Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa * Miten liikuntatoiminta tulevaisuudessa sijoittuu kuntaorganisaatiossa? * Miten maakuntauudistus muuttaa toimintaa/toimintamalleja? Soveltavan liikunnan seutufoorumi, Ylitarkastaja Sari Virta

2 Mitä onkaan tapahtumassa? - tänään liikunnan toimialalla Katsaus alueuudistuksen kokonaisuuteen Tulevaisuuden kunta - asiat Mikä muuttuu? Mikä säilyy ennallaan? * mitä kaikkea menossa * Miten hyödynnän muutostilanteen omassa kunnassani? Liikunnan näkökulmasta. Mahdollisuudet? Uhat? Liikuntaneuvonnan prosessi ennakoitavat muutokset & valmistautuminen Tavoitteena liikunnan aseman vahvistaminen Sivistyskunta Tulevaisuuden kunta 2

3 Aluksi KATSAUS ALUEUUDISTUKSEEN * MAAKUNTAUUDISTUS * LUOVA-VIRASTO * 3

4 Maakunta ja sote-uudistus Kokonaisaikataulu HE 15/2017 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta, VM Etunimi Sukunimi

5 Sote- ja maakuntauudistuksen I-vaihe (HE 15/2017) HE maakuntien perustamista ja sote-järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi: maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntajakolaki ja laki maakuntien rahoituksesta, ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Valinnanvapauslaki-HE Maakuntien rahoituslain täydentävä HE 2.3. I-vaiheen HE 15/2017 eduskunnalle Rahoituslaki täydentävä-he lausunnolla EK:lle I-vaiheen HE,rahoituslaki ja VV-laki hyväksytään EK:ssa 1.7. Maakuntalaki voimaan, maakunnat perustetaan Valinnanvapauslaki (VV-laki) lausunnolla EK:lle. Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä

6 Sote- ja maakuntauudistuksen II-vaihe II-vaiheen HE lausunnolla (n. 220 tehtävälakia, LUOVA-laki ym.) II-vaiheen HE EK:lle? Lait voimaan Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syysistuntokausi SM Yksityistielain kokonaisuudistus LVM* Pelastuslain ym. muutos Lausunnolle kesällä EK:lle Liikennekaaren muutostarpeet (ml. ilmailulain muutos) EK:lle kesällä Maantielain kokonaisuudistus Tieliikennelain kokonaisuudistus Tavoitteena antaa EK:lle syysistuntokaudella EK:lle EK:lle OKM Muinaismuistolaki & kirkkolaki Lausuntoajankohta ei tiedossa Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Lausuntoajankohta ei tiedossa EK:lle kevätistuntokaudella EK:lle TEM Alkoholilaki Lausuntoaika päättynyt Kasvupalvelulaki lausunnolla, lausuntoaika 8 viikkoa PKSlaki TEM-sisältölait** Lomitussäädökset EK:lle elokuussa EK:lle 9/2017 STM Laki järjestämisvastuun siirrosta ympäristöterveydenhuollossa Sote-järjestämislakiin liittyvät lait Lausuntoajankohta ei tiedossa OM Valmiuslaki (aikataulu ei tiedossa). Saamen kielilain muutos lausunnolla (sama aikataulu kuin I-vaiheen HE:lla) 6 EK:lle kevätistuntokaudella *LVM Suomen ja Ruotsin välinen sopimus kansainvälisestä taksiliikenteestä & voimaansaattamislaki: vuoden 2018 aikana EK:lle **TEM Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki alke- ja kasvupalvelun rahoittamisesta Tietojärjestelmälaki (omassa aikataulussa)

7 Lainsäädäntötaso Maakuntalakiluonnoksen 6 :n mukaan OKM:n hallinnonalaan liittyvistä tai sitä sivuavista tehtävistä maakunnille siirtyvät alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvä koulutus, osaamisen kehittäminen ja kulttuurin edistäminen, alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu, kulttuuriympäristön hoito, alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. 7

8 Tuetaan liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna työryhmä (TEHYLI-työjaos) Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (Tehyli)- ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin Tuetaan liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna työryhmä, jonka toimiaika oli tammikuu-huhtikuu Työryhmään kuuluivat: ylitarkastaja Sari Virta/OKM (pj) neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen/VM elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen/MMM asiantuntija Kati Hyvärinen/Liikennevirasto päällikkö Anneli Leivo/Metsähallitus liikuntajohtaja Niina Epäilys/Oulun kaupunki ylitarkastaja Mari Miettinen/OKM (sihteeri) 8

