin laskuojaa pitkin Kirsiojaan ja edelleen Livojokeen ja Iijokeen. Samanaikaisesti Pudasjärvellä ovat meneillään Konttisuon, Kuokkasuon ja Ruostesuon YVA-menettelyt. Näistä Ruostesuo on Livojoen valuma-alueella. Vapo Oy:n omistuksessa olevaa aluetta Vastasuolla on 280 hehtaaria ja vuokrattua aluetta 40 hehtaaria, yhteensä 320 hehtaaria. Tuotantokelpoista alaa arvioidaan olevan 250 hehtaaria. Pääosa alueesta on ojittamatonta. Tuotantovaiheen arvioidaan kestävän vuotta. Alueen jälkikäyttömuotoja voivat olla esimerkiksi metsitys tai viljely. Tarkasteltavina ovat ns. nollavaihtoehto sekä kolme toteutusvaihtoehtoa: Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteutettaisi ja alueen nykytila säilyisi ennallaan. Vaihtoehdossa 1 vesienkäsittelymenetelmänä olisi sulan maan aikainen pintavalutus, talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Turvetuotantoalueen pinta-ala olisi noin 250 hehtaaria. Vaihtoehdossa 2 vesienkäsittelymenetelmänä olisi ympärivuotinen pintavalutus. Turvetuotantoalueen pinta-ala olisi noin 250 hehtaaria. Vaihtoehdossa 3 vesienkäsittelymenetelmänä olisi sulan maan aikainen kemikalointi, ilman lämpötilan ollessa alle +0 astetta laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kemikalointi ja siihen liittyvät saostusaltaat vaatisivat pienemmän pintaalan kuin pintavalutuskenttä, joten turvetuotantoalueen pinta-ala olisi noin 255 hehtaaria.

3 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN 3/41 Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kuuluttanut arviointiohjelman nähtävillä olosta. Arviointiohjelma ja kuulutus ovat olleet nähtävillä välisen ajan Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Arviointiohjelma on nähtävillä myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen internetsivuilla. Kuulutus arviointiohjelman nähtävillä olosta julkaistiin Kalevassa ja Iijokiseudussa Arviointiohjelmasta pyydettiin lausunnot Pudasjärven kaupungilta, Yli-Iin ja Iin kunnilta, Oulunkaaren ympäristöpalveluilta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Metsähallituksen Luontopalveluilta, Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta, Tiehallinnon Oulun tiepiiriltä, Kainuun TE-keskukselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Livon yhteisen alueen osakaskunnalta, Pudasjärven kylän kalastuskunnalta, Iijoen vesistön kalastusalueelta, Oulun läänin vesiensuojeluyhdistykseltä, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä, Pudasjärven ja Pudasjärven Livon paliskunnilta sekä Oulun yliopistolta. Lisäksi jokaisella on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat liitteessä 2. Vastasuon arviointiohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus Pudasjärvellä kehittämiskeskus Pohjantähdessä Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös kahden muun Pudasjärvelle suunnitellun turvetuotantosuon, Konttisuon ja Ruostesuon, arviointiohjelmia. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 23 henkeä. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Tiedot hankkeen tarkoituksesta, sijainnista ja hankkeesta vastaavasta on esitetty. Arviointiohjelmassa on esitetty sinänsä havainnollisia karttoja erilaisista aluerajauksista. Ilmakuvaan on rajattu Vapon hallussa oleva alue, kun taas toisessa kartassa aluerajaus on pienempi, tarkoittaen ilmeisesti hankealuetta. Merkintä "pvk" lienee mahdollisen pintavalutuskentän sijaintipaikka. Arviointiselostuksessa on syytä esittää hankealue ja siihen liittyvät muut alueet sekä vesiensuojeluratkaisut selkeillä kartoilla. Arviointiohjelmassa kerrotaan, että kolmannen jakovaiheen valuma-alueella (61.551) ei ole ollut turvetuotantoalueita vuonna Yhteysviranomainen täsmentää, että ko. valuma-alueella ei myöskään koko Livojoen valumaalueella ole koskaan ollut turvetuotantoa. Livojoen valuma-alueella sijaitsevalle Savisuon 96 hehtaarin alueelle haettiin 1990-luvulla lupaa turvetuotannon aloittamiseen, mutta vesiylioikeus eväsi hankkeelta luvan vuonna Hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin on täsmennettävä. Hankkeen kannalta keskeisistä suunnitelmista ja ohjelmista puuttuvat ehdotus Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015, jonka valtioneuvosto hyväksyy vuoden 2009 lopulla, sekä valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015.

4 4/41 Arviointiohjelmaan on listattu hankevastaavan muista samanaikaisesti käynnistyvät YVA-menettelyt Pudasjärven alueella. Arviointiselostukseen on syytä täsmentää nimenomaan Livojoen vesistöalueelle suunnitteilla olevat muut turvetuotantohankkeet. Hankkeiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltava arviointiselostuksessa. Hankkeen vaihtoehdot Arviointiohjelmassa on esitetty neljä tarkasteltavaa vaihtoehtoa, joista yksi on hankkeen toteuttamatta jättäminen. Kolme esitettyä toteuttamisvaihtoehtoa poikkeavat toisistaan lähinnä vesienkäsittelymenetelmien perusteella. Vesiensuojelun tehon tärkeys vesistön tilan kannalta tuodaan esiin useissa lausunnoissa. Ympärivuotista, hyvin toimivaa pintavalutuskenttää pidetään parhaimpana nykyisistä menetelmistä. Arviointiselostuksessa on tuotava esiin pintavalutuskentän mitoitustiedot ja muut ominaisuudet kentän toimivuuden kannalta. Menetelmiin liittyviä epävarmuustekijöitä ja riskejä on pohdittava sekä arvioitava erityisesti kemikaloinnin mahdollisia vaikutuksia vesieliöstöön. Hankkeen toteuttamatta jättämisen, ns. nollavaihtoehdon arvioinnissa tulee eritellä vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot, joilla vastaava energiamäärä voitaisiin tuottaa, jos hanke ei toteutuisi. Arviointiselostuksessa on pohdittava myös vaihtoehtoa, jossa turvetta tuotettaisiin Oulun seudun voimalaitoksille jollain vaihtoehtoisella, ei-luonnontilaisella alueella. Tuotantomenetelmät Arviointiohjelmassa kuvataan neljä erilaista Vastasuolle suunniteltua tuotantomenetelmää. Eri tuotantomenetelmien ympäristövaikutukset vaihtelevat. Arviointiselostuksesta on käytävä ilmi Vastasuolle todennäköisesti soveltuvat menetelmät ja niiden vaikutukset. Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Arviointiohjelman mukaan kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa, rajaukset on kuvattu sanallisesti. Selkeyden vuoksi aluerajaukset on hyvä esittää arviointiselostuksessa myös kartan avulla. Vesistövaikutukset on esitetty arvioitavaksi laskuojalta Kirsiojaan ja Livojokeen saakka. Esitetty vaikutusalue ei ole riittävä, vaan vaikutukset on arvioitava Livojoella Iijokeen saakka. Myös kalastovaikutukset on arvioitava em. alueella. Jos tuotantoalueen vesiä johdetaan Juominkiojaan, arvioinnin tulee koskea myös tätä purovesistöä. Jokihelmisimpukkaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida raakkupopulaatioiden elinkierron eri vaiheet, joten vaikutukset tulee arvioida riittävässä määrin myös tuotantoalueen laskuojan yläpuolisella osuudella. Vaikutuksia poroelinkeinoon ei ole mainittu kohdassa 5.9. ehdotus tarkasteltavan alueen rajaukseksi. Muualla arviointiohjelmassa on kuitenkin kerrottu, että vaikutukset poroelinkeinoon aiotaan tarkastella Vastasuolla ja lähialueilla. Vaikutukset on käsiteltävä koko sillä alueella, jossa vaikutuksia poroelinkei-

