KUTSU Tiekunnan ja järjestäytymättömän tien toimintaperiaatteiden erot

Transkriptio

1 KUTSU KOULUTUSTA YKSITYISTIEASIOISTA Aika: klo Paikka: Kuusamotalo, Oulankasali Ohjelma: 9.00 Avaus 9.10 Tiekunnan ja järjestäytymättömän tien toimintaperiaatteiden erot Tiekunnan toiminnan vuosikello Tiekunnan kokouksen järjestäminen Hoitokunta vai toimitsijamies Kahvi (Kuusamon kaupunki tarjoaa) Yksiköinnin perusteet Perusmaksu, tiemaksu ja käyttömaksu Käyttömaksu läpiajotielle (liikennemerkki?) Lounastauko (omakustanteinen) Kunnossapidon perusteet (kuivatus, niitto, sorastus, lanaus, suolaus) Peruskorjaushanke Kuusamon kaupungin yksityistieavustukset Tilaisuuden päättäminen Koulutusta antaa Suomen Tieyhdistyksen erityisasiantuntija Jaakko Rahja. Tilaisuus on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. TERVETULOA! YHDYSKUNTATEKNIIKKA KUUSAMON KAUPUNKI Puhelin PL 9 Telefax (08) KUUSAMO kirjaamo@kuusamo.fi

2 Hoitokunta tms. miettii tulevan kevään ja kesän tienpidon toimia Tiemaksut perintää n Tiekunnan kokous kesäkuun loppuun mennessä. Kunnanavustus hakuun. Tiemaksut liikkeelle Hallinnon vuosikello

3 Yksityisteiden hallinto Tiekunta ja järjestäytymätön tie Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistys 2

4 Sopimustiet ja omat tiet - YksTL Oma tie on yhden kiinteistön alueella kulkeva tie - omia teitä YksTL ei koske (1 ) - toinen voi hakea tieoikeutta ko. tiehen yksityistietoimituksessa Sopimustie syntyy sopimuksella. sopimus sitoo vain sen tehneitä, hyväksyneitä ja näiden perillisiä kirjallinen tai suullinen sopimus YksTL koskee sopimusteitä vain tien lakkauttamisen osalta eli mm. riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa (1, 21 ja 11 luku) Toimitustie on viranomaistoimenpiteellä perustettu tie 3

5 Järjestäytymätön tie (71 ja 72 ) Tiekuntaa ei voi olla omalla tiellä eikä sopimustiellä Muutoinkaan tiekunta ei ole tarpeen, jos osakkaita vain muutama, alle 3 5 Tienpitoon liittyvistä asioista sovitaan, yleensä suullisesti Järjestäytymätön tie voi myös pitää kokouksia Tielautakunta voi hakemuksesta jopa lakkauttaa tiekunnan 4

6 Järjestäytymätön tie (71 ja 72 ) järjestäytymätön tie ei voi saada valtionavustusta (ELY ja Kemera) Uusi YksTL; tiekunta oltava myös, jos kunta/maakunta avustaa järjestäytymätön tie ei ole oikeushenkilö (kuten tiekunta) = ei voi esiintyä kantajana tai vastaajana, vaan tieosakkaat kantavat ja vastaavat yhdessä yksikin tieosakas saa ajaa kannetta kaikkien hyväksi haaste toimitettava jokaiselle erikseen tai haaste yhdelle - muut julkisella kuulutuksella velkojan kanne jollekin tieosakkaalle 5

7 Järjestäytymätön tie (71 ja 72 ) Asioista ei voida päättää tieosakasta sitovasti enemmistöpäätöksillä, vaan päätös sitoo tieosakasta vain, jos hän on päätöksen hyväksynyt sitoumuksesta tai sopimuksesta vastuussa vain sen hyväksyneet osakkaat Jos yhden tieosakkaan tekemästä työstä on hyötyä muillekin, mutta muilla ei maksuhalukkuutta: tielautakunta ratkaisee muiden maksuosuudet vaatimus on tehtävä 3 v kuluessa 6

8 Tiekunta; tiekunnan perustaminen Tiekunnan perustaminen vain Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa (38 11 mom. sekä 50 ja 58 ) tai Tielautakunnan toimituskokouksessa (52 6 ja 58 ) Uusi YksTL; osakkaat voivat itse perustaa tiekunnan Aloitteen perustamisesta voivat tehdä osakas yksin tai kaikki yhdessä tai toimitusinsinööri (50 ) tai tielautakunta (52 ). Ei vastoin enemmistön kantaa (50 ). Tiekunnan perustamisen jälkeen osakkaat valitsevat nimen ja toimielimen, päättävät pankkitilin avaamisesta ja tilinkäyttöoikeuksista yms. (mm. 50 ) 7

9 Tiekunta; päätösvalta maksuunpanoluettelon vahvistaminen (4) rahalainan ottaminen (5) tietoimituksen ja kiinteistönmäärityksen (rajankäynnin) hakeminen (6) tiekunnan tiehen liittyvän tien ottaminen hoidettavaksi (7) toimielin- ja henkilövalinnat (8 ja 10) toimielimen muuttaminen toiseksi (8) tilinpäätöksen hyväksyminen, mahdollisten tilityksen tarkastajien valinta (10) tien säännölliseen käyttämiseen tarvittava lupa (11) tien käytön kieltäminen (11) 8

10 Tiekunta; päätösvalta Tieosakkaat päättävät tienpidosta ja muista tiekuntaa koskevista asioista tiekunnan kokouksessa (64 ) tieoikeuden tai tienkäyttöoikeuden myöntäminen ns. lisätieoikeus (mom 1) tieoikeuden lakkauttaminen eräissä tapauksissa (1) tieyksiköt sekä käyttömaksut tai niiden perusteet ja käyttömaksusopimukset (2) rakentamiskorvauksen periminen (2a) liittymän kunnossapitoa koskevien määräysten antaminen (2a) tiekunnan varainhoitokauden pituus (3, 9 ja 65 ) talousarvion vahvistaminen (3) 9

11 Tiekunta; päätösvalta Lisäksi tiekunnan kokouksessa päätetään mm.; erilaiset maksut tai ainakin niiden määräytymisperusteet (66 ) ohjeiden antaminen toimitsijamiehelle tai hoitokunnalle pysyvän liikennemerkin, puomin tai muun liikenteenohjauslaitteen asettaminen (huom; tarvitaan sen lisäksi kunnan suostumus) kaikki muutkin tienpidon kannalta suuret asiat 10

12 Sen sijaan tiekunta ei voi päättää tieoikeuden yksipuolisesta lakkauttamisesta tai tiekunnan tien lakkauttamisesta liitännäisalueiden perustamisesta tai lakkauttamisesta tiekunnan perustamisesta, lakkauttamisesta, tiekuntien yhdistämisestä tai erottamisesta (Uusi YksTL mahdollistanee tämän) tieosien liittämisestä tai erottamisesta (Uusi YksTL mahdollistanee tämän) 11

13 Sen sijaan tiekunta ei voi päättää tien paikkaa ja leveyttä koskevista epäselvyyksistä tien (virallisesta) siirtämisestä esim. maatilan talouskeskuksen alueelta puiden ja oksien poistamisesta tiealueen ulkopuolelta erilaisten korvausten suuruudesta, jos asiassa ei päästä sopimukseen 12

14 Tiekunnan kokous (65 ) Vuosikokous vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Vähintään joka 4. vuosi Koollekutsujana toimitsijamies tai hoitokunnan puheenjohtaja tai varamies HUOM. Jos koollekutsuja laiminlyö kutsua kokous koolle, voi tielautakunta tieosakkaan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle Uusi YksTL: tiekunnan kokouksen pitoaikaa ei mainita, koolle kutsuja voidaan säätää säännöissä 13

15 Tiekunnan kokouskutsu (65 ) Kokouskutsu kutsukirje kaikille tieosakkaille tai ilmoitus paikkakunnalla yleisesti leviävässä lehdessä + kutsukirje toispaikkakuntalaisille tieosakkaille vähintään 14 päivää ennen kokousta Uusi YksTL: tiekunnan kokouksen kutsutapa voi olla myös sähköinen 14

16 Tiekunnan kokouskutsu (65 ) Vuosikokouksen kokouskutsussa mainittava aika, paikka (myös kunta), kokous yms. kaikki tienpitoa koskevat merkittävät asiat maksuunpanoluettelon nähtävänäpitämisestä 14 pv ajan ennen kokousta (68 ) Ylimääräisen kokouksen kutsussa mainittava kaikki asiat, joita tarkoitus käsitellä On fiksua laittaa asialista kutsukirjeeseen. Uusi YksTL: tiekunnan kokous voi olla myös sähköisessä 15 ympäristössä. Ylimääräinen kokous kutsuttava, jos 1/5 osakkaista vaatii

17 Tiekunnan kokouskutsu (65 ) 16

18 Tiekunnan kokouksesta koollekutsuja eli puheenjohtaja/toimitsijamies avaa kokoukselle puheenjohtaja, ei tarvitse olla tieosakas pöytäkirjantarkastajat valtakirjoja voi käyttää, on syytä tarkastaa yksinkin voi pitää laillisen kokouksen tiekunnan kokous ei ole julkinen Tieosakas voi osallistua päätöksentekoon omassa asiassaan. Toimitsijamies/hoitokunnan jäsenet yleensä jääväävät itsensä silloin, kun päätetään tiekunnan tilien hyväksymisestä (?) 17

19 Tiekunnan henkilövalinnat Tiekunnassa on joko hoitokunta tai toimitsijamies. Hoitokunta esim., jos osakkaita enemmän kuin esim. 5. hoitokunnassa 3 jäsentä + 2 varajäsentä varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jos valitaan toimitsijamies, valitaan myös varamies toimikausi enintään 4 vuotta, voidaan valita uudelleen, voidaan vapauttaa kesken kaiken Tarvittaessa valitaan kaksi tilityksen tarkastajaa. Ei syytä valita henkilöä vasten tahtoaan, ulkopuolinenkin voidaan valita Jos tiekunta ei kykene valitsemaan toimihenkilöitä, voi tielautakunta määrätä ml. kohtuullinen palkkio (52 ja 58 3) Uusi YksTL: hoitokunnassa 2-5 jäsentä 18

20 Äänestysmenettely (66 ) Tiekunnan kokouksessa kaikki päätökset enemmistöpäätöksinä yksiköiden suhteen. Ei suljettuja lippuäänestyksiä. Osakkaan äänimäärä tieyksiköiden perusteella Kellään ei voi kuitenkaan olla yli 30 % läsnäolevista tieyksiköistä = leikkuri Äänienemmistö syntyy silloinkin, jos jollakin yksiköistä yli 70 % (leikkuri leikkaa 30 prosenttiin) ja muilla alle 30 % valtakirjojen avulla joku voi saada äänienemmistön Kiinteistön äänimäärää ei voi jakaa Aänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide 19

21 Äänestys tiekunnan kokouksessa Läsnä Yksiköt Äänet osakas A B C D E Yhteensä Max äänimäärä 30 % = 180 Enemmistö lasketaan leikattujen äänien kokonaismäärästä (510) 20

22 Kokouksen asialista, malli Kokous: Öllölän yksityistien tiekunta, vuosikokous, Laukaa Aika: Hotelli Vuolake, Laukaa Aika: Keskiviikko klo Kutsutaan: Tiekunnan osakkaat (liite) sekä läsnäolo-oikeudella tien säännölliset käyttäjät Jalmari Santapukki ja Iivari Räpätti Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 3. Läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Asialistan hyväksyminen 5. Vuoden 2016 tilinpäätös, tilityksen tarkastajien kertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen 6. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 7. Katsaus kuluvan vuoden kunnossapitotöihin ja keskustelua muusta tienpidosta 21

23 Kokouksen asialista, malli 8. Talousarvion vahvistaminen vuodelle Uuden tieyksikkölaskelman hyväksyminen 10. Vuoden 2018 maksuunpanoluettelon vahvistaminen, käyttömaksujen ja niiden perusteiden vahvistaminen 11. Uuden hoitokunnan valinta (3+2) ja palkkiot 12. Tilinkäyttöoikeuksien myöntäminen 13. Tilityksen tarkastajien ja varahenkilöiden valinta 14. Pöytäkirjan otteista ja jäljennöksistä perittävät maksut, muista mahdollisista maksuista päättäminen 15. Pöytäkirjan nähtävilläpidon paikka ja aika 16. Muut mahdolliset asiat, yleiskeskustelu 17. Muutoksenhakuohjeet (kunnan tielautakunta) 18. Kokouksen päättäminen 22

24 Pöytäkirja (66 ) Pöytäkirjaan merkitään mm. kokouksen aika ja paikka, läsnäolleet ja valtakirjoilla edustetut tieosakkaat tieosakkaiden tieyksikkö- ja äänimäärä, tarvittaessa äänestyksittäin tehdyt päätökset kokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien allekirjoitus kokous itsekin voi heti hyväksyä pöytäkirjan pöytäkirja liitteineen nähtävänä viimeistään 14 päivän kuluttua kokouksesta jäljennös tai ote pyydettäessä asianosaiselle - voidaan periä kohtuullinen maksu Yleensä pöytäkirja on päätöspöytäkirja 23

25 Toimitsijamiehen / hoitokunnan tehtävät (67 ) käyttää tiekunnan puhevaltaa, edustaa sitä tuomioistuimessa ja viranomaisen luona ja muutoinkin (1) hoitaa taloutta ja kirjanpitoa (2 ja 3 ja 6) valmistelee tiekunnan kokouksessa päätettävät asiat (2, 3, 4, 5) huolehtii kokousten koollekutsumisesta ja kokousjärjestelyistä (65 ) huolehtii tiekunnan kokouksessa päätettyjen asioiden täytäntöönpanosta (6, 7) ilmoittaa muutokset yhteystiedoissa (maanmittauslaitos, kunta, pankki, Tieyhdistys ) 24

26 Toimitsijamiehen / hoitokunnan tehtävät (67 ) Hoitaa huolellisesti tiekunnan asioita, mm. huolehtii tien kunnossapidosta ja muusta tienpidosta tiekunnan lain ja kokouspäätösten mukaisesti (11) kieltää tai rajoittaa toistaiseksi tai määräajaksi tien tai sillan kuntoa vaarantavaa käyttöä (8) määrää sillan tai lautan suurin sallittu kuormitus (9) antaa tilapäisiä tienkäyttöoikeuksia (10) 25

27 Hoitokunnan kokous kokoontuu tarvittaessa valitsee keskuudestaan puheenjohtajan/ varapuheenjohtajan, joka on myös koollekutsuja päätösvaltainen kun saapuvilla pj tai vpj sekä 2 jäsentä tai varajäsentä päätöksen enemmistöpäätöksiä pääluvun mukaan (ei tieyksiköittäin) ei muita muotomääräyksiä 26

28 Yksityistien tieyksiköinnin ja käyttömaksujen perusteet Kuusamo Jaakko Rahja

29 Mitä on yksiköinti mitä ovat tiemaksut? Yksiköinti = arvioidaan osakkaiden tiestä saama hyöty Tienpitovelvollisuus on tieosakkaiden kesken jaettava sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katsotaan tuottavan. (YksTL 23 ) Hyötyä arvioitaessa otettava huomioon tieosakkaalla olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä kunkin osakkaan kohdalta käytetään erilaisiin kuljetuksiin sekä elinkeinosta johtuva asiakkaiden tien käyttö. Tienpitovelvollisuuden ja kustannusten jakamiseksi vahvistetaan tieyksiköt, joiden perusteella määrättäviä maksuja sanotaan tiemaksuiksi.

30 Osana tiemaksua voi olla perusmaksu Tieyksiköiden perusteella määrätty maksu + perusmaksu YksTL 23 ) Tieosakkaat päättävät ei pakollinen, suositeltava kaikille tieosakkaille ei käyttömaksun maksajille (laki muuttunee tältä osin) samansuuruinen kattaa hallintoasioiden hoitamisesta aiheutuvat kulut MO Huittinen M 10/8709; perusmaksun määrä ei saisi merkitä kokonaistiemaksun moninkertaistumista verrattuna varsinaisesta tien käytöstä aiheutuvaan tiemaksuun. Näin siitä syystä, että koko tiekunnan järjestäytymisen pitää olla edullista kaikkien tieosakkaiden kannalta, eikä ainoastaan suurempien tienkäyttäjien kannalta. 62 -> 20 euroa

31 Kuka yksiköinnin voi tehdä? Tiekunta valitsee valmistelijan Yksiköinnin hyväksyy tieosakkaiden kokous. Yksiköinti on tienkäytön arviointilaskelma, ei tiedettä. Olennaista, että yksikkömäärät ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Lopputulos tulisi olla oikeudenmukainen, tasapuolinen Maanmittauslaitoksen suositukset yksiköintiin Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta. Muokattu viimeksi keväällä Löytyy sivulta

32 Yksiköinnin lopputuloksena on maksuunpanoluettelo, jossa esitetään osakkaiden tiemaksut sekä ulkopuolisten käyttömaksut tai ainakin niiden perusteet 2016 Eräpäivä Viivästyskorko 6 %, maksukehotus 5

33 Perustana ns. tonnikilometri [tkm] 1 tkm = 1 tonnin (1000 kg) painoinen ajoneuvo x 1 km Tieosakkaan yksikkömäärä eli tonnikilometrimäärä = liikenteen vuotuinen kokonaispaino (t) x tienkäyttömatka (km). Esimerkki: Asuinkiinteistö (900 t/v), tienkäyttömatka 2,5 km 900 tonnia/v x 2,5 km = tkm/v Tarkoittaa; Yhden vuoden aikana 900 yhdensuuntaista 2,5 km:n ajoa henkilöautoilla, jonka paino on 1 tonni

34 Yksiköinnissä käytettävät ajoneuvopainot (MML:n yksiköintisuositusten mukaan) HA PA KA ja LA KA + ½ perävaunu KA + pv TR + pv 1 t (= tonni = kg) 2 t 2-aks tyhjänä 10 t, täytenä 18 t 3-aks tyhjänä 12 t, täytenä 26 t 4-aks tyhjänä 15 t, täytenä 32 t 5-aks tyhjänä 17 t, täytenä 38 t tyhjänä 18 t, täytenä t tyhjänä t, täytenä t tyhjänä 5 t, täytenä 15 t

35 Yleisimpien kiinteistötyyppien painolukuja eli yksikkömääriä [vuodessa] ULA/ ULM asuinkiinteistön kokonaisliikenne: 900 t/asunto (ULM voi olla 750 t) ULL lomakiinteistön kokonaisliikenne: kesäkäyttö t, ympärivuotinen käyttö t ULMa maidonkuljetus: luovutuskertojen/kk ja maitoauton painon mukaan t (jaetaan maitotilojen kesken) ULV pellon ulkoinen liikenne: 25 t/ha karja/viljatila 75 t/ha peruna/sokerijuurikas SLV pellon sisäinen liikenne: 95 t/ha karjatila, 50 t/ha viljatila, 100 t/ha sokerijuurikas/perunatila, 25 t lietekuorma 15 t/ha kesantopelto MeL metsälön kokonaisliikenne: 2 14 t/ha maantieteellisestä sijainnista riippuen SLMe metsälön sisäinen liikenne, 1 3 t/ha maantieteellisestä sijainnista riippuen ULMe metsälön ulkoinen liikenne, 1 11 t/ha maantieteellisestä sijainnista riippuen EL erityisliikenne: ajoneuvon painon mukaan

36 Erityisliikenne EL = Erityisliikenne on tavanomaisesta asumisesta, maa- ja metsätaloudesta ym. poikkeava liikenne sekä yritystoiminnasta johtuva liikenne. Sitä ei ole voitu MML:n suosituksissa esittää, joten se joudutaan laskemaan. (Uusi YksTL mahdollistaa myös yleistä liikennettä yksityistielle kunnan, valtion ja maakunnan toimesta. Sekin tultaneen laskemaan erityisliikenteenä) Laskelman lähtökohtana on: - matkojen lukumäärä vuodessa - tienkäyttömatka (km) - ajoneuvon paino (t) ja paino tarvittaessa tyhjänä ja täytenä + matkan ja/tai painoluvun mahdollinen korjauskerroin / kohtuullistaminen

37 Tieyksiköinti; esimerkki Päättyvällä tiellä omakotitalo A 1,3 km:n etäisyydellä, omakotitalo B 2,0 km:n etäisyydellä ja ympärivuoden käytössä oleva lomakiinteistö C 2,5 km:n etäisyydellä. Mitkä ovat tieyksiköt ja tiemaksut, kun talousarvion mukaan tarvitaan 1 055? Osakas A: ULA 900 t * 1,3 km = tkm Osakas B: ULA 900 t * 2,0 km = tkm Osakas C: ULL 500 t * 2,5 km = tkm Yhteensä tkm Yhden yksikön eli tonnikm:n hinta ko. vuonna on / 4220 tkm = 0,25 / tkm Osakas A: tkm * 0,25 / tkm = 292,50 Osakas B: tkm * 0,25 / tkm = 450,00 Osakas C: tkm * 0,25 / tkm = 312,50

38 Käyttömaksut ja niiden perusteet Käyttömaksu voidaan periä ulkopuolisen (= ei-osakas) tienkäytöstä, esim. puu- ja kiviaineisten kuljetukset, muu läpiajo, hevosliikenne yms. osakkaan tienkäytöstä siltä osin, kun se tilapäisesti ja huomattavasti ylittää tieyksiköinnin mukaisen tien käytön, esim. rakennusaikainen liikenne Maksun suuruus tai maksuperusteet päätetään tiekunnan kokouksessa Maksut tai ainakin maksujen perusteet on oltava maksuunpanoluettelossa Maksut peritään (hoitokunta, toimitsijamies) tien käytön yhteydessä tai jälkikäteen

39 Käyttömaksun laskenta Käyttömaksun laskenta perustuu yleensä tonnikilometreihin [x senttiä/tkm] samalla tavalla kuin lasketaan osakkaan tienkäyttö Puutavaran kuljetuksissa ym. Voidaan laskea kuutiokilometreinä [y senttiä/m 3 km] Maksun suuruus tulee olla samassa suuruusluokassa yksikkömaksun kanssa eli sen kanssa, mitä osakas maksaisi vastaavasta tien käytöstä. Ulkopuolisen käyttömaksussa voi olla % mm. siksi, että käyttömaksun maksajalta ei voida periä perusmaksua niin kuin osakkaalta tiemaksun yhteydessä (Huom: uusi YksTL mahdollistanee perusmaksun perimisen myös osana käyttömaksua. Uusi YksTL mahdollistanee myös sen, että käyttömaksussa voi olla mukana alle 10 v tapahtuneen tien tekemisen kustannusosuutta)

40 Käyttömaksuesimerkki; hiekan ajo läpikulkutiellä Ulkopuolinen (ei-osakas) yrittäjä haluaa käyttää yksityistietä läpiajoon kuljettaessaan hiekkaa 4-akselisella KA:lla. Määrä 500 t, tien pituus 5 km, yksikön hinta tiekunnassa 0,07 /tkm Mikä on käyttömaksu? KA:n laskentapaino tyhjänä yhteen suuntaan 15 t, täytenä toiseen suuntaan 32 t eli yhden kuorman koko 17 t Ajokertojen määrä: 500 t / 17 t = 30 ajokertaa Tonnikilometrien määrä: 30 ajokertaa * (15 t + 32 t) * 5 km = tkm Käyttömaksu: tkm * 0,07 = 493,50 Kohtuullistaminen? Pyöristäminen ylöspäin?

41 Tienkäytön pelisäännöt Usein kysytään mm.; Kellä on oikeus käyttää tietä? Milloin tarvitaan lupa? Kuka luvan myöntää? Jokamiehenoikeus? Puomit? Jaakko Rahja Kuusamo

42 Oikeus käyttää yksityistietä Oikeus käyttää tietä on niillä, joilla on tie- tai käyttöoikeus kyseiseen tiehen. Jokamiehenoikeutta laajemmasta tien käytöstä päättää ja luvan myöntävät tien osakkaat tiekuntana tai muutoin yhdessä. 2

43 Tienkäytön lupa ulkopuoliselle Tiekunnan lupa tarvitaan ei-osakkaan tilapäisiin kuljetuksiin. Luvan antaa hoitokunta tai toimitsijamies järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia (YksTL 80 ). Luvan antaa vuosikokous, jos toiminta säännöllistä, muutoin hoitokunta/toimitsijamies säännölliseen liikenteeseen. Luvan myöntää vuosikokous (YksTL 96 ) Järjestetty toiminta? Tilapäinen säännöllinen?

44 Tienkäytön lupa ulkopuoliselle Pysyvän luvan myöntää vuosikokous ja tilapäisen luvan hoitokunta tai toimitsijamies. Tiekunta voi päättää, että ulkopuolisen tien käytöstä peritään käyttömaksu.

45 Ulkopuolisten tienkäyttö Tietä ei saa ulkopuolisilta sulkea, jos tiekunta (tai tieosakkaat yhteisesti) saa kunnossapito-, parantamis- tai rakentamisavustusta valtiolta tai kunnalta minkä lain mukaan tahansa (YksTL 96 ). Kunnossapitoavustuksen osalta kieltoaika on ao. kalenterivuosi, muutoin 10 v. Mutta silloinkin saa kieltää tai rajoittaa kunnan suostumuksella, jos ulkopuolinen liikenne aiheuttaa huomattavaa haittaa kiinteistön omistajalle YksTL (96 ) Antaessaan suostumuksen kieltoon tai rajoitukseen kunta antaa samalla suostumuksen liikenteen ohjauslaitteen (yleensä liikennemerkki) asettamiseen (YksTL 101 a )

46 Yksityistien käytön rajoittaminen Mahdolliset tien käyttörajoitukset tulee ilmoittaa liikennemerkeillä tai kieltotauluilla. Pysyvän liikenteen ohjauslaitteen asettaa tiekunta saatuaan siihen kunnan suostumuksen Liikennemerkki koskee kaikkia tienkäyttäjiä Ajoneuvolla ajo kielletty -merkki kieltää kaikilla ajoneuvoilla ajamisen mukaan lukien polkupyörän. Polkupyörällä ajaminen on jokamiehenoikeutta. Sitä ei siis ilman perusteltua syytä voida kieltää yksityistiellä. 6

47

48 Jokamiehenoikeus Oikeus liikkua jalan, hiihtäen, pyörällä ja ratsain. Saa myös tilapäisesti oleskella ja yöpyä, poimia luonnontuotteita, onkia ja pilkkiä, uida ja veneillä sekä kulkea jäällä. Kuuluu kaikille Suomessa oleskeleville kansalaisuudesta riippumatta. Ei saa haitata maanomistajan maankäyttöä, kulkea pihamailla, häiritä kotirauhaa tai eläimiä, vahingoittaa istutuksia tai viljelyksiä tai kasvavia puita, roskata, metsästää eikä tehdä avotulta. Ympäristölle ja maanomistajan omaisuudelle ei siis saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Jokamiehenoikeus ei koske moottoriajoneuvolla eikä hevosajoneuvolla ajoa (hevonen + kärry tai reki). Ympäristöministeriöltä ilmestyi 2012 hyvä opas; Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella 8

49 Hevonen yksityistiellä, osakas Lähtökohtaisesti tieosakkaan hevosliikennettä ei voi kieltää. Osakkaan hevoset huomioidaan yksiköinnissä; Ratsu 110 tonnia Ravihevonen 225 tonnia Tallin asiakas-, rehukuljetus- ym. liikenne yksiköidään lisäksi osakaskiinteistölle erityisliikenteenä 9

50 Hevonen yksityistiellä, ei-osakas Satunnainen ratsastus jokamiehen oikeutta Ei piha-alueilla, ei viljely- tai tuotantotoimintaan otetuilla alueilla, vuodenaikaan sidotut rajoitukset Vähäistä suurempi haitta tai häiriö korvauksista sovittava maanomistajan kanssa Järjestetty ratsastustoiminta tarvitsee luvan Hevosajoneuvolla säännöllinen tienkäyttö tarvitsee luvan, voi periä käyttömaksun Työhevosella tapahtuviin maa- ja metsätalouden kuljetuksiin ei lupaa tarvita Ulkopuoliset ratsu- ja ravitallit, vaellukset ym. voidaan ottaa osakkaaksi elinkeinonharjoittajina tiekunnan kokouksen tai tielautakunnan päätöksellä. Tällöin peritään tiemaksua. 10

51 Hevostelusta yleensä Hevonen + kärry tai reki = hevosajoneuvo Tieliikennelakia on noudatettava Liikkuminen vaaraa aiheuttamatta Kovavauhtinen harjoittelu (hiittaus) ei sallittua, jos turvallisuus vaarantuu Jätökset korjattava Vahingot korvattava Parempaa tienpidon tasoa vaativa korvaa lisäkustannuksen 11

52 Moottorikelkka, mönkijä Moottorikelkka: ei saa ajaa tiellä (ml. yksityistie), paitsi tietä tai siltaa ylitettäessä tai vaikea maasto-olo sivuutettaessa. Poikkeus: saa ajaa tienpitäjän luvalla metsätiellä, jos se on lumipeitteinen ja suljettu muulta liikenteeltä. Maastossa (teiden ulkopuolinen maa-alue) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajaminen ei ole jokamiehenoikeutta, vaatii maanomistajan tai haltija luvan. Jääpeitteisellä vesialueella ajaminen on yleiskäyttöoikeutta. Poikkeus: vaikeasti liikuntavammaisen henkilön saattajineen liikkuminen maastossa sekä vaikeiden tieolojen ja vakinaisen asunnon sijainnin vuoksi välttämätön kulkeminen. Mönkijää koskee samat pelisäännöt paitsi, että mönkijä voi olla rekisteröitynä tiekäyttöön 12

53 Kunnossapidon vuosikello

54 YKSITYISTIEN KUNNOSSAPIDOSTA Suomen Tieyhdistyksellä julkaisu: Yksityistien kunnossapito Kuusamo Jaakko Rahja

55 YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA Yksityistien tienpito on tieosakkaiden vastuulla. Tie pidettävä sellaisessa kunnossa kuin sen tarkoitus ja siitä tuleva hyöty edellyttävät ottamalla kuitenkin huomioon, ettei kunnossapidosta aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia (YksTL 7 ) Tieosakkaat päättävät itse tien kunnossapitotasosta. Tieosakkaat ovat yhteisesti vastuussa tienpidosta, myös sen laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista Kelirikko- ym. rajoitukset koskevat myös tieosakkaita.

56 YKSITYISTIEN KUNTO Kulutuskerros tasainen, kiinteä ja pölyämätön Ei liikennettä haittaavia maakiviä, kuoppia tai muita esteitä Tien kunto ei kohtuuttomasti haittaa liikennöintiä Kelirikko ei estä elintärkeitä kuljetuksia, kiinteistöihin pääsee henkilöautolla Poikkileikkausmuoto kunnossa Sivu- ja laskuojat sekä rummut toimivat Siltojen tarkastuksesta ja kunnossapidosta on huolehdittu Tieympäristöstä on huolehdittu, näkemät ovat kunnossa Liikenneturvallisuudesta on huolehdittu

57 TASAUS (LANAUS) Keväällä tienpinnan kuivumisen nopeuttaminen Keväällä muotoilun ja suolauksen jälkeen Pienten epätasaisuuksien ja kuoppien tasoittaminen kesällä ja syksyllä Syyssorastuksen jälkeen Viimeinen tasoituslanaus ennen tienpinnan jäätymistä Säädettävä moniteräinen tielana, auton tai traktorin alusterä 5

58 MUOTOILU (HÖYLÄYS) Kevätmuokkaus ja tarvittaessa samanaikainen suolaus Tie muotoillaan ja reunapalteet poistetaan Keskiraskas tiehöylä t, tarvittaessa raskaampikin Auton tai traktorin alusterä Säädettävä raskas tielana tai tiehöylä Jos kuoppia ei leikata pohjiaan myöten, syntyy uusi kuoppa samaan paikkaan heti seuraavalla 6sateella.

59 VESAKONRAIVAUS JA NIITTO Kaarteissa ja liittymissä raivataan näkemäalueet Sivuojat siivotaan Pitkä heinä niitetään Raivaus ja niitto luovat myös lumitilaa Liittymässä vesakko rajoittaa näkemää Paras ajankohta keskikesällä Yleensä hydraulisella vesakkoleikkurilla ja/tai niittokoneella Niitto 1-2 krt kesässä, raivaus 3-5 v välein Tienvarren heinikko on paitsi ruma myös vaarallinen 7

60 NÄKEMÄALUEET MAANTIELIITTYMÄSSÄ Liittymisnäkemä sivutien suunnassa (L s ) kärkikolmio 20 m STOP-merkki 10 m kiinteistöliittymä 6 m Liittymisnäkemä päätien suunnassa (L l ) nopeusraj. 80 km/h 200 m nopeusraj. 60 km/h 130 m nopeusraj. 50 km/h 105 m

61 PÖLYNSIDONTA Vähentää sideaineksen poistumista kulutuskerroksesta Lisää ajomukavuutta Vähentää pölyhaittoja Yleisimmin kalsiumkloridia (CaCl 2 ) rakeisena tai liuoksena Sekoitussuolaus tai pintasuolaus Kuorma-auto, maatalouskoneet, säiliöauto liuossuoaluksessa 9

62 LIIKENNEMERKIT Pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettamisesta päättää tienpitäjä = tieosakkaat tai tiekunnan kokous, siihen haetaan kunnan suostumus Tilapäisistä kelirikko- ja varoitusmerkeistä päättää hoitokunta tai toimitsijamies, kunnan suostumusta ei tarvita Maantieliittymän kärkikolmion tai STOPmerkin asettaa ja ylläpitää maantien tienpitäjä Rautatien tasoristeysmerkin asettaa ja ylläpitää rautatien kunnossapitäjä Liikennemerkkien on oltava tieliikennelain ja asetuksen mukaisia 10

63 KUIVATUKSEN YLEISIMMÄT PUUTTEET Tien sivukaltevuus on liian pieni Tiellä on reunapalteita Sivuoja on liettynyt tai muutoin tukossa liian syvä ja jyrkkäluiskainen kivi tai kallio estää veden virtausta puuttuu kokonaan korvattu salaojalla, joka ei kuitenkaan toimi Liittymärumpu on tukossa liian ylhäällä rikki puuttuu kokonaan Tierumpu on tukossa tai rikki liian lyhyt liian ylhäällä tai päät ovat nousseet puuttuu kokonaan Laskuoja on tukossa 11

64 SIVUOJAN KUNNOSTUS Ojien kunnostusväli 8-15 v Kivet ja muut esteet poistettava Pituuskaltevuus n. 0,4 %, aina vähintään 0,1 % Syvyys väh. 40 cm ajoradan pinnasta, routivalla maalla cm päällysrakenteen alapintaa syvemmällä, routimattomalla maalla riittää 15 cm Sisäluiskan kaltevuus vähintään 1:1,5 Laskuojan tavoitekaltevuus 0,4 %, laskuojien toimivuudesta erityisesti huolehdittava

65 OJIEN JA RUMPUJEN SYYS- JA TALVIHOITO Jäätymisriskin vähentäminen (eristäminen, patoaminen) Jäätymishaittojen vähentäminen (tulvaputket, rumpujen merkitseminen) Rummunsulatus (höyrynkehittimet, sulatusputket) Tukkeutuneiden ojien avaaminen Paannejään poistaminen ojista ja tieltä 13

66 SORASTUS Kulutuskerroksesta hävinneen materiaalin korvaaminen Kulutuskerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 50 mm, mielellään mm Sorastus vuosittain tai harvemmin tarpeen mukaan Mursketta tai seulottua soraa Max raekoko yleensä 16 mm (murske) tai 20 mm (sora), metsäteillä joskus karkeampaa Yleensä syksyllä, rakennetuilla teillä myös kevätmuokkauksen yhteydessä Yleisimmin kuorma-autolla Kulutuskerrosmateriaalia on riittävästi Kulutuskerrosmateriaalia ei ole ollenkaan ja muutakin työtä näyttää olevan 14

67 KULUTUSKERROKSEN RAKