LAKEUDEN OMAISHOITAJAT RY KEVÄTKIRJE Kuka kuulisi omaisen toiveen. Seinäjoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi

Transkriptio

1 LAKEUDEN OMAISHOITAJAT RY Seinäjoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi KEVÄTKIRJE 2013 Kuka kuulisi omaisen toiveen

2 Omaishoitoperheitä työssään kohtaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat omaishoitotilanteiden varhaisen tunnistamisen avainhenkilöitä. Heillä on erityisnäkymä hoidettavan läheisen voinnin muutoksiin ja tätä kautta myös omaishoitajan tilanteeseen. Kun hoidettavalla todetaan pitkäaikainen toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma, tulisi terveydenhuollon henkilökunnan olla valppaana pohtimaan tilannetta myös omaisen näkökulmasta. OMAISHOITAJAT, OMAISTEN JA OMAISHOITAJIEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT, YHDISTYSTEN JA YHTEISÖJEN TYÖNTEKIJÄT JA VAPAAEHTOISET SEKÄ MUUT ASIASTA KIINNOSTUNEET Kuka hoitaisi omaishoitajaa? Kuka kuulisi omaisen toiveen? Omaishoitajat toivovat terveydenhuollon ammattihenkilöiltä aikaa tulla kohdatuksi, omaishoitajan kokemustiedon arvostamista sekä arjen avun järjestymistä kotiin. Suurin osa omaishoitotilanteista alkaa terveydenhuollossa. Omaishoidon tarve voi syntyä äkillisesti läheisen sairastumisen, vammautumisen tai vaikkapa erityistä tukea tarvitsevan lapsen syntymän myötä. Joskus omaishoidon tarve kasvaa vähitellen, toimintakyvyn hiipuessa esimerkiksi pitkäaikaissairauden tai ikääntymisen myötä. Suomessa omaishoitajana toimii henkilöä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella omaishoitajia on arviolta ; melkoinen määrä arjen sankareita ympärillämme. Heistä vain pieni osa on omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitaja on arvokas yhteistyökumppani terveydenhuollon ammattilaiselle. Omaishoitajat mahdollistavat jatkohoidon onnistumisen kodeissa. Mikäli omaishoitajalla ei ole riittävästi valmiuksia selviytyä hoivatyön haasteista, hän on vaarassa uupua. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat enemmän tietoa omaishoitajien tuen tarpeista ja mahdollisuuksista tukea heitä hoidettavan läheisen rinnalla. Lisäksi tarvitaan konkreettisia työkaluja ohjauksen tueksi sekä omaishoitajien kokemustiedon huomioimista ohjauksen kehittämisessä. Mikä voisi olla sinun tapasi auttaa omaishoidon polulla? Hyvää alkanutta toimintavuotta meille kaikille! Leena Huhtamäki puheenjohtaja Kannen kuva Marja Konimäki