5 5/41 noon saattaa ilmetä ottaen huomioon muut alueelle suunnitellut turvetuotantohankkeet ja niiden yhteisvaikutukset porotaloudelle. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen aiotaan tarkastella lähimpiin häiriintyviin kohteisiin rajautuen. Vaikutusalue on liian suppea. Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voi ilmetä periaatteessa samalla etäisyydellä kuin vesistövaikutuksiakin, joten vaikutukset on arvioitava riittävässä määrin myös Livojoen varrella. Virkistyskäyttöön ja matkailuun liittyvät vaikutukset voivat ulottua tätä kauemmaksikin. Pölyvaikutuksien arvioinnissa viitataan kirjallisuudessa esitettyjen vaikutusalueiden etäisyyksiin, joita ei kuitenkaan kuvata. Arviointiohjelman tarkoitus olisi nimenomaan kertoa siitä, miten arviointi aiotaan toteuttaa. Käytetyt menetelmät on kuvattava arviointiselostuksessa. Ajallisesti vaikutukset aiotaan arvioida hankkeen aloittamisesta sen loppumiseen saakka. Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen vaikutukset jatkuvat varsinaisen tuotantovaiheen päättymisen jälkeenkin, ja arviointi on syytä ulottaa myös jälkikäyttöä koskevaksi ainakin karkealla tasolla. Maankäyttö Maakuntakaavan merkinnät ja mm. turvesoiden käyttöä koskevat suunnittelumääräykset on kerrottu arviointiohjelmassa kattavasti. Samoin on kerrottu tarkistetuista, maaliskuussa 2009 voimaan tulleista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Useissa lausunnoissa kritisoidaan hankevastaavan suunnitelmia ottaa käyttöön luonnontilainen suoalue valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisesti. Arviointiselostuksessa on analysoitava, miksi Vastasuon tapauksessa on tarpeen poiketa yleisperiaatteesta, jonka mukaan turvetuotanto tulee suunnata ojitetuille soille. Arviointiselostuksessa on arvioitava hankkeen vaikutusta myös siltä kannalta, että Livojoki on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi vesistöksi. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Vesistövaikutukset. Livojoki on Iijoen suurimpia sivujokia. Ehdotuksessa Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 Livojoki on luokiteltu erinomaiseksi ekologiselta tilaltaan. Livojoki on kunnostettu uittoperkausten ja muiden uiton toimien jäljiltä 1990-luvun alkupuolella. Arviointiohjelman pintavesiä koskevassa kuvauksessa kerrotaan, että Vastasuon pintavedet laskevat Juominkiojan, Kirsiojan ja Livojoen kautta Iijokeen. Juominkioja sijaitsee hankealueen viereisellä valuma-alueella. Arviointiohjelmasta ei ilmene, tapahtuuko vesien virtaamaa toiselle valuma-alueelle esimerkiksi tulvatilanteissa vai ohjataanko osa tuotantoalueen vesistä Juominkiojaan. Arviointiselostuksessa asiaa on syytä tarkentaa. Selostukseen on liitettävä selkeät kartat, joissa näkyvät vesienjohtamisreitit sekä vesistövaikutusten tarkastelussa käytettyjen havaintopaikkojen sijainti.

6 6/41 Arviointiohjelmassa on esitetty yhteen vesinäytteeseen perustuvat tiedot Kirsiojan sekä kahden Livojoen näytteenottopisteen vedenlaadusta. Juominkiojasta ei ole esitetty vedenlaatutietoja. Kirsiojan vedenlaadusta on julkaistu tietoja Siikajoen vesiensuojelusuunnitelmassa (Vesihallituksen monistesarja no 357, 1985), jossa Kirsiojan vedenlaatutietoja on käytetty luonnontilaisen alueen vertailuarvioina. Ko. suunnitelman mukaan Kirsioja on tuolloin ollut luonnontilainen, eikä vedenlaatu näytä nykyisin olevan arviointiohjelmassa esitetyn yhden näytteen tulosten perusteella aikaisempaa heikompi. Ohjelmassa todetaan vesistövaikutusten arvioinnin pohjautuvan ennakko- ja velvoitetarkkailutuloksiin. Velvoitetarkkailutuloksia viime vuosilta on käytettävissä ainoastaan hankkeen yläpuolisesta havaintopaikasta liittyen Syötteen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuun. Tarkastelussa on käytettävä myös ympäristöhallinnon seurannan tuloksia Livojoen veden laadusta ja biologisista tekijöistä. Tarvittaessa tietoja on täydennettävä ennakkotarkkailulla. Livojokeen, Kirsiojaan ja Juominkiojaan kohdistuvia vesistövaikutuksia on arvioitava veden laadun lisäksi vaikutuksina vesistön ekologiseen tilaan. Vesienhoitosuunnitelmassa Livojoen tila on luokiteltu erinomaiseksi, tarkemmin siten, että Livojoen kalasto, pohjaeläimet ja piilevät ilmentävät erinomaista tilaa, ja veden fysikaalis-kemiallinen laatu hyvää - erinomaista tasoa. Hankkeen vaikutuksia on tarkasteltava suhteessa Livojoelle asetettaviin vesienhoitolain mukaisiin tavoitteisiin vuoteen 2015 eli Livojoen vesistön tilan tulee säilyä erinomaisena. Kirsiojan pienvesistöstä tulee YVA-selostuksessa esittää mm. vesistön tilaa ja kalastoa koskevat tiedot niin, että vaikutusten arvioinnille saadaan hyvät perustiedot ja lähtökohdat. Mikäli kuivatusvesiä lasketaan vesiensuojelun kannalta merkittävästi myös Juominkiojaan, tulee vastaavat tiedot esittää myös tästä purovesistöstä. Vesistövaikutuksista on arvioitava vuosikuormituksen lisäksi erikseen kesäaikaiset vaikutukset. Myös kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vaikutuksia on tarkasteltava erikseen. Vesistövaikutukset ylivirtaamatilanteissa on selvitettävä. Tuotantovaiheen arvioidaan kestävän jopa 30 vuotta: on arvioitava hankkeen vaikutuksia myös ilmastonmuutoksen aiheuttaman virtaamien lisääntyminen näkökulmasta. Hankkeen hydrologisia vaikutuksia ei ole lainkaan mainittu arviointiohjelmassa. Vastasuo ojittamattomana suona varastoi jonkin verran tulvavesiä keväisin ja tasoittaa siten virtaamahuippuja. Turvealueeksi kuivatettuna varastoituminen loppuisi ja virtaamahuippu todennäköisesti kasvaisi. Arviointiselostuksessa tulisi arvioida virtaamahuipun kasvua ja sen vaikutuksia Kirsiojan (ja Juominkiojan) virtaamiin. On tarkasteltava hydrologisten olosuhteiden muuttumisen vaikutusta mm. vesistön ekologiseen tilaan. Vastasuon ja samanaikaisesti YVA-menettelyssä olevan Ruostesuon yhteisvaikutuksia Livojokeen on tarkasteltava arviointiselostuksessa. Vaikutukset pohjavesiin aiotaan arvioida rakennetuille kiinteistöille lähetettävillä kaivokyselyillä, joka lähetetään hankealueesta noin 500 m etäisyydellä sijaitseville talouksille. Lähimmät rakennukset sijaitsevat kuitenkin alle 2 kilometrin päässä hankealueesta. Kaivokysely voidaan toteuttaa soveltuvin osin esimerkiksi asukaskyselyn yhteydessä.

