Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2012 Sivu

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet jäsenet Moilanen Pekka Lahti Jari Airas Sanna Järvinen Sami Leppänen Heikki Marttinen Anu Marttinen Timo Pietiläinen Maija Puntanen Pia Rahikainen Marja-Leena Ruhanen Seija-Liisa Ruotsalainen Raimo Ruottinen Outi Suovalkama Kirsi Tikkanen Petri Tullinen Hannu Vihermäki Eeva puheenjohtaja, Mikkeli varapuheenjohtaja, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Hirvensalmi jäsen, Hirvensalmi jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Suomenniemi jäsen, Suomenniemi jäsen, Mikkeli jäsen, Ristiina jäsen, Mikkeli jäsen, Ristiina Muut saapuvilla olleet Siekkinen Virpi Olkkonen Kirsi Muukkonen Matti Kauppi Marja Talo Timo Helminen Niina Kaukonen Niina Gärdström Hans Mutanen Minna Will-Orava Johanna Pitkänen Paavo kunnanjohtaja, Ristiina kh:n pj, Ristiina kunnanjohtaja, Suomenniemi, poistui klo käsittelyn aikana kh:n pj, Suomenniemi vt. palvelutuotantojohtaja tulosalueen esimies, psykososiaaliset palvelut tulosalueen esimies, vanhusten palvelut johtava ylilääkäri, terveyspalvelut tulosalueen esimies, terveyspalvelut tulosalueen esimies, perhepalvelut vs. hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Mihailov Anri projektikoordinaattori 68 klo

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2012 Sivu 2 Poissa: Taavitsainen Satu Mikander Kimmo Seppälä Arto Ruhanen Seppo Puukko Kalevi kh:n edustaja, Mikkeli kaupunginjohtaja, Mikkeli kh:n puheenjohtaja, Mikkeli kunnanjohtaja, Hirvensalmi kh:n pj, Hirvensalmi

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2012 Sivu 3 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pekka Moilanen Paavo Pitkänen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu tehtyjen päätösten mukaiseksi. Mikkelissä Petri Tikkanen Hannu Tullinen Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä klo Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hallinnon kirjaamossa, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli sekä Ristiinan, Hirvensalmen ja Suomenniemen kunnissa. Pöytäkirjanpitäjä Paavo Pitkänen

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2012 Sivu 4 Käsitellyt asiat 1 / 66 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 67 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 68 Liite 1 Mielenterveys- ja päihdetyön tuottavuushanke 4 / 69 Esitys lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämisestä 5 / 70 Lastensuojelun erityisyksikön perustaminen 6 / 71 Pankalammen terveysaseman vastaanottopalveluiden (eteläisen vastaanottotoiminta) optiokauden käyttöönotto 7 / 72 Tehostetun palveluasumisen linjaukset 8 / 73 Mikkelin Sateenkaari ry:n Jalavapuiston toiminta vuonna / 74 Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset 10 / 75 Ilmoitusasiat

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 5 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 6 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Tikkanen Petri ja Tullinen Hannu. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Petri Tikkanen ja Hannu Tullinen.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta / 409 / 2011 Mielenterveys- ja päihdetyön tuottavuushanke Sosiaali- ja terveyslautakunta / 177 Valmistelija: psykososiaalisen tulosalueen esimies Birgitta Pyykönen ja psykososiaalisten palvelujen johtaja Niina Helminen Mikkelin mielenterveys- ja päihdetyötä on kehitetty pitkään eri toimijoiden ja alueen yhteistyökumppaneiden kanssa. Psykososiaalisen tulosalueen työntekijät ovat osallistuneet moniin eri hankkeisiin, joissa on pohdittu mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi Miepä -hanke, joka kokosi yhteen laajasti alueen työntekijät sekä Keskelle elämää -hanke, johon kaupunki osallistui seudun kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Näiden hankkeiden ja tulosyksiköiden oman kehitystyön myötä on vahvistunut käsitys siitä, että monet toiminnot voitaisiin yhdistää siten, että sekä mielenterveysongelmaiset, että päihdeongelmaiset tulisivat kuulluiksi ja heidän hoitonsa tapahtuisi asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen tasapainottamisohjelma toteutui ajalla Sen tilalle osaksi vuoden 2011 talousarviota ja toimintasuunnitelmaa asetetuista kolmesta hankkeesta psykososiaalisten palveluiden tulosalueen hankkeeksi asetettiin mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin käyttöönotto. Hankkeen tavoitteiksi asetettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.3; 1. Mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksikön perustaminen ja muotouttaminen vuonna Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumiseen liittyvien palvelujen selkiyttäminen ja organisointi vuonna Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laatiminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Liitteenä on kuvaus hankkeen etenemisestä. Kuten liitteestä ilmenee selvitystyötä on tehty vuoden 2011 aikana mutta toistaiseksi ei ole muodostunut kokonaiskuvaa siitä miten Mikkelin kaupungin ja seudulliset mielenterveys- ja päihdepalvelut tulee jatkossa järjestää. Kuvaus hankkeen etenemisestä Liite 2

