Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi
|
|
- Pirkko Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöää lisäävien investointienn edistämiseksi
2 Tiivistelmä Kotimaisen puun käytön ennustetaan toteutusvaiheessa ja suunnitteilla olevien investointien myötä kasvavan merkittävästi lähivuosina. Tähän ohjelmaan on koottu MTK:n perustellut toimenpide-esitykset puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Tässä esitettyjen puumarkkinoiden kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen nostaa merkittävästi Suomen metsien kasvua ja kestävää hakkuusuunnitetta. Hakkuumääriä on mahdollista nostaa yli 40 prosenttia nykytasosta yli 83 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja pidemmällä aikavälillä vuodesta 2030 eteenpäin 86 miljoonaan kuutiometriin. MTK esittää seuraavia toimenpiteitä puumarkkinoiden kehittämiseksi 1. Kehitetään puun käyttöä ja lopputuotemarkkinoita koskevaa tilastointia ja metsänomistajille tarjottavaa markkinainformaatiota 2. Metsätilojen siirtymistä aktiivisten metsätalouden harjoittajien omistukseen edistetään sukupolvenvaihdosten verohuojennuksella ja muilla verotuksellisilla kannustimilla. 3. Kehitetään metsätilarakennetta korottamalla metsävähennys 95 %:iin ja kannustamalla metsien yhteisomistukseen 4. Uudistetaan kaavoituslainsäädäntöä tukemaan puunkäyttöä talousmetsissä 5. Otetaan uuden metsälain mahdollisuudet käyttöön metsänomistajia aktivoimalla 6. Kehitetään uusia puukauppatapoja ja otetaan laajemmin käyttöön metsänomistajien yhteismyyntejä tukeva korjuupalvelumalli 7. Otetaan metsävaratiedot paremmin käyttöön ja kehitetään metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluita. 8. Kehitetään liikenneinfrastruktuuria ja kohdennetaan määrärahoja alemman tieverkon kunnostukseen. 9. Huolehditaan, että kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimus, eivät vaaranna Suomen metsien kestävää käyttöä. Puumarkkinoiden ja metsänomistuksen rakenteellisilla uudistuksilla sekä infrastruktuurin kehittämisellä on mahdollista nostaa kotimaista puun tarjontaa yli 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Merkittävimmät kustannusvaikutukset valtiontalouteen tulevat nykyistä merkittävimmästä panostuksesta infrastruktuuriin ja metsätilojen sukupolvenvaihdoslainsäädännön kehittämisestä ja metsävähennysjärjestelmän kehittämisestä. Pakkokeinot ja metsätalouden kustannusrasituksen lisääminen johtavat puukaupan vaihteluiden lisääntymiseen ja puumarkkinoiden toiminnan heikentymiseen. Ohjelman positiiviset vaikutukset kansantalouteen ovat 10 miljoonan puukuutiometrin aikaan saamat suorat verotulot, työpaikat korjuussa, kuljetuksessa ja jalostuksessa sekä metsäteollisuustuotannon aiheuttamat positiiviset vaikutukset kansantalouteen vientitulojen ja verokertymän kautta. Arvioitu metsäsektorin arvonlisäyksen kasvu olisi yli miljardi euroa vuodessa ja suorat työllisyysvaikutukset yli uutta työpaikkaa.