7 7/41 Kalastovaikutukset. Kunnostettuihin Livojoen koskiin on 5 vuoden ajan istutettu taimenta, joka lisääntyy Livojoessa myös luontaisesti samoin kuin harjuskin. Pienvesistöistä ainakin Kirsioja on mm. kalataloudellisesti arvokas, Juominkiojasta ei ole tätä kirjoitettaessa tietoja. Kirsiojassa tiedetään esiintyvän purotaimenta, jonka on sopeutunut elämään puron voimakkaasti humuspitoisessa vedessä. Arviointiohjelman mukaan kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkastelu perustuu vedenlaatuvaikutusten arviointiin, kalatalouden velvoitetarkkailun tuloksiin sekä kalastustiedusteluihin ja -haastatteluihin. Sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen että Kainuun TE-keskuksen kalatalouden toimintayksikön lausunnossa edellytetään olemassa olevien velvoitetarkkailutulosten lisäksi tarkempia tietoja. Yhteysviranomainen toteaa, että tiedot kalastosta ja niiden elinympäristöistä sekä kalastuksesta on hankittava kattavasti koko vaikutusalueelta. Tarpeen mukaan on tehtävä täydentäviä selvityksiä, esimerkiksi sähkökoekalastuksia. Kalastovaikutusten arviointiin liittyy olennaisesti muutokset vedenlaadussa, erityisesti kiintoaineksen huuhtoutuminen kalojen elinympäristön, esim. mädin selviytymisen kannalta (vrt. RKTL:n lausunto liitteessä 2). Iijoella on aloitettu v EAKR-rahoitteinen vaelluskalat palaavat Ijokeen - projekti, jonka tarkoituksena on järjestää mereisen vaelluskalan palauttaminen Iijoen vesistöön. Arviointiohjelmassa mainitaan maakuntakaavan merkintä Livojoen pääuoman kuulumisesta lohikannan elvytysohjelmaan. Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostuksessa on tarkasteltava hankkeen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön siitä näkökulmasta, että vesistöön kohdistuu edellä mainittuja kehittämistavoitteita. Vaikutukset jokihelmisimpukkaan. Livojoessa ja sen eräissä sivupuroissa esiintyy jokihelmisimpukkaa (Margaritifera margaritifera) eli raakkua, joka kuuluu luonnonsuojelulain 47 :n tarkoittamiin erityisesti suojeltuihin lajeihin ja luontodirektiivin liitteiden II ja V mukaisiin lajeihin. Raakkua voidaan pitää virtavesien erinomaisen tilan indikaattorina. Livoessa on luonnontilassa ollut erinomainen jokihelmisimpukkakanta ja siellä on edelleen harva raakkukanta olemassa. Helsingin yliopiston eläinmuseo on inventoinut kannan vuosina uiton entisöintitöihin liittyen. Kannan esiintyminen painottui joen yläjuoksulle Rytingin yläpuolelle, mutta pieniä esiintymiä tavattiin myös joen alajuoksulla. Jokihelmisimpukka vaatii elinkierron eri vaiheissa muun muassa neutraalia ja hapekasta vettä, jokihabitaatille luontaisia virtausolosuhteita, ekologisesti vanhaa mutta luontaisesti uusiutuvaa huokoista pohjaa sekä simpukan glokidiotoukkien väli-isännäksi taimen- tai lohikantaa, joka elää vuorovaikutussuhteessa jokihelmisimpukkakannan kanssa. Raakkupopulaatioiden olemassa oloa uhkaavat vedenlaatua heikentävät ja pohjia liettävät kuormitukset, erityisesti kuivatustoiminta metsätalousalueilla. Myös turvetuotannon kuormitus voi muodostua raakuille haittaa aiheuttavaksi. YVA-menettelyssä jokihelmisimpukan 1990-luvulla tehty kartoitus on päivitettävä hankkeen vaikutusalueella, koska kanta on Livojoen kunnostuksen, veden laadun paranemisen ja taimenen lisääntymisen takia saattanut vahvistua. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää selvitys hankkeen vaikutuksesta raakun populaatioihin ja glokidiotoukan väli-isäntinä toimivien lohikalojen kantoihin. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon jokihelmisimpukan tiukat elinympäristövaa-

