AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTA- MISOHJEISTUS TYÖELÄMÄN EDUSTAJILLE, OPISKELIJOILLE SEKÄ OPETTAJILLE. Mirva Huuskonen

Transkriptio

1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTA- MISOHJEISTUS TYÖELÄMÄN EDUSTAJILLE, OPISKELIJOILLE SEKÄ OPETTAJILLE Mirva Huuskonen Kehittämishankeraportti Toukokuu 2008

2 Tekijä(t) Sukunimi, Etunimi Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Huuskonen, Mirva Sivumäärä 9, liite 48 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus työelämän edustajille, opiskelijoille sekä opettajille Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus Työn ohjaaja(t) Laitinen-Väänänen, Sirpa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tämän pedagogisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella, laatia ja koota käsikirja työnantajan perehdyttämiseen Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa, josta Opetushallitus on antanut määräyksen Ammattiosaamisen näyttö tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden hallintaa, joka toimii myös työelämän edellyttämän ammattitaidon hallintana. Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, sekä mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä, työpaikoilla tai oppilaitosympäristössä. Avainsanat (asiasanat) ohjeet, ammattiosaaminen, näyttö, audiovisuaalinen, viestintä Muut tiedot Liite: Ohjeistus työelämään näytön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 48 sivua

3 Author(s) Huuskonen, Mirva Type of Publication Development project report Pages Language 9, attachment 48 Finnish Confidential Title Until Manual for the employer for the organizing of the competence tests in Further Qualification in Audiovisual Communication Degree Programme Tutor(s) Laitinen-Väänänen, Sirpa Assigned by Abstract The purpose of this thesis was to plan, create and compile a manual for the employer for the organizing of the competence tests in Further Qualification in Audiovisual Communication (decree of The Finnish National Board of Education 2005). The vocational skills demonstration means a practical task by which the student shows that he/she masters the goals of the curriculum, which functions also as command of the skills required in working life. The vocational skills demonstration is planned and realized in accordance with the representatives of the employers, and in connection with the on-the-job learning in work places or at school during an academic year. The manual itself is a practical guide for teachers, students and employers to use. Keywords thesis, competence, test, further qualification, audiovisual, communication Miscellaneous Attachment: A manual for the employer for the organizing of the competence tests in Further Qualification in Audiovisual Communication. Pages 48.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEHITTÄMISHANKKEENI LÄHTÖKOHTIA OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS KÄSITTEISTÖÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ JA TYÖELÄMÄN ROOLI KEHITTÄMISHANKKEEN TYÖSTÄMISOHJE EDELLYTYKSET KEHITTÄMISHANKE-PROSESSIN KUVAUS LÄHTÖKOHTA SEMINAARIT KIRJALLISUUS PALAVERIT TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ POHDINTA HENKILÖKOHTAINEN TAVOITE TUOTOKSEN POHDINTA PROSESSIN POHDINTA OMAN OPPIMISEN POHDINTA LÄHTEET... 12

5 1 1 Johdanto Lukuvuodesta 2006 alkaen ammatillisen koulutuksen aloittavien opiskelijoiden tutkinnon sisältöön kuuluu osana ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen. Koulumaailmassa tämä on suuri muutos, joka edellyttää paljon opetuksen ulkopuolista suunnittelua ja järjestelytyötä. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttaminen on selkeästi erillinen osa-alue joka edellyttää yhteistyön solmimista alueen työelämäedustajien ja yrittäjien kanssa, tavoitteiden määrittelyä, kansainvälisiin näyttöaineistoihin perehtymistä sekä konkreettisia toteuttamiseen liittyviä töitä, kuten arviointiin perehtymistä ja työelämäedustajien perehdyttämistä sekä mahdollisesti toimintaympäristön rakentamista. Tämä työ on itselläni tutkintovastaavana Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa tehtävänä tämän lukuvuoden aikana. Osittain työ on jo aloitettu opetussuunnitelman kirjaamisella uudelleen johon on myös mukautettu näytöt osaksi tutkinnon tavoitteita. Näyttöjen suorittamisesta on tehty pääpiirteittäin kuvaukset mutta käytännön toteuttaminen on vielä suuren työn takana. Näyttöjen suunnittelu toteuttamisasteelle on oma pedagoginen kehittämishankkeeni audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa. Tämän pedagogisen opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella, laatia ja koota käsikirja työnantajan perehdyttämiseen Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa. Tämä kehittämishankeraportti on kuvaus siitä miten tämä toteuttamisohjeistus on syntynyt. Ohjeistus on liitteessä 1.

6 2 2 Kehittämishankkeeni lähtökohtia 2.1 Opetushallituksen määräys Kehittämishankeen lähtökohtana oli Opetushallituksen ohje ammattiosaamisen näytöistä vuodelta 2005 ja oppilaitoksen tarve kehittää työelämän osaamista ammattiosaamisen näyttöjen vastaanottamisessa. Opetushallituksen ohjeessa (M 32/011/2005)mainitaan ammattiosaamisen näytöistä seuraavaa: "Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa voi hyödyntää tutkintokohtaisia kansallisia ammattiosaamisen näyttöaineistoja. Ammattiosaamisen näyttö on annettava kaikista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista, myös ammatillisiin opintoihin sisältyvistä muista valinnaisista opinnoista, jos ne ovat ammatillisia. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista opinnoista, mikäli ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta opinto-kokonaisuudesta kerrallaan tai osasta opintokokonaisuutta. Ammattiosaamisen näytöt on ajoitettava koko koulutuksen ajalle niin, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja että opiskelijalla on mahdollisuus parantaa suoritustaan ammattiosaamisen näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan tulee sisältyä periaatteet työssäopppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, ja siitä on sovittava etukäteen. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta tulee saada ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen."

7 3 3 Käsitteistöä 3.1 Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö käsitteenä tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden hallintaa joka toimii myös työelämän edellyttämän ammattitaidon hallintana. Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa sekä aina mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. (Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. OPH. 2005, 2-3.) 3.2 Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli Työelämäyhteistyö tarkoittaa, että opetus ja työelämä kohtaavat ja muodostavat toimivan verkoston koulutuksen toteutukseen ja suunnitteluun. On erittäin tärkeää että tänä päivänä opiskelijan valmiudet työllistyä alan työtehtäviin olisi mahdollisimman portaatonta joka ei ainakaan työtaidoista ja työelämä valmiuksista olisi kiinni. Ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä työelämäyhteistyö tarkoittaa, että työelämä on opetuksen suunnan näyttäjä sekä rooliltaan vahva työelämävalmiuksien antaja, oppilaitos taas työelämää palveleva ja tulevan työvoiman valmentaja joka vastaa työelämän vaatimuksiin.

