Bioprosessit Tero Eerikäinen. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit. Mitä kuvassa näkyy?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioprosessit Tero Eerikäinen. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit. Mitä kuvassa näkyy?"

Transkriptio

1 Bioprosessit CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Tero Eerikäinen Mitä kuvassa näkyy?

2 Milloin biotekninen prosessi? Biotekninen prosessi kilpailee usein muiden menetelmien kanssa Tuotantoprosessi Valinnan ratkaisee esimerkiksi Hinta Tuotteen monimutkaisuus Ympäristöystävällisyys Tuotteen hinta vs. tuotannon hinta?

3 Miten optimoidaan?

4 Tuotantoinsinöörin näkökulma kasvualustan kehitys kasvatusolosuhteet kasvatustekniikka kasvukinetiikka ainetaseet virtausdynamiikka reaktorin ominaisuudet mittaus ja säätö mallinnus jälkikäsittely yksikköoperaatiot minimi / kompleksi ph, T, ilmastus panos,.. jatkuva nopeudet mittaa ja laske sekoitus, massansiirto dimensiot, scale-up on-, offline, fysikaaliset black-box, talteenotto, puhdistus erotus, sekoitus

5 KONSENTRAATIOT Mitattavia suureita NOPEUDET Solut x (g/l) Substraatti S (g/l) Tuote P (g/l) Liuennut happi Poistokaasut Kasvunopeus (g/l/h) Tuottonopeus (g/l/h) Kulutusnopeus (g/l/h) Hapen kulutus Hiilidioksidin tuotto Ilmastusnopeus (vvm) Laimennusnopeus Sekoitusnopeus (rpm)

6 Entsymaattiset prosessit

7 Bioprosessiteollisuus: Entsymaattiset prosessit Voidaan mieltää myös elintarvike-, metsä-, kemianteollisuudeksi riippuen siitä kuinka suurta osaa entsymaattinen käsittely näyttelee kokonaisuudessa 3 esimerkkiä: Luonnollisen makeuttajan valmistus tärkkelyksestä Fruktoosin valmistus juurikassokerista Aspartaamin entsymaattinen synteesi Entsymaattisissa prosesseissa olosuhteet mahdollistavat biologisten komponenttien (siis entsyymit) toiminnan => yleensä myös mikrobit pystyvät toimimaan prosessiolosuhteissa => mikrobiologisten ongelmien vaara Mikrobiologisten ongelmien minimointi: Prosessiolosuhteet vähemmän suotuisiksi mikrobeille (ph, T, kemikaalit) Viipymäajat: jos prosessiliuokset viipyvät prosessissa/sen osissa siten, etteivät mikrobit ehdi kasvaa, voidaan kontaminaatiot välttää/minimoida Liuosten ja laitteiden mikrobiologisen kuorman vähentäminen (sterilointi, desinfiointi, aseptinen toiminta, hygieeninen toiminta, laitossuunnittelu) Mitä tarkoittaa kontaminaatio?

8 Tärkkelyksen rakenne

9 Entsymaattinen prosessi: Glukoosin ja siirappien valmistus Viljojen jyvien tärkkelyspitoisuus on korkea: % Tärkkelys on glukoosin homopolymeeri, jossa on pitkiä suoria glukoosipolymeeriketjuja. Glukoosimolekyylien väliset sidokset ovat muotoa α-1,4 (= amyloosi) Tärkkelyksen toinen pääkomponentti on hyvin haaroittunut rakenne, jossa glukoosimolekyylien väliset sidokset haarakohdissa ovat muotoa α-1,6 (= amylopektiini) Amyloosin ja amylopektiinin molekyylikoot (DP= degree of polymerization) vaihtelevat eri lähteiden tärkkelyksissä: Tarvittavat amylolyyttiset entsyymit: α-amylaasi (endo-entsyymi), glukoamylaasi (ekso-entsyymi) ja usein myös pullulanaasi sekä maltoosia tuotettaessa β- amylaasi Vaiheet: Koon pienennys Kuorten poisto tärkkelys Tärkkelyksen liuotus: 80/110 o C ; α-amylaasi; ph n. 7 Sokerointi: 50 o C;pH n.5; home glukoamylaasi [tai β-amylaasi maltoosi] Glukoosin isomerointi glukoosi/fruktoosi (HFCS): glukoosiisomeraasi

10 Entsymaattinen prosessi: Glukoosin ja siirappien valmistus Vehnä Vesi Jauhaminen Erotus Lese etc. Tärkki Ca 2+ Nesteytys o C ph 6,5-7 α-amylaasi Pullulanaasi Happo β-amylaasi Sokerointi Maltoosisiirappi Glukoamylaasi Sokerointi o C ph 4,5-5 Glukoosisiirappi Emäs Ionivaihto Isomerointi o C ph 6,5-7 HFS Ca 2+ Ionit Glukoosiisomeraasi