8 8/41 timukset, varsinkin sen toukka- ja nuoruusvaiheessa. Vaikutukset tulee arvioida etenkin kiintoaineen osalta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon. Sekä kasvillisuus- että linnustoselvitys tehdään arviointiohjelman mukaan kesällä Ohjelmassa ei kuitenkaan tuoda esiin aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ja niihin liittyviä oletuksia, jotka valtioneuvoston asetuksen 9 :n mukaisesti arviointiohjelmassa on tuotava tarpeellisessa määrin esille. Maastoselvitykset on tehtävä sellaisina ajankohtina, että riittävät tiedot kasvillisuudesta ja linnustosta saadaan selville. Vastasuo kuuluu Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin muutamien muiden Livojoen alajuoksun varrella olevien soiden kanssa. Ne muodostavat laajan, keskikokoisten aapasoiden keskittymän. FINIBA-tietojen mukaan pesimälajistoa edustavat mm. joutsen (5-10 paria), metsähanhi (21-50 paria) sekä jänkäsirriäinen (40-80 paria). Pesimälajistossa tavataan myös uhanalaisia lajeja. Läheisellä Soininsuon-Kapustasuon Natura-alueella esiintyy myös kaksi uhanalaista lintulajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä. Hankkeen vaikutukset Vastasuolle, Livojoen alajuoksun tärkeälle FINIBA-kohteelle, tulee arviointiselostuksessa analysoida riittävällä tavalla. Koska Vastasuo on luonnontilainen ja laaja rimpinen aapasuo, on oletettavaa, että sillä on merkitystä myös muuttolintujen levähdys- ja ravinnonhankinta-alueena. YVA-menettelyssä tulee riittävällä tavalla selvittää pesimälinnuston lisäksi suolla levähtävien muuttolintujen määrä ja esiintymisajankohta sekä hankkeen vaikutukset näihin. Linnustoon liittyen arviointiselostukseen tulee sisällyttää arvio Vastasuon merkityksestä riekon elinympäristönä ja teeren soidinalueena. Arviointiohjelmassa todetaan, että "Arvioinnissa esitetään suon luonnontilaisuus, edustavuus ja arvo keidassuona". Kyseessä on kuitenkin aapasuo, mikä aiempana arviointiohjelmassa todetaankin. Arviointiohjelman mukaan Vastasuolla, hankealueen pohjoisosassa on tavattu yksi uhanalainen kasvilaji, suopunakämmekkä. Noin sadan metrin etäisyydellä hankealueen reunan itäpuolella on tavattu toinen uhanalainen kasvilaji, pohjanleinikki. Livojoen morfologisen ja ekologisen tilan tiedetään yleisesti ottaen olevan poikkeuksellisen hyvä verrattuna alueen muihin suuriin jokiin, joten Vastasuon aapasuon lisäksi siellä saattaa esiintyä muitakin harvinaisia ja uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Yhteysviranomainen katsoo tarpeelliseksi selvittää purkupaikan alapuoliselta vesistönosalta harvinaisten luontotyyppien ja virtavesieliöstön laatua ja tilaa. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyen ympäristöministeriö on valmistellut luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointihanke oli tässä keskeisiä toimenpiteitä. Lajisuojelussa monimuotoisuuden mittarina on jo pitkään voitu käyttää uhanalaisuusarviointeja. Lajien uhanalaisuuden syynä on kuitenkin usein elinympäristöjen muuttuminen ihmisen toiminnan seurauksena. Viime vuonna valmistunut yhtenäinen arvio Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta (Raunio, Schulman ja Kontula 2008) edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja huomioon ottamista sekä hankkeiden vaikutusten arviointia maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hankkeen haitan merkittävyys määräytyy lajiston ja luontotyyppien luonnonsuojelullisesta alueellisesta ja valtakunnallisesta merkittävyydestä. Yhteysvi-

9 9/41 ranomainen toteaa, että arviointiselostuksessa tulee tehdä selkoa Vastasuon suotyypeistä, niiden edustavuudesta sekä mitä Vastasuon ottaminen turvetuotantoon merkitsisi suoyhdistymätyypin suojelutasoon kokonaisuutena. Tarkastelussa on mm. arvioitava näkökohtaa, jonka mukaan maakuntakaavan turvetuotantoa koskeva yleismääräys edellyttää, että tuotantoon ohjataan ensisijaisesti soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Vesilaissa määritellään ne luontotyypit, jotka nauttivat automaattista lain suojaa. Näitä ovat luonnontilaiset uomat, lähteet ja alle hehtaarin suuruiset lammet. Arviointiselostuksessa tulee esittää mahdolliset vesilain luontotyyppisuojelukohteet ja kuvata niiden luonnonarvot. Mikäli hanke aikanaan etenee luvitusvaiheeseen, on vesilain mukaisesta luontotyyppisuojelusta saatava saman lain tarkoittama poikkeamislupa. Asiassa tulee silloin tarkasteluun luontotyyppien suotuisa suojeluntaso, jota arviointiselostuksessa tulee analysoida. Yhteysviranomainen edellyttää, että hankkeen vaikutusten arviointi tehdään objektiivisesti ja analyyttisesti. Tuotantotoiminnan vaikutukset linnustolle ja kasvillisuudelle sekä luonnon monimuotoisuuden kokonaisuudelle korostuvat tässä hankkeessa, joka kohdistuu laajalle luonnontilaiselle suoyhdistymälle. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Arviointiohjelman mukaan hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen selvitetään mm. asukaskyselyn perusteella. Tarkempaa kyselyn toteutustapaa ei ole kuitenkaan esitetty. Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto toteaa lausunnossaan, että ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (sosiaaliset vaikutukset, terveydelliset vaikutukset) tulee arvioinnin edetessä selkeyttää ja esittää arviointiselostuksessa omina kokonaisuuksinaan. Yhteysviranomainen näkee ehdotuksen perusteltuna. Lääninhallituksen mukaan kysely vaikutusalueen vesistön virkistyskäytöstä ja paikallisesta merkityksestä tulisi suorittaa esim. kaivoselvityskyselyn yhteydessä, kuitenkin laajemmalla alueella kuin esitetty 500 metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitseville talouksille. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä ihmiseen kohdistuvia vaikutuksien arviointia niin laajalla alueella kuin vesistövaikutuksia voi ilmetä, myös Livojoen varrella vähintään Livon kylään saakka. Asukaskyselyn otannan on oltava tarpeeksi laaja luotettavan tuloksen saamiseksi, ja kyselyn mukana on syytä olla kuvaus hankkeesta. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat myös melun ja pölyn vaikutukset. Arviointiohjelman mukaan ne arvioidaan aikaisempien tutkimusten ja mallinnusten perusteella paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden. Lääninhallituksen lausunnossa todetaan, että arviointiselostuksessa tulisi eritellä ns. hengitettävän pölyn vaikutukset sekä yleisesti pölyn vaikutukset mm. viihtyisyyteen etenkin, jos näiden tekijöiden vaikutusalueella sijaitsee pysyvää tai lomaasutusta. Yhteysviranomainen toteaa, että pölyvaikutukset tulee arvioida em. näkökohdat huomioon ottaen, lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset poikkeustilanteet, kuten turvepalot. Meluvaikutuksien arviointiin tulee sisällyttää liikenteen aiheuttaman melun arviointi. Vaikutukset maisemakuvaan ja kulttuuriperintöön. Arviointiohjelman mukaan maisemakuvan kannalta merkittävimmät näkymäsuunnat ja -alueet, miljöökokonaisuudet sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet selvitetään laadittavan maisema-analyysin avulla käyttäen apuna mm. karttoja, havainnekuvia ja leikkauspiirustuksia sekä tarvittaessa virtuaali- ja maastomalleja. Yhteysviran-