8 4 4 Kehittämishankkeen työstämisohje 4.1 Edellytykset Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen edellyttää verkostoitumista alueen yritysten, sekä yhteisöjen kanssa ja sen myötä ohjeistamisen näyttöjen toteuttamiseen tai muuten osallistumiseen näyttöjen suunnitteluun ja arviointiin, jotta Opetussuunnitelmassa määrätyt ammattiosaamisen näytöt saadaan toimivasti kytkettyä työelämään. Kehittämishankkeen tavoitteenani on tuottaa Etelä-Savon ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmaan kirjallinen ohjeistus työelämän näytön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kehittämishanke on työväline oppilaitoksen ja työelämän välillä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ohjeistusten selkiyttämistä käytännön asteelle ja kaikkien osapuolen (opettajien, opiskelijoiden sekä oppilaiden) sisäistämistä näyttöjen tarkoituksesta, tavoitteista sekä niiden toteuttamisen periaatteista. Tavoitteen saavuttamiseksi olen oppilaiden työssäoppimisen seurannan yhteydessä informoinut työelämäedustajia ammattiosaamisen näytöistä ja niiden tarkoitusperistä. Keskustelujen pohjalta olen katsonut tarpeelliseksi ammattiosaamisen näyttöjen selkiyttämisen. Tämän aion toteuttaa selkeällä ja konkreettisella ohjeistuksella, miten näyttö voidaan toteuttaa työpaikoilla taikka oppilaitoksessa yhdessä työnantajien ohjeistamana. Tämän ohjeistuksen aion koota käsikirjaksi, josta asiat löytyvät selkeästi tarvittavineen lomakkeineen. Käsikirjan toteuttamisessa käytän opetussuunnitelmaa sekä valtakunnallista näyttöaineistoa.

9 5 5 Kehittämishanke-prosessin kuvaus 5.1 Lähtökohta Kulttuurialan Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten on perustettu keväällä 2006 toimielin Mikkelin ja Savonlinnan alueella, Toimielin on yrittänyt käynnistää yhteistyökuviota alueen yritysten kanssa mutta sitä ei ole saatu toimimaan. Yritysten puolelta yhteistyön aloittaminen on kangerrellut. Tämä on johtanut siihen, että työelämäedustajien osallistuminen yhteisiin kokouksiin on ollut heikkoa. Syksyllä 2006 alkavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt pitäisi kuitenkin olla jo osana koulutusta, joten opetushallituksen asettamat tavoitteet ei ole täyttymässä mikäli tilannetta ei saada korjattua. 5.2 Seminaarit Kulttuurinäyttö projektin loppuseminaari , Tampere Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on hallinnoinut ERS -rahoitteista projektia vuosina , jonka aikana on tutkittu ja kehitetty, sekä toteutettu pilotteja kulttuurialan ammattiosaamisen näytöistä työelämän, opettajan ja oppilaan näkövinkkelistä. Seminaarissa tuli sille eri tavalla eri oppilaitoksissa toteutetuista ammattiosaamisen näytöistä ja niiden onnistumisista ja toteutusmalleista. Seminaarissa avautui silmät sille että ammattiosaamisen näytön voi soveltaa toteutettaviksi niin miten parhaaksi näkee omassa toimintaympäristössä. Samoin tämän myötä tuli ymmärrys siitä ettei tämä nyt niin valtavan iso peikko ole, joka mullistaa koko koulumaailman vaikkakin pakkaa vähän sekoittaa. Seminaarin jälkeen tuli todettua että samassa veneessä ollaan, eikä muillekaan asia vielä niin selvä ole. Tärkeintä on ehkä ymmärrys siitä, että vain kokemuksen kautta voi löytää lopullisesti toimivan ratkaisun.

10 5.3 Kirjallisuus 6 Kirjallisuutena olen käyttänyt valtakunnallista opetussuunnitelmaa (pääteoksena). Se kuitenkin on sisällöllisen totutuksen perusta, lisäksi olen käyttänyt rinnalla valatakunnallista näyttökoeaineistoa. Käsityksen muodostamiseen lehtiartikkeleita, valtakunnallista näyttökoeuutistiedotetta, jota on julkaissut Kulttuurinäyttöprojekti, sekä erityisesti lähteenä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon valtakunnallista näyttöaineistoa, jota julkaisee opetushallitus ja jonka on tehnyt AEL. Kirjallisuuden tukena ja ajankohtaisen tiedon varmistamiseksi aktiivinen seuranta opetushallituksen wwwsivuilta on myös ollut merkittävässä roolissa. 5.4 Palaverit Palavereita on pidetty omassa oppilaitoksessa koko kulttuurialan opettajiston kesken, jossa lähinnä on purettu käsitettä mitä ammattiosaamisen näytöillä tarkoitetaan ja miten se vaikuttaa opetukseen. Varsinainen sisällön suunnittelu on jäänyt jokaiselle osastolle ja jokaisen opettajan vastuulle. Lisäksi tietenkin osastoittain on mietitty miten ammattiosaamisen näyttöjä toteutetaan ja kuinka omat käytännöt löytyy ja alueen yhteistyö yritysten kanssa. 5.5 Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyötä on kehitetty viimeisten kahden vuoden aikana jatkuvasti työssäoppimisen yhteydessä. Alkuun tiedottamalla ja kertomalla miten koulumaailma on muuttumassa ja työelämä on yhä merkittävämmässä asemassa koulutuksen suunnittelun toteutuksessa. Sen myötä miten oma tietoisuus ja ymmärrys asiaan ovat kasvaneet, on työelämän perehdyttämistä syvennetty tarkemmin ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta työssäoppimispaikoilla. Asia on pitänyt esittää korostaen työelämän roolia tärkeänä koulumaailman suunnan näyttäjänä.

11 7 6 Pohdinta 6.1 Henkilökohtainen tavoite Itselleni asetettuna tavoitteena oli saada omassa työssä ammattiosaamisen näyttöasia perusteellisesti työpöydälle käsiteltäväksi, jonka myötä näyttöjä olisi hyvä lähteä toteuttamaan varmalta pohjalta. Tavoitteeni tuotoksena syntyi näyttöihin ohjaava ja toteuttamista helpottava aineisto joka toimii konkreettisena työvälineenä oppilaitoksen työelämän välillä, se kokoaa ja selkiyttää yhdenmukaisen käsityksen opettajan, opiskelijan sekä työelämäedustajan roolista ammattiosaamisen näyttöjä toteutettaessa. Koen tavoitteen siis kaksiosaiseksi, toinen on ohjeistava manuaali ja toinen osa asian oma reflektointi, joka tekee pohjan asiantuntijaksi. Asiantuntijuutta ei vielä ole, se kertyy vasta kokemuksen kautta. 6.2 Tuotoksen pohdinta Tuotoksena syntyi ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus työelämän edustajille, opiskelijoille, sekä opettajille jonka koostamiseen on käytetty opetussuunnitelmaa (pääteoksena), vahvasti rinnalla valatakunnallista näyttökoeaineistoa, sekä käsityksen muodostumiseen lehtiartikkeleita, valtakunnallista näyttökoeuutistiedotetta, sekä erityisesti lähteenä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon valtakunnallista näyttöaineistoa. Lopullisesti näen tuotoksen kuitenkin enemmän koosteena, kuin että olisin synnyttänyt materiaalia varsinaisesti itse. Tärkein ja merkittävin osa on sisäistää ammattiosaamisen näytön tarkoitus ja perehtyä siihen sillä asteella, että sen saa toteutettua sujuvasti työelämän kanssa. Ammattiosaamisen näytöt ovat tiiviisti ohjeistettu opetushallituksen toimesta, jonka toteutusta valvoo alueellinen näyttötoimikunta. Näyttötoimikunta koostuu työelämän, opettajien ja opiskelijoiden edustajista jossa hyväksytään jokaisen oppilaitoksen ja tutkintojen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat. Näin ollen varsinaisesti omaa työtä ohjeistuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen on niiden käytännön suunnittelu ja toteuttaminen sekä työelämän kytkeminen osaksi näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Ison työn tästä tekee se, että oppilaitoksissa on jouduttu tarkistamaan omia opetuksen sisältöjä sekä työelämä lähitöisten tavoitteiden huomioiminen opetuksessa ennen näyttöjen toteuttamista. Toisissa

12 8 oppilaitoksissa on ammattiosaamisen näyttöjä toteutettu ilman työelämän arvioitsijoita, mutta meillä Etelä-Savon ammattiopistossa, audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa on tavoitteeksi otettu se, että työelämä on mukana kaikissa ammattiosaamisen näytöissä. Tulos onnistui mielestäni tavoitteisiin nähden hyvin. Tosin silmäni ovat auenneet koko ajan tätä tehdessäni, että suurin työ on ohjeistettu muualta käsin. Tehtäväkseni jäikin vain sen sisäistäminen ja suunnitelmien toteuttaminen ohjeistuksen mukaan, sekä niiden sovittaminen toimivaksi omaan ympäristöön, osaksi opetusta. Tämän myötä olen huomannut, että opetuksen pedagogisia ratkaisuja on ollut pakko muuttaa mutta se muutos on ollut pääosin positiivista. Alkuun vanhat menetelmät myllätessä se tuntuu kohtuuttomalta ja suurelta työltä, mutta kun niitä lähtee toteuttamaan, löytää sieltä paljon uusia hyviä käytäntöjä eikä paluuta vanhaan enää ole. 6.3 Prosessin pohdinta Kehittämishankkeen tavoitteen kirjoittamisesta on kulunut reilu vuosi. Alkuun koko ammattiosaamisen näyttö oli suuri peikko joka lätkäistiin opetushallituksen määräyksestä oppilaitosten työpöydälle. Omalla pöydälläni se on ollut jo kohta kolme vuotta ilman toimenpiteitä. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin omalla osastollani alkanut asiaan tarkempi perehtyminen ja työelämäyhteistyön solmiminen ammattiosaamisen näyttöjen osalta. Työelämän perehdyttäminen asiaan on edennyt sen mukaan miten oma käsitys on muodostunut ammattiosaamisen näytöistä. Alkuun etenemissuunnitelmat olivat hyvin suureelliset, mutta ympäristöä kuunnelleen ja vertaisten seuraaminen on avannut silmiä ja laittanut suuta soukemmalle. Ammattiosaamisen näytöissä tehtiin alkuun suuri virhe, kun monella taholla alettiin rummuttaa asiaa liian kovin äänin. Se aiheutti työelämän perääntymisen, sekä asian muodostumisen liian monimutkaiseksi. Lähinnä ongelma oli väärän käsityksen muodostuminen ja liian vähäinen asiaan perehtyminen. Tämän katson ainakin omassa työyhteisössä johtuneen mitättömästä ajallisesta resursoinnista. Yhteistä suunnitteluaikaa ei ollut muutoin kuin uusien sääntöjen tiedottamiset jonka jälkeen asia jäi osastoille ja sitä myöten joidenkin osalta yksittäisten opettajien harteille. Asiassa ei ollut riittävästi ohjaavaa resurssia, joka olisi johtanut joukkoja yhteisen suunnittelupöydän ääreen.

13 9 Omalta osaltani ja omalla AV-viestinnän osastolla asia kuitenkin lähti käyntiin niin että päätimme viedä asiasta tietoa eteenpäin sitä mukaan kun oma ymmärrys asiaan tuli. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tätä ei tehty minään erillisenä rummutuskierroksena vaan luontevasti infoten työelämää oppilaiden työssäoppimisen yhteydessä. Tärkeimmäksi asiassa osoittautui se miten se markkinoidaan työelämään. Vertaisia kuunnellen, kun asia oli esitetty työelämän yhteiskunnallisena velvoitteena ja sitä myöten monen oven paiskautuen kiinni jäi omaksi toteuttamisen suunnaksi käänteinen vaihtoehto. Työelämä piti esittää tärkeässä roolissa, joka pääsääntöisesti on koulumaailman ohjaaja tulevaisuudessa ja kuinka merkittävä työelämän apu on tässä tehtävässä. Samalla koulun rooli piti korostaa olevan työelämän palvelija, joka valmentaa mahdollisen tarpeita vastaavaa osaamista heidän käyttöönsä. Työelämän kanssa yhteistyön aloittaminen toi omalla osalla yllättäviä reaktioita. Toisin kävi kuin alkuperäiset pelot olivat, että työelämä kokee, että heidän pitää muuttaa toimintatapojaan koulumaailman mukaiseksi. Todellisuudessa kävikin niin, että työelämän osalta tuli paljon yllätyksiä siitä, kuinka yhdenmukaisia asioita opetussuunnitelmasta löytyy, eikä koulu sittenkään ole niin kaukana kuin ovat luulleet. Ainoastaan suoraan valtakunnallista OPS:a esitellessä tuli asioiden yhteydessä pieneksi ongelmaksi liiallinen kapulakieli, mutta yhdessä niitä aukaisten asiat selvisivät hyvin ja yhteinen sävel löytyi ja löytyihän tähän oppilaitoksen omat uudelleen kirjoitetut arviointiperusteet. Tämän myötä jopa osa oppilaista on jäänyt suorittamaan työelämään pidempiä työssä oppimisjaksoja, jopa kokonaisia ammatillisten opintojen osakokonaisuuksia jotka arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen arviointiperusteita käyttäen yhdessä oppilaitoksen kanssa. Omaa kokemusta ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta loppuun asti ei tällä hetkellä kuitenkaan vielä ole, joten lopullinen koko prosessin pohdinta jää vielä tuonnemmaksi. Koko prosessi ei kuitenkaan ollut Kehittämishankeen tavoitteenani, joten voin katsoa saavuttaneeni tavoitteen kehittämishankkeen osalta, hyvät, varmat lähtökohdat näyttöjen toteuttamiseen. Ensimmäiset ammattiosaamisen näytöt omalla osastollani pidetään toukokuun lopussa. Näyttöön kuuluu audiovisuaalisen viestinnän perusosaamisen näyttö sekä Graafisen tekniikan ja tuotannon näyttö. Molempiin näyttöihin annetaan totuttamisaikaa viikko kumpaankin ja ne toteutetaan oppilaitosnäyttönä, mutta niin että tavoitteet ja arviointiperusteet tulevat asettamaan työelämäedustaja joka osallistuu myös arviointiin näytön lopussa.

14 Oman oppimisen pohdinta Tämän hankkeen myötä omaa oppimista on tapahtunut monella sektorilla. Oppimista on tapahtunut omassa toiminnassa, oppimiskäsitysten hyödyntämisessä ja niiden sisäistämisessä, vertaisoppimista, opetuksen ja pedagogisten ratkaisujen suunnittelussa, sekä yhteiskunnallisen näkemyksen laajentumisessa. Opetusharjoittelun yhteydessä muodostin oman oppimisnäkemyksen ja tapani opettaa konstruktivistiseksi, jossa on pieni tuulahdus sosio-konstruktivistisen oppimisen piirteitä, jota pidän ideaalina oppimisen olosuhteena kohti täydellistä oppimista. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen järjestäminen on kuitenkin perinteisessä luokkaopetuksessa hankalaa ja työlästä, jos sen ottaisi opetukseen päälinjaksi. Tämä edellyttäisi koko koulumaailman pedagogista muutosta, jossa otetaan kaikki sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmät käyttöön koskien niin opetusta kuin oppimisympäristöjä. Näin kuitenkin jo muutoksen ensiaskeleita ja tunnistin sosiokonstruktiivisia piirteitä ammattiosaamisen näyttöjen myötä tapahtuvassa opetuksellisessa muutoksessa, joka edellyttää koulumaailman ja työelämän tiiviin yhteistyön, sekä sen myötä yhä enemmän käytännön mukaan tulon opetusmenetelmiin. On tärkeämpää saavuttaa tavoitteet, kuin se, miten ne tavoittavat. Oppijat ovat erilaisia, kuin myös tavat niiden toteuttamiseen ja kaikilla voi olla arvokasta osaamista, jota voi jakaa toiselle. Kaiken massan joukossa annetaan ääni subjektille ja työskennellään verkostoituen, sekä annetaan tunnustusta toisten osaamiselle. Aika ja kehitys menevät nopeasti, tieto on alati päivittyvää ja kilpailukykyisenä pysyminen edellyttää elinikäistä oppimista. Vanhat opetusmenetelmät ja kerran 5-10 vuodessa muuttuvat opetussuunnitelmat antavat liian jäyhät puitteet työelämän kehityksessä mukana pysymiselle. Näin ollen kehityksessä mukana pysyminen on edellyttänyt opetussuunnitelman muutoksen ja lisäyksen siltä osin, että työelämä johtaa opetuksen päälinjausta. Tämän mahdollistaa ja tähän pakottaa ammattiosaamisen näytöt 2.asteen koulutuksessa, jossa opiskelijat ovat vielä kokemattomia työelämän suhteen. Ammattiosaamisen näytöt myös madaltavat porrasta koulutuksesta työelämään siirtymisessä ja oikein toteutuessa se toimii luontevana jatkumona, joka vastaa myös ajan

15 vaatimuksiin yhteiskunnallisesta tarpeesta, nopeasti saatavasta työvoimasta, kun suuret ikäluokat eläköityvät. 11 Itsestäni olen oppinut, että joskus on hyvä antaa aikaa asioiden kehittyä ja etsiä linjaansa ennekuin alkaa asioista liian tietämättömänä yrittää tehdä lopullisesti valmista. Myös itselleni on tämän tehtävän myötä osoittautunut, että on opittava hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ja kuunnella ympäristöä, jonka pohjalta voi itse kriittisen tarkastelun pohjalta muodostaa oman näkemyksen asioista tai antaa aikaa ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jos on kyseessä asia jossa tarvitsee muodostaa yhteinen käsitys. Verkostoituva työskentelymalli on tulevaisuutta, yksinpuurtajat jäävät helposti ajasta jälkeen. Yhteiskunnallisesti näkemys on avartunut siinä suhteessa miten koko järjestelmä toimii. Ei ole irrallisia osatekijöitä, sääntöjä tai määräyksiä vaan kaikki on linkittynyt toisiinsa palvelemaan yhteistä päämäärää. Näin ollen kaikkien olisi myös omaksuttava tämä toimintamalli. Elinikäisen oppimisen malli on tullut jäädäkseen, se ei ole mikään erillinen irrallinen opiskeltava asia vaan toiminnan myötä juurtuva itsestään selvä tuleva toimimisen ja nyt jo oleva malli.

16 12 LÄHTEET M 32/011/2005. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. OPH

17 Liite 1 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Media-assistentti AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISOHJEISTUS TYÖELÄ- MÄN EDUSTAJILLE, OPISKELIJOILLE SEKÄ OPETTAJILLE ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTO AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA Mirva Huuskonen 2008

18 Liite 1 JOHDANTO... 1 Ammattiosaamisennäyttö...1 Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli...1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ERI OSAPUOLTEN YHTEISTYÖNÄ... 2 Opettaja voi hyödyntää aineistoa...2 Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa...2 Opiskelija voi hyödyntää aineistoa...2 Oppaan käyttö...3 Arviointi...3 Näytön uusinta...3 Työturvallisuus...3 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 5 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOSAAMINEN JA AMMATILLISET SUUNTAUTUMISALAT ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 6 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSOSAAMINEN 30 OV... 6 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...6 Näytön kuvaus...7 Esimerkkejä näytöistä...8 Näytön arviointi...9 Arvioinnin kohteet...9 GRAAFINEN TEKNIIKKA JA TUOTANTO 15 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...17 Näytön kuvaus...17 Esimerkkejä näytöistä...18 Näytön arviointi...20 Arvioinnin kohteet...20 MULTIMEDIAILMAISU Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...23 Näytön kuvaus...23 Esimerkkejä näytöistä...25 Näytön arviointi...27 Arvioinnin kohteet...27 VIDEO-, TELEVISIO- JA ELOKUVAILMAISU, 15 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...30 Näytön kuvaus...30 Esimerkkejä näytöistä...31 Arvioinnin kohteet...35 VIDEO-, TELEVISIO- JA ELOKUVATYÖ, 15 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt...38 Näytön kuvaus...38 Esimerkkejä näytöistä...40 Näytön arviointi...45 Arvioinnin kohteet...45 LÄHTEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTILOMAKE

19 7 Johdanto Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisohjeistus on tarkoitettu Työelämän edustajalle, Opettajalle sekä Opiskelijalle. Ohjeistuksessa on näytön kuvaukset, esimerkit, arviointiin ohjeistus sekä lomake. Toteuttamisohjeistus, esimerkit ja arviointiin oheistus ovat tehty voimassaolevan Kansallista ammattiosaamisen näyttöaineistoa käyttäen, joka pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Ohjeistusta käytetään Etelä-Savon ammattiopiston Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa. Ammattiosaamisennäyttö Ammattiosaamisen näyttö käsitteenä tarkoittaa käytännön työtehtävää, jolla opiskelija osoittaa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden hallintaa joka toimii myös työelämän edellyttämän ammattitaidon hallintana. Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, sekä aina mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä, työpaikoilla tai oppilaitosympäristössä. Työelämäyhteistyö ja työelämän rooli Työelämäyhteistyö tarkoittaa, että opetus ja työelämä kohtaisivat ja muodostaisivat toimivan verkoston koulutuksen toteutukseen ja suunnitteluun. On erittäin tärkeää, että tänä päivänä opiskelijan valmiudet työllistyä alan työtehtäviin olisi mahdollisimman portaatonta ja valmiudet koulutuksen jälkeen työllistymiseen olisivat hyvät. Tämä edellyttää opiskelijalta parempia työelämävalmiuksia. Ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä työelämäyhteistyö tarkoittaa, että työelämä on opetuksen suunnan näyttäjä sekä rooliltaan työelämävalmiuksien antaja, oppilaitos taas työelämää palveleva ja tulevan työvoiman valmentaja joka pyrkii vastaamaan työelämän tarpeisiin. 1

20 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2-3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) 2

21 Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 2. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) Oppaan käyttö Opasta kannattaa hyödyntää sisällysluetteloa hyödyksi käyttäen. Ei ole tarkoitus että se luetaan alusta loppuun, vaan toimii ammattiosaamisen näytöissä tukena tarvittavin osin, se voidaan tulostaa käyttöön myös vain tarvittavin osin esim. Graafisen tekniikan ja tuotannon näyttöä toteuttaessa on tulostettuna vain sitä näyttöä koskevat sivut sekä yleiset ohjeet. Arviointi Arvioinnin on perustuttava opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelussa tulee olla mukana opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arvioinnin tulee tukea opiskelijaa saavuttamaan opintokokonaisuuksien tavoitteet. Arviointikohteisiin on oppaassa suuntaa antavat kohteet Asteittain Kiitettävä (K5), Hyvä (K4-3) sekä Tyydyttävä (T2-1). Lyhyt kuvaus näytöstä ja keskustelun yhteydessä tehtävä arviointi merkitään lomakkeeseen (viimeinen sivu Liiteessä 1.), sekä kirjallinen palaute sen onnistumisesta. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) Näytön uusinta Työturvallisuus Opiskelija: Jos näytöstä jokin osuus epäonnistuu, opiskelijan on mahdollisuus uusia se. Arviointikeskustelussa keskustellaan tarvittavasta lisäharjoituksesta. Opettaja: Näytön epäonnistumisen syyt selvitetään arviointikeskustelussa ja sovitaan tarvittavista tukitoimista ja lisäharjoituksesta. Sovitaan lisäharjoittelun aikataulusta ja uusintanäytön ajankohdasta. Työpaikkaohjaaja: Näytön epäonnistumisen syyt selvitetään arviointikeskustelussa ja sovitaan jatkotoimista opiskelijan ja opettajan kanssa. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) Opiskelija: Työturvallisuus on muistettava koko ajan. Kysy ellet tiedä! 3

22 Opettaja: Työturvallisuuden merkitys selvitetään opiskelijalle ennen näyttöä. Jos opiskelijan tai jonkun muun työturvallisuus vaarantuu näytön aikana, opettajalla on velvollisuus keskeyttää näyttö välittömästi. Työpaikkaohjaaja: Työturvallisuuden merkitys on selvitettävä opiskelijalle ennen näyttöä. Jos opiskelijan tai jonkun muun työturvallisuus vaarantuu näytön aikana, työpaikkaohjaajalla on velvollisuus keskeyttää näyttö välittömästi. (Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto 2006, 3. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Opetushallitus.) 4

23 8 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tavoitteet Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittava perusosaaminen alan assistenttitason työtehtäviin, jotka liittyvät viestintätuotteiden suunnitteluun, toteuttamiseen, valmistamiseen, tuottamiseen ja markkinointiin. Tässä audiovisuaalisilla viestintätuotteilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, video-, radio- ja tv-ohjelmia, multimediatuotteita, vuorovaikutteisia pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallenteita, webbisivuja ja wap-palveluja. Perustutkinnon tavoitteissa on painotettu teknistuotannollisen tietotaidon lisäksi esteettisfilosofista perusnäkemystä sekä kulttuurihistorian perusteiden tuntemusta. Audiovisuaalisen viestinnän alalla on useita laajoja ammatteja ja ammattiryhmiä, siksi alalla tarvitaan sekä moniosaajia, että erikoistuneita tietyn tekniikan tai taidon erityisosaajia. Tämän takia alan perustutkinnon tavoitteissa korostuu alan kaikille opiskelijoille yhteinen perusosaaminen sekä laaja valinnaisten opintojen osuus, joka mahdollistaa hyvin erilaisten suuntautumisvaihtoehtojen toteuttamisen. Opetussuunnitelma Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmassa, Opetushallitus

24 9 Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman perusosaaminen ja ammatilliset suuntautumisalat Etelä- Savon ammattiopistossa Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen 30 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opiskelija oppii soveltamaan viestintätuotteissa eri tyylisuuntien eettisiä ja sisällöllisiä tavoitteita. Hän oppii määrittämään kuvaan, valoon, ääneen ja niiden yhdistelmiin liittyvät taidelajit ja osaa määrittää taidehistorian eri tyylikaudet ja tunnistaa ne taiteessa. Hän oppii ymmärtämään taiteen ja esteettisyyden merkityksen jokapäiväisessä elämässä ja osana viestintää. Opiskelija oppii hankkimaan tietoa ja tekemään havaintoja vieraista kulttuureista, jotta voi toiminnassaan ottaa huomioon erilaiset kulttuuriset kohderyhmät. Opiskelija osaa soveltaa audiovisuaalista ympäristöään ja sen luomia mahdollisuuksia työssään. Hän oppii arvioimaan kriittisesti omia tuotoksiaan ja asettamaan niitä julkiseen tarkasteluun. 6

25 Näytön kuvaus Opiskelija tekee projektisuunnitelman ja toteuttaa sen aikataulun ja kustannusarvion asettamissa rajoissa. Opiskelija tuntee kuvakerronnan perusteet ja äänen sekä valon vaikutuksen kuvakerrontaan. Hän tekee video- ja äänitallenteen, valaisee kuvaustilanteen, kuvaa, äänittää ja käsittelee raakamateriaalin valmiiksi tuotteeksi. Hän valaisee yksinkertaisen esitystilanteen ja -tilan sekä hoitaa sen äänentoiston. Opiskelija valaisee kuvauskohteen ja valokuvaa sen kinofilmijärjestelmä- tai digitaalikameralla. Hän valitsee itse ottamistaan kuvista ilmaisullisesti sopivimmat. Opiskelija kehittää mustavalkofilmin ja vedostaa kuvan paperille. Hän muokkaa digitoitua kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla julkaisualustaan sopivaksi. Opiskelija tekee multimedia- tai printtimediatuotteen sivun, osion tai lay-out-suunnitelman annetun käsikirjoituksen tai muun riittävän ohjeistuksen pohjalta. Opiskelija toteuttaa pienimuotoisen paino- tai digitaalisen tuotteen. Opiskelija toteuttaa yksinkertaisen verkkojulkaisun annetun ohjeistuksen mukaan. Esteettisiä ja sisällöllisiä valintoja tehdessään opiskelija huomioi tyylisuunnat ja taidelajit. Hän havainnoi audiovisuaalista ympäristöään työtehtäviensä näkökulmasta. Hän erittelee ja soveltaa havaintojaan ja tietojaan. Opiskelija huomioi ja soveltaa tietojaan tekijänoikeuksista ja muusta viestinnän sääntelystä. Hän käyttää suullista ja kirjallista ammattienglantia. Saa työtehtävän - videokuvaus - äänitys - kuvan tai äänen jälkikäsittely - valaisu - valokuvaus - valokuvan valmistus - kuvankäsittely - graafisen ulkoasun toteutus - multimediajulkaisu - projektin suunnittelu ja hallinta Valitsee ja varaa - tuotantokaluston - laitteet ja ohjelmistot - muut resurssit Soveltaa tehtävässä viestinnän, ilmaisun ja tekniikan tietämystään - esteettiset, taiteelliset ja kulttuuriset - perusteet - värien, typografian ja kuvasomittelun - perusteet - dramaturgian perusteet - joukkoviestinnän analysointi - työturvallisuus - säädökset ja normit - vuorovaikutus - ammattienglanti. Toteuttaa työtehtävän Hoitaa tehtävään kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn 7

26 Esimerkkejä näytöistä Esimerkki 1 Tehtävän ja työprosessin kuvaus Tehtävänä on valmistaa bändille tilauksen mukainen esittelymateriaali verkkoon. Esittelymateriaali koostuu videokuvasta ja äänestä, valokuvista, annetusta tekstistä ja mahdollisesta muusta graafisesta materiaalista. Materiaalin jakelukanavia ovat optinen levy kansineen ja bändin kotisivut. Bändin edustaja tulee paikalle tarkentamaan tilauksen yksityiskohtia ja sopimaan materiaalin hyväksyttämisestä. Työprosessiin kuuluu videohaastattelun teko, valokuvien ottaminen ja käsittely, materiaalin muokkaaminen ja optimointi siirrettäväksi optiselle levytallenteelle ja verkkoon. Levynkansi teksteineen suunnitellaan painovalmiiksi tiedostoksi ja siitä tehdään koevedos. Levylle tarkoitetusta aineistosta poltetaan yksi koetallenne. Ryhmätyönä haastattelu Tehkää kolmen hengen ryhmätyönä lyhyt henkilöhaastattelu yhdestä bändin jäsenestä. Toteutus: yksi videokamera, lajityypin mukainen valaisukalusto, erillinen tilanteeseen sopiva mikrofoni- ja äänikalusto. Kuva ja ääni jälkikäsitellään ja siirretään verkkoon bändin kotisivuille. Yksilötyönä Suunnittele ja kuvita levyn kansi bändistä ottamillasi kuvilla ja annetulla tekstillä sekä mahdollisella muulla graafisella aineistolla. Ota bändin jäsenestä valokuvia mustavalkofilmille. Kehitä filmi, tee pinnakkainen ja valitse esittelymateriaaliin sopivat kuvat. Skannaa mustavalkonegatiivista valitsemasi kuvat ja tee niistä ja mahdollisesta muusta haluamastasi materiaalista kuvankäsittelyohjelmalla duotone (kaksisävy) -tiedosto tulostamista varten. Valitse tekstityyppi, -väri ja -koko ja taita levynkansi kuvineen ja teksteineen. Käsittele kuvat myös bändin kotisivuille vietäväksi. Suunnittele ja toteuta kotisivulle pieni promokokonaisuus tilaajan haluamassa muodossa. Siirrä käsittelemäsi materiaali kotisivun ylläpitäjälle. Hyväksytä kaikki valmistettu materiaali tilaajalla työn alussa laaditun hyväksyttämisprotokollan mukaan. Huolehdi tekijänoikeuksiin ja muihin oikeuksiin liittyvistä velvoitteista ja laadi videosta tarkka nauhakortti. Dokumentoi tehtävän alusta alkaen tehdyt sopimukset ja annetut ohjeet. Palauta tilaajalle nauhakortti, levynkannen koevedos, optinen koetallenne ja dokumentaatiosi määräaikaan mennessä. Näyttöympäristö Opiskelija voi antaa näyttönsä pienessä projektissa osin ainoana näytönantajana tai suuremmassa projektissa osana ryhmää, kunhan toiminta mahdollistaa arvioinnin eriyttämisen yksilöllisesti. 8

27 Näytön arviointi Perusosaamisen opintokokonaisuuden näyttöjen arvioinnissa painotetaan erityisesti laaja-alaisen tutkinnon kaikkien vaadittavien perustaitojen hallintaa suuntautumisesta riippumatta. Perusosaamisen opintokokonaisuuden näytöissä riittää kuitenkin, että opiskelija saa tehtäväksiannot mahdollisimman selkeästi rajattuina eikä häneltä vielä vaadita pitkälle menevää soveltamistaitoa. Perusosaamisessa painottuvat muita opintokokonaisuuksia enemmän ydinosaamisen ja yhteisten painotusten arviointi. Arvioinnin kohteet Tyydyttävä (T1) Opiskelija Arviointikriteerit Hyvä (H3) Tyydyttävän tason vaatimusten lisäksi opiskelija Kiitettävä (K5) Hyvän tason vaatimusten lisäksi opiskelija Työprosessin hallinta toteuttaa työtehtävät annettujen ohjeiden mukaan hoitaa tehtäviin kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn osaa käyttää saamaansa käsikirjoitusta ja muita ohjeita ohjattuna työnsä pohjana. testaa työnsä ja on huolellinen. huolehtii, että lopputulos on julkaisukelpoinen. tuottaa ohjattuna valokuvia digitaaliseen muotoon joko skannaamalla tai tallentamalla ne muulla tavalla tietokoneelle.- työstää kuvat kuvankäsittelyohjelmalla. tuottaa valokuvia digitaaliseen muotoon joko skannaamalla tai tallentamalla ne muulla tavalla tietokoneelle. työstää kuvat ammattimaisella kuvankäsittelyohjelmalla. rakentaa tarvittaessa kolmipistevalaisun. osaa toimia asiakaslähtöisesti. työskentelee projekteissa ryhmätyön periaatteiden mukaan. osaa nimetä, varastoida, arkistoida ja suojata tekemänsä tiedostot. käyttää saamaansa käsikirjoitusta ja muita ohjeita huolellisesti ja tarkasti työnsä pohjana. toimii suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti, itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. muokkaa kuvat ominaisuuksiltaan ja tallennusmuodoltaan julkaisualustaan sopivaksi osaa leikata videokuvaa niin, että saa siitä julkaisukelpoisen tuotteen. tekee valaisutilanteen tilaan ja esitykseen. arvioi kriittisesti omia töitään. osaa videokuvata vallitsevassa valossa osaa dokumentoida työnsä annetussa laajuudessa ja täsmällisyydessä. suunnittelee paino- tai digitaaliselle tuotteelle typografisen ilmeen. osaa leikata videokuvaa niin, että saa siitä käyttökelpoisen tuotteen. laittaa jonkin oman tuotteensa julkisesti esille. osaa käyttää fontteja graafisina elementteinä. täyttää työn laatuvaatimukset. työskentelee tavoitteellisesti. testaa ja tarkistaa työnsä ennen sen luovutusta eteenpäin. pystyy arvioimaan työtään tekee multimedia- tai printtimediatuotteen sivun, osion tai layoutsuunnitelman käyttäen hyväksi sommittelun elementtejä. toteuttaa yksinkertaisen verkkojulkaisun riittävän ohjeistuksen pohjalta 9

28 osaa toimia projekti- ja ryhmätyössä. osaa ohjattuna dokumentoida oman työnsä. osaa ohjattuna arvioida oman työvaiheensa. noudattaa sopimuksia. täyttää ohjattuna työn laatuvaatimukset. työskentelee huolellisesti ja ahkerasti. pystyy arvioimaan työtään ohjattuna. toimii ohjeiden ja opastuksen mukaan. ja perustelemaan tekemänsä ratkaisut. toimii joustavasti. kehittää työnsä joutuisuutta. koostaa verkkojulkaisun jollakin sivutuotantoohjelmistolla, toteuttaa testauksen sekä toimittaa verkkojulkaisun palveluun. osaa toimia palveluhenkisesti. osaa mukauttaa oma tekemisensä annettuihin mahdollisuuksiin ja kokonaistavoitteen saavuttamiseen. tuntee ja noudattaa sopimuksia. varmuuskopioi tekemänsä tiedostot sovitulla tavalla. dokumentoi työnsä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja täsmällisyydessä. tuntee kulloisenkin työn laatuvaatimukset. työskentelee luovasti, tehokkaasti. osaa eritellä ja arvioida omaa työtään suhteessa koko tuotantoon. on oma-aloitteinen. kehittää omaa työskentelytapaansa. Työtehtävän hallinta valitsee ja varaa tehtävään sopivat työkalut käyttää työtehtävän eri vaiheissa tarvittavia erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja työmenetelmiä hoitaa tehtävään kuuluvat jälkityöt ja hyväksyttää työn pystyy ohjattuna käyttämään järjestelmäkameraa ja digitaalisia kuvasvälineitä niin, että hän saa lopputulokseksi käyttökelpoisen valokuvan. pystyy ohjattuna kehittämään mv-filmiä ja tekemään siitä vedoksen. valitsee ohjatusti sopivan värikartan tuotteelle tai projektille. osaa ohjattuna valmistaa videokameran kuvaamista varten ja käyttää videokameraa. käyttää järjestelmäkameraa tai digitaalisia kuvausvälineitä niin, että hän saa lopputulokseksi käyttökelpoisen valokuvan. kehittää mv-filmiä ja tekee siitä vedoksen. valitsee tarkoituksenmukaisen värikartan tuotteelle tai projektille. osaa valmistaa videokameran kuvaamista varten ja käyttää videokameraa. osaa ladata kuvatallenteen editointilaitteelle. osaa perusleikkauksen ja hyödyntää omaaloitteisesti järjestelmäkameran tai digitaalisen kuvausvälineistön erilaisia toimintoja. käyttää erillisiä valaisukalustoja. saa lopputulokseksi persoonallisen valokuvan. kehittää mv-filmiä virheittä ja tekee siitä laadukkaan vedoksen. valitsee perustellusti värikartan tuotteelle tai projektille. 10

29 osaa ohjattuna ladata kuvatallenteen editointilaitteelle. tuntee perusleikkauksen ideat ja kuvan trimmauksen ja osaa ohjattuna leikata ja trimmata kuvaa sen perusteella. osaa ohjattuna kopioida editoidun tallenteen esitysformaattiin. osaa ohjattuna tehdä muistion, laskun ja täyttää annetut lomakkeet ja tehdä luonnokset annetuista tarjouspyynnöistä, tarjoukkuvan trimmauksen. osaa kopioida editoidun tallenteen esitysformaattiin. osaa tehdä kolmipistevalaisun. osaa kuvata vallitsevassa valossa ja tuntee värilämpötilan vaikutuksen kuvaan. korjaa ja värittää kuvallisia elementtejä huomioiden värijärjestelmät ja julkaisualustat. osaa värien korjaamisen järjestelmän digitaalisessa mediassa. osaa kuvata vallitsevassa valossa ja osaa käyttää tietoa värilämpötilasta hyväkseen. osaa kuvata vallitsevassa valossa. osaa kytkeä opastettuna annetun valaistuskaluston toimintakuntoon ja suunnata heittimet valaistavaan kohteeseen. osaa opastettuna käyttää valo-ohjauspöytää niin, että hän saa ohjattua haluttuja valonheittimiä. osaa valita tilanteeseen soveltuvan valaistuskaluston ja rakentaa siitä yksinkertaisen valaistuskokonaisuuden, jolla hoitaa kohteen valaisun riittävällä tavalla. osaa suunnata valonheittimet tilanteen vaatimalla tavalla ja käyttää valoohjauspöytää valonheittimien ohjaukseen. osaa ohjattuna sijoittaa mikrofonin oikein ja laittaa laitteiston käyttökuntoon. osaa opastettuna käyttää tallenninta ja äänen editointilaitteistoa. osaa toimia kuvausryhmän äänittäjänä. muokkaa kuvat ja äänet työhön sopivilla kuvan- ja äänenkäsittelyohjelmilla. osaa ohjattuna valita fontin käyttöympäristön mukaan. osaa ohjattuna laatia pienelle työlle työsuunnitelman, aikataulun ja kustannusarvion. valitsee käyttötarkoitukseen ja tilanteeseen sopivan mikrofonin ja tallentimen sekä kytkee laitteet laitekokonaisuudeksi. sijoittaa mikrofonin tilanteen vaatimalla tavalla ja käyttää tallenninta. siirtää äänimateriaalin editointilaitteistoon ja editoi siitä kokonaisuuden. valitsee asiallisen fontin käyttöympäristön mukaan. käyttää fontteja graafisina elementteinä. osaa valita ja käyttää sopivia työkaluja ja ohjelmia. kokoaa yksinkertaisen valaisujärjestelmän kohteen valaisemiseksi ohjeiden mukaan. käyttää fokusta ja rajaimia. valitsee tarvittavat välineet itsenäisesti ja kytkee laitteet toimivaksi kokonaisuudeksi. valitsee itsenäisesti tilanteeseen oikean tyyppisen mikrofonin ja sijoittaa sen äänityskohteen ja ääniympäristön edellyttämällä tavalla. kokoaa yksinkertaisen äänityslaitteiston, johon kuuluu mikrofoni, tallennin, kaiuttimet tai kuulokkeet sekä välijohdot ja tallenteet. säätää äänitystason ja tekee tallennuksen. vaimentaa häiriöääniä 11

30 sista ja kyselyistä. tulee toimeen oman alansa englanninkielisillä käyttöohjeilla ja selviää englanninkielisillä suullisilla työohjeilla. tunnistaa ohjattuna tekijänoikeuksien alaisen materiaalin. kirjaa käyttämänsä materiaalin ohjattuna. käyttää jotain käyttöjärjestelmäympäristöä pystyen käyttämään alan sovellusohjelmia. laatii ohjattuna yksinkertaisen verkkojulkaisun. tunnistaa tekijänoikeuksien alaisen materiaalin. kirjaa ohjeiden mukaisesti käyttämänsä materiaalin. taajuuskorjaimella ja säätää kokonaisuuden äänenvoimakkuuden tasapainoiseksi. kytkee laitteiston, johon kuuluu mikrofoni, sähköinen äänilähde, yksinkertainen äänipöytä, vahvistin, kaiuttimet ja kaapelointi. sijoittaa laitteet asianmukaisesti sekä käyttää äänipöytää ja säätää äänitason sekä kanavien tasosuhteet. suorittaa tekstin taiton ja muokkauksen typografisen suunnitelman pohjalta. käyttää fontteja graafisina elementteinä tuotteen tai projektin luonteen mukaan. tallentaa eri mediaelementit ominaisuuksiltaan ja tiedostomuodoiltaan julkaisualustaan sopiviksi. perehtyy hankkeen tavoitteisiin ja laatii pienelle työlle työsuunnitelman, aikataulun ja kustannusarvion. tekee muistion ja laskun ja täyttää lomakkeita ja tekee luonnokset tarjouspyynnöstä, tarjouksesta ja kyselystä. kirjaa saamiensa ohjeiden mukaisesti käyttämänsä materiaalin ja toimittaa tiedot asianomaiselle ryhmän jäsenelle. Työn perustana olevan tiedon hallinta soveltaa tehtävässään avalaan liittyvän viestinnän, ilmaisun ja tekniikan tietämystään. osaa käyttää alan keskeisiä termejä ja tuntee avalaan liittyvät keskeiset käsitteet. tuntee av-tuotannon dokumenttien perustehtävät ja osaa ohjattuna soveltaa osaa projektityöskentelyn perustaidot. hallitsee ammattitermit. tietää tuotannon taloudellisten ja välineellisten resurssien merkityksen hallitsee projektityöskentelyn taidot. käyttää työssään hyväkseen eri taidelajeja, tyylisuuntia ja -kausia. 12

31 niitä tuotannollisessa työssään. omaan toimintaansa ja koko työ- ja tuotantoprosessiin. osaa soveltaa havaintonsa av-ympäristöstään ammattityössään. tunnistaa av-viestinnän työssä tarvittavia taiteenlajeja ja niiden olennaisimmat tyylisuunnat. tunnistaa työssään tilanteet, jolloin hänen täytyy selvittää tekijänoikeudelliset asiat. osaa tehdä annetun teeman tyylinmukaisia kuvavalintoja ottamistaan kuvista. osaa ohjattuna soveltaa työhönsä kuvasommittelun viestinnällisiä periaatteita. hahmottaa kuvailmaisussa liikkeen suunnan ja lukusuunnan merkityksen ja erot. osaa ohjattuna ottaa ne huomioon työssään. tunnistaa av-viestinnän työssä tarvittavia taidelajeja, tyylisuuntia ja -kausia sekä osaa soveltaa tietämystään annettujen ohjeiden mukaan. osaa tehdä joitakin annetun teeman mukaisia kuvavalintoja esim. kuvatoimistojen kuvapankeista. osaa valokuvaa ottaessaan käyttää onnistuneesti joitakin valokuvailmaisun elementtejä. korostaa valokuvaa ottaessaan tilaa tai liikettä objektiivin valinnalla, valolla ja sommittelulla. etsii luovia ja omaleimaisia ratkaisuja. osaa perustaa oman työnsä annettuihin sisältösuunnitelmiin. osaa huomioida omassa työssään viestinnän sääntelystä aiheutuvat toimenpiteet. valitsee perustellusti kuvia teeman, aiheen tai tyylin mukaisesti kuvatoimistojen kuvapankeista. osaa valokuvaa ottaessaan käyttää perustellen valokuvailmaisun elementtejä. osaa aktiivisesti tehdä havaintoja ja hankkia ja eritellä työtehtäviensä suorittamiseen tarvittavia tietoja. tuntee yleisimpiä tuotantomenetelmiä, -välineitä ja yhteistyökumppaneita. tuntee erilaisia media-alan tuotantomuotoja. tuntee työlainsäädännön, sopimusoikeuden, tekijänoikeuksien perusteet. tuntee yleiset videon tallennusformaatit. tuntee kuvakokojärjestelmän. huomioi liikkeen ja valon jatkuvuuden kuvatessaan ja editoidessaan. tuntee suotimien vaikutuksen kuvaan. huomioi taustamelun, äänen heijastumisen, etäisyyden ja näkymättömyy- 13