3 1. Puuvaramme riittävät mutta metsien käyttöä pitää tehostaa Metsämme kasvavat 104,4 milj. m 3 vuodessa runkopuuta ja kasvua voidaan edelleen kiihdyttää. Viime vuosina metsät ovat tuottaneet 33 milj. m 3 enemmän puuta kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luontaisesti. Suomen suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion (vuosille ) mukaan tukki-milj. m 3 vuodessa. (Metsätilastollinen vuosikirja 2014.) ja kuitupuuta voidaan hakata kestävästi 73 milj. m 3 vuodessa ja energiapuuta 21 Vuotuiset hakkuut ovat viime vuosina olleet noin 78 % kestävästä hakkuumäärästä (54 59 milj. m 3 /vuosi). Jo nykyisellä metsien hoidon ja käytön tasolla hakkuita voitaisiin lisätää merkittävästi (lähes 20 milj. m 3 /vuosi). Tehostamalla metsien hoitoa ja käyttöä metsien kasvua ja kestävästi käytettävissä olevaa puumäärää voidaan lisätä merkittävästi. Vuotuisia hakkuumäär riä voitaisiinn lisätä yli 40 % nykytasosta, eli yli 83 milj. kuutiometriin. Tällä lisäyksellä saavutettaisiin myös energiapuulle asetetut kertymätavoitteet ilman, että kuitupuun mitat täyttävää puuta juurikaan käytettäisiin suoraan energiantuotantoon. Tämä voidaan saavuttaa toteuttamalla suositusten mukaiset metsänhoitotyöt sekä nopeuttamalla hakkuukiertoa. Vuoden 2030 jälkeen hakkuita voidaan nostaa kestävästi 86 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsänhoitotöiden nykyiset pinta-alat ovat vain noinn 55 % suositusten mukaisesta tasosta. Tehostaminen edellyttää, että harvennushakkuut tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaina, uudistushakkuut toteutetaan ajoissa ja metsät uudistetaan heti päätehakkuun jälkeen. Uudistettaessa viljellen hyödynnetään jalostettua siementä, taimikonhoitotyö toteutetaan ajoissa ja kasvatuslannoituksia tehdään nykyistä enemmän. Kuva 1. Keskimääräiset vuotuiset hakkuukertymät (milj. m3) eri skenaarioilla sekä toteutuma v (Hynynen et al. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013).
4 1000 ha Hoitotyöt nykytasolla Suositusten mukaiset hoitotyöt Toteutunut Uudistaminen Taimikonhoito Metsänlannoitus Kunnostusojitus Kuva2. Metsänhoitotöiden vuotuiset toteutuspinta-alat (1000 ha) eri skenaarioilla ja vuosina (Hynynen et al. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013). Toimenpiteet: Huolehditaan kustannustehokkaasta kannustejärjestelmästä ja panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tuetaan metsänomistajien omatoimisuutta ja huolehditaan heidän kouluttamisestaan. Kustannusvaikutus valtiontalouteen: Ei kustannusvaikutuksia, mikäli valtiovalta toteuttaa valtioneuvoston hyväksymän Metsästrategia 2025 mukaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain ja biotalouden tutkimuksen rahoituksen ja mikäli Suomen metsäkeskuksen rahoitus säilyy nykytasolla. 2. Tilastoinnin ja markkinainformaation kehittäminen Hinta- ja määrävaihtelut Suomen puumarkkinoilla ovat selvästi tasaantuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Puukaupan vaihteluiden pienentyminen on omalta osaltaan tukenut Suomessa toimivan metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä parantanut investointiedellytyksiä. Kotimaisen puun käyttö vuonna 2014 oli historiallisen korkealla tasolla. Puukaupan hintoihin ja määriin liittyvä julkisesti saatavilla oleva markkinainformaatio on korkealaatuista. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen näkökulmasta kuitenkin huomattavan iso puute on puun käyttöön ja lopputuotemarkkinoihin liittyvän tiedon viive. Lisäksi puuvarannoista ei ole käytännössä mitään systemaattisesti kerättyä tietoa. Edellä mainittujen tilastointipuutteiden korjaaminen pitäisi ottaa esimerkiksi MMM:n puumarkkinatyöryhmän asialistalle. Esitys: parannetaan puun käyttöä ja lopputuotemarkkinoita koskevaa tilastointia Kustannusvaikutus: ei merkittäviä kustannusvaikutuksia. Toteutetaan osana Metsästrategia 2025 hankesalkkua.
5 3. Aktiivisen metsätalousyrittäjyyden kehittäminen Puun tarjonnassa metsänomistajan keski-ikä ja metsien hakkuumahdollisuudet ovat keskeisimmät selittävät tekijät. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan metsänomistajien keski-iän nuorentuminen 10 vuodella lisäisi puun tarjontaa 3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen olisi puumarkkinoiden toimivuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein toimenpide. Merkittävä tarjonnan lisäys, 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, tulisi myös metsätilojen keskipintaalan kasvattamisella 30 hehtaarista 50 hehtaariin. Metsänomistajakyselyiden mukaan metsätilan pinta-ala ei kuitenkaan tälläkään hetkellä vaikuta hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puun myyntikäyttäytymiseen. Ratkaisevampi merkitys on sillä, että onko metsänomistajalla myytävää puuta. Lisäksi metsänomistajakunnan kaupungistumisella ei ole vaikutusta puun myyntikäyttäytymiseen ja hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Metsänomistajille on oltava tarjolla heidän tavoitteidensa mukaisia puukaupallisia palveluita. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 6,0 81% 85% 5,0 70% 4,0 53% 3,0 41% 2,0 % myi m3/ha/v 1,0 1999, Valtakirja ja sopimusasiakaskauppa 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% V altakirja 5% S asiakas % Yli 100 Kuva 3. Puukauppa-aktiivisuus tilakokoluokittain vuosina , metsänhoitoyhdistys valtakirjaasiakkaat ja metsäteollisuusyritysten sopimusasiakkaat tilakokoluokittain (Metla 2010). Puumarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa metsätilarakennetta kehittämällä. Metsätilarakenteen kehittämiseen on nopeasti luotavissa kannustimia. Metsävähennyksen ja luovutusvoittoverovapauden yhdistelmällä tuotaisiin metsätiloja markkinoille samalla, kun tilan ostajalle luotaisiin kannustimia, jotka ovat hyödynnettävissä vain, jos puukauppaa tekee aktiivisesti. Korottamalla metsävähennys 95 prosenttiin luotaisiin aktiivisuutta puumarkkinoille ja luovutusvoittoverovapaudella kannustettaisiin passiivisia metsänomistajia myymään metsätilansa aktiivisille. Vuoden 2003 jälkeen Suomeen on perustettu lähes 140 uutta yhteismetsää ( hehtaaria). Uudet yhteismetsät ovat valtaosin suvun tai perheen yhteismetsiä, jotka on muodostettu huomattavasti keskimääräistä suuremmista, yleensä yhtymä- tai perikuntamuotoisista tiloista tai sukulaisten erillisistä tiloista. Yhteismetsälakia uudistamalla olisi mahdollista edelleen alentaa kynnystä yhteismetsän perustamisessa. Myös muiden yhteisomistusmuotojen, kuten kiinteistörahastojen, toimintaedellytyksiä tulisi kehittää. Tällä hetkellä meillä ei ole kiinteistörahastolaki, joka mahdollistaisi verotehokkaat
6 kiinteistörahastot. Myös mahdollisuutta siirtää metsäomaisuuttaa apportti-omaisuutenaa muussa yhteisömuodossa toimivaan metsätalousyritykseen tulee kehittää. Esitys: Toteutetaan metsätilojen spv-huojennus. Otetaan käyttöön metsätilojen määräaikainen luovutusvoittoverovapauss ja korotetaan metsävähennystä 95 % metsätilojen kauppa-arvosta. Kehitetään yhteisomistu usta niin yhteismetsälainsäädännön kuin kiinteistörahastolainsäädännön kautta. Kustannusvaikutus: Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen kokonaisverokertymä (lahjahuonoimmassa vaihtoehdossa. Todennäköisimpien vaihtoehtojen mukaan verojen yhteisverok ertymän lisäys yltäisi ja perintö- sekä puunmyyntituloverot) olisi positiivinen jopa kaikkein ensimmäisellä viisivuotisjaksolla parhaimmillaan 7 8 miljoonaan euroon vuodessa. Metsävähennyksenn korotus merkitsisi valtiolle noin 50 miljoonan euron verotulojen menetystä: Lisääntyvä puun käyttö pienentää menetystä. 4. Muut veroratkaisut Maa- ja metsätaloudenharjoittajien sekä pienten yrittäjien verotusta on kiristetty nostamalla pääomatulojen verokannan 30 prosenttiinn ja muuttamalla veronn progressiiviseksi siten, että veron taso on 33 prosenttia pääomatulojen euroa ylittävältä osalta. Samaa yhteisöverokantaa on määrätietoisesti alennettu Kuva 4. Eri verokantojen kehitys (Metsätieteen aikakauskirja 1/2014).
7 Pääomaverotukseen tuodut portaat saattavat johtaa puukauppojen pienenemiseen korkeamman veron välttämiseksi. Pääomaverotuksen keventämisellä mahdollistettaisiin suurempien puukauppojen tekeminen ilman progressiivisuutta. Se missä yhteisömuodossa elinkeinotoimintaa harjoitetaan, ei saisi vaikuttaa verotuksen tasoon. Esitys: Yksityisten elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden, kuten metsätalouden harjoittajien, verotusta kevennetään osakeyhtiöiden kanssa tasapuolisemmaksi tekemällä näiden elinkeinotoiminnan tulosta 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Kustannusvaikutus: pääomatulon osittainen verovapaus pienentää verokertymää noin miljoonaa euroa vuodessa. 5. Metsätalouden kannattavuus edellyttää että puulla on kysyntää Metsätalouden kannattavuus riippuu puun tuotannon kustannusten lisäksi keskeisesti puun hinnasta ja kysynnästä. Metsäteollisuuden kannattavuuden paraneminen nostaa metsätalouden kannattavuutta ja päinvastoin. Suurimman uhan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksille aiheuttaa metsien nykyinen vajaakäyttö. Pelkästään ensiharvennuksia jää riittämättömän puun kysynnän ja metsätalouden heikon kannattavuuden vuoksi tekemättä noin ha:lla vuosittain. Suomessa on yhteensä lähes 1,6 milj. ha taimikoita tai nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Ellei harvennusten tekeminen ole taloudellisesti nykyistä huomattavasti mielekkäämpää, hakkuumahdollisuudet alkavat tulevina vuosikymmeninä supistumaan. Ensiharvennusrästien poisto toisi puuta markkinoille noin 3 milj. m 3 vuodessa. Metsien käytön tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää, että puulla on kysyntää ja metsänomistajien aktiivisuus kasvaa. Metsänomistajat eivät tee investointi- tai puunmyyntipäätöksiä kansantalouden tai metsäteollisuuden näkökulmasta, vaan yksityistaloudellisista syistä. Metsätalouteen liittyviä lisäinvestointeja on hyvin vaikea perustella, ellei nykyisillekään puuvaroille ole käyttöä. Kestävien hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö ohjaa metsiä vääjäämättä talouskäytön ulkopuolelle erityisesti pohjoisessa. Puun kysyntää lisäävät investoinnit toteutuessaan parantavat puun kysyntää ja näin puukaupan toimivuutta ja tasaisuutta. Toisaalta tilanne vaihtelee Suomen eri osissa huomattavasti eri osissa ja erityisesti Pohjois-Suomeen kaivattaisiin lisää uusia käyttökohteita. Tällä hetkellä puun kaukokuljetusmatkat ovat kannattavan metsätalouden näkökulmasta liian pitkiä. 6. Kaavoitus tukemaan puunkäyttöä talousmetsissä Kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevat normit sekä maakuntien ja kuntien viranomaiskäytäntö estävät tai rajoittavat - usein perusteettomasti - puun käyttöä tavallisissa talousmetsissä.
8 Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan yleiskaavoituksen ja metsien suojelun vaikutuksesta Etelä-Suomen alueen 32 kunnan alueella 8 % metsä- ja kitumaasta oli suojeltu tai rajoitetun puutuotannon piirissä. Hyvinkäällä suojeltuja tai rajoitetun metsätalouskäytön metsä- ja kitumaita oli peräti 23 %. Esitys: Kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan sekä viranomaistoimintaa ohjataan suuntaan, joka edistää puunkäyttöä talousmetsissä. Kustannusvaikutus: Toteutetaan osana Metsästrategia 2025 strategista hankesalkkua. Ei suoria, ylimääräisiä kustannusvaikutuksia valtiontalouteen. 7. Uusi metsälaki lisää metsänomistajien aktiivisuutta Uudistettu metsälaki astui voimaan Uudistuksessa otettiin huomioon metsänomistajien tavoitteiden monipuolistuminen ja purettiin metsien käytön yksityiskohtaista säätelyä. Uusi laki mahdollistaa entistä monipuolisemman metsien käsittelyn mm. eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen, minkä arvioidaan lisäävän nykymenetelmiin varauksellisesti suhtautuvien metsänomistajien aktiivisuutta metsien hoidossa ja hyödyntämisessä. Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistettiin, mikä mahdollistaa yhtenäisten käsittelyalueiden koon kasvattamisen ja lisää näin toiminnan kustannustehokkuutta. Muutokset todennäköisesti lisäävät metsänomistajien aktiivisuutta ja puun tarjontaa. Myös metsänhoitoyhdistyksiä koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2015 alussa. Metsänhoitomaksu poistui samalla, kun metsänhoitoyhdistystoiminnan rajoitteita poistettiin. Lakimuutos on kannustanut metsänhoitoyhdistyksiä entistä aktiivisempaan toimintaan myös puumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistysten merkittävää roolia puumarkkinoilla kuvaa se, että neljä viidestä puukaupasta käynnistyy metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Tällä hetkellä metsänomistajien aktivointia rajoittaa puun kysyntä. Puun käytön kasvaessa on metsänhoitoyhdistyksillä valmius aktivoida metsänomistaja tarjoamaan puuta. Esitys: kaikki organisaatiot viestivät aktiivisesti metsälain uudistuksen tuomista vaihtoehdoista ja panostavat osaamisen lisäämiseen, jotta uusia toimintatapoja voidaan hyödyntää. Tehostetaan ja priorisoidaan Suomen metsäkeskuksen toimintaa. Kustannusvaikutus: ei suoria vaikutuksia valtion budjettiin 8. Uudet puukauppatavat ja korjuupalvelumallin kehittäminen Puumarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön nykyaikaisempia toimintatapoja. Sähköinen puumarkkinapaikka, kuten tuovat puukaupan uusien metsänomistajien ulottuville. Sukupolvi, joka on tottunut ostamaan ja myymään verkkokauppapaikoissa on valmis omaksumaan myös verkossa tehtävän puukaupan. Sähköisen puukaupan kehittyminen vaatii kuitenkin markkinaosapuolten sitoutumista jatkokehittämiseen.
9 Viime vuosina on esitetty useita tapoja tuoda tehokkuutta puun korjuuseen sekä puukauppaan. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministerin vetämä puumarkkinatyöryhmä esitti uutta toimintamallia, jossa metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava tuottaja valmistelee myyntiin tulevan leimikon siten, että hinnoittelu ja korjuun aloittaminen on mahdollista ilman erillistä ostajan tekemää maastokäyntiä. Korjuuvalmiin leimikon tavoitteena on mm. metsäammattilaisten päällekkäisen työn vähentäminen ja puukaupan tehostaminen. Olemassa oleva tapa puumarkkinoiden tehokkuuden parantamiseksi on metsänhoitoyhdistysten ja pk-yritysten puun korjuupalvelu sekä toimitussuunnitelmat. Tällä hetkellä metsäteollisuuden omat puunkorjuuorganisaatiot vastaavat 80 %:sta yksityismetsissä tehtävästä puunkorjuusta. Korjuupalvelussa metsänhoitoyhdistys tekee puun käyttäjän kanssa sopimuksen toimitettavasta puumäärästä, ajasta ja tavasta. Tämän jälkeen lukuisien yksittäisten pienten metsänomistajien puita voidaan metsänomistajien niin tahtoessa yhdistää samaan toimitukseen. Markkinoiden tehokkuus paranee huomattavasti. Erityisesti huomioitava piirre korjuupalvelussa on se, että kullekin puun käyttäjälle voidaan toimittaa juuri hänen tarvitsemaansa puutavaralajia. Puu ohjautuu juuri sinne, missä sillä on paras jalostusarvo. Puun hankinnan kustannuksia sekä markkinoiden tasaista toimivuutta voidaan parantaa kasvattamalla korjuupalvelumallin käyttöä. Toimenpiteet: Puumarkkinaosapuolet ottavat käyttöön uusia puukauppatapoja ja kehittävät uusia toimintamalleja, kuten sähköistä puukauppapaikkaa Kustannusvaikutus: Ei kustannusvaikutuksia valtiontalouteen 9. Metsäomistajien tavoittaminen ja aktivointi Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan neljännes Suomen metsistä on ollut kymmeniä vuosia koskemattomina. On olennaista selvittää missä nämä metsät sijaitsevat, kuka ne omistaa ja mitkä ovat syyt siihen, ettei metsiä ole hyödynnetty taloudellisesti. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi Suomen metsäkeskuksella on olemassa valmis toimintamalli kohdennetun neuvonnan antamiseksi. Metsäkeskus pystyy asiakkuusohjelman kautta kohdistamaan toimenpiteet niihin metsänomistajiin, jotka eivät ole aktiivisesti käyttäneet metsiään. Metsäkeskuksen neuvonta- ja edistämisresursseja tulee kohdistaa näihin tiloihin ja metsänomistajiin. Toimenpiteet: Suomen metsäkeskuksen asiakkuusohjelman tehokas kohdentaminen ja resurssien käytön tehostaminen Kustannusvaikutukset: Ei valtiotaloudellisia lisäkustannuksia
10 10. Metsävaratietojen hyödyntäminen ja sähköiset palvelut metsänomistajille Suomessa on kattava valtakunnan metsien inventointiaineisto ja j toisaalta Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmä tilakohtaisista metsävaratiedoista. Olennaista on miten näistä tiedoista rakennetaan seuraavan sukupolven metsätieto ja ennen kaikkea, miten tietoa käytetään asiakaslähtöisesti metsätalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. Toimenpiteet: Metsään.fi -palvelua kehitetään metsäomistajien maksuttomaksi asiointiportaaliksi ja toteutetaan Metsästrategia 2025 mukaisesti Metsätieto 2020 hanke. Kustannusvaikutukset: Ei suoria kustannusvaikutuksia. Hoidetaan LUKE:n ja SMK normaalilla budjettirahoituksella. Edellyttää toiminnan priorisointia. 11. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Puun kuljettamien laitoksille on vakavasti vaarassa tieverkkomm me rapistuessa. Yhteiskunnan rahoitus alempaan tieverkkoon ja yksityisteihin on liian pieni suhteessa niiden nykyiseen ja tulevaan merkitykseen. Mikäli tieverkostomme ei ole ympäri vuoden liikennöitävässä kunnossa, on biotalouden kasvu vaarassa. Kuva ). Ruotsin valtio panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomeenn verrattuna (PTT Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä esitti perusväylänpitoon 200 miljoonan euron tasokorotusta. Lisäksi tarvitaan noin 50 milj. vuotuista lisäystää alemman tieverkon ylläpitoon. Myös siltojen ikääntyminen nostaa rahoitustarvetta. Yksityistiemäärärahojen lähes poistaminen valtion talousarviosta vaarantaa kuljetukset. Nostamalla yksityisteiden vuosittainen avustustaso noinn 30 miljoonaan euroon turvataan biotaloudenn kuljetukset. Tienpidon määrärahat painottuvat nykyisin vilkasliikenteisiin teihin. Koska perusväylänpidon rahoitustaso on jo vuosia ollutt kestämättömän alhainen, on alemman tieverkon ylläpito jäänyt ilman riittävää rahoitusta. Väylien hoidosta ja ylläpidosta säästäminen on todellinen
11 uhka Suomen kilpailukyvylle ja biotaloudelle. KEMERA-järjestelmän uudistamisen vaikutuksia metsäteihin on myös seurattava tarkasti. PTT:n tuoreen selvityksen mukaan painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksin kunnostaminen ja tiestön kunnon parantaminen alentaisi metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannuksia yli 5 % nykyisestä. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen. Tieverkon kunnosta uhkaa muodostua este kustannustehokkaalle puuhuollolle. Toimenpiteet: Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esittämän 200 milj. tasokorotuksen lisäksi tarvitaan noin 50 milj. vuotuista lisäystä alemman tieverkon ylläpitoon. Lisäksi yksityisteiden vuosittainen avustustaso on nostettava noin 30 milj. euroon. Kustannusvaikutukset: 200 milj milj. /v 12. Kansainvälisten sopimusten vaikutus metsien käyttöön on otettava huomioon Durbanin ilmastokokouksessa vuonna 2011 päätettiin maankäyttö- ja metsäsektorin nielujen ja päästöjen roolista maiden päästövähennysvelvoitteiden täyttämisessä Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella Suomen metsänhoidon nieluksi määritettiin 19,3 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen metsien kasvun tulee vuosittain olla noin 21,5 miljoonaa m 3 suurempi kuin puuston kokonaispoistuma. Mikäli metsien nielu eli kasvun ja poistuman erotus on tätä suurempi, voidaan ylimenevästä osasta laskea pieni osuus hyväksi muiden alojen päästöissä. Mikäli kasvun ja poistuman erotus on tätä pienempi, tulkitaan tämä metsänhoidon päästöksi joka lasketaan sellaisenaan muiden päästöalojen rasitteeksi. Tämä vaikeuttaa Suomen päästötavoitteen saavuttamista. Metsäntutkimuslaitoksen tietojen mukaan Suomen metsät ovat viime vuosina tuottaneet vuosittain puuta noin 33 milj. m 3 enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa ja luontaisesti. Tämä tarkoittaa, että Suomi on saanut metsistään pienen nieluhyödyn kokonaispäästöjä laskettaessa. Vuonna 2013 ero oli kasvaneen puunkäytön ja hakkuiden seurauksena vain 25 milj. m 3 eli jo lähellä 21,4, milj. m 3 :n rajaa, jolloin metsät kääntyvät päästöksi. Metsäteollisuuden uudet investoinnit tulevat lisäämään puunkäyttöä merkittävästi. Vaikka puuvarojen puolesta investoinneille ei ole estettä, saattavat Suomen hyväksyvät ilmastositoumukset muodostua esteeksi puunkäytön lisäämiselle. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi tiedostaa myös ilmastopolitiikasta tulevat haasteet Suomen metsien käytölle. Suomella ei ole varaa Durbanin kaltaisiin epäonnistumisiin meneillään olevissa neuvotteluissa uudesta, maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta, joka on määrä hyväksyä Pariisissa joulukuussa Suomen tulee varmistaa metsäsektorinsa toimintaedellytykset myös EU:ssa unionin valmistellessa vuoden 2020 jälkeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaansa. Toistaiseksi maankäyttö- ja metsäsektori eivät ole olleet mukana EU:n päästövähennystavoitteessa,
12 mutta komissio haluaa sisällyttää nämä sektorit vuoden 2020 jälkeiseen ilmastopolitiikkaan. Tällöin esiin nousevat myös metsien hiilinielut ja niiden tavoitetasot jäsenmaissa. Toimenpiteet: Metsäsektorin toimintaedellytykset otetaan huomioon EU-tason ilmasto- ja energiapolitiikkaa suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä globaaleissa ilmastoneuvotteluissa Kustannusvaikutus: Ei suoria kustannusvaikutuksia valtiontalouteen 13. Metsätalousmaan kiinteistövero ja metsätalouden kustannusrasituksen lisääminen haittaisivat investointien toteutumista Uusilla veroilla tai metsätalouteen kohdistuville maksuilla ei päästä asetettuihin tavoitteisiin. Niiden avulla ei ehkäistäisi tilojen pirstoutumista tai kannustettaisi metsänomistajia säännölliseen puukauppaan. Suurimpaan ongelmaan, metsänomistajien ikääntymiseen, lisäveroilla ei olisi mitään vaikutusta. Metsätalouden kustannusrasitusta lisäämällä tai pakkokeinoja metsätalouteen etsimällä ei edistetä sen enempää puumarkkinoiden toimivuutta kuin metsätilakoon kasvua. Kiinteistövero tai siihen rinnastettavat maksut saattaisivat sen sijaan johtaa metsätilojen pirstomiseen Metsäelinkeinon byrokratian, sääntelyn ja kustannusrasituksen lisääminen johtaisivat puukaupan volatiliteetin lisääntymisen ja metsäelinkeinon houkuttelevuuden romahtamiseen. Tällä olisi kauaskantoiset negatiiviset seuraamukset koko alan kehitykselle. Metsät tuottavat puun lisäksi erilaisia luonto-, maisema- ja virkistyspalveluita, joita yhteiskunta odottaa metsäomistajien myös tuottavan. Näille palveluille ei ole vielä toistaiseksi minkäänlaisia markkinoita. Näiden palveluiden tuottajien kustannusrasitus nousisi merkittävästi. Kiinteistövero myös todennäköisesti kaventaisi Suomen perinteistä, laajaa jokamiehenoikeutta. Myös turha säätely halvaannuttaa puumarkkinoita ja estää sektorin uusiutumista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ruotsi, jossa puumarkkinoita säädeltiin Säätelyllä havaittiin olleen yksinomaan kielteisiä vaikutuksia. Puumarkkinoiden sääntelyn aikana massateollisuuden kapasiteetin kasvu hidastui ja massa- ja paperiteollisuuden maailmanmarkkinaosuus pieneni, vaikka säätelyn tavoite oli nimenomaan teollisuuden puuhuollon turvaaminen. Lisäksi puun osuus sähkön ja lämmön tuotannossa romahti. Markkinoiden sääntelyn ei katsottu häirinneen ainoastaan raaka-aineen käyttöä, vaan myös teknologian kehitystä ja tuotannon laajentamismahdollisuuksia sekä tätä kautta vaikuttaneen kielteisesti työllisyyteen. Yksittäiset metsänomistajat menettivät tuloja. Tämän raportin on tuottanut MTK:n metsälinja
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotPuumarkkinoille lisäruiskeita
Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotMetsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte
Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotPohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMetsänomistusrakenteen kehittäminen
Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi
LisätiedotUUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE
UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotYksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa
Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat
LisätiedotMETSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
LisätiedotMetsäbiotalous Kymenlaaksossa
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotSuomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotToteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?
Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotPerhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula
Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö
LisätiedotEnsikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotMetsänhoitoyhdistykset puun hankkijana
Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotRAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015
RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE
LisätiedotMetsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
LisätiedotAjankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotMhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija
Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotPerhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula
Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotToteutuvatko hallituksen metsätavoitteet?
Toteutuvatko hallituksen metsätavoitteet? MTK:n metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Heureka 22.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Metsätalouteen liittyvät hallitusohjelmatavoitteet Jo toteutetut
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMetsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo Perustettu 1.1.2015 Toimialue Joutsa, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Juva, Puumala,
LisätiedotMetsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta
Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsäseminaari Raumalla 30.1.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 23.9.2013 Esityksen sisältö Miksi kv-metsäasioissa
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotMetsänomistusrakenteen muutos
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotPuu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle?
Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle? Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus Toimintaympäristö vaikuttaa metsätilan toimintaan
LisätiedotSuomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotPuumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla
Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) 3.10.2012 Eero Mikkola, Metla Puukaupan toimivuuden ja kehittämiskohteiden selvitys 2012 Mikä tässä puukaupassa on noin
LisätiedotMetsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät
Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa
LisätiedotPuunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen
Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMuuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
Lisätiedot