10 10/41 omainen toteaa, että maisemavaikutukset voidaan arvioida em. tavalla. Vaikutuksia tulee pohtia nimenomaan Vastasuon luonnontilaisuuden kannalta ja analysoida luonnonmaiseman muutoksen merkitystä maisemakuvalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Vaikutukset virkistyskäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Arviointiohjelmassa tuodaan esiin Villi Pohjolan virallisen kalastusalueen ulottuminen Livojärvestä Seitenoikean koskeen saakka. Muutoin Livojoen merkittävyys virkistyskäyttövesistönä sekä kalastuksen, loma-asutuksen että paikallisen asutuksen kannalta saa liian vähän painoarvoa. Livojoen huomattava virkistyskäyttöarvo tuodaan esiin useissa lausunnoissa ja mielipiteissä. Arvioinnissa tulee esimerkiksi haastatteluin tai asukaskyselyn yhteydessä selvittää, mikä merkitys Vastasuolla, Kirsiojalla ja Livojoella on lähiseudun vakituisille asukkaille ja loma-asukkaille heidän elinympäristössään ja virkistyskäytössään. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää arvio Vastasuon merkityksestä marjasuona. Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin. Taloudellisien vaikutuksien arviointi jää arviointiohjelmassa vähälle huomiolle: ne mainitaan lähinnä 0-vaihtoehdon yhteydessä vertailtaessa hankkeen toteuttamatta jättämistä muihin vaihtoehtoihin. Taloudellisten vaikutusten arviointi tulee arviointiselostuksessa olla omana kohtanaan. Arviointiohjelmassa mainitaan hankkeen suora sekä välillinen työllistävä vaikutus. Hankkeen paikallisia työllisyysvaikutuksia on arvioitava. Vaikutusten arvioinnissa on syytä verrata turpeen käyttöä muihin paikallisiin polttoaineisiin. Poroelinkeino. Pudasjärven Livon paliskunnan ja Pudasjärven lausunnossa tuodaan esiin Vastasuon ja muiden suunniteltujen turvetuotantohankkeiden haitat ja riskit poroelinkeinolle. Arviointiohjelman mukaan turvetuotannon vaikutukset porotalouteen aiotaan arvioida kokonaisvaltaisesti Vastasuolla ja sen lähialueilla käyttäen mm. aikaisempaa tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa, olemassa olevia tilastoja sekä poromiesten ja -tutkijoiden haastatteluja. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä poroelinkeinovaikutusten laajaa selvittämistä yhteistyössä paliskuntien kanssa. Vaikutukset tulee arvioida Vastasuon ja sen lähialueiden lisäksi myös kokonaisuutena tarkastellen muiden suunnitteilla olevien hankkeiden yhteisvaikutuksia koko vaikutusalueella. Vaikutukset ja niiden merkittävyys poronhoidon kannalta tulee analysoida arviointiselostuksessa. Vaikutuksia matkailuun tulee pohtia arviointiselostuksessa. Liikennevaikutukset. Ruostesuon, Vastasuon ja Konttisuon turvetuotannon liikenteellisiä yhteisvaikutuksia sekä erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta on tarkasteltava arviointiselostuksissa Tiehallinnon lausunnon mukaisesti. Ilmastovaikutukset. Arviointiohjelman mukaan tuotantohankkeen ilmastovaikutuksia arvioidaan yleispiirteisesti olemassa olevan tutkimustiedon perusteella. Hankkeen vaikutukset ilmastoon on syytä arvioida arviointiselostuksessa omana lukunaan. Arviointiin tulee sisällyttää hankkeen vaikutukset kasvihuonekaasutaseeseen ja sitä kautta ilmastonmuutokseen uusinta tutkimustietoa käyttäen. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön arvioidaan ohjelman mukaan mm. maankäytön suunnitelmi-

11 11/41 en, haastattelujen sekä asukaskyselyn avulla. Arviointi voidaan suorittaa esitetyllä tavalla. Jälkikäyttö ja ehdotus seurantaohjelmaksi Arviointiohjelmassa todetaan, että maanomistaja tai uusi vuokralainen valitsee alueelle sopivimman jälkikäyttömuodon. Alueen jälkikäyttömuotoja voivat olla esimerkiksi metsitys tai viljely. Jälkikäyttömuotojen tärkeyttä ja niiden tarkempaa huomioimista vaatii lausunnossaan mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tuotantoalueiden palauttaminen soiksi esitetään mm. Pudasjärven kaupungin lausunnossa. Yhteysviranomainen toteaa, että esimerkiksi vesien pidättämistä valuma-alueella edesauttavat jälkikäyttömuodot on otettava mukaan tarkasteluun. Arviointiohjelmassa on arvioitava eri jälkikäyttömuotojen soveltumista Vastasuolle ja vertailtava niiden vaikutuksia. Arviointiselostukseen laaditaan suunnitelma hankkeen vaikutusten seuraamiseksi. Arviointiselostuksessa tulee luetteloida kattavasti seurattavia asioita sekä missä ja kuinka usein seurantaa tehtäisiin. Seurantaohjelma täsmentyy, mikäli hanke aikanaan etenee lupavaiheeseen. Vaikutusten merkittävyys ja arvioinnin epävarmuustekijät Ympäristövaikutukset on arvioitava kattavasti YVA-menettelyn aikana. Yhteysviranomainen tulee arviointiselostuksessa antamassaan lausunnossa ottamaan kantaa arvioinnin riittävyyteen ja hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen. Jälkimmäisen arvioinnille edellytyksenä on, että selvityksistä ja hankkeen vaikutuksista on olemassa riittävät tiedot. Tulokset on tuotava arviointiselostuksessa esiin ja arvioitava vaikutusten merkittävyyttä. Mikäli tuloksia ei ole tai todetaan, että ne voidaan tarkemmin esittää vasta luvanhakuvaiheessa, on kyse suuresta epävarmuustekijästä, joka on analysoitava ja tuotava esiin. Epävarmuustekijöillä voi olla oma vaikutuksensa hankkeen etenemiselle ja luvanmyöntämisedellytyksiin. Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia Arviointiohjelman mukaan YVA:n aikana etsitään mahdollisuuksia vähentää hankkeesta aiheutuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointiselostuksessa on tarkasteltava riittävällä tavalla toimenpiteitä, joilla voidaan lieventää vaikutuksia fyysiseen luonnonympäristöön, luonnon msonimuotoisuuteen sekä vesistöön ja ihmisiin. Hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat ja luvat Arviointiohjelmassa tuodaan esille Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta haettava ympäristölupa. Rakennuslupia mahdollisesti tuotantoalueelle rakennettaville rakennuksille ei ole mainittu. Luontotyyppisuojelukohteille vaadittava vesilain tarkoittama poikkeamislupa puuttuu myös. Lupaharkinnassa ja mahdollisen tuotantotoiminnan suunnittelussa ja alueella toimimisessa on lisäksi