9 TEHYLI-työjaoksen tehtävät 1) Analysoida valtionhallinnon eri toimialojen terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan liittyvää ohjausta ja muodostaa ehdotus ohjauksen ja sen tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi. 2) Luoda toimintamalli, jossa sovitaan saumattomien liikuntapalveluketjujen vastuujaosta sote- ja maakuntauudistuksessa. Toimintamallin tulee tukea valtakunnan tason, aluetason ja paikallistason toimijoita luomaan uudistuviin rakenteisiin sopivat toimintatavat. 3) Valmistella ehdotus tietoperusteisen päätöksenteon vahvistamiseksi kunnissa. Tavoitteena on, että päätöksenteko perustuu vahvaan tietopohjaan ja kerättyihin indikaattoritietoihin (mm. TEAviisari). Maakunnallisten ja kuntien hyte-työryhmien tulee käsitellä myös liikunnan kysymyksiä ja järjestöt tulee huomioida vahvasti. 9

10 Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Soveltavan liikunnan seutufoorumi Rovaniemi Etunimi Sukunimi

11 Ydinviestit Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat sosiaali- ja terveysala, ympäristötehtävät, työsuojelu sekä opetus- ja kulttuuritoimi. Uusi virasto valvoo toimialoillaan perusoikeuksien ja yleisen edun toteutumista. Virasto on valtakunnallinen, mutta läsnä siellä missä asiakaskin. Uudella virastolla on yhdenmukaiset ja asiakaslähtöiset toimintatavat lähtökohtana ennakointi, digitaalisuus sekä asioinnin helppous ja sujuvuus Valtion lupa- ja valvontavirasto

12 MIKSI? ALUEUUDISTUS VALTION ROOLI Etunimi Sukunimi

13 Miksi uusi virasto? Alueuudistus muuttaa Suomen hallinnon rakenteita laajakantoisella tavalla: kunta/maakunta/valtio -jako luo uuden tehtävärakenteen ja hallinnon vuorovaikutusmallin Etunimi Sukunimi

14 Valtion rooli Valtionhallinnon tulee vastata uuden rakenteen tarpeisiin toimintaedellytysten turvaajana Valtion rooli on yhdenvertaisten oikeuksien turvaamisessa Valtakunnallinen toimivalta Valtio on läsnä koko valtakunnassa Alueellinen näkyvyys, vuorovaikutus ja aluetuntemus Valtio on yhtenäinen toimija Valtion vastuulla Oikeusvaltio Perusoikeudet Turvallisuus Yhdenvertaisuus Yleinen etu Yhtenäiset ratkaisukäytännöt ja toimintatavat Poikkihallinnollisuus, kokonaisnäkemys ja kokonaisuuden suunnittelu Valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät Etunimi Sukunimi

15 MITÄ? TEHTÄVÄT TOIMINTA PALVELULUPAUS Etunimi Sukunimi

16 Tehtävät Opetus- ja kulttuuritoimi Sosiaali- ja terveysala Ympäristötehtävät LUVAT Myöntää lupia ja oikeuksia Rekisteröi toimijoita OHJAUS Ohjaa ja kehittää toimintaa Rahoittaa palvelutuotantoa ja hankkeita VALVONTA Valvoo toiminnan lainmukaisuutta Työsuojelu Lisäksi virasto vastaa kuntien ja maakuntien yleisestä laillisuusvalvonnasta, elinkeinojen valvonnasta, palkkaturvasta ja muista oikeusturvatehtävistä Etunimi Sukunimi

17 Toiminta-ajatus Turvaamme alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvomme yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Toimimme ennakoivasti, asiakaslähtöisesti, poikkihallinnollisesti sekä moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen Etunimi Sukunimi

18 Palvelulupaus Varmistamme ennakoivasti, vuorovaikutteisesti ja yhdenvertaisesti: Palvelun käyttäjien ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisen Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Kansalaisoikeudet Hyvä hallinto ja palveluperiaate Palvelun tuottajien ja työnantajien velvollisuuksien täyttämisen Palvelun saatavuus, laatu ja asiakaskeskeisyys Asiakkaiden yhdenvertaisuus, tasa-arvo, turvallisuus Työnantajavelvollisuudet Hyvä hallinto ja palveluperiaate Etunimi Sukunimi

19 KENELLE? ASIAKKAAT Etunimi Sukunimi

20 Asiakkaat Ihmiset ja yhteisöt Palvelun käyttäjinä ja tuottajina Kansalaiset Yrittäjät Työntekijät ja työnantajat Maakunnat Kunnat Järjestöt Elinkeinot Etunimi Sukunimi

21 Hyödyt asiakkaille Ihmiset Saavat tarvitsemansa palvelut yhdenmukaisesti Asiointi on helppoa ja sujuvaa Elin- ja työympäristö on turvallinen ja terveellinen Yritykset ja työnantajat Liiketoimintaympäristö on tasapuolinen ja toimiva Asiointi on helppoa ja sujuvaa Palvelut tarjolla valtakunnallisesti Maakunnat Saavat vuorovaikutteista ohjausta ja tukea tehtäviensä hoitamiseen kaikissa maakunnissa Asiointi on helppoa ja sujuvaa Kunnat Saavat vuorovaikutteista ohjausta ja tukea tehtäviensä hoitamiseen Asiointi on helppoa ja sujuvaa Etunimi Sukunimi

22 Tulevaisuuden kunta MIKÄ MUUTTUU? MIKÄ SÄILYY ENNALLAAN? 22

23

24 Tavoitteita hyvinvoinnin edistämiselle kunnissa Kunnan tehtävä ja rooli laaja-alainen ja monimuotoinen Kunnan asukkaan aktiivinen rooli Kuntajohto vastaa hyvinvoinnin edistämisestä Johtamisen välineenä sähköinen hyvinvointikertomus Toimintaympäristön tuntemus; väestöryhmien tarpeet ja mahdollisuudet

25 Tulevaisuuden kunta Kyky asemoida ja innovoida liikunta ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen uudessa kunnassa. yhdyskuntasuunnittelu kaavoitus maapolitiikka puistot yleiset alueet liikenneväylät ympäristöterveys

26 Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntaa Kunnan tehtävät, rooli ja asema muuttuvat Vaikuttaa rahoitukseen Uudistus haastaa kunnan tavat toimia Elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat, osallisuus- ja yhteisörooli Ympäristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusrooli Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö, työnjako ja suhteet määriteltävä selkeästi yhteistyösuhteet maakuntaan Kunnan elinvoima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta Kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi luo elinvoimaa Kunnan hyvinvointirooli pysyy laaja-alaisena ja merkittävänä Sivistyssektorista tulee kunnan keskeisimpiä toimialoja LIIKUNNAN ASEMA TÄSSÄ MUUTOKSESSA? Miten meidän kunnassa toimitaan?

27 Muutokset - miten reagoidaan? Voimakas ikääntyminen / 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 15 vuoden kuluessa Työikäisen väestön määrä pienenee Syrjäytyneet (nuoria 2/3) Johtaminen muuttuu: vähemmän tehtäviä, enemmän verkostoja Nuorten erilainen tapa toimia osaamisen hyödyntäminen

28 Muutos mihin keskitytään mitä tehdään - Valinnat Ikääntyneet Vammaiset Työikäiset Nuoret Lapset Hyvinvointi Pahoinvointi

29 Megatrendit vaikuttavat Sitran megatrendit (2016) Kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia Globaali keskinäisriippuvuus Kestävyyskriisi Muut kansallisesti vaikuttavat asiat Väestökehitys ja rakenne, muuttoliike sekä eläköityminen Talouden kehitys Äänestysaktiivisuuden lasku, demokraattisten instituutioiden legitimiteetin heikentyminen, tarve uusille vaikuttamisen kanaville Monikulttuurisuuden lisääntyminen Hallinnolliset muutokset 29

30 Keskeisimmät kuntiin vaikuttavat muutosvoimat Nuoret yhteiskunnan muutosvoimana Globalisaatio edellyttää yhteisiä ratkaisuja Ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi muuttavat yhteiskuntaa Kunnat erilaistuvat Digitalisaatio haastaa tavat toimia Tulevaisuuden kunta Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntaa Demokratia monimuotoistuu Väestökehitys polarisoituu Talouskehitys ja työllisyys Työelämä ja työn tekemisen tavat muuttuvat 30

31 Liikuntaneuvonta - keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintatapa - yksilöön kohdistuvaa terveyden edistämistä - tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville - vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, joka sisältää tarvittaessa useampia tapaamisia ja/tai yhteydenottoja ammattilaisen ja asiakkaan kesken - erityisesti hallinnonrajat ylittävää toimintaa (liikunta & sote)

32 Liikuntaneuvonnan palveluketjun malleja sote- ja maakuntauudistuksessa Maakuntalain (HE) mukaan maakunnan ja sen alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeisiä maakuntien ja kuntien yhteisiä tehtäviä. Liikuntaneuvonnan palveluketjun toimivuus edellyttää terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten tiivistä yhteistyötä sekä paikallisten yhdistysten ja muiden harrastetoimintaa järjestävien tahojen toiminnan kehittämistä ja linkittämistä osaksi kunnallista palveluketjua. Tällä hetkellä ammattimainen liikuntaneuvonta toteutuu noin sadassa kunnassa. Keskeistä kaikissa malleissa on sopia, miten asiakas ohjautuu liikuntaneuvontaan sekä missä muualla asiakaspisteitä on kuin sotepalveluissa.

33 Pienet kunnat - malli - Liikuntaneuvontatyötä kunnassa koordinoi ja vie eteenpäin työntekijä, jolle on nimetty kuntalaisten hyvinvoinnin koordinaatiovastuu. - Vastuun tulee olla yhdellä henkilöllä, ei ryhmällä. Vastuu voi olla kunnan koosta ja asukasmäärästä riippuen 0,25 htv tai 0,5 htv. - Kunnan hyvinvointikoordinaattorilla on vastinpari maakunnassa eli henkilö, jonka kanssa sovitaan työnjaosta ja toimintamallista kunnan ja maakunnan kesken. Liikuntaneuvonta on maakunnan sote-palvelujen vastuulla. - Kunta voi sopia liikuntaneuvontaan liittyvän liikunnan ohjauksen ja matalankynnyksen liikuntapalvelujen järjestämisen yhteistyössä järjestöjen kanssa.

34 Keskisuuret kunnat - malli - Kuntaan on palkattu koordinaattori, joka vastaa kuntalaisten hyvinvoinnin koordinoimisesta. Toimi on kokopäiväinen ja sisältää koordinoinnin lisäksi myös käytännön liikuntaneuvonnan työtä ja ohjausta kunnan asukasmäärästä riippuen. - Hyvinvointikoordinaattorin toimenkuvaan voi sisältyä myös kunnan henkilöstön hyvinvointi ja liikuntaneuvonta sekä ohjaus. - Kunnan hyvinvointikoordinaattorilla on vastinpari maakunnassa eli henkilö, jonka kanssa sovitaan työnjaosta ja toimintamallista kunnan ja maakunnan kesken. Kunta ja maakunta sopivat, kummalla on päävastuu liikuntaneuvonnasta. - Kunta järjestää itse matalankynnyksen liikuntaryhmiä tai vastaavasti hoitaa niiden järjestämisen yhteistyössä järjestöjen kanssa.

35 Suuret kunnat - malli - Kuntaan on palkattu yksi tai useampia koordinaattoreita, jotka vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin koordinoimisesta ja kunnan omasta liikuntaneuvonnasta. - Yksi koordinaattori vastaa myös kunnan henkilöstön hyvinvoinnin koordinoimisesta. - Kunta voi järjestää itse liikuntaneuvontaa, matalankynnyksen liikuntapalveluja ja liikunnan ohjausta. Kunta voi tuottaa palveluja yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa. - Liikuntaneuvonnan pisteitä on helposti saavutettavissa, kuten kirjastoissa, uimahalleissa tai ostoskeskuksissa. Kunta vastaa liikuntaneuvonnasta. Maakunnan vastuulla on ohjata liikuntapalvelujen piiriin ns. suuren terveysriskin asiakkaat.

36 KIITOS Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto NUOLI liikunnan vastuualue ylitarkastaja Sari Virta gsm Vastuualue: - kuntien liikuntatoimi - liikunnan aluehallinto - seuratuki - liikunta-alan yrittäjyys - liikunnan vastuualueen viestintä 36