11 Siirappi/makeuttaja -business Luonnolliset makeuttajat : Sakkaroosi (1); disakkaridi, sokerijuurikas ja sokeriruoko, makeus 1, vuosituotanto n. 175 Mt maailmanlaajuisesti 4 kcal/g sokeria Rypälesokeri (glukoosi) (2): makeus 0,7 Hedelmäsokeri (fruktoosi) (3): makeus 1,4 Inverttisokeri (glukoosi + fruktoosi): 1,1 1 2 Siirapit:: Elintarviketeollisuudelle Maltoosi-, glukoosi-, HFCS HFCS: vuosituotanto n. 17 Mm 3 /v (pääasiassa USAssa maissin tuotanto!) Sokerit ja makeuttajat ovat kansallisesti tärkeitä omavaraisuuden kannalta kaikkialla 3 Sokerin maailmanmarkkinahinta: n. 0,3 /kg (sakkaroosi) Muita makeuttajia: Polyolit (sokerialkoholit): ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, erytritoli (2,4 kcal/g, makeus 0,6-1; paitsi erytritoli, joka on kaloriton) Intensiivimakeuttajat: aspartaami (makeus ), alitaami (makeus 2000), neotaami (makeus ), sakariini (makeus ), sukraloosi (makeus n. 500) Aspartaami: n. 60 /kg

12 Entsymaattinen prosessi: Fruktoosin valmistus Invertaasi Vesi Emäs Sakkaroosi Vesi Invertointi 60 o C, ph 5 Biokemistin näkemys: Invertointi Isomerointi Insinöörin näkemys: Prosessi Entsymaattiset vaiheet vain osa DuPont (ent. Suomen Sokeri) / Kotka on johtava fruktoosin valmistaja Glu+ Fru Kromatografinen erotus Fru Haihdutus Vesi Glu Kierrätysfraktio Haihdutus Kiteytys Kromatografinen erotus ja palautus Ionit Linkous Isomerointi o C ph 6,5-7 Glu+ Fru Emäliuos (ryönä) [glu+fru] Fruktoosi

13 Entsymaattinen prosessi: Aspartaamin valmistus CO 2 H Ph O Ph H 2 N H O NH H CO 2 Me N H 2 H NH CO 2 H H CO 2 Me α-l-aspartyl-l-phenylalanine methyl ester [α-aspartame (APM)] Makea β-l-aspartyl-l-phenylalanine methyl ester Kitkerä Aspartaami: Intensiivimakeuttaja, low-calorie sweetener, x makeampi kuin sakkaroosi ( pöytäsokeri ) Kahden aminohapon (L-aspartaatti ja L-fenylalaniini-metyyliesteri) dipeptidi Reaktiiviset ryhmät: karboksyyli- (-COOH) ja amino- (-NH 2 ), jotka muodostavat peptidisidoksen => useita vaihtoehtoisia dipeptidejä => tarvitaan 1) spesifinen katalyytti tai 2) suojataan (protection) kemiallisesti ne ryhmät, joiden ei haluta reagoivan, ja lopuksi puretaan suojaukset (deprotection) Eräs tietty entsyymi (termolysiini) on spesifinen ja tekee halutun sidoksen => yksinkertaisempi prosessi Sama entsyymi katalysoi sidoksen katkeamista, mutta reaktiossa APM saostuu ja näin katkeaminen estyy ja reaktio menee loppuun

14 Entsymaattinen prosessi: Aspartaamin valmistus X N H H CO 2 H CO 2 H Amine-protected (X) L-aspartic acid (Z-L-Asp) + N H 2 H Ph CO2 Me Methyl ester of L-phenylanaline (L-PM) thermolysin X N H H CO 2 H NH H O (APM) Ph CO 2 Me + OH 2 Termolysiini on proteaasi = entsyymi, joka pilkkoo proteiineja katkomalla niissä aminohappojen välisiä peptidisidoksia; proteolyyttinen entsyymi Vettä tuottavat entsyymit (esim. hydrolaasit, kuten proteaasit) voidaan saada syntetisoimaan yhdisteitä (poistamaan vettä) pitämällä veden pitoisuus erittäin alhaisena (tätä on siis hyödynnetty aspartaamin valmistuksessa)

15 Entsyymit teollisina tuotteina Maailmanmarkkinat = 3,1 G /a (2014) Tärkeimmät käyttösegmentit: Pesuaine-entsyymit (proteo-, amylo-, lipolyyttiset) Tekniset entsyymit (sellulo-, hemisellulo-, lipolyyttiset...) Elintarvike-entsyymit (oksidaasit, isomeraasit, amylo-, hemisellulolyyttiset...) Rehuentsyymit (proteo-, hemisellulolyyttiset, fytaasi...) Tärkeitä tuottajia: Novozymes (Tanska) Genencor/DuPont (USA) DSM (Hollanti) AB Enzymes (Roal Oy)