12 12/41 otettava huomioon luonnonsuojelulain säännökset uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista. Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä Arviointiohjelmassa on kuvattu kansalaisten ja eri intressiryhmien vaikutusmahdollisuuksia YVA-menettelyssä ja mm. tiedottamisesta YVA-prosessin aikana. Merkittävä vaikutuskanava YVA-prosessissa - kirjallisten kannanottojen esittäminen yhteysviranomaiselle - on kuvattu yhteenvedossa, mutta ei varsinaisessa tekstissä. Tiedottamiskanavina mainitaan radiokanavat. Yhteysviranomainen kuuluttaa hankkeesta paikallisissa lehdissä ja yleensä myös lehdistötiedotteella. Suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu sekä selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohta Arvioitu ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisajankohta on syksyllä Arviointiohjelmassa todetaan, että mm. selvitysten toteuttamisaikataulut sekä nähtävilläoloajat vaikuttavat aikatauluun. Selvitysten tekemiseen ja tulosten raportointiin on syytä varata riittävästi aikaa. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Arviointiselostusta laadittaessa on muistettava valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 10 :n edellytys siitä, että selostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon. Johtopäätökset Vastasuo on laaja luonnontilainen suoyhdistymä ja sijoittuu Livojoen valumaalueelle, jossa ei vielä koskaan ole ollut turvetuotantoa. Arviointiselostuksessa on analysoitava, miksi Vastasuon tapauksessa on tarpeen poiketa yleisperiaatteesta, jonka mukaan turvetuotanto tulee suunnata ojitetuille soille. Arviointiselostuksessa on arvioitava hankkeen vaikutusta myös siltä kannalta, että Livojoki on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi vesistöksi. Muiden alueelle suunnitteilla olevien turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltava arviointiselostuksessa. Vesistövaikutuksia on arvioitava veden laadun lisäksi vaikutuksina vesistön ekologiseen tilaan. Vesienhoitosuunnitelmassa Livojoen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Hankkeen vaikutuksia on tarkasteltava suhteessa vesienhoitolain mukaisiin tavoitteisiin vuoteen 2015 eli Livojoen vesistön tilan tulee säilyä erinomaisena. Tiedot kalastosta ja niiden elinympäristöistä sekä kalastuksesta on hankittava kattavasti. Tarpeen mukaan on tehtävä täydentäviä selvityksiä, esimerkiksi sähkökoekalastuksia.

13 13/41 Livojoessa ja sen eräissä sivupuroissa esiintyy suojeltua jokihelmisimpukkaa eli raakkua. YVA-menettelyssä jokihelmisimpukan 1990-luvulla tehty kartoitus on päivitettävä, koska kanta on Livojoen kunnostuksen, veden laadun paranemisen ja taimenen lisääntymisen takia saattanut vahvistua. Sekä kasvillisuus- että linnustoselvitys tehdään arviointiohjelman mukaan kesällä Vastasuo kuuluu Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin. YVAmenettelyssä tulee selvittää pesimälinnuston lisäksi suolla levähtävien muuttolintujen määrä ja esiintymisajankohta sekä hankkeen vaikutukset näihin. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää arvio Vastasuon merkityksestä riekon elinympäristönä ja teeren soidinalueena. Arviointiselostuksessa on tuotava esiin sekä Vastasuon luontotyypit että lajisto. Mahdollisten uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien esiintyminen on selvitettävä. Tuotantotoiminnan vaikutukset linnustolle ja kasvillisuudelle sekä luonnon monimuotoisuuden kokonaisuudelle korostuvat tässä hankkeessa, joka kohdistuu laajalle luonnontilaiselle suoyhdistymälle. Livojoen huomattava virkistyskäyttöarvo tuodaan esiin useissa yhteysviranomaiselle tulleissa kannanotoissa. Arvioinnissa tulee esimerkiksi haastatteluin tai asukaskyselyn yhteydessä selvittää, mikä merkitys mm. Vastasuolla ja Livojoella on lähiseudun vakituisille ja loma-asukkaille heidän elinympäristössään ja virkistyskäytössään. Vaikutuksien arviointi on syytä ulottaa myös jälkikäyttöä koskevaksi. Arviointiohjelmassa on arvioitava eri jälkikäyttömuotojen soveltumista Vastasuolle ja vertailtava niiden vaikutuksia. Yhteysviranomaisen lausunnosta tiedottaminen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon hankkeesta vastaavalle. Yhteysviranomainen toimittaa hankevastaavalle kopiot arviointiohjelmasta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä; alkuperäiset lausunnot säilytetään ja arkistoidaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteen esittäjille. Lausunto on nähtävillä Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa, myös sähköisenä osoitteessa > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > vireillä olevat YVA-hankkeet. Muuta huomioon otettavaa Arviointiselostus liitteineen tulee toimittaa yhteysviranomaiselle myös sähköisessä muodossa; yksittäisen tiedoston koko saa verkkopalvelua varten olla enintään 5 Mt.

14 Suoritemaksu 14/ Maksun määräytymisen perusteet Maksu määräytyy alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1387/2006) mukaisesti: lausunto arviointiohjelmasta, kun hanke tai sen vaikutukset ulottuvat yhden kunnan alueelle. Oikaisun hakeminen maksuun Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua. Lausunnon liitteenä ovat ohjeet maksua koskevan oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen Diplomi-insinööri Heli Harjula Liite 1 Maksua koskeva muutoksenhaku Liite 2 Lausunnot ja mielipiteet Tiedoksi Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Aitto-ojan kalaveden osakaskunta sekä Aittojärven kyläseura ry Iin kunta Kainuun TE-keskus, kalatalouden toimintayksikkö Livokas ry. Livon yhteisen alueen osakaskunta Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Oulun lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pudasjärven kaupunki Pudasjärven Livon paliskunta Pudasjärven paliskunta Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry Tiehallinto, Oulun tiepiiri Yli-Iin kunta

15 Liite 1 15/41 MAKSUA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Oikaisuvaatimusviranomainen Maksuvelvollinen, joka katsoo, että maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia oikaisua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on toimitettava ympäristökeskukselle kuuden (6) kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava: oikaisua vaativan nimi, kotikunta ja postiosoite ympäristökeskuksen päätös, jonka maksua vaaditaan muutettavaksi, alkuperäisenä tai kopiona oikaisu, joka maksuun vaaditaan oikaisuvaatimuksen perustelut. Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisua vaativan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos oikaisuvaatimuksen laatija on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi, postiosoite ja kotikunta. Oikaisuvaatimuskirjelmän perille toimittaminen Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostina. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen ympäristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittamisesta telekopiona tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) Yhteystiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen postiosoite: PL 124, Oulu käyntiosoite: Veteraanikatu 1, Oulu puhelin (asiakaspalvelu) telekopio sähköposti kirjaamo.ppo@ymparisto.fi virka-aika