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 Ehdotus Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hankkeen ohjausryhmänä toteaa, ettei liitteenä olevan materiaalin perusteella voi tehdä linjauksia. Lautakunnalle tulee toukokuun 2012 loppuun mennessä tuottaa tarkempaa tietoa asiakasvirroista ja kustannuksista sekä esittää 2-4 vaihtoehtoista tapaa tuottaa palvelut jatkossa ja että tuotetaan päihdepalvelut, erityisesti katkaisuhoito- ja selviämisasemapalvelut jatkossa. Vaihtoehtojen tarkastelussa on tuotava esille asiakasnäkökulma, seutunäkökulma, kytkennät erikois- ja erityispalveluihin sekä eri vaihtojen kokonaiskustannukset. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija psykososiaalisten palveluiden johtaja Niina Helminen, puh , niina.helminen@mikkeli.fi Päihdepalveluiden seudulliseksi kehittämiseksi koottiin työryhmä, jossa olivat edustajat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnista, Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä, Tuustaipaleen kuntayhtymästä, A-klinikkasäätiöstä ja Arjen Mieli hankkeesta. Työskentelyssä keskityttiin korjaaviin päihdepalveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa kaupungin organisaatiossa ja järjestöjen toimesta. Kuntalaisten, järjestöjen ja käyttäjien näkökulman kuulemiseksi kokoontui myös järjestöedustajien työryhmä, joka tuotti omat esityksensä ja näkökulmansa työryhmän käyttöön. Työryhmä käsitteli päihdepalveluiden nykytilaa sekä ns. päihdekeskusmallia. Nykytilasta ja päihdekeskusmallista tehtiin prosessikuvaukset. Päihdepalveluiden nykytilassa korostuu palveluprosessien hajanaisuus sekä erilaiset tavat toimia. Päihdepalveluprosessi ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta asiakaan näkökulmasta. Päihdepalveluiden kokonaisuudelta puuttuu myös johtaja, joka vastaa koko kokonaisuudesta peruspalveluista erikoissairaanhoitoon. Vastaava tilanne on myös mielenterveystyön osalta. Työskentelyn pohjalta on laadittu selvitys Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen, Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma Selvitys on esityslistan liitteenä. Yritysvaikutusten arviointi on oheismateriaalina.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 9 Selvityksessä on kuvattu päihdepalveluprosessit palvelutuotantoyksikkökohtaisesti. Seudullisesti yhtenäisiin prosesseihin ei ole vielä tässä vaiheessa valmiutta. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla on hyviä malleja ja käytäntöjä peruspalveluihin liitetyistä päihdepalveluista. Nämä kunnat haluavat olla mukana kehittämissä seudullisia ratkaisuja mm. selviämisasematoimintaan. Tällä hetkellä akuutimpi kehittämistarve on Mikkelin palvelutuotantoyksikön kunnilla. Yhteisiksi pulmakohdiksi korjaavien päihdepalveluiden kokonaisuudessa todettiin selviämisasema/ensisuojapalveluiden sekä kotiin vietävien ja kotona pärjäämistä tukevien palveluiden kuten työja päivätoiminnan puute tai riittämättömyys. Työryhmä esittää nykyisen, motitoimijamallin kehittämistä siten, että selviämisasema, katkaisuhoito ja korvaushoidon kokonaisuus saadaan kuntoon. Selviämisasemantoiminnan osalta hyväksytään se, että toimintaa voidaan järjestää kustannustehokkaasti vain tiiviissä yhteistyössä yhteispäivystyksen kanssa. Tilaratkaisujen osalta tämä on mahdollista vasta siten, kun keskussairaan ja terveyskeskuksen yhteinen rakentamis- ja remontointihanke on toteutunut. Erillisen päihdekeskuksen perustamista ei esitetä,. Monen toimijan tuottamat palvelut muodostavat eheän kokonaisuuden, ns.virtuaalisen päihdekeskuksen, yhden johtajan alaisuuteen. Peruspalveluiden vahvistamisen osalta kehittämisen painopisteiksi ehdotetaan tukiasumista, kotiin suuntautuvia palveluita (sosiaaliohjaus ja kuntouttava kotipalvelu), päivä- ja työtoimintaa sekä varhaista puuttumista. Kehittäminen on jaoteltu tuleville vuosille seuraavasti: Vuosi 2012: 1. Huolehditaan, että selviämisaseman ja/tai katkaisuhoidon järjestäminen otetaan huomioon keskussairaalan ja terveyskeskusrakennusten suunnittelun yhteydessä 2. Katkaisuhoidon ostamista Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukselta jatketaan ainakin siihen saakka, että selviämisaseman toiminta käynnistyy 3. Tehostetaan interventiota sellaisten asiakkaiden tilanteisiin, joiden päihteidenkäyttö on karannut käsistä ja jotka kuormittavat yhteispäivystystä toistuvasti; tilanteeseen puututaan moniammatillisesti 4. Neuvotellaan sairaanhoitopiirin kanssa korvaushoidon viikonloppuaikaisesta toteuttamisesta yhteispäivystyksen yhteydessä. Mikäli neuvottelut eivät etene, valmistellaan yhdessä akuuttiosaston kanssa korvaushoidon viikonloppuaikaista toteuttamista ottaen mallia seudun kunnista. 5. Asumispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä aloittaa työnsä

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu , palveluohjaus asumispalveluihin tehostuu 6. Ostetaan kuntouttavaa kotipalvelua henkilöille, jotka muuten joutuisivat asumispalveluiden piiriin tai laitoskuntoutusjaksolle 7. Valmistellaan rahoitushakemus yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja järjestötoimijoiden kanssa STM:n terveyden edistämisen määrärahoista päivätoiminnan ja vertaistukijärjestelmän kehittämiseksi 8. Valmistellaan kilpailutusta, mikäli lautakunta linjaa etenemistavaksi ulkoistamisen kokonaan tai osittain 9. Aloitetaan seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta 10. Henkilöstölle järjestetään koulutusta päihteiden puheeksi ottamisesta ja varhaisesta tunnistamisesta Vuosi 2013: 1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisoitumista yhdeksi kokonaisuudeksi valmistellaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä, palveluosaajakoulutus tukee tätä kehitystyötä 2. Kaikki asumispalveluihin siirtyvät asiakkaat koordinoidaan yhteisessä SAS-työryhmässä 3. Korvaushoito toteutuu arkisin A-klinikan ja viikonloppuisin yhteyspäivystyksen /akuuttiosaston toimesta 4. Kuntouttava kotipalvelun konseptia arvioidaan ja kehitetään ja mietitään mahdollisen oman vastaavan toiminnan käynnistämistä ja/tai kilpailuttamista 5. Päihdeongelmaisten päivätoiminnan ja vertaistukitoiminnan käynnistymistä valmistellaan hanketoimijoiden kanssa 6. Kinnarin asumispalveluyksikön rooli selkiytyy Seudullisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta etenee 7. Päihdekeskuksesta tehdään perusteellinen ennakkoarviointi Vuosi 2014: 1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuuden johtaminen tehostuu kun mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat yhden kokonaisuuden yhden johtajan alaisuudessa 2. Oman toiminnan osuus avopalveluissa ja kotiin vietävissä palveluissa kasvaa 3. Avopalveluista muodostuu todellinen vaihtoehto asumispalveluille ja katkaisu- ja laitoskuntoutusjaksoille 4. Seudullinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitelma valmistuu Vuosi 2015 tai kun uudet tilat ovat käytettävissä: 1. Selviämisasema ja/tai katkaisuhoito siirtyy yhteispäivystyksen yhteyteen, erillisiin toimintaan soveltuviin tiloihin 2. Korvaushoidon toteuttaminen järjestetään selviämisaseman yhteydessä vähintään viikonloppuisin 3. Jos korvaushoito siirtyy kokonaisuudessa selviämisasemalle,