16 Teolliset entsyymit Pääosa teollisista entsyymeistä tuotetaan mikrobeilla (homeet, bakteerit joitakin myös hiivoilla Poikkeuksia: papaiini, bromelaiini, β-amylaasi... (uutetaan kasveista) renniini eristetään vasikan mahoista (korvattu mikrobiol. kymosiinilla) lysotsyymi eristetään kananmunista AMFEP* (Assoc. of Manufacturers and Formulators of Enzyme Products) 2009: 255 entsyymituotetta; tuotto bakteereilla (72), hiivoilla (11), homeilla (156) Rekombinanttituotanto (GMO): 112 entsyymiä *:

17 T&K entsyymien tuotannossa Applikaatioidea Enzyme discovery (skriinaus luonnosta, kantakokoelmista ) Protein engineering (proteiinin muokkaus) Tuotantoisännän rakentaminen Fermentointi- ja jälkikäsittelyprosessin kehitys Jatkuva tuote- ja prosessikehitys

18 Fermentointiprosessit

19 Toinen bioprosessien päätyyppi: Fermentointiprosessit Perustuvat mikrobien aineenvaihduntaan Tuotteet: Proteiinit (esim. entsyymit, biofarmaseuttiset proteiinit) Polysakkaridit (esim. ksantaani) Monomeerit, aineenvaihduntatuotteet (kemikaalit, lääkeyhdisteet esim. antibiootit, statiinit, syöpälääkkeet ) Itse mikrobimassa eli biomassa Mikrobit tarvitsevat ravinteita (C/energialähde, N-, P-, hivenainelähteet) kasvaakseen ja tuottaakseen tuotteita 1. luennossa lista tuotteista Prosessien toimivuuden edellytys: aseptinen prosessi ja puhdasviljelmät (vrt. jätteiden käsittely) Fermentointiprosesseja/laitoksia Suomessa: DuPont/Genencor Jämsänkoski ja Hanko Altia&ABF/Roal Rajamäellä Valion hapatetuotanto Vantaalla St1 Biofuelsin polttoaine-etanolin tuotanto Panimot ja pienpanimot

20 Teollisten entsyymien tuotanto fermentointiprosessilla Lähde: Novozymes Enzymes at work

21 Tuotantoisännät Working horses: Bacillus subtilis, B.amyloliquefaciens, B.licheniformis Streptomyces spp. (bakteereita) Aspergillus niger, A.oryzae, A.melleus Trichoderma reesei (homeita) Saccharomyces cerevisiae Kluyveromyces lactis Pichia pastoris (hiivoja) Keskeiset ominaisuudet: Molekyylibiologiset työkalut olemassa Tehokas proteiinien muodostus ja eritys ulos solusta Sopeutuminen prosessiolosuhteisiin Vähäiset/edulliset ravintovaatimukset GRAS-status (Generally Recognized As Safe)

22 Fermentointi Tarkalleen ottaen bioreaktorikasvatus (fermentointi on anaerobinen bioreaktiokasvatus) Submerssifermentointi (= nesteessä) Panos-, fed-batch- tai jatkuva toteutus Jokainen panos vaatii oman siirrosteensa => tarvitaan siirrostelinja Aseptinen fermentointi Mikrobit tuottavat tuotteen, joten prosessissa aina muodostuu myös mikrobimassaa (= soluja) Usein aerobisia prosesseja => hapen tarve ja lämmöntuotto (energiankulutus siirtoilmiöissä) Fermentoinnin talous: Volumetrinen tuottavuus => mittakaava => investointikustannus Tuotesaanto raaka-aineista => raakaainekustannus Tuotteen loppupitoisuus tai -aktiivisuus fermentoinnin jälkeen => jälkikäsittelykustannus

23 Fermentoreita Solid-state fermentation Tyypillisiä fermentorikokoja Laboratoriomittakaava/tutkimus: 0,1 20 L Pilot-mittakaava/T&K: L Tuotantomittakaava: 1000 (biofarma) L (entsyymi) Toisinaan nesteviljelmän sijaan kiinteäalustakasvatuksia (solid-state ferm.)

24

25 Biokemikaalien tuotanto fermentointiprosessilla Tuotteet: Halpoja (1-3 /kg) bulkkituotteita (satojatuhansia/miljoona t/v) (sitruunahappo, natriumglutamaatti, lysiini, maitohappo, monomeeerit ) Arvokkaampia (5-10 /kg) pienemmän volyymin (tuhansia/kymmeniätuhansia t/v) tuotteita (vitamiinit, perusantibiootit) High value-low volume tuotteita (kiloja-tonneja, > 100 /kg) (biofarma, flavorit) Tuotteet joko kyseisen tuotantomikrobin normaaleja aineenvaihduntakomponentteja tai metabolian muokkauksella aikaansaatuja tuotteita Metabolian muokkauksessa esimerkiksi: Viedään tuotantoisäntään sille vieraita geenejä ekspressoituvassa (= geenin koodaama proteiini tuottuu aktiivisena) muodossa Muokataan geenien säätelyä (esim. milloin geeni on päällä tai pois) Inaktivoidaan (knock-out, deletointi) isännän omia geenejä Tavoitteena ohjata prosessin C-lähdettä (esim. glukoosi) mahdollisimman tehokkaasti tuotteeksi (joka voi olla isäntäorganismille täysin vieras yhdiste) Tietyn ravinteen sisäänoton / tuotteen erityksen tehostaminen