16 LAUSUNNOT JA MIELIPITEET LIITE 2. 16/41 Lausuntoja ja mielipiteitä on toimitettu yhteysviranomaiselle yhteensä 18 kpl. Aitto-ojan kalaveden osakaskunta sekä Aittojärven kyläseura ry Iin kunta Aitto-ojan kalaveden osakaskunta omistaa noin 25 km Livojoen vesialueita Iijoesta-Vääräkoskeen Livon osakaskunnan rajaan ja katsomme, että meillä on oikeus esittää asiasta. Emme hyväksy turvetuotannon aloittamista, koska Livojoen veden puhtaus on meillä tärkeätä. Istutamme vuosittain kirjolohta sekä taimenta ja lisäksi Voimalohi istuttaa taimenta ja harjusta. Myymme viehelupia noin 300 kpl vuodessa, joista noin puolet turisteille. Lisäksi vaelluskalahankkeelle ei ole hyväksi veden laadun heikkeneminen. Kylämme asukkailla on kesämökkejä Livojoen rannoilla, emmekä toivo rantojen saastumista. Näillä perusteilla vaihtoehtomme on 0 (nolla). Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että mikäli lupa myönnetään, toiminta määrätään järjestettäväksi niin, että vaikutukset alapuolisiin vesistöihin ovat mahdollisimman vähäiset. Kainuun TE-keskus, kalatalouden toimintayksikkö Livokas ry. Arviointiohjelman luvussa on esitetty ylimalkaiset tiedot Livojoen kalastosta ja kalastuksesta. Käsitys vaikutusalueen kalataloudesta on tarkoitus muodostaa alueella tehdyn velvoitetarkkailun, tehtävän kalastustiedustelun sekä haastatteluiden perusteella. Hankkeen vaikutukset kalatalouteen arvioidaan vesistövaikutusarvion perusteella. Livojoki on vedenlaadultaan hyvä ja kalastoltaan arvokas joki, minkä vuoksi sen merkitys virkistyskäytölle on suuri, ja ympäristövaikutusten arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Arviointiohjelmasta ei käy ilmi, mitä velvoitetarkkailuaineistoja kalataloudellisten vaikutusten arvioinnissa on tarkoitus käyttää. TE-keskuksen käsityksen mukaan olemassa on lähinnä tietoja, joista saadaan yleiskuva Livojoen kalastosta ja kalastuksesta. Arvioinnin yhteydessä tietoja on tarkennettava niin, että saadaan käsitys kalastosta, kalastuksesta, saaliista ja kalojen poikastuotantoalueista kuormituksen vaikutusalueella Kirsioja mukaan lukien. Hankkeen toteuttamisvaihtoehtoina vertaillaan erilaisten vesienkäsittelymenetelmien käyttöönottoa. Livojoen suuren kalataloudellisen arvon vuoksi on esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi syytä arvioida myös sulan maan aikainen kemikalointi yhdistettynä muuna aikana käytössä olevaan pintavalutukseen. Vastasuo sijaitsee Pudasjärven Livolla. Suunniteltu alueen kuivatus tapahtuisi Kirsiojaa pitkin Livojokeen. Kirsioja laskee Livojokeen kohdalla, joka on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi vesialueeksi mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan ja lohikannan palauttamisen vuoksi. Vesistö on myös arvokas ka-

17 17/41 lavesi, ja sen varrella on vakituisen väestön lisäksi runsaasti vapaa-ajan asutusta. Livojokeen ei ole annettu yhdellekään turvetuotantoalueelle pitävää lupaa. Metsosuosta on vesioikeuden kielteinen päätös vuodelta 1994 ja Savisuosta vesiylioikeuden päätös vuodelta 2005, jossa siihen aiemmin annettu päätös kumottiin. Iijoen vesistöalueella useita jokivarsia on jo turvetuotantokäytössä. Livojokivarsi on vielä säästynyt tältä toiminnolta ja se on tarpeen jättääkin turvetuotannon ulkopuolelle. Kyläläisten suhtautuminen hankkeeseen on hyvin kriittinen. Siksi lausummekin arviointiohjelmasta seuraavaa: 1) Vesistövaikutukset on arvioitava laskuojalta Kirsiojaan, Kirsiojan mitta Livojokeen sekä Livojoen Kirsiojan alapuoliselta matkalta lijokeen. Vapo esittää arvioivansa vain Kirsiojan Livojokeen saakka. Suurimmat haitalliset vaikutukset tapahtuvat vasta Livojoessa. 2) Melu- ja pölyvaikutusten arviointi on ulotettava Livon kyläkeskukseen saakka. Liikenteen melu- ja pölyvaikutukset on arvioitava myös. 3) Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä taloudelliset vaikutukset on arvioitava Livon kylän laajuisena. 4) Liikenteeseen liittyvät tarkastelut tulee tehdä niin, että siihen sisältyy keskeltä Livon kylää kulkevan Kirsiojantien sekä Sarakyläntien liikenne. Olemassa olevan tiestön kyky vastaanottaa kasvava liikennemäärä arvelluttaa kyläläisiä, ja on hyvä, että se tulee arvioitua. Liikenneturvallisuus erityisesti Livon kyläkeskuksen alueella on myös arvioitava. 5) Ohjelman kohdassa 4.7 Muut turvetuotantohankkeet tulee selkeästi ilmaista, että Livojoen valuma-alueella ei ole yhtään turvetuotantoaluetta. Koko Iijoen valuma-alueen käyttäminen vertailuna tässä yhteydessä on harhaanjohtavaa, joten tässä pykälässä käsiteltäköön vain Livojoen valumaalueen turvetuotantoaluetietoja. Iijoen sivu-uomista vain Livojoki on luokiteltu erinomaiseksi ekologiselta tilaltaan. 6) Ohjelman kohdassa 4.8 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin on lueteltu kuusi kohtaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Yksikään näistä ei tue Vastasuon turvetuotantohanketta. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara (jota suon lähellä asuvat Turpeiset ovat). Turvetuotantohankkeista lähialueelle jäävä taloudellinen hyöty on olematonta. Kylällä on menossa maankäytön kehittämiseen tähtäävä aloite, jolla edistetään toimivaa aluerakennetta ja elinympäristön laatua sekä suojellaan kulttuuri- ja luonnonperintöä. Livon yhteisten alueiden osakaskunta ja Livokas ry on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kunnostusaloitteen koskien Livojoen putaita. Siinä on suunniteltu syvennettäväksi Keski-Livon putaita paremman virtauksen aikaansaamiseksi ja viihtyvyyden lisääntymiseksi. Turvetuotanto on tälle tavoitteelle vastakkainen, koska se laittaisi lisää kiintoainetta liikenteeseen.