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 11 pystyy A-klinikka kohdentamaan resurssejaan entistä enemmän perinteiseen avohoitoon 4. Neuvontapiste siirtyy Pankalammelta selviämisaseman tilojen yhteyteen/läheisyyteen 5. Avopalvelut ovat korvanneet osan asumispalveluista ja laitosjaksoista. Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen, Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma Liite 1 Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Ehdotan, että liitteenä oleva Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen, Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma , hyväksytään ja palveluita kehitetään työryhmän esityksen mukaisesti. Katkaisuhoidon ostamista Tuustaipaleen kuntayhtymältä jatketaan ja korvaushoidon viikonloppuaikainen toteutus siirtyy yhteispäivystykseen tai akuuttiosastolle lukien. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta päätti lisäksi, että ensisuojan vaihtoehdot selvitetään osana selviämisaseman suunnittelua

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 12 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 449 / 2012 Esitys lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämisestä Vajaaliikkeisten kunto ry:n asiantuntijatoimikunta on toimittanut tuotantolautakunnalle kannanoton, jossa esitetään lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen kehittämistä. Kannanotossa esitetään, että päiväkoti- ja koulutilojen suunnittelussa otettaisiin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa huomioon erityistarpeet terapiatilojen ja välineistön suhteen. Lisäksi toimikunta esittää terveyskeskukseen palkattavaksi alle kouluikäisten, kouluikäisten ja nuorten lieviin motorisiin ongelmiin paneutunutta kokopäiväistä fysioterapeuttia. Esitys jaetaan oheismateriaalina. Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Lautakunta toteaa esityksen perusteella seuraavaa: Uuden vuonna 2013 valmistuvan vuoropäiväkodin tilasuunnittelussa on erityislapset huomioitu. Heille on suunniteltu sopivat omat ryhmätilat ja terapiahuone sekä apuvälineille on varattu riittävästi tilaa. Tarvittavia välineitä ei päivähoito hanki, vaan ne tulevat lapsen mukana esim. apuvälineyksiköstä. Fysioterapiassa toimintakäytäntönä on se, että terveydenhoitajat lähettävät 5-vuotiaat lapset, joilla Lene-testauksessa havaittu lievää motorista kehitysviivettä fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutit arvioivat motorisia taitoja ja ohjaavat vanhempia lapsen aktivointiin ja kotiharjoitteluun liittyvissä asioissa. Seurantakäyntejä on yksilöllisesti 2-5, käynnit noin puolen vuoden/vuoden sisällä. Tämä toiminta käynnistyi v yhteistyössä neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden kanssa. Kaksi fysioterapeuttia on saanut valmiuksia tähän toimintaa lyhyellä täydennyskoulutuksella. Tämä vastuualue on pieni osa heidän muista vastuualueistaan. Toimintamallin osalta on edelleen tarvetta lisätä koulutusta asiasta. Lisäksi lasten neuvolasta on lähetetty myös muun ikäisiä lapsia, joilla on lievää motorista ongelmaan liikkumisessa tai ryhdissä. Samoin erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusta on jossain määrin toteutettu (reumaatikot, varvastajat jne.)

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 13 Vane- eli vauvaikäisten testauskäytäntö ei ole lasten neuvoloissa käytössä, joten vauvoja ei systemaattisesti ohjaudu fysioterapiaan. Vauvaikäisten motoriseen kehityksen arviointiin liittyvä osaaminen vaatii lisä- ja täydennyskoulutusta. Perhepalveluiden kuntoutustyöryhmän kanssa on sovittu, että fysioterapeutit voivat tehdä kuntoutustarpeen arviointia niissä tapauksissa, joissa harkitaan fysioterapian ostoa lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kuntoutustyöryhmässä ei toimi fysioterapeuttia. Kelan myöntämän kuntoutuksen ulkopuolelle jäävien määrä on suuri. Tämän lakisääteisen toiminnan toteuttaminen perusterveydenhuollon omana toimintana vaatii lisäresurssia sekä lisäkoulutusta. Avofysioterapian nykyresurssista ei pystytä tällä hetkellä määrällisesti osoittamaan lisäpanostusta lasten fysioterapiaan. Panostaminen lasten ja nuorten motorisen kehityksen tukemiseen on tärkeää heidän mahdollisimman normaalin kehityksen vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja toimintakykyisyyden lisäämiseksi. Tätä mahdollisuutta arvioidaan käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen puitteissa. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin.

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 14 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 400 / 2012 Lastensuojelun erityisyksikön perustaminen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 46 Valmistelija: perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, puh , johanna.will-orava@mikkeli.fi Lastensuojelun erityisyksikön valmistelu on ollut pitkä prosessi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen käynnistämänä. Lastensuojelun erityisyksikön valmistelu on ollut osa Itä- ja Keski-Suomen Lapset ja perheet KASTE 1 ja sen jatkohanketta II vuosina Valmistelun työvälineenä on käytetty määräaikaista neuvottelukuntatyötä. Neuvottelukuntaan ovat osallistuneet kuntatoimijoiden lisäksi järjestöt ja yksityiset palvelujen tuottajat. Yksikön on suunniteltu käynnistyvän Yksikköön keskittyy alkuvaiheessa lastensuojelun sijaishuollon osaaminen ja kehittäminen monialaisena toimintana. Monialaisuus merkitsee kumppanuusrakennetta, joka mahdollistaa lastensuojelun palvelujen yhteisen tuottamisen ja kehittämisen. Maakunnan kunnat päättävät mukaan tulemisesta yksikköön kesä- ja elokuun 2012 aikana lautakuntakäsittelyissä. Lastensuojelun erityisyksikkö tarjoaa kuntien käyttöön lastensuojelun erityisen ja tehostetun tuen palveluita lapsi- ja perhelähtöisesti sekä psykososiaalista tukea turvaten, kehittäen ja vahvistaen perhehoidon roolia sijaishuollon järjestämisessä (Lsl 50 ) monialaisessa yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten palvelujen tuottajien sekä kehittämishankkeiden kanssa. Käytännössä mm. Pelastakaa Lapset ry liittyy yksikköön kumppanuussopimuksella, joka koskee palvelujen tuottamista 1.5 henkilöstöresurssin verran. Lastensuojelun erityisyksikkö tulee kokoamaan alkuvaiheessa noin asukkaan väestöpohjan mukaisesti lasten sijaishuollon palvelut erityisyksiköksi. Yksikö toiminnan suunnittelussa on huomioitu lainsäädännölliset muutokset perhehoidon ensisijaisuudesta. Mikkelin kaupunki tulee hallinnoimaan käynnistyvää erityisyksikköä. Alkuvaiheessa mukaan lähteviä kuntia on ajateltu olevan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen seitsemän kuntaa; Hirvensalmi,

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 15 Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Suomenniemi ja Kangasniemi sekä Puumala, Juva, Rantasalmi ja Pieksämäki. Savonlinna on ilmoittanut, että harkitsee mukaan tulemista vuoden 2014 alusta. Yksikölle nimetään johtoryhmä, joka seuraa, tukee ja arvioi yksikön toimintaa. Toiminnan aloittamisvaiheessa kuntatatoimijoiden rinnalla tulee toimimaan kumppanina Pelastakaa lapset ry jonka kanssa laaditaan kumppanuussopimus. Pelastakaa lapset ry tuo mukaansa vahvan asiantuntijuuden lyhyt- ja pitkäaikaisen perhehoidon tuottamisesta ja kehittämisestä. Etelä-Savon perhehoitajat ry on kehittänyt perhehoitopalveluja ja näiden palvelujen tavoitettavuutta Raha- automaattiyhdistyksen tukemalla hankkeella vuosina Tuon kehittämishankkeen tuloksena ovat jääneet toimintaan mm. vapaita perhehoitopaikkoja esittelevä Perhehoitopankki sekä maakunnan lastensuojelutarpeita 24/7-periaatteella palveleva sijaishuollon kriisipäivystys. Etelä-Savon perhehoitajat ry tarjoaa jo toimiville sijaisperheille mahdollisuutta liittyä perusteilla olevan yksikön alaisuuteen. Myös muita Etelä-Savon alueelle toimivia lastensuojelujärjestöjä informoidaan yksikön toiminnasta ja yhteistyön mahdollisuuksista. Aloittavan yksikön toiminnan tueksi on haettu RAY:ltä avustusta Järjestöt ja kunnat - lastensuojelun kumppanuuskehittäminen Etelä-Savon maakunnassa hankkeeseen. Lastensuojelun erityisyksikön palvelut: 1. Tuki- ja sijaisperheiden rekrytointi - Vastata siitä, että maakunnassa on kuntien tarpeisiin riittävä määrä valmennettuja perheitä 2. Valmennukset ja koulutukset PRIDE-valmennukset (lyhyt- ja pitkäaikainen perhehoito) Sukulaissijaisvanhemmuusvalmennukset Tukiperhevalmennukset Lyhytaikaisen perhehoidon koulutukset Täydennyskoulutukset perhehoitajille, kuntien työntekijöille ja yhteistyökumppaneille 3. Sijoitustyöskentely Sijoituspaikan valinta yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa, työpariudet sijoitusvaiheessa Alkuvaiheen intensiivinen tuki ja muu sijoituksen aikainen tuki Tarvittaessa kuntien sosiaalityön tuki sijoituksen eri vaiheissa 4. Tuki perheille Perhehoidon ensisijaisuuden mahdollistavat tukipalvelut Mentorointi Seudulliset vertaistapaamiset

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 16 Vertaisryhmät Työnohjaus Perhehoidon konsultaatiot Perhehoidon lomituksen koordinointi 4. Kehittäminen Oman sektorin hankekehittämisen kotipesä, kehittämisyhteistyö 5. Ammatillisten perhekotien ja laitosten hoitopaikkatietojen ylläpito ja valvontakäynnit sekä lausunnot Henkilöstöresurssit: Lastensuojelun erityisyksikkö on asiantuntijayksikkö, jossa tulee työskentelemään 4 työntekijää. Pelastakaa Lapset ry tulee osoittamaan kumppanuussopimuksella yksikköön 1,5 sosiaalityöntekijän työpanoksen. Mikkelin kaupungista yksikössä tulee työskentelemään 1 jo nyt perhehoitoon keskittynyt sosiaalityöntekijä sekä 0,5 ohjaaja. Lisäksi yksikköön palkataan yksi sosiaalityöntekijä, joka vastaa yksikön toiminnasta. Kustannukset: Kuntien maksuperusteena ovat kunnan alle 21-vuotiaat lapset ja nuoret. Ohessa olevassa liitteessä näkyvät kuntien kustannukset. Alueellisen yksikön kustannukset vuositasolla ovat Mikkeli, Pieksämäki ja Juva maksavat jo nyt Pelastakaa Lapset ry:lle vuosittaisia kustannuksia tukiperhe- ja perhehoitoon liittyen. Osa näistä kustannuksista tulee poistumaan perustettavan yksikön myötä. Esimerkiksi vuoden 2011 Pelan kustannuksia Mikkelillä on euroa, v euroa. Lisäksi Mikkeli maksaa jo nyt sosiaalityöntekijän ja ohjaajan palkan (1, 5 työntekijää) euroa. Todellinen lisäkustannus tulee olemaan Mikkelillä noin euroa. Kangasniemen kunta on mukana Keski-Suomen lastensuojelun yksikössä. Kustannus asukasluvun suhteen on 4817 e + suorite / arvion mukaan 1958, yhteensä Tämä kustannus poistuu Kangasniemen osalta. Kustannusvertailua: Perhehoidon vuosikustannus (palkkio ja kulukorvaus), Ammatillinen perhekoti (150 e / vrk 300 e / vrk) Lastensuojelulaitos (200 e / vrk 400 e / vrk) euroa euroa Arvio sijaishuollon myyntihinnoista Liite 1

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 17 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat lähtevät mukaan käynnistyvään erityisyksikköön ja että Mikkelin palvelutuotantoyksikkö perustaa lastensuojelun erityisyksikön ja että muut palvelutuotantoyksiköt lähtevät mukaan yksikön toimintaan. Yksikön kustannukset tulee ottaa huomioon talousarvioin 2013 valmistelussa. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Lautakunta merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi, ja asiasta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Merkittiin tiedoksi.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 18 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 440 / 2012 Pankalammen terveysaseman vastaanottopalveluiden (eteläisen vastaanottotoiminta) optiokauden käyttöönotto Valmistelijat: johtava ylilääkäri Hans Gärdström ja terveyspalvelujen tulosalueen esimies Minna Mutanen Pankalammen terveysaseman vastaanottopalveluista osa (eteläinen vastaanotto) ulkoistettiin Mediverkko Oy:lle alkaen. Sopimukseen sisältyy lääkäripalvelut eteläisen palvelualueen lasten- ja äitiysneuvola toimintaan sekä Anttolan ja Puumalan terveysasemien - ja koululääkäripalvelut. Aluksi sopimuksen voimassaoloaika oli määritelty kolmeksi vuodeksi ( ), lisäksi sopimuksessa on mahdollisuus optiokauden käyttöön (kaksi vuotta). Sopimuksessa oli määritelty, että option käytöstä osapuolet (Mikkelin kaupunki ja Mediverkko) sopivat yhteisesti vähintään kuusi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen ( 133) optiokauden käytöstä ajalle Mediverkko on toimittanut ehdotuksen toisen optiovuoden käytöstä Ehdotus on oheisena.. Vaihtoehto A. Toimintaa jatketaan ennallaan alkaen, jolloin Mediverkko jatkaa edellä mainittujen palveluiden tuottamista. Henkilöstön saatavuudesta vastaa Mediverkko. Edut: -Uusien toimintamallien käyttöönotto voidaan toteuttaa Mikkelin oman tuotannon ohella rinnan myös ulkoistetussa palveluntuotannossa. Uusien toimintamallien käyttöönotto on helpompaa, mikäli peruslääkärimiehitys ja toiminta on varmistettu, jolloin ulkoistus tukee mahdollisia muutoksia ja kehitystoimenpiteitä. - Lääkärimiehitys ja toiminta pysyvät tasaisena ja toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa. - Kustannukset ovat tiedossa ja ennustettavissa Kokonaissumma /kk Laskennallinen alv vähennetty, /kk Aiempi hinta , ,00 Hinta alkaen , ,00

