Kadonnutta vanhempaa etsimässä. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry

Transkriptio

1 Kadonnutta vanhempaa etsimässä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry

2 Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Valtakunnallinen lastensuojelujärjestö 7 jäsenjärjestöä Toimipisteet Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa, Kokkola

3 EHJÄ ry:n toiminta Liittofunktio Järjestöfunktio Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittäminen Lastensuojelun jälkihuoltotyön kehittäminen Maahanmuuttajanuorten tuetun asumisen toiminta Ammatillinen tukihenkilötoiminta

4 Kadonnutta vanhempaa etsimässä -projekti ( ) Lasten ja nuorten pahoinvointi laitoksissa Oireet saattavat liittyä kadonneeseen vanhempaan Aiempaa tutkittua tietoa hyvin vähän

5 Projektin tavoitteet Selvittää EHJÄ ry:n yhteistyöorganisaatioiden lastensuojelulaitoksissa asuvien lasten määrää, joiden toinen tai molemmat biologiset vanhemmat ovat kadoksissa lapsen elämästä Kerätä tietoa kokemuksista ja käytännön tilanteista, joissa lastensuojelulaitosten työntekijät ovat kohdanneet kadonneiden vanhempien teeman työskennellessään lasten kanssa Tuottaa ohjekirjanen käytännön työntekijöille työskentelystä lapsen kanssa, jonka biologinen vanhempi on kadonnut

6 Nostaa kadonneen vanhemman teema lastensuojelun keskustelun agendalle Saada lastensuojelulaitokset tarjoamaan systemaattisesti lapselle tai nuorelle mahdollisuutta kadonneen vanhemman etsimiseen, kun se on perusteltua Saada lastensuojelulaitokset ottamaan kadonneen vanhemman etsimisen osaksi laatujärjestelmää Saada kunnat huomioimaan ko. teeman laatiessaan kilpailutusten kriteerejä

7 EHJÄ ry:n yhteistyöorganisaatiot tässä projektissa: Auta Lasta ry Barnavårdsföreningen i Finland r.f. Kasvun Yhteisöt MLL Helsingin yhdistys ry Nuorten Ystävät palvelut Oy Pelastakaa Lapset ry Perhekuntoutuskeskus Lauste ry SOS Lapsikylä ry

8 Kadonnut vanhempi lapsen näkökulmasta Työntekijän on hyvä tuntea sijoitetulle lapselle lainsäädännössä myönnetyt oikeudet! Lasten oikeuksien sopimus (LOS) Lastensuojelulaki Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Inhimilliset tekijät!

9 Milloin vanhempi on kadonnut? Vanhemman olemassaolosta tai olinpaikasta ei ole tietoa Vanhemman henkilöllisyys tai olinpaikka on tiedossa, mutta vanhempi ei ole lainkaan yhteydessä lapseen eikä ole mukana lapsen asioissa Vanhemman henkilöllisyys tai olinpaikka on tiedossa, mutta vanhempi on ollut poissa lapsen elämästä tai lapsen asioiden hoidosta yli vuoden

10 Projektin aineisto Kaksi alkukartoituskyselyä 2011 Työntekijöiden haastattelut 2012 Kysely lastensuojelulaitosten työntekijöille (n=230), 63 % vastasi kyselyyn 43 (12 %) 373:sta lapsella oli kadonnut vanhempi Kysely täytettiin näistä 43:sta lapsesta Lastensuojelulaitosten työntekijöille (n=35) Haastattelujen keskimääräinen kesto 55 min Aineistoa yhteensä 32 h 7 min

11 Laitokset Sekä pieniä yksiköitä (alle 10 lasta) että suuria laitoksia (yli 150 lasta) Tarjosivat sekä lyhyt- että pitkäaikaisia sijoituksia

12 Projektissa mukana olevien lastensuojelulaitosten sijainnit Ylitornio Oulu Muhos Vihanti Jyväskylä Asikkala Turku Kaarina Mikkeli Vantaa Helsinki Kauniainen Espoo Punkaharju

13 Tuloksia henkilökunnan kyselystä EHJÄ ry:n yhteistyöorganisaatioiden lastensuojelulaitokset Kysely koko laitoksen henkilökunnalle tai valituille yksiköille / erityistyöntekijöille (n = 230) Kyselyyn vastasi 63% (n= 145) Yleisin ammattinimike vastaajilla ohjaaja (65%) Työkokemusta alle vuodesta yli 20 vuoteen

14 60 Työkokemus lastensuojelulaitoksessa n= v 2-4v 5-10v 11-15v 16-20v yli 20v

15 Henkilökunnan kokemukset kadonneista vanhemmista ja heidän lapsistaan 77% vastanneista oli kokemusta lapsista, joilla on tai oli ollut kadonnut biologinen vanhempi Kolmanneksella oli kokemusta kadoksissa olevan vanhemman etsimisestä ja vajaalla kolmanneksella lapsen ja kadonneen vanhemman tapaamisista

16 Tuloksia lasten kyselylomakkeista 12 %:lla kyselyyn osallistuneiden laitosten lapsista oli kadonnut biologinen vanhempi tai vanhemmat (n=43) Harmaalla alueella näitä lapsia on huomattavasti enemmän (ns. on-off vanhemmat )

17 Lasten taustatiedoista Lapsista, joilla oli kadonnut vanhempi oli 30% tyttöjä ja 70% poikia Lapset olivat kyselyä tehtäessä keskimäärin 15-vuotiaita (9-20 v) 90 %:lla lapsista oli takanaan useampia sijoituksia, keskimäärin 2,4 sijoitusta (vaihteluväli 1-8 sijoitusta) Sijoituksen kesto nykyisessä sijoituspaikassa oli yleisimmin 1-3 vuotta

18 16 Sijoituksen kesto (n=43) alle 6 kk 6 kk - 1 v yli 1v - 3 v 4v - 6 v 7v - 9v 10 v tai yli

19 Miten kadonnut vanhempi vaikuttaa työntekijän mielestä lapseen? Vanhemman kadoksissa oleminen aiheutti erilaisia psyykkisiä oireita: Alakuloisuutta Turvattomuutta Vihamielisyyttä Itsetunto-ongelmia Sulkeutumista pelimaailmaan

20 Kuka oli kadoksissa? Kuinka pitkään? Miksi? 43 lapsella oli yhteensä 47 kadonnutta vanhempaa 36 lapselta oli kadoksissa isä, neljältä molemmat vanhemmat ja kolmelta äiti Useimmiten vanhempi oli ollut kadoksissa pitkään (vähintään 5 vuotta) Yleisimmäksi syyksi katoamiseen mainittiin HENKILÖKOHTAISET ONGELMAT. Näitä olivat yleisyysjärjestyksessä PÄIHTEET, VÄKIVALTA & RIKOLLISUUS, AV0- /AVIOERO ja MIELENTERVEYSONGELMAT

21 On-off vanhemmat Tulevat ja menevät lastensa elämästä riippuen omasta elämäntilanteestaan Alkoholi- ja huumeongelmat Mielenterveysongelmat Uudet suhteet

22 Miten on-off -vanhemmuus vaikuttaa lapseen? Eristäytyminen Riehuminen Itkeminen Stressi Huolehtiminen Puhelimen silmällä pitäminen

23 On-off vanhemmuus aiheutti lapsissa Epäsäännöllisyyttä, huolehtimista, kauhun tasapainoa Lapsen ja vanhemman roolien vaihtumista Toistuvia hylkäämiskokemuksia

24 Henkilökunnan haastattelujen teemoina mm. Kadonneiden biologisten vanhempien huomioiminen laitoksessa Kadonneen biologisen vanhemman teeman kohtaaminen oman työuran aikana Yhteydenottoprosessi kadonneeseen syntymävanhempaan Toimintatavat yhteydenottoprosessissa Haasteet ja esteet yhteydenottoprosessissa Yhteydenottoprosessi lapsen näkökulmasta Kadonneet vanhemmat ja muut sukulaiset lapsen arjessa

25 Toimivia käytäntöjä MITEN LAPSEN KANSSA TYÖSKENNELLÄÄN YHTEYDENOTTOPROSESSIN AIKANA? Lapsi / nuori keskiössä Prosessiin lähdetään vain lapsen intressistä Lapsi on koko ajan tietoinen missä prosessissa mennään Edetään tarpeeksi hitaasti Omaohjaajan rooli korostuu (mm. omaohjaajakeskustelut ja luottamus lapsen ja ohjaajan välillä lisääntyivät)

26 Omaohjaajan työvuorojen miettiminen Työntekijällä on AIKAA lapselle Työntekijän hyvä olla herkillä ja rohkaista lasta puhumaan Puhumisen lisäksi käytössä myös muita toiminnallisia tapoja tunteiden käsittelyssä mm. tunnekortit kirjoittaminen tai piirtäminen liikunnallinen vaihtoehto

27 Tarvittaessa lapsen tukeminen voi myös olla ohjausta, terapiaa, psykologi- tai psykiatripalveluiden järjestämistä Vanhempien pitäminen puheissa Lapsen tukeminen ja kannustaminen yhteydenottoon / yhteydenpitoon Sukupuu ja aikajana ym. (tehdään toistuvasti) Tarkkarajainen prosessi Lapsen huolellinen valmistelu tapaamisiin, lapsen odotusten realisointi

28 Yhteydenottoprosessin lyhyt muistilista Lapsella on motivaatiota lähteä prosessiin Sinulla on lupa edetä asiassa esimieheltä, lapselta, vanhemmalta ja sosiaalityöntekijältä Prosessin aikataulu ja toteutus on suunniteltu Lapsen ja vanhempien mahdollinen tuki on mietitty / järjestetty Työntekijän tuki, työnohjaus, konsultaatiomahdollisuudet on mietitty/ järjestetty

29 Lapsen muut sukulaiset Alkukartoituksessa selvisi, että lapsista 65 %:lla oli tärkeä yhteys johonkin muuhun sukulaiseen 35 % lapsista oli ilman tällaista ihmissuhdetta! Tärkeimmäksi sukulaissuhteeksi työntekijät nimesivät vanhempien puuttuessa tai heidän ohellaan seuraavat:

30 1) Sisarussuhteet 2) Äidinäiti ja tädit / sedät / enot 3) Muu vaihtoehto entinen sijaisperhe äidin puoliso tai äitipuoli tulevan lapsen isä sisaren lapset enon perhe kummitäti lapsineen serkku

31 Sukupuu 1

32 Sukupuu 2

33 Sukupuu 3

34 Lopuksi Pysähdy kuuntelemaan lasta kuule myös sanaton viesti Ryhdy toimiin silloin, kun lapsella herää kiinnostus ja motivaatiota yhteydenottoon Panosta suunnitteluun! Kunnioita ihmisiä, joita tapaat ja joiden kanssa työskentelet yhteydenottoprosessin aikana

35 21 % Kadonnutta vanhempaa ei ollut tavoiteltu / asiaa ei oltu huomioitu tai sen eteen ei ollut tehty mitään konkreettista 35 % Lapsista oli ilman tärkeää sukulaissuhdetta vanhemman ohella tai hänen / heidän puuttuessaan n. 20 % Haastattelujen esimerkkitapauksista liittyi maahanmuuttajaperheisiin, vanhempien monikulttuurisiin liittoihin tai siihen, että kadonnut vanhempi on maan rajojen ulkopuolella

36 Kiitos! Marjo Pajari Projektikoordinaatori / sosiaalityöntekijä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Iso Roobertink. 1 A HKI p marjo.pajari@ehja.fi

37 Ohjekirjan tilaus p Hinta: 5 euroa (sis. käsittely- ja toimituskulut)