18 18/41 Kalastusalueella on vireillä emolohen istutus Livojokeen, joka palvelee joen virkistyskäyttöä ja luonnonvarojen ennallistamista. Turvetuotanto on näille valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden myötäisille hankkeille täysin vastakkainen toimi. Tähän arviointiohjelman kohtaan pyydämmekin lisäämään Livon kylän kyläsuunnitelman sekä Iijoen kalastusalueen hankkeen lohikannan palauttamiseksi Livojokeen. Maakuntakaavan sisältämistä yhtäläisyyksistä ei ole tarkempaa mainintaa. Pyydämme lisättäväksi tähän kohtaan siten, että Livojoki on maakuntakaavoituksessa arvioitu Keski-Livolle saakka arvokkaaksi vesialueeksi. Joki kuuluu lohikannan elvytysohjelmaan ja siinä esiintyy uhanalaisia eliölajeja. Suunniteltu kuivatusvesien purku sijoittuu tälle arvokkaalle vesialueelle. 7) Ohjelman kohdassa Maakuntakaava kerrotaan Penikkakankaan pohjavesialueesta. Tähän on hyvä lisätä, että Livon vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee sillä pohjavesialueella. Suunnittelumääräyksissä mainitaan, että toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle veden hankintaan soveltuvista pohjavesialueista. 8) Ohjelman kohdassa Ympäristö ja ihmiset mainitaan, että lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n ja Livon kylä noin 6 km:n etäisyydellä hankealueesta. Asutuksesta mainitaan, että se on harvaa. Livon kylä on keskiosaltaan kohtuullisen taajaan rakennettu. Erityisesti kylän halki kulkevaksi suunniteltu liikenne tulee tuottamaan ongelmia. Koko jokivarsikin on niin rakennettu, että rakentamattomia rakennuspaikkoja joutuu jo etsimään. Asutus keskittyy jokivarressa ranta-alueelle, koska kauempana joesta oleva maasto on suovaltaista. Tämän vuoksi jokeen laskettavat kuivatusvedet koskettavat suoraan kaikkia Livon kyläläisiä ja runsasta vapaa-ajanasukkaiden joukkoa. Livon kylällä on vakituisia asukkaita vajaa 200 henkilöä ja kesäaikana väkimäärä on noin 400 henkilöä lomalaisten ansiosta. Livon kylällä on säilynyt vanhastaan reipasta sosiaalista pääomaa. Kylätoiminta on aktiivista. Kylä valittiinkin Pohjois- Pohjanmaan vuoden kyläksi Keräilytalous, marjastus, metsästys ja poronhoito ovat säilyneet osana livolaisten arkipäivää. Suoalueita pidetään arvossaan hilla-, karpalo- ja metsästysmaina sekä porojen laidunmaina. 9) Ohjelman kohdassa Maisema on hyvä korostaa sitä, että Vastasuo on melkein kokonaan ojittamaton suoalue ja siten luonnontilassa. Arvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon se, kuinka paljon luonnontilaisia soita enää on jäljellä Livojoen ja Iijoen valuma-alueella. 10) Ohjelman kohdassa käsitellään jälleen pohjavesiä. Kaivokysely tulee suorittaa niin, että Penikkakankaan pohjavesialueen käyttäjät pystyvät vastaamaan kyselyyn. Ko. pohjavesialueella sijaitsee mm. Livon vesiosuuskunnan vedenottamo. 11) Ohjelman kohdassa Eläimistö on tarpeen tehdä suunniteltu linnustoselvitys. Lähistöllä sijaitseva Soininsuon Natura-alue on suoluontona hy-

19 19/41 vin samantapaista Vastasuon kanssa, ja siellä pesii useita uhanalaisia lintulajeja. 12) Ohjelman kohdassa Muut luonnonvarat tulee arvioida myös alueen merkittävyys marjastuksessa. Kyläläisille tulee tehdä kysely nykytilanteesta, jotta hankkeen vaikutukset marjastukseen pystytään arvioimaan. 13) Ajallisesti vaikutusten arviointi tulee ulottaa vähintään 10 vuotta eteenpäin siitä, kun varsinainen turvetuotantotoiminta alueella on päättynyt. Livon yhteisen alueen osakaskunta Livon yhteisen alueen osakaskunta (Livon kalastuskunta) hallinnoi vuonna 1872 vahvistetussa isossajaossa Livon jakokunnalle Livojoesta erotettua jakamatonta yhteistä vesialuetta, joka rajoittuu ylävirran puolella Nurmelan yksittäistilan rajaan ja alavirralla päättyy Aitto-ojan osakaskunnan vesialueen rajaan Vääräkosken alla. Pituutta vesialueella on n. 35 kilometriä ja vesipintaalaa on 306,7 hehtaaria. Osakkaita osakaskunnassa on 228 tilaa. Livon yhteisen alueen osakaskunnan mielestä hanketta ei pidä toteuttaa. Siis vaihtoehto 0. Perustelut: Vastasuon YVA- selvityksessä jää aivan liian vähälle huomiolle se, kuinka arvokas jokivesistö aiotaan avata turvetuotannon jätevesille (viittaus Vesiylioikeuden purkamispäätökseen n:o 112/1995, Pohjois-Suomen vesioikeuden tekemästä Savisuon lupapäätöksestä n:o 71/94/1, purkupäätöksen perustelut). Vapaa- ajan kalastuksen ja muun virkistyskäytön lisäksi Livojoen merkitystä lisäävät vesistössä elävät elinvoimaiset jokihelmisimpukkakannat. Livojoen merkitys virkistyskäytön kannalta lisääntyy merkittävästi nyt kuluvana vuonna käynnistyvän " Vaelluskalat palaavat Iijokeen "-hankkeen seurauksena. On myöskin otettava huomioon se, että jo yksi myönteinen turvetuotantolupapäätös avaa turvetuotannon jätevesille harvinaisen arvokkaan jokivesistön, jonka valuma- alueelle ei ole aikaisemmin olemassa yhtään lainvoimaista turvetuotantolupapäätöstä. Kirsioja, johon Vastasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet aiottaisiin johtaa, ei ole virkistyskäytön kannalta mikään vähämerkityksinen vesistö. Sen latvahaaroissa tavataan tammukkaa (purotaimenta) ja alaosalla on runsas seipikanta (leuciscus leuciscus), joka on ( luonnonsuojeluasetuksen n:o 160 vuodelta 1997 mukaan ) suojeltu kalalaji. Vastasuon YVA-selvityksessä mainitaan lähin pohjavesialue Juominkiharjussa (3 km), mutta todennäköisesti ovat tutkimatta Korpisaaren pohjavesivarat. Korpisaaren reuna-alueilla, niin itä- kuin länsilaidallakin on useita lähteitä, jotka ovat viitteitä runsaista pohjavesivarannoista. Korpisaari sijoittuu kartalla aivan Vapo Oy:n turvetuotantoalueeksi varaaman alueen lounaisreunalle. Myöskin turvealueeksi varatulla Vapon omistamalla alueella on hyvä, kirkasvetinen lähde Vastasaaren länsipuolella. Vastasuon YVA-selvityksen osiossa on maakuntakaavaan merkittyjä yleisiä suunnittelumääräyksiä: " Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotanto- alueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä." Vas-