26 Esi- ja jälkikäsittelyprosessit

27 Esikäsittely (pretreatment)

28 Tuotteen talteenotto Laimeat liuokset haastavia veden poisto Kiinteä-neste-erotus (esim. solujentalteenotto) Intra- ja ekstrasellulaariset tuotteet Sivuvirtojen käsittely (solut, jätevedet) Tuotteiden talteenoton yksikköoperaatiot Kierrätys: vesi, liuottimet, ravinteet

29 Jälkikäsittely Esim. bulkkientsyymit (teolliset) ovat medium value medium volume tuotteita Puhtausvaatimukset alhaiset Speksien mukaan Ei haitallisia sivuaktiivisuuksia, tuoteturvallisuus Stabiilius (biokemiallinen, mikrobiologinen) tärkeä Jälkikäsittelyssä esim: Neste/kiintoaine erotus Tuotteen konsentrointi (ultrasuodatus) Tuoteen formulointi, standardointi ja stabilointi Vakuumirumpusuodatin erottamassa kiintoainetta fermentointiliemestä; entsyymi menee suodokseen

30 Basitrasiinin valmistusprosessi fermentoimalla Bacillus subtilis bakteerin avulla

31 Single use tekniikkaa hyödyntävä biofarmaseuttinen tuotantolinja SU=single use RU=ready to use

32 Tuotannon kehitys

33 Esim. biodieselin tuotantovaihtoehtoja An overview of biodiesel production via three typical routes: (1) microbial oil route; (2) microalgae oil route; and (3) plant oil route. Fatty acid ethyl ester (FAEE) and fatty acid methyl ester (FAME) are, respectively, the ethyl and methyl ester of fatty acid.

34 An overview of metabolic pathways in Yarrowia lipolytica for synthesis of fatty acids from various substrates.

35 Jatkuvatoiminen biodieselin tuontantoperiaate A conceptual continuous fatty acid-based biodiesel production from renewable resources by metabolically engineered Yarrowia lipolytica.

36 Etanolin tuottoon muokattu mikrobi Metabolic Engineering of Corynebacterium glutamicum for Fuel Ethanol Production under Oxygen-Deprivation Conditions Pyruvate carboxylase (pdc) and alcohol dehydrogenase (adh) genes from Zymomonas mobilis were expressed at high levels in C. glutamicum, resulting, under oxygendeprivation conditions, in a significant yield of ethanol from glucose in a process characterized by the absence of cellular growth. Addition of pyruvate in trace amounts to the reaction mixture induced a 2-fold increase in the ethanol production rate. A similar effect was observed when acetaldehyde was added.. Disruption of the lactate dehydrogenase (ldha) gene led to a 3-fold higher ethanol yield than wild type, with no lactate production. Moreover, inactivation of the phosphoenolpyruvate carboxylase (ppc) and ldha genes revealed a significant amount of ethanol production and a dramatic decrease in succinate without any lactate production, when pyruvate was added. Since the reaction occurred in the absence of cell growth, the ethanol volumetric productivity increased in proportion to cell density of ethanologenic C. glutamicum in a process under oxygen-deprivation conditions

37 Esimerkkejä metabolian (aineenvaihdunnan) muokkauksesta Maitohapon tuotto hiivalla: Estetään etanolin muodostus (deletointi) LDH Konstitutiivinen laktaattidehydrogenaasin (LDH) ekspressio (pyruvaatti > maitohappo) Fermentointi alhaisessa ph:ssa => jälkikäsittelykustannukset alas (alhaisessa ph:ssa maitohaposta enemmän happomuodossa kuin suolana) Hiilivedyn tuotto hiivalla (mm. farnesiini) Amyris Inc. Useiden hiivan omien geenien ekspression muokkaus Vieraan geenin ekspressio Aromikomponentin ja lentokonepolttoaineen tuotanto uusituvista raaka-aineista (etanolin sijaan) Isopreenin tuotto E.coli -bakteerilla Genencor/DuPont Inc. Isopreenisyntaasi geenin ekspressio + bakteerin oman aineenvaihdunnan muokkaus Isopreenin polymerointi -> polyisopreeni = synteettinen kumi -> Goodyearin renkaat

38 Esimerkkejä biotekniikasta eri prosesseissa

39 ROAL Oy Tuotteina: 1. Elintarvike-entsyymit: Amylaasit, proteaasit, pektinaasit, betaglukanaasit, sellulaasit ja hemisellulaasit 2. Rehuentsyymit: Fytaasit, ksylanaasit, sellulaasit ja betaglukanaasit 3. Tekniset entsyymit: Ecopulp -, BIOTOUCH XC 30 ja ECOSTONE Czyme 50 tuotemerkit