3 Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset-Liitosta Merja Salanko-Vuorela toiminnanjohtaja,sosiaalineuvos Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry HAASTEELLISTA VUOTTA OMAISHOIDON PARISSA Alkava vuosi on tuonut sekä positiivista latausta ja toiveikasta mieltä, että pettymyksiä omaishoidon kehittämiseen ja tilanteeseen. Positiivinen uutinen on, että kunnat saivat yhteensä 10 miljoonan euron vuosittaisen lisäyksen valtionosuuksiinsa. Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativaa työryhmä,jossa Omaishoitajat ja Läheiset- Liitto ry on vahvasti mukana,valmisteli ehdotuksen lisävaltionosuuden kohdentamisesta. Kunnat odotetaan lisäävän omaishoitoa tukevia palveluja yhteensä 32 miljoonalla eurolla.suosituksena on, että valtionosuuden lisäys käytettäisiin nykyisten omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien ja hoidettavien palveluihin omaishoitoperheiden toiveet huomioon ottaen. Omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja on tarpeen monipuolistaa painottamalla omaishoitolain toimeksiantosopimukseen perustuvaa sijaishoitoa hoidettavan kotona sekä perhehoitolain mukaista perhehoitoa. Yhä useampi omaishoitoperhe voi käyttää tuttua sijaishoitajaa, vaikkapa naapuria, jonka kanssa kunta tekee sopimuksen omaishoitajan lakisääteisen vapaan mahdollistamiseksi. Lisäksi kunnille suositellaan, että omaishoidon tuen hoitopalkkio maksetaan myös omaishoitajan ja hoidettavan kuntoutuksen ajalta. maaliskuun lopulla.lopullisesti työ valmistuu vuoden 2013 aikana, kunhan lausunnoista on saatu evästyksiä jatkotyölle. Työryhmän tavoitteena on laatia omaishoidon tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Liitto kuulee mielellään yhdistysten ja omaishoitajien näkemyksiä raporttiin. Takapakkiakin on menty Vaikka selkeästi tiedetään, että omaishoito on inhimillisin ja edullisin tapa selviytyä tulevaisuudesta, ei sen tukemiseen ole kuitenkaan varauduttu riittävästi. Omaishoidon tukea saavien määrä on lisääntynyt pikku hiljaa, mutta keskimääräiset hoitopalkkiot eivät. Huolestuttavia viestejä on kuulunut eri puolilta maata. Jotkut kunnat ovat kireässä taloustilanteessa varanneet entistä niukemmin määrärahoja omaishoidon tukemiseen. Ikävää on, että kuntien liittyessä yhteen, on tehty tulkintoja, joissa omaishoidon hoitopalkkio on pudotettu sen huonoimman liitoskunnan tasolle koko alueella. Nämä kaikki työllistävät liittoamme ja yhdistyksiämme. Pidämme lippua korkealla ja puutumme havaittuihin epäkohtiin. Yhdistysten avustukset kasvaneet Olemme iloisia siitä, että Raha-automaattiyhdistys myönsi liiton paikallisyhdistyksille yhtensä 3,9 milj. euroa omaishoidon kehittämiseen ja jaksamisen tukemiseen. Liitto on käynyt neuvotteluja yhdistysten ja mm. omaishoitajavalmennuksen (OVET) tulevaisuuden rahoituksen varmistamisesta. Vuoden 2013 tapahtumat, joita liiton järjestämänä on yli 100 vievät yhteistä asiaamme eteenpäin. Olemme herkällä korvalla. Sosiaali-ja terveysministeriön Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmisteleva työryhmä jättää väliraporttinsa

4 Omaishoitaja on omaishoidon arjen asiantuntija Alkuaikana minulla oli kova halu puhua, kun olin sekavan puolisoni kanssa neljän seinän sisällä. Mutta kenelläkään ei ollut aikaa kuunnella. (Eläkeikäinen puoliso-omaishoitaja) Tytär oli jo yli 20-vuotias ennen kuin huomasimme olevamme omaishoitajia. Kukaan ei ollut kertonut tai ottanut asiaa esille. (Erityislapsen vanhempi) Eskoon henkilökohtaisen avun keskus palvelee henkilökohtaisen avustajan työnantajia ja henkilökohtaisia avustajia! Me autamme työsuhteen kaikissa kysymyksissä. Järjestämme koulutusta ja työnohjausta niin työnantajille kuin henkilökohtaisille avustajille. Palvelua saavat sopimuskuntien asukkaat. Ota yhteyttä, kerromme lisää! Eskoon henkilökohtaisen avun keskus, Eskoontie 47, Seinäjoki sähköposti: Henkilökohtaisen avun palveluneuvoja Janna Savolainen (puh: ) Henkilökohtaisen avun koordinaattori Maarit Vinni (puh: ) Mieheni omalääkäri kiinnitti huomiota myös minun jaksamiseeni, hienoa! (Työikäinen puoliso-omaishoitaja) Omaishoitajat toivovat terveydenhuollon ammattihenkilöiltä keskustelumahdollisuutta, tietoa hoidettavan voinnista, ohjausta tukipalveluista sekä oman hoivatyönsä arvostusta. Näin kertoo Yhdessä tehden II projektin loppuvuodesta 2012 toteuttama kysely alueen omaishoitajille. Kyselyssä selvitettiin omaishoitajien kokemuksia ja kehittämisehdotuksia yhteistyöstä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Kyselyyn vastasi sata vuotiasta omaishoitajaa. Vastauksia saatiin kaikista projektin toimialueen kunnista: Ilmajoelta, Jalasjärveltä, Kauhavalta, Kurikasta, Lapualta ja Seinäjoelta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana projektin kehittämistyötä. Lisätietoja kyselystä päivitetään kevään kuluessa yhdistyksen kotisivuille Kyselyyn vastanneiden kesken arvotun fysioterapeutin kotikäynnin voitti Aino Niemistö Seinäjoelta. Lämmin kiitos jokaiselle kyselyyn vastanneelle arvokkaasta kokemustiedon jakamisesta! Kyselystä nousseita omaishoitajien toiveita ja tarpeita on mahdollista lukea myös uunituoreesta, helmikuussa ilmestyneestä projektin tiedotuslehdestä Likellä Lehti terveydenhuollon ammattilaisille ja omaisille. Lehdessä kokemustietoa jakavat myös kaksi alueella asuvaa omaishoitoperhettä oman koskettavan tarinansa kautta. Lehti postitetaan kaikille yhdistyksen jäsenille kevätkirjeen mukana. Sitä jaetaan myös alueen terveydenhuoltoon Seinäjoen keskussairaalassa ja toiminta-alueen terveyskeskuksissa. Tavoitteena on herätellä ja innostaa terveydenhuoltoa tarttumaan omaishoitajien tukemiseen. Omaishoitajien ja terveydenhuollon ammattilaisten aito yhteistyökumppanuus ja hyvä keskusteluyhteys takaavat parhaan mahdollisen hoivan myös hoidettavalle.

5 Projekti on kuluvan vuoden aikana mukana erilaisissa omaishoitajille suunnatuissa tapahtumissa kuulemassa omaishoitajien kehittämistoiveita terveydenhuollolle. Toivotamme teidät alueella asuvat omaishoitajat lämpimästi tervetulleeksi kertomaan omia toiveitanne sekä yhdessä ideoimaan keinoja niiden toteuttamiseksi. Aikataulut ja kokoontumispaikat varmistuvat kevään kuluessa. Tietoa omaishoitajien toiveista projektin työntekijät vievät eteenpäin terveydenhuollon ammattilaisille pitämissään seminaareissa, kehittämistapaamisissa sekä viestinnän keinoin. Lisätietoa projektin kehittämistyöstä saat meiltä projektin työntekijöiltä, yhdistyksen kotisivuilta sekä liittymällä projektin sähköpostilistalle. Postituslistalle voit liittyä lähettämällä sähköpostiosoitteesi Hannalle Tule mukaan! Yhteistyöhön kutsuen: Hanna, Miisa, Katariina ja Anne- Maria Projektinvetäjä Miisa Lamminen p (vanhempainvapaalla alkaen) Projektityöntekijä Katariina Haapasaari p (projektinvetäjä alkaen) Projektityöntekijä Hanna Lahti p Projektityöntekijä Anne-Maria Halmesmäki p Sähköpostit työntekijöille: Toimisto: Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2krs., Seinäjoki, tiistaipäivystys klo:9-15, tervetuloa! Omaishoitajuutta tukeva toiminta Ikäkeskuksessa Ikäkeskus on Seinäjoen kaupungin ohjaus- ja neuvontapiste eläkeläisille. Toiminnan tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön arjen elämää ja kotona asumista lisäämällä tietoutta, antamalla neuvontaa ja ohjausta, sosiaalityön palveluja, tekemällä hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille ja tukemalla omaishoitajuutta. Ikäkeskuksen palveluohjaaja hoitaa omaishoitotilanteet, kun hoidettava on yli 65- vuotias (omaishoidontukihakemukset, kotikäynnit, omaishoidon palkkiot). Alle 65- vuotiaiden hoidettavien omaishoidon asiat hoitaa vammaispalvelutyön sosiaaliohjaaja. Ikä ei ole ehdoton, vaan asiakkaan kokonaistilanne arvioidaan asiakkaan edun mukaisesti. Esimerkiksi muistisairautta sairastava henkilö voi hyötyä enemmän yli 65-vuotiaille suunnitelluista palveluista. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja/tai palveluista. Iäkkäiden puolisohoitajien omaishoidontuki painottuu muita enemmän palveluihin. Palvelut tarkoittavat maksutonta lyhytaikaishoitoa tai päivätoimintaa kaupungin palvelukeskuksissa 5 päivää kuukaudessa. Omaishoitajalle voidaan myöntää palveluseteli sijaishoitajan palkkaamista varten neljäksi tunniksi kk:ssa, jos hoidettava asuu samassa taloudessa eikä käytössä ole lyhytaikaishoitoa tai päivätoimintaa. Osa omaishoitajista hoitaa omaistaan, läheistään ilman yhteiskunnallista tukea ja rohkaisemme myös heitä olemaan Ikäkeskukseen yhteydessä. Omaishoitajan on mahdollista varata aika Ikäkeskuksesta ns. hyvinvointitapaamiseen. Tapaamisen yhteydessä omaishoitaja ja terveydenhoitaja keskustelevat omaishoitajan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisäksi annamme tietoa, neuvoa, tukea ja ohjausta annamme kaikissa omaishoitotilanteissa, vaikka ei kuuluisi omaishoidontuen piiriin. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen. Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on huolehdittava itsestään. Henkisen väsymyksen kanssa ei saisi jäädä yksin. Kannustamme omaishoitajaa puhumaan tilanteestaan ammattihenkilön kanssa jo hyvissä ajoin, koska mitä aiemmin asialle voidaan tehdä jotakin, sen parempi. Ikäkeskukseen voi aina olla yhteydessä, jos jokin asia askarruttaa. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, tulla käymään tai voidaan sopia kotikäynnistä. Toimimme yhteistyössä muiden vanhustyön ammattilaisten kanssa ja tarvittaessa ohjaamme palveluihin, jotka tukevat arjen sujuvuutta. Yksi jaksamisen tukemisen keino on omaishoitajien virkistysryhmät. Niissä voi vaihtaa ajatuksia muiden omaishoitajien kanssa ja huomata, että muillakin on

6 samanlaisia huolia, ajatuksia ja iloja. Ikäkeskus järjestää ryhmiä yhteistyössä kotihoidon ja seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa. Peräseinäjoen alueella on kotihoidon järjestämää ryhmätoimintaa omaishoitajille. Syksyisin omaishoitajaviikolla järjestetään omaishoitajien virkistyspäivä yhteistyössä SeAMK:n geronomi-ja fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Lisäksi geronomiopiskelijat suunnittelevat yhteistyössä Ikäkeskuksen kanssa kerran vuodessa omaishoitoperheiden tukeminen harjoittelujakson. Harjoittelu tapahtuu ikääntyvissä omaishoitoperheissä, jossa toteutetaan perheen tarpeista lähtevää kotikuntoutusta, huomioiden sekä hoitaja että hoidettava. Kevät 2013 Omaisille / Omaishoitajille Osallistumismaksu 8 /ilta + materiaalimaksu. Osallistuminen ei edellytä kunnallisen omaishoidon tuen saamista, eikä yhdistysten jäsenyyttä. Muistathan ilmoittautua viimeistään 2 päivää ennen kokoontumista ohjaajalle. Illoissa kaffitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Ti klo 18 Käsillä tekemisen iloa illat Villalankamatot virkaten Yhteistyössä E-P:n käsi- ja taideteollisuus ry, Lakeuden Omaishoitajat ry & Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry To klo 18 krokotiilivirkkauksella Huivi To klo 18 dipaten Koristeet terassille Kokoontuminen Seinäjoella kauniissa Kaarakan Taitokeskuksessa (os. Sahalankatu 3, Seinäjoki) Ohjaaja Pirjo Hangas, p

7 Kotihoidon haasteet 2013 Kotihoidon palveluja tarvitsevien kuntalaisten osuus väestöstä lisääntyy nyt ja edelleen tulevina vuosina. Seinäjoella hoidettiin kotihoidossa v.2012 noin 160 asiakasta enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kotikäyntejä tehtiin noin 5000 enemmän kuin v Palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrän lisääntymisen ohella lisääntyy asiakaskohtaisen palvelun tarve. Monet kotihoidon asiakkaista tarvitsevat 3-5 käyntiä päivässä voidakseen asua omassa kodissaan. Tämä merkitsee sitä, että kutakin asiakasta kohti tarvittava palveluaika kasvaa. Se luonnollisesti kertaa vielä edellä mainitun asiakkaiden lukumääräisen lisääntymisen aiheuttaman paineen kotihoitotyölle. Kuntien taloudellisen tilanteen huomioon ottaen kunnilla ei ole mahdollisuutta lisätä työn suorittamiseen kohdistettavia resursseja samalla nopeudella, kuin tarve lisääntyy. Tästä johtuen kotihoidossa on jatkuvana haasteena löytää ja kehittää uusia ratkaisumalleja, joilla voidaan tukea oman palvelun järjestymistä. Kotihoidon perinteisestä työstä on jo aikaisempina vuosina siirretty joitakin tehtäviä niin kutsutuiksi kotihoidon tukipalveluiksi, joita järjestetään hankkimalla kyseiset palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Näitä ovat siivous-, ateria- ja kauppapalvelu. Viimeisen kahden vuoden aikana lisääntyvää palveluntarvetta on osaltaan pyritty helpottamaan ottamalla käyttöön palveluseteli myös kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toteuttamiseksi. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin lähtenyt matkaan verrattain suppeana toimintana, joten setelien käytön laajentaminen yksikön työmäärän keventämiseksi onkin yksi kuluvan vuoden tavoitteista ja haasteista. Huomioitavaa on myös se, että palvelusetelisäädöksien mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä valinta siitä tuotetaanko palvelu julkisen sektorin työnä vai palvelusetelillä ostettuna palveluna. Kotihoidon asiakaskunnasta yhä useammalla on myös muistitoimintoihin liittyviä ongelmia. Tämä aiheuttaa luonnollisesti haasteita turvallisen kotona asumisen toteuttamiselle. Turvallista kotona asumista pyritään kartoittamaan ja toteuttamaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen hallinnoiman TUPA-hankkeen kautta. Kuukausittain järjestettävissä Kotona asumisen tukiryhmän yhteiskokouksissa yritetään löytää kuhunkin asiakastilanteeseen soveltuvia ratkaisuja, joilla kotona asumisen turvallisuutta parannetaan. Asiakaskunnan määrän sekä asiakkaiden tarvitsemien käyntien määrän lisääntymisen myötä yksittäisten kotikäyntien kestoaika lyhenee siten, että käynnillä ehditään tehdä vain välttämättömät toimenpiteet. Haasteena kotikäynteihin käytettävän ajan supistuessa on turvata kotikäynneillä tehtävän hoidollisen työn laatu. Toisena haasteena on turvata asiakkaiden sosiaalisen kanssakäymisen toteutuminen yksinäisyyden torjumiseksi. Kotihoidon työntekijöillä ei ole enää mahdollisuutta käyttää aikaa asiakkaiden kanssa seurusteluun siinä määrin kuin aikaisemmin. Tähän työhön kotihoito tarvitsee kiinteää verkostotyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaikki edellä mainitut muutokset ja haasteet ovat sen laatuisia, että ne aiheuttavat muutoksia myös kotihoidon työntekijöiden työn sisältöön ja työtahtiin. Pysyväksi haasteeksi kotihoidossa onkin muodostunut myös työntekijöiden jaksamisen turvaaminen ja tukeminen kaikilla käytössä olevin keinoin näiden jatkuvien muutosten keskellä. Seinäjoki Jaakko Kontturi, kotihoidon johtaja

8 SAS-toimisto on yksi Seinäjoen vanhustyön yksiköistä, jossa työskentelee kaksi SAS-koordinaattoria jokaisena arkipäivänä. SAS-toimiston palvelut on tarkoitettu koko Seinäjoen (kantakaupunki, Ylistaro, Peräseinäjoki ja Nurmo) ikäihmisten palveluiksi. Yhteystiedot; / / SAS = SELVITTÄÄ ARVIOI SIJOITTAA Selvittää; tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon, terveyskeskuksen, lyhytaikaisyksiköiden, kaikkien palvelukeskusten, omaisten, ns. kolmannen sektorin kanssa. Arvioi; arvioidaan lukuisten erilaisten yhteenottojen ja lisätietojen perusteella asiakkaiden tuen/hoivan/hoidon tarpeen ja mikä tai millä voitaisiin tukea nykyhetken selviämistä tai mikä olisi paras pysyväishoidon yksikkö. Sijoittaa; SAS-toimiston ja/tai SAS-työryhmän kautta tapahtuu erilaisia siirtoja ja sijoituksia vuosittain satoja. Siirretään sairaaloihin sekä muihin jatkohoitopaikkoihin, siirretään ja sijoitetaan lyhytaikaisyksiköihin ja pysyviin palveluasumispaikkoihin. SAS-toimisto vastaa lyhytaikaishoidon järjestämisestä; Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron alueella sekä kaikista uusista lyhytaikaishoidon asiakkaista koko kaupungin alueella.

9 Valmistelee asumispalvelu- ja laitoshoidon yksiköiden asukasvalinnat yhteistyössä kotihoidon ja omaisten kanssa. Viralliset päätökset tehdään SAS-työryhmässä, mikä kokoontuu kerran viikossa. Pysyväispaikoille hakija valitaan toimintakyvyn alenemisen / muuttumisen ja/tai sairauden perusteella. Tuen saajia on vuoden aikana noin sata ja vaihtuvuus on melko suuri eli uusia tuen saajia tulee tasaista tahtia ja samoin niitä myöskin poistuu. Tästä johtuen tuen päätöksenteko ei välttämättä ole kovin nopeaa, mutta yleensä se myönnetään hakemiskuukauden alusta takautuvasti, jos ehdot täyttyvät. Kelan korotettu hoitotuki on edellytyksenä tuen saamiselle eli se asia kannattaa hoitaa aivan ensiksi vireille. Kela tarvitsee lääkärin lausunnon hakemuksen liitteeksi. Tuki maksetaan jälkikäteen seuraavan kuukauden 22.pv eli helmikuun lopulla maksetaan tammikuun tuet. JIK:ssä on käytössä kk-ilmoituslomake, joka täytetään loppukuussa, jolloin tiedossa on mahdolliset katkokset, jotka voivan vaikuttaa tuen määrään. Tämä lomake vaaditaan kaikilta, ja sen puuttuessa tuki katkeaa eikä sitä makseta takautuvasti. Kuukauden alku on yleensä toimistolla vilkasta aikaa, sillä silloin monet poikkeavat palauttamassa ilmoituksia henkilökohtaisesti ja vaihdetaan edes pikakuulumiset. Paljon niitä kuljettaa myös posti ja toimiston oven pielessä on myös laatikko, johon meille voi jättää postia. Omaishoidontukiterveiset Kurikasta Tervehdys Kurikan kotihoidon toimesta, jossa minä vastaan yli 65 v. omaishoidontuesta koko Kurikan alueella. Kurikkahan kuuluu JIKliikelaitokseen, jossa on mukana Jalasjärvi ja Ilmajoki.Omaishoidontuen määrärahojen osalta Kurikassa on sikäli hyvä tilanne, että se ei ole sidottuna tiettyyn rahasummaan, vaan tukea voidaan myöntää aina, jos vaaditut kriteerit täyttyvät. Työtä on sen verran runsaasti, että kontaktien otto asiakkaisiin jää kovin vähäiseksi, mutta toivon, että te omaishoitajat otatte rohkeasti yhteyttä minuun, jotta voimme yhdessä pohtia asioitanne. Usein esim. intervallihoidot, tarve kotihoidolle, kotisairaanhoidolle, apuvälineille, hoitotuen tai omaishoidontuen korotus ja hoidettavan / hoitajan vointi ovat niitä asioita, joita voimme yhdessä pohtia. Omaishoidettavalla on mahdollisuus päästä intervallihoitoon joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös

10 omaishoitajan vapaata 4 h/kk tai 8 h/joka toinen kk palvelusetelillä, joita voitte anoa myös meiltä. Palvelu on siis asiakkaalle maksutonta. Osa-aikatyöläisenä en ole tavattavissa joka päivä, mutta esim. terveyskeskuksen puhelinvaihteeseen voi jättää minulle soittopyynnön. Teen tarvittaessa kotikäyntejä ja tilanteiden uudelleen kartoituksia. Pyrkimykseni on, että ehtisin edes soittaa teille jokaiselle vuoden aikana, mutta vielä se ei ole toteutunut. JIK järjestää omaishoitajille erilaista ohjelmaa noin kerran kuukaudessa yhdessä seurakunnan kanssa. Otamme mielellämme vastaan toiveitanne siitä, mitä haluaisitte meidän järjestävän teille. Kannattaa osallistua toimintaan, joissa on mahdollisuus myös vertaistukeen, jota kautta toivottavasti saatte myös lisää jaksamista monesti hyvinkin haastavassa roolissanne omaishoitajina. Arvostamme työtänne todella kovasti ja toivomme teille voimia jokaiseen päiväänne! Tiedoksi vielä, että Kurikan kaupungin sosiaalitoimi on liittynyt JIK:n tämän vuoden alusta, joten alle 65 v. omaishoidontuetkin hoidetaan JIK:n taholta, sosiaaliohjaaja Heli Lehtineva hoitaa nämä ja hänet tavoittaa ent. Fortumin talosta puh Talvisin terveisin Taija Haapasaari, avopalveluohjaaja, puh KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN LAKEUDEN OMAISHOITAJAT ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS tiistaina klo 17:00 JÄRJESTÖTALOLLA PAULAN SALISSA osoite Kauppakatu 1, 2 krs,60100 Seinäjoki Vuosikokouksessa käsitellään: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja,sihteeri,kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys PÄÄTÖSASIAT: 5. Esitetään ry:n ja projektin vuosikertomus,tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle 7. Vahvistetaan ry:n ja projektin toimintasuunnitelma,tulo ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus varsinaisille ja kannattajajäsenille kuluvalle vuodelle 8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintakaudeksi sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 9. Valitaan yhdistyksen edustaja/edustajat liiton virallisiin kokouksiin 10. Valitaan kuluvalle kalenterivuodelle yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja 11. Käsitellään muut mahdolliset asiat TERVETULOA KAHVITARJOILU

11 Seinäjoen seurakunnan kappeliseurakunnissa ja alueseurakunnassa tehdään työtä omaishoitajien kanssa omalla tavallaan. Nyt kuvataan omaishoitajien parissa tehtävä työ Seinäjoen Alueseurakunnan diakoniatyön näkökulmasta. Teemme aktiivista yhteistyötä omaishoitajien parissa kaupungin eri toimijoiden kanssa. Diakoniatyö tekee työtä kristillisen arvomaailman kautta, kulkemalla ihmisten rinnalla, keskustelemalla elämän perimmäisistä kysymyksistä. Olemme valmiit kohtaamaan erilaisten kriisien, sairauksien ja kuoleman kysymysten äärellä kamppailevia. Kun kaipaat kuuntelijaa tai hengellistä tukea, voit kääntyä meidän puoleemme. Voimme yhdessä laulaa tai pyytää rukouksessa voimia päivän vaikeuksiin. Ota rohkeasti yhteyttä meihin tai pyydä kotikäynnille. Kirsti Esala, diakonissa Aino Vähäsarja, diakonissa kirsti.esalavl.fi aino.vahasarjavl.fi Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Nöyrästi kiittäen Lakeuden Omaishoitajat ry Uusi tilinumeromme on EPOP FI

12 KANNATTAJATUOTTEET T-PAITA hyvälaatuinen puuvilla 10 Teksti Elämänsä Sankari aikuisten ja lasten kokoja, sininen tai musta. ADRESSIT yhdistyksen tunnuksella 7 Adresseja myy myös Posliiniporras, Konekatu 2 Seinäjoki

13