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 19 Vaihtoehto B. Toiminta otetaan omaksi toiminnaksi, optiokautta ei käytetä. Etuna tässä vaihtoehdossa on, että toiminta on oman työnjohdon alaisena. Henkilöstön joustava käyttö mahdollistuu. Uhkana on, ettei riittävää lääkärimäärää saada rekrytoitua, jolloin lääkäripalveluja ei voida turvata. Jolloin myös lääkärirekrytoinnissa joudutaan turvautumaan vuokralääkärityöhön. Vuokralääkärikustannus on huomattavasti (50 %) kalliimpi kuin virkalääkärin kustannus. Jotta vastaanottotoiminta olisi kustannusneutraali, vähintään seitsemän virkalääkärin rekrytoinnissa olisi onnistuttava. Tämän lisäksi kolme lääkärin työpanosta tulisi ostaa. Seitsemän lääkärin rekrytoinnissa onnistuminen on epätodennäköistä. Oma toimintakustannus Mediverkko /kk (n. 10 /kk lääkäriä + 9 hoitohenkilöstö (7 virkalääkäriä + 3 ostolääkäriä + 6 hoitajaa) Hinta alkaen , ,00 Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Päätetään hyväksyä Mediverkon ehdotus optiokauden käyttöönotto yhdeksi vuodeksi ajalle Optiovuoden aikana toteutetaan hallittu vastaanottopalveluiden kotiuttaminen omaksi toiminnaksi. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin.

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 20 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 063 / 2011 Tehostetun palveluasumisen linjaukset Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: Laitos- ja asumispalveluiden esimies Sari Kärkkäinen, kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro, psykososiaalisen palvelujen johtaja Niina Helminen, vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen, kehityspäällikkö Maikki Kiviluoto ja vs. hallintopäällikkö Paavo Pitkänen. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että tehostetusta palveluasumisesta tehdään selvitys alkuvuodesta. Valmistelutyöhön on nimetty työryhmä, johon on kuulunut vanhusten palvelujen ylilääkäri Tapio Anttonen, kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro, laitos- ja asumispalveluiden esimies Sari Kärkkäinen, toiminnanohjaaja Ria-Lisa Jokinen, psykososiaalisen palvelujen johtaja Niina Helminen, vammaispalvelun tulosyksikön esimies Anne Hyytiä-Hassinen, asuntotoimen päällikkö Mirja Kauppinen, kehittämispäällikkö Maikki Kiviluoto. Työryhmä on laajasti selvittänyt vanhusten palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palveluasumisen tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä, järjestämisvaihtoehtoja sekä kustannusten vertailua. Selvitystyö liitteenä. Selvityksessä tuodaan esille koko yhteistoiminta-alueen (7 kuntaa) näkökulma. Tehostetun palveluasumisen yksikössä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja asukkaina on paljon hoivaa ja hoitotyötä tarvitsevia ihmisiä, jotka eivät pärjää omassa kodissaan kotiavun turvin. Ikäihmisten kohdalla on hyväksytty seudulliset tehostetun palveluasumisen kriteerit, maksut ja taksat. Tehostettuun palveluasumiseen haetaan erillisellä hakumenettelyllä ja hakija saa viranhaltijapäätöksen, joko myönteisen tai kielteisen olemassa olevien kriteereiden perusteella. Asiakasmaksupäätös tehdään tuloselvityksen ja voimassa olevien maksujen ja taksojen perusteella. Jokaiselle asiakkaalle lasketaan nettotuloista käyttövara 170 euroa/kk. Tehostettuun palveluasumisen valtakunnallinen suositus on, että eli 8-9% yli 75-vuotiaista asuu tehostetussa palveluasumisessa. Yli 75-

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 21 vuotiaita on Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella vuoteen 2020 mennessä yhteensä 9288, joista 9 % on 836. Tästä lukumäärästä Mikkelin PTY (Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi, Suomenniemi) alueella 9 % on 634 ja ulkokehän kunnissa (Pertunmaa, Mäntyharju ja Kangasniemi) 202. Vuonna 2012 omia tehostetun palveluasumisen paikkoja on 152 Mikkelin PTY alueella ja ulkokehän kunnissa 136, yhteensä 288 paikkaa. Ostopalveluna on ostettu Mikkelin PTY alueella vuonna 2012 yhteensä 331 paikkaa ja ulkokehän kunnissa 46 paikkaa. Yhteensä omia ja ostopalvelupaikkoja on koko alueella 665 paikkaa. Ulkokehän kunnissa paikkoja on suosituksen mukaisesti ja oman toiminnan osuus on yli 80 %. Mikäli omaa toimintaa halutaan kasvattaa Mikkelin PTY alueella niin, että oman toiminnan osuus on 50%, tarvitaan lisää paikkoja omaksi toiminnaksi noin 190 paikkaa ja ostopalvelupaikkoja lisää nykyisestä käyttömäärästä noin 10 paikkaa (331 -> 341). Mikäli nykytilanne jatkuu niin, että omaa toimintaa on 30 % ja ostopalvelua 70 %, vuoden 2020 tilanteen mukaan tämä tarkoittaa, että oman toiminnan paikkoja tarvitaan noin 50 lisää ja ostopalvelupaikkoja noin 147 lisää tämän hetken todellisen käytön määrään verrattuna. Mikkelissä ikäihmisten asumispalveluiden puitesopimukset ovat voimassa asti ja sopimusta voidaan jatkaa kahdella optiovuodella. Ristiinan ostopalvelusopimus on voimassa Ikihyvä Oy:n kanssa asti. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut on kilpailutettu vuonna 2011 ja puitesopimukset ovat voimassa ajalla Sopimuksissa on 7 kuukauden irtisanomisaika. Vammaispalveluiden, kehitysvammapalveluiden ja päihdepalveluiden asumispalveluita ei ole kilpailutettu. Päihde -ja mielenterveysasiakkaiden ja vammaispalvelun osalta ei ole tavoitemääriä asetettu valtakunnallisesti. Tarve perustuu arvioon. Lisätarpeen arvioidaan olevan lähivuosina noin 25 paikkaa. Suurin osa mielenterveys- ja päihdeasumispalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kinnarin 12 paikkaisessa yksikössä on kaupungin omaa tukiasumista. Vammaispalveluiden, kehitysvammapalveluiden ja päihdepalveluiden asumispalveluita ei ole kilpailutettu. Asiakkaat sijoitetaan maksusitoumuksella hänen tarpeitaan vastaavaan asumisyksikköön kustannusvaikutukset huomioiden. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluasiakkaita on noin 125 ja näistä tukiasumisen palvelun piirissä on noin 45 ja tehostetussa palveluasumisessa noin 80. Päihdehuollon asumispalveluiden piirissä on noin 70 asiakasta vuonna 2012.Vaikeavammaisia on palveluasumisessa noin 60 ja kehitysvammaisia 67 asiakasta.

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 22 Pankalammen Monikko -hankkeen myötä on suunnitteilla muistisairaille 60 -paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö ja hankkeesta tulee erillinen selvitystyö kevään 2012 aikana. Selvitystyön tekee Mikkelin pilottisuunnitelmasta vastaava Timo Savilepo Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratoriosta. Uudelle palvelutalolle on kaavailtu tontti ja suunnitteilla on ollut hankkeen toteuttaminen yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa. Kaavoituspäällikön mukaan tontille voidaan rakentaa enintään noin 25 paikkainen yksikkö. 25 -paikkaisen yksikön käyttökustannukset muodostuvat korkeiksi johtuen ympärivuorokautisen palvelun kustannusrakenteista. Kevään 2012 aikana selvitetään mahdolliset muut vapaana olevat rakennuspaikat ja lisäksi selvitetään mahdollinen lisärakentaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mikäli päädytään rakentamaan omaa palvelutaloa.lisäksi selvitetään, onko tiloja vuokrattavissa oman tehostetun palveluasumisen tarpeeseen. Vaihtoehtona oman toiminnan ja ostopalvelun rinnalle on kehittää palvelusetelipalvelua. Kevään 2012 aikana työstetään yhteistyössä Miset Oy:n kanssa tehostetun palvelusetelipalvelun malli ja mahdollinen kokeilu syksyllä Vertailulaskelmien mukaan oma palvelutuotantoa voidaan pitää kustannuksiltaan varsin kilpailukykyisenä suhteessa ostopalveluun. Jotta palvelusetelipalvelun kustannuksia suhteessa omaan palvelutuotantoon tai ostopalveluun voitaisiin luotettavasti arvioida, tulisi palvelusetelin arvon lisäksi pystyä arvioimaan, mikä asiakasryhmä tulisi palvelusetelivaihtoehdon valitsemaan. Palvelusetelin arvolla on keskeinen vaikutus siihen, kenelle palvelusetelivaihtoehto on taloudellisesti mahdollinen.omana toimintana vuoden 2012 alussa tehostettua palveluasumista tuotetaan seitsemässä Mikkelin palvelutuotantoyksikön toimintayksikössä. Oman toiminnan tehostetun palveluasumisen kustannukset hoitopäivää kohden ovat talousarvion mukaan keskimäärin 96,35 euroa sisältäen hoivan ja ateriapalvelun (ei sisällä asunnon vuokrakustannusta, jonka asukas maksaa suoraan vuokranantajalle). Kustannukset/hoitopäivä eri toimintayksiköissä vaihtelevat 85,50 113,10 euron välillä. Ostopalveluna vanhusten tehostetun palveluasumisen keskimääräinen vuorokausihinta on palveluluokissa ,80 / 111,25 / 120,70 (puitesopimusten mukaiset hinnat) sisältäen hoivan ja ateriapalvelun. Ostopalvelusta saadaan 5 % laskennallinen ALV- vähennys. Oheismateriaalina kustannusten vertailua ja kustannusten kehitysskenaariot. Yhteenvetona työryhmä ehdottaa: Yhteisöllisyydestä voimaa kohti palvelualueita on strateginen linjaus, mitä kehitetään Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimessa

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 23 ja linjataan mm. seudulliseen vanhusten palvelujen seudulliseen strategiaan. Ikäihmisten ja päihde ja mielenterveysasiakkaiden palvelukeskusvälimuotoisia asumisratkaisuja pyritään kehittämään palvelualueille. Olemassa olevien tilojen käyttöä hyödynnetään ja isompiin asuntoihin kehitetään pienkotipalvelua. Kotihoito tuottaa palvelut tai lähellä oleva palvelukeskus. Tämä on kevyempi ratkaisu kuin tehostettu palveluasuminen niille asiakkaille, jotka hyötyvät yhteisöllisestä ja turvallisesta ympäristöstä ja eivät enää pärjää kuitenkaan omassa kodissaan. Tilahallinnon kautta varataan asunnot ja asukasvalinnat tehdään SAS työryhmän kautta. Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen; vaihtoehto I: Lisätään ostopalvelun rinnalle omaa toimintaa niin, että ikäihmisten tehostettua palveluasumista järjestetään 50 % omana toimintana ja 50 % palvelusetelipalvelun tai ostopalvelun kautta. Tällä vaihtoehdolla tarvitaan lisää paikkoja vuoteen 2020 mennessä omaan toimintaan 190 paikkaa ja ostopalvelupaikkoja lisää nykyisestä käyttömäärästä noin 10 paikkaa (331 -> 341). Tämä tarkoittaa että nykyinen yksityisten tuottama kapasiteetti ylittää tulevan tarpeen. Tässä mittakaavassa oman toiminnan lisääminen edellyttää uuden palvelutalon rakentamista ja olemassa olevien tarkoitukseen sopivien tilojen käyttöä. Levypolun tontti on liian pieni ja kevään 2012 aikana selvitetään mahdolliset muut vapaana olevat rakennuspaikat ja lisäksi selvitetään mahdollinen lisärakentaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kustannustehokkuuden kannalta on järkevää rakentaa riittävän iso palvelutalokokonaisuus, vähintään 100 -paikkainen (4 x 25 ) yksikkö. Oman toiminnan eduksi pitää laskea joustavuus toiminnassa ja helpompi reagointi muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisuus parempaan kustannusten hallintaan. Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen; vaihtoehto II: Nykytilanne jatkuu niin, että omaa toimintaa on 30 % ja ostopalvelua 70 %. Vuoden 2020 tilanteen mukaan tämä tarkoittaa, että oman toiminnan paikkoja tarvitaan 53 lisää ja ostopalvelupaikkoja 147 lisää tämän hetken todellisen käytön määrään verrattuna. Tämä tarkoittaa, että omana tuotantona tarvitaan yksi 60-paikkainen yksikkö lisää joko olemassa oleviin tiloihin sijoitettuna tai uudisrakentamisena. Palvelusetelivaihtoehto ehdotetaan otettavaksi käyttöön ensin ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa aikaisintaan syksyllä Vammais- ja kehitysvammapalveluissa palvelusetelivaihtoehto ei ole järkevää, koska lainsäädäntö määrittelee asiakkaan maksuosuudet myönnetylle asumispalvelulla. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tehostetun palveluasumisen järjestämisestä palvelusetelillä ei ole kokemuksia. Puitesopimukset on voimassa Mikkelin PTY: n alueella

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 24 loppuun asti ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Sopimukset pidetään voimassa ja arvioidaan palvelusetelivaihtoehdon mahdollisuutta yhdessä palveluntuottajien kanssa. Selvitys Liite 1 Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen ja kustannusten vertailun. Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että suunnittelutyö uuden palvelutalon rakentamiseksi aloitetaan. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan myös mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen oman tuotannon tarve. Uuden palvelutalon rakentaminen lisää oman tuotannon suhteellista määrää lyhyellä tähtäimellä ja lisää oman palveluntuotannon joustavuutta. Tässä vaiheessa vielä ei ole kuitenkaan perusteltua linjata tarkemmin oman tuotannon ja ostopalvelujen osuutta. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelimallin kehittämistä jatketaan ja puitesopimukset pidetään voimassa vuoteen Palvelutuotantojohtaja muutti esitystään kuulumaan seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen ja kustannusten vertailun. Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että suunnittelutyö uuden palvelutalon rakentamiseksi aloitetaan. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan myös mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen oman tuotannon tarve. Uuden palvelutalon rakentaminen lisää oman tuotannon suhteellista määrää lyhyellä tähtäimellä ja lisää oman palveluntuotannon joustavuutta. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelimallin kehittämistä jatketaan ja puitesopimukset pidetään voimassa vuoteen Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjälautakunta, Mäntyharjun, Kangasniemen ja Pertunmaan tuotantolautakunnat, Mikkelin kaupunginhallitus, Mikalo Oy Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: Niina Kaukonen, vanhusten palvelujen johtaja, laitos- ja asumispalveluiden esimies Sari Kärkkäinen ja vanhusten palvelujen ylilääkäri Tapio Anttonen

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 25 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta päätti , että suunnittelutyö aloitetaan uuden palvelutalon rakentamiseksi. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan myös mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen oma tuotannon tarve. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelimallin kehittämistä jatketaan ja puitesopimukset pidetään voimassa vuoteen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tehostetun palveluasumisen osalta on tehty suunnitelma yhteistyössä psykososiaalisen yksikön kanssa. Suunnitelma on oheismateriaalina. Suunnitelmassa arvioidaan tehostetun palveluasumisen tarve vuoteen 2020 ja vuoteen Tarvekartoituksessa on huomioitu koko sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue sisältäen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumistarve. Valtakunnallinen suositus on, että yli 75-vuotiaista enintään 8-9 % asuu tehostetussa palveluasumisessa. Paikkatarpeena tämä olisi Seutusoten alueella vuoden 2020 väestöennustetietojen perusteella 8 %:lla laskettuna 786 paikkaa ja 9 %:lla 884 paikkaa. Vuoteen 2020 lisäpaikkatarve 9 %:lla olisi 98 paikkaa ja 8 %:n tavoitteella nykyiset paikat riittävät. Vuoteen 2025 mennessä tarvitaan lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja ikäihmisille koko yhteistoiminta-alueella noin paikkaa. Vuonna 2012 Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella tehostetun palveluasumisen paikkoja on käytössä 490 paikkaa eli peittävyys on 8,3 % yli 75-vuotiaista (sis. Puumalan paikat). Tavoitteena on vähentää ostopalvelupaikkoja 263 paikkaan vuoden loppuun mennessä, jolloin paikkamäärä on yhteensä 445 ja peittävyys on 7,6 %. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten tehostetun palveluasumisen lisätarpeeksi on arvioitu lähivuosina noin 25 paikkaa. Paikkatarpeen kasvun takia on kehitettävä ennakoivaa ja kuntouttavaa toimintaa, jotta mahdollisimman moni pärjää omassa kodissaan erilaisten tukipalveluiden turvin. Lisäksi ns. välimuotoisen asumisen kehittäminen, kuten ikäihmisten perhehoito, pienkoti ja senioriasuminen tuo mahdollisuuksia vähentää raskaan tehostetun palveluasumisen tarvetta. Näissä asumisen muodoissa ihmisellä on turvallinen ja yhteisöllinen asumismuoto, jossa palvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla. Tonttitilannetta selvitettiin teknisen toimen kanssa. Vaihtoehtona uuden kohteen rakentamiselle Mikalo Oy tarjoaa remontoitavia kerrostaloasuntoja. Mikäli tehostetun palveluasumisen tavoitetta lasketaan 8 %:iin, nykyiset paikat riittävät vuoteen Lisätarve muodostuu nykyisen väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä, joten ensisijaisesti tarvitaan tällä hetkellä välimuotoisen- ja senioriasumisen kehittämistä raskaan tehostetun palveluasumisen rinnalle.

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 26 Monikko-hankkeesta Pankarannan alueelle on valmistunut Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen selvitys alueen käytöstä. Selvityksessä tuodaan esille kolme erilaista vaihtoehtoa Mikkelin Pankarannan alueen kehitykseen. Pankarannan alueen suunnitelmiin kuuluu myös terveyskeskuksen siirtyminen keskussairaalan yhteyteen. Ikäihmisten kohdalla alueelle on suunnitelmissa muistisairaille 14-paikkainen seudullinen, kuntouttava, lyhytaikainen arviointi- ja kriisihoitoyksikkö, 60-paikkainen, ympärivuorokautinen yksikkö ja tilaa muistisairaiden kuntouttavaan päivätoimintaan. Lisäksi alueelle on suunnitelmissa senioriasumista ja palvelut ovat lähellä saatavilla. 14-paikkainen yksikkö korvaa nykyisen terveyskeskussairaalassa olevan yksikön ja Tenholan päivätoiminta siirtyy laajempiin tiloihin, jolloin toimintaa voidaan laajentaa, myös iltaan ja viikonloppuun tukemaan omaishoitoa. Muistisairaiden määrä kasvaa merkittävästi vuoteen 2025 mennessä, kun väestö ikääntyy. Muistisairaudet lisääntyvät myös alle 65-vuotiailla. Arvioiden mukaan valtaosa kotihoidon, palveluasumisen ja muun ympärivuorokautisen hoivan palveluista kohdistuu muistisairaille asiakkaille. Hoito ja kuntoutus on ammatillisesti vaativaa ja siihen tarvitaan paljon sekä inhimillisiä että taloudellisia voimavaroja. Suomen Muistiasiantuntijat ry:n kokoamien arviointien mukaan yhden muistipotilaan hoito maksaa hänen elinaikanaan n euroa. Muistisairaiden hoivan ja hoidon keskittäminen samalla alueelle seudulliseen käyttöön tuo kustannustehokkuutta, joustavaa palvelutarjontaa ja osaamisen kehittämistä. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelitoimenpideohjelmaa käsiteltiin Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja Tarkoituksena oli varata määrärahaa kymmenelle palveluseteliasiakkaalle, mutta talousarvion yhteydessä päädyttiin viiteen paikkaan vuonna 2013, koska palvelusetelikäytäntöä kokeillaan ja kehitetään vielä. Ehdotus Palvelutuotantojohtaja:: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta päättää, että tehostetun palveluasumisen paikkamäärää ei nosteta, vaan tavoitteeksi asetetaan enintään 8 % osuus yli 75-vuotiaiden osalta. Mikalo Oy:n kanssa jatketaan yhteistyötä senioriasumisen sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumisen kehittämisen osalta. Pankarannan aluetta kehitetään yhteisölliseksi palvelualueeksi. Monikkohankkeen eri vaihtoehdot merkitään tiedoksi ja jatkosuunnitelmassa huomioidaan vanhusten palveluiden tarpeet seudullisena palveluina ja keskitetään muistisairaiden tutkimus-, hoiva ja kuntouttava toiminta Pankarannan alueelle. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin.

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 27 Tiedoksi Mikalo Oy, kaupunginhallitus, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan perusturvalautakunnat

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 28 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta / 031 / / 031 / 2011 Mikkelin Sateenkaari ry:n Jalavapuiston toiminta vuonna 2013 Valmistelija: vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen ja hallintopäällikkö Timo Talo Mikkelin Sateenkaari ry ja Mikkelin kaupungin välinen sopimus asumispalvelujen tuottamisesta on tehty Sopimus on voimassa toistaiseksi ja irtisanomisaika on kaksi (2) vuotta. Sopimus koskee tällä hetkellä Pappilanpuiston ja Jalavapuiston palvelutaloja. Mikkelin kaupunki on kilpailuttanut tehostetun palveluasumisen palvelut ja kilpailutuksen myötä tehdään palvelutuottajan kanssa puitesopimus tehostetun palveluasumisen ostamisesta. Uusien asiakkaiden osalta siirrytään vanhasta sopimuksesta uuteen puitesopimukseen. Uusi puitesopimus on tehty ainoastaan Pappilanpuiston palvelujen osalta. Sopimus irtisanotaan päättyväksi ja irtisanomisaikana noudatetaan voimassa olevaa palveluhinnastoa. Jalavapuiston osalta irtisanomisaikana selvitetään Jalavapuiston palvelujen käyttö. Järjestelyissä pyritään siihen, että nykyisten asukkaiden palvelut turvataan. Ehdotus Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää irtisanoa Mikkelin Sateenkaari ry:n ja Mikkelin kaupungin välisen sopimuksen asumispalvelujen tuottamisesta alkaen Kokouksessa sosiaali- ja terveystoimen johtaja tarkensi päätösesitystä siten, että sopimus irtisanotaan päättyväksi Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Armi Salo-Oksa jääväsi itsensä asian käsittelystä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajana toimi tämän pykälän osalta Mali Soininen. Tiedoksi Mikkelin Sateenkaari ry Kirsi Kortman

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 29 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: Vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen ja kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro Mikkelin Sateenkaari ry:n kanssa tehty sopimus Jalavapuiston palveluista irtisanottiin ja sopimus päättyy Sateenkaari ry:n edustajien kanssa pidettiin yhteinen neuvottelu , miten toimintaa jatketaan sopimuksen päättymisen jälkeen ja turvataan asukkaiden saama hoiva- ja hoitopalvelut. Jalavapuistosta on ostettu 23 asiakaspaikkaa, joista 2 asukasta täyttää tehostetun palveluasumisen kriteerit. Loput asukkaat ovat seudullisen vanhusten palveluiden kriteereiden mukaan kotihoidon asiakkaita. Yhteisessä neuvottelussa päädyttiin, että alkaen Jalavapuiston toiminta muuttuu ikäihmisten vuokra-asumisen yksiköksi, jonne Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kotihoito tuottaa asukkaille tarvittavat palvelut. Asiakkaiden toimintakyvyn mukaan kotihoitoon tarvitaan 4 lähihoitajaa ja kotisairaanhoito tuottaa sairaanhoidolliset palvelut. Esitetyllä ratkaisulla saadaan n. 155 t :n kustannussäästöt. Oheismateriaalina on toiminnan eri vaihtoehdoista ennakkoarviointi. Yritysvaikutusten arviointi on tehty. Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hyväksyy Sateenkaari ry:n toiminnan muutoksen ja alkaen toiminta muuttuu ikäihmisten vuokra-asumisen yksiköksi, johon tarvittavat kotihoidon palvelut tuottaa kotihoitoyksikkö. Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen kotihoitoon tarvitaan 4 lähihoitajaa lisää tuottamaan palvelut. Uudet vakanssit perustetaan talousarvion yhteydessä. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Sateenkaari ry, Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen kotihoidon esimies

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 30 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä työsopimukset, jotka on toimitettu lautakunnalle: Hallintopäällikkö 8 Kiljunen Riitta, valinta sairaanhoitajan pysyväisluontoiseen toimeen ensineuvoon alkaen toistaiseksi 11 Leinonen Jaana, valinta sairaanhoitajan pysyväisluontoiseen toimeen ensineuvoon alkaen toistaiseksi Kotihoidon esimies 22 Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta alkaen, Kuikka Pirkko