40 Ekstrasellulaarisen entsyymin valmistusprosessi

41 Jäteveden puhdistus Aktiivilietelaitos (jatkuvasti adaptoituva mikrobien sekapopulaatio käyttää jäteveden ravinteet (BHK: biologinen hapen kulutus; N, P) kasvuunsa aerobisessa prosessissa; liete erotetaan laskeuttamalla lähtevästä, puhdistetusta vedestä Biologinen typen poisto: yhdet mikrobit hapettavat N-yhdisteet nitraatiksi (nitrifikaatio; aerobinen vaihe) ja toiset pelkistävät nitraatit aina typpikaasuksi asti (denitrifikaatio, anaerobinen vaihe) Lietettä palautetaan prosessiin ja ylijäämäliete voidaan kompostoida mullaksi ja/tai mädättää biokaasuksi

42 Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio. Prosessi sisältää typen biologisen poiston (nitrifikaatio-denitrifikaatio menetelmä) lisäksi myös typen poiston tehostamiseen tarkoitetun biologisen jälkisuodatuksen.

43 Kiinteiden jätteiden kompostointi Aerobinen prosessi adaptoituvalla sekapopulaatiolla Mikrobitoiminnassa vallitsee sukkessio: yhdet mikrobit (hydrolyyttiset) hydrolysoivat polymeereja (esim. selluloosa), toiset tuottavat muodostuneista monomeereista edelleen aineenvaihduntatuotteita ja lopulta biohajoavat komponentit hajoavat aerobisesti CO 2 :ksi ja vedeksi (tilavuus pienenee; tuottuu lämpöä); hajoamattomat komponentit muodostavat mm. humusta; lopputuotteena multaa Teollisena prosessina olosuhteita säädetään: hapen saatavuus, kosteus, T, C/N-suhde

44 Biokaasun tuotanto Anaerobinen mädätysprosessi, jossa myös sukkessio Biokaasu: % metaania (CH 4 ), % CO 2 => sähkön ja lämmön tuotanto; CO 2 -poiston jälkeen liikennepolttoaine

45 Bioetanolin tuotto Argentiinalainen sokeriruoka-etanoliprosessi Int J Life Cycle Assess (2013) 18:

46 Bioetanoli, USA The United States is producing nearly 15.2 billion gallons a year of ethanol a year at 214 plants, with a current capacity of 15.6 billion gallons a year, as of Oct. 6, Largest: ADM grain and oilseed processor produces 1.76 billion gal./year at 8 plants in Illinois, Iowa, Nebraska and Minnesota. Visit Today, ADM makes ethanol from corn through an efficient process that also produces large amounts of animal feed. In addition, we are working both independently and in partnership with other leading companies and research institutions to develop next-generation biofuels made from cellulosic sources.

47 On average, 1 bushel of corn (56 pounds) processed by a dry mill ethanol bio-refinery produces: 2.85 gallons denatured ethanol 16.5 pounds of distillers grains animal feed (10% moisture) 0.65 pounds of corn distillers oil 17 pounds of biogenic carbon dioxide

48 Wet Mill Ethanol Process

49 Biopolttoaineiden tuotanto: 1-g etanoli Etanolin tuotannossa ei ole kysymys ainoastaan etanolista tuotteena Suomessa vuonna 2008 Altian suunnitelma aloittaa polttoaine-etanolin valmistus lisäämällä tuotantokapasiteettia: m m 3 (fermentorikapasiteetin lisäys m 3! (1 x 800 m 3 ja 5 x 1500 m 3 ) ohraa sisään t/a t/a EtOH eläinrehu tärkkelys CO

50 1-g biojalostamo: tuotteet viljasta

51 1-g biojalostamo: viljan/tärkkelyksen prosessointi Viljat: maissi (USA, EU), vehnä ja ohra (EU) Tuotteet: EtOH, tärkkelys (A-tärkkelys), eläin rehu, CO 2, lese, energia, erikoisproteiini (esim. vehnä&ohra/gluteeni), öljy (maissista) Ongelmat: kustannukset, vaikutus elintarvikkeiden hintaan, riittävyys (pinta-ala), GHG-kasvu Prosessi etanoliksi: Glukoosin tuotto entsymaattisesti (vrt. entsymaattiset prosessit) Fermentointi hiivalla Tislaus tisle (96 til-%) veden poisto (esim. molekyyliseuloilla) 99,5% Pohjatuotteen suodatus (kiintoaine rehu tuoreena tai kuivattuna; neste kuivattuna = DDGS=distiller s dried grain solubles) Tärkkelys hydrolysoituu helposti sokeriksi (glukoosiksi) Glukoosin fermentointi hiivalla on kypsää tekniikkaa GHG: greenhouse gas

52 Raakaöljyn, soijan ja maissin pörssihintoja Crude Oil (petroleum) Monthly Price - US Dollars per Barrel Soybeans Monthly Price - US Dollars per Metric Ton Maize (corn) Monthly Price - US Dollars per Metric Ton

53 Ethanol from Cellulosic Biomass

54 Biomassat: vähän sanastoa Corn, maize maissi Alfalfa sinimailanen Kernel jyvä Reed canary grass ruokohelpi Stalk kasvin varsi Sugar cane sokeriruoko Corn stover lehdet & varret Sugar beet sokerijuurikas Corncob tähkän keskiosa Rape rapsi Hardwood lehtipuu Willow paju Softwood havupuu Straw olki Spruce, Fir kuusi Bagasse sokeriruokojäte Pine mänty MSW municipal solid waste Beech pyökki Oat kaura Birch koivu Wheat vehnä Aspen haapa Barley ohra Oak tammi Switchgrass luutahirssi Miscanthus mammuttiheinä

55 2-g biopolttoaineen tuotanto 2-g biopolttoaineet uusiutuvista: etanoli (bensiinikäyttöiset) ja NexBTL biodiesel NexBTL/NesteOil: ei bioprosessi, mutta perustuu (pääosin) uusiutuviin/jäte rasvoihin Vaihtoehtoiset biopolttoaineet kehitettävinä: Butanoli, isobutanoli, pentanoli, pidempiketjuiset ja erityisesti haaroittuneet alkoholit Hiilivedyt (drop-in polttoaineet; myös lentokonepolttoaineet) Raaka-aineet: Yhdyskunta- ja teolliset (esim. elintarviketeollisuus) jätteet (esim. St1 Biofuels) Maatalouden sivuvirrat/jätteet (oljet, lehdet, varret, säilörehu ) Metsätalouden jätteet/sivuvirrat (korjuutähteet, sahajauhot, sellunkeiton sivuvirrat ) Kalatalouden jätteet/sivuvirrat (perkaustähteet) Energiapuu Prosessi etanoliksi (esim. olki tai metsätähde): esikäsittely sokerointi fermentointi - tislaus Lignoselluloosa on rakennekomponentti => kestävä, vaikea sokeroida taloudellisesti Vaatii mekaanisen (koon pienennys ja esim. höyryräjäytys) ja/tai termokemiallisen (esim. happo 160 o C:ssa) esikäsittelyn Lignoselluloosa: selluloosa, hemiselluloosa, ligniini mitä ligniinistä ja missä muodossa? Hydrolysoituvuus: hemiselluloosa > selluloosa

56 2-g biopolttoaineen tuotanto Rajut, kemialliset käsittelyt => sokerit hajoavat kemiallisesti muotoon, joita mikrobit (hiivat) eivät pysty käyttämään etanoliksi => sokerointi entsyymeillä (40-70 o C, ph 4-5) Esikäsittely kuitenkin tarvitaan, jotta entsyymit pääsevät käsiksi lignoselluloosan sokeripolymeereihin (hemiselluloosa ja selluloosa) Tärkkelyksestä saadaan glukoosia, hemiselluloosasta saadaan useita eri sokereita (monosakkarideja): ksyloosi, glukoosi, mannoosi, L- arabinoosi Selluloosasta saadaan glukoosia, mutta selluloosa on kova haaste entsyymeille Perinteiset hiivat eivät pysty käyttämään ksyloosia ja L-arabinoosia etanoliksi Entsyymit hemisellulloosalle: hemisellulaasit (useita entsyymejä) Entsyymit selluloosalle: sellulaasit (lähinnä EG, CBH ja β-glukosidaasi)

57 St1 Biofuels tuotteet ja palvelut

58 St1Biofuels Etanolix ja Hartwall

59

60

61 Miten kapasiteetti vertautuu keskimääräiseen ADM:n bioetanolitehtaaseen?

62

63 Lignoselluloosan rakenne

64

65

66 Learning points from 70+ years running an integrated biorefinery

67

68

69 Bioprosessien tuotantokustannukset: ei pelkästään raaka-aine ratkaise CAPEX=Capital Expenditure

70

71

Bioprosessiteollisuus: Entsymaattiset prosessit

Bioprosessiteollisuus: Entsymaattiset prosessit Bioprosessiteollisuus: Entsymaattiset prosessit Voidaan mieltää myös elintarvike-, metsä-, kemianteollisuudeksi riippuen siitä kuinka suurta osaa entsymaattinen käsittely näyttelee kokonaisuudessa 3 esimerkkiä:

Lisätiedot

Bioprosessit. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Tero Eerikäinen

Bioprosessit. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Tero Eerikäinen Bioprosessit CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit 1.12.2016 Tero Eerikäinen Milloin biotekninen prosessi? Biotekninen prosessi kilpailee usein muiden menetelmien kanssa Tuotantoprosessi

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

Biotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka

Biotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Biotekniikka elintarviketeollisuudessa Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Merkittävä teollisuudenala on neljänneksi suurin teollisuudenala työllistää 37 800 henkeä, teollisuudenaloista kolmanneksi

Lisätiedot

BIOprosessitekniikka - Johdanto

BIOprosessitekniikka - Johdanto Bioprosessitekniikka BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold Saksa; tutkija 1989-1998 TKK laboratorioinsinööri 1998-2003

Lisätiedot

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä Biotekniikan määritelmä Biotekniikka yhdistää luonnontieteitä ja insinööritieteitä tavalla, joka mahdollistaa elävien organismien, solujen ja niiden osien ja molekyylien sekä molekyylianalogien hyödyntämisen

Lisätiedot

Makeuttajakartta. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat 23.11.2006

Makeuttajakartta. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat 23.11.2006 Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry syyssymposium 23.11.2006 Makeaa elämää asiaa hiilihydraateista ja makeutusaineista Hiilihydraattimakeuttajat Kyllikki Kilpi, Suomen Sokeri Oy Tärkkelyssiirapit Muut

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Jäte- ja tähdepohjaisen uusiutuvan dieselin ilmastohyödyt Pekka Tuovinen Using advanced refinery technologies 3 15 November 2018 Uusiutuvat tuotteet TUOTANTOKAPASITEETTI: 2,7

Lisätiedot

CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät BIOprosessitekniikka - Johdanto

CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät BIOprosessitekniikka - Johdanto CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät 2019 BIOprosessitekniikka - Johdanto BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Yksisoluproteiinit Missä mennään?

Yksisoluproteiinit Missä mennään? VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Yksisoluproteiinit Missä mennään? Nutritech seminaari 7.10.2015 Anneli Ritala Miksi yksisoluproteiineja (Single cell proteins)? Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät BIOprosessitekniikka - Johdanto

CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät BIOprosessitekniikka - Johdanto CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka kevät 2018 BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold Saksa; tutkija 1989-1998 TKK laboratorioinsinööri

Lisätiedot

BIOREAKTORIT CHEM C2310 Bioprosessitekniikka Tero Eerikäinen

BIOREAKTORIT CHEM C2310 Bioprosessitekniikka Tero Eerikäinen BIOREAKTORIT CHEM C2310 Bioprosessitekniikka Tero Eerikäinen 21.3.2017 Bioprosessin kehitystyö Bioreaktorit Reaktorin tyyppi: sekoitussäiliö, ilmastuksella ohjattu ilman mekaanista sekoittamista, tulppavirta,

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA Jana Holm 8.4.2014 Lähtötilanne Biotaloudessa keskeisiä globaaleja haasteita ovat: Kasvava energian tarve Vähenevät fossiiliset öljyvarannot Tarve

Lisätiedot

Fermentoinnin toteutustavat Panosfermentointi

Fermentoinnin toteutustavat Panosfermentointi Fermentoinnin toteutustavat Panosfermentointi jokaista panosta varten tuotetaan oma siirroste (engl. inoculum; monikko inocula) siirrostelinjassa (inoculum train) varsinainen tuotantoreaktori (fermentori)

Lisätiedot

Biomassan käyttömahdollisuudet

Biomassan käyttömahdollisuudet Biomassan käyttömahdollisuudet Dr Jyri Maunuksela, Senior Scientist (Chemistry, Energy and Biotechnology) +358 29 53 222 20 or +358 400 74 34 94 Industrial Symbiosis, Circular Economy and Energy Bio-based

Lisätiedot

Solu tuotantolaitoksena Cell factory

Solu tuotantolaitoksena Cell factory Solu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi / fermentaatioksi / fermentointiprosesseiksi Tuotteena voi olla solumassa itse

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Raaka-aineen fraktiointi

Raaka-aineen fraktiointi Blue Products hanke Työpaketti 2 Raaka-aineen fraktiointi Anni Nisov, VTT 4.10.2017 Sisällys Blue Products työpaketit Fraktiointi Mitä on fraktiointi? Öljyn talteenotto Proteiinin talteenotto Fraktioinnin

Lisätiedot

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka 27.11.2012 DROP-IN POLTTOAINEET UHKAKUVAT ETANOLIN KÄYTÖLLE BIOPOLTTOAINEENA Etanolin seossuhde rajoittaa

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Bioteollisuuden yksikköoperaatiot: jälkikäsittely

Bioteollisuuden yksikköoperaatiot: jälkikäsittely Bioteollisuuden yksikköoperaatiot: jälkikäsittely 18.4.2017 1 Jälkikäsittelyn päävaiheet Solujen erotus tai niiden talteenotto kasvatusliuoksesta Talteen otettujen solujen hajotus (jos solunsisäinen tuote)

Lisätiedot

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

UPM THE BIOFORE COMPANY

UPM THE BIOFORE COMPANY UPM THE BIOFORE COMPANY Liikenteen biopolttoaineet Veikko Viikari 8.2.2017 Esityksen sisältö 01 02 03 UPM YRITYKSENÄ LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET METSÄ RAAKA-AINELÄHTEENÄ Veikko Viikari Biofuels development

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari

Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari 4.4.2017 UPM BIOPOLTTOAINEET Biopolttoainekonseptit 1. sukupolven perinteiset biopolttoaineet

Lisätiedot

Solu tuotantolaitoksena Cell factory

Solu tuotantolaitoksena Cell factory Solu tuotantolaitoksena Cell factory Bioteknisiä prosesseja, joissa biokatalyyttinä toimivat solut kutsutaan fermentoinniksi / fermentaatioksi / fermentointiprosesseiksi Tuotteena voi olla solumassa itse

Lisätiedot

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi

Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita Hannu Ilvesniemi Tutkijaryhmä Olli Byman, Sanna Hautala, Jarl Hemming, Bjarne Holmbom, Hannu

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

Fermentoinnin toteutustavat 1. Panosfermentointi

Fermentoinnin toteutustavat 1. Panosfermentointi Fermentoinnin toteutustavat 1. Panosfermentointi jokaista panosta varten tuotetaan oma siirroste (engl. inoculum; monikko inocula) siirrostelinjassa (inoculum train) varsinainen tuotantoreaktori (fermentori)

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,

Lisätiedot

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa

Lisätiedot

KIERTOTALOUS käytäntöön

KIERTOTALOUS käytäntöön KIERTOTALOUS käytäntöön Sykli FISS -työpaja 31.1.2017 Teolliset symbioosit toimintamalli Suomessa Työpajan ohjelma 12.30 12.45 Sykli kiertotalouden kouluttajana / LUO Next Step Eeva Hämeenoja, Sykli 12.45

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Teollisuusentsyymit modernia bioprosessitekniikka a. * Roal Oy / AB Enzymes Oy * Tutkimusjohtaja Jari Vehmaanperä * 3.10.2013

Teollisuusentsyymit modernia bioprosessitekniikka a. * Roal Oy / AB Enzymes Oy * Tutkimusjohtaja Jari Vehmaanperä * 3.10.2013 Teollisuusentsyymit modernia bioprosessitekniikka a * Roal Oy / AB Enzymes Oy * Tutkimusjohtaja Jari Vehmaanperä * 3.10.2013 Roal ja AB Enzymes ovat osa englantilaista monialakonsernia Associated British

Lisätiedot

Lignoselluloosan hydrolyysi

Lignoselluloosan hydrolyysi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330200 Teknillinen kemia Lignoselluloosan hydrolyysi 12.05.2006 Suvi Virtanen 0263011 TIIVISTELMÄ Tekijä: Suvi

Lisätiedot

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:

Lisätiedot

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja

Lisätiedot

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Jätteistä kierrättämällä etanolia. Kemianteollisuuden Teemafoorumi 23.4.2015 Mika Aho, St1 Biofuels Oy

Jätteistä kierrättämällä etanolia. Kemianteollisuuden Teemafoorumi 23.4.2015 Mika Aho, St1 Biofuels Oy Jätteistä kierrättämällä etanolia Kemianteollisuuden Teemafoorumi 23.4.2015 Mika Aho, St1 Biofuels Oy St1 pähkinänkuoressa Perustettu 1995 Yksityisomisteinen Liikevaihto 6,8 Mrd (proforma 13) Liiketoiminta-alueet

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2013: 3. periodi, to klo 14 17, sali 1303 4. periodi ke

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Biotalous teollisuuden materiaaleissa. Lehdistötilaisuus Ali Harlin, tutkimusprofessori VTT

Biotalous teollisuuden materiaaleissa. Lehdistötilaisuus Ali Harlin, tutkimusprofessori VTT Biotalous teollisuuden materiaaleissa Lehdistötilaisuus 22.11.2012 Ali Harlin, tutkimusprofessori VTT 2 Haastava yhtälö 2030 maailma tarvitsee 50 % lisää ruokaa, 45 % lisää energiaa, 30 % lisää vettä Samaan

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön. Anni Nisov ja Kaisu Honkapää, VTT Oy Helsinki

Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön. Anni Nisov ja Kaisu Honkapää, VTT Oy Helsinki Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön Innovaatiopäivä Ohjelman nimi yrityksille tähän Anni Nisov ja Kaisu Honkapää, VTT Oy 24.5.2018 Helsinki Sisällys Kalan fraktiointi Miksi ja särki proteiiniksi?

Lisätiedot

Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network

Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network Oskari Vinko 29.04.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää

Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä Maija Karhapää Fytiinihappo ja fytaasi Fytiinihappo (myo-inositoli heksafosforihappo) on fosforin (P) pääasiallisin varastomuoto siemenissä. Viljojen fosforista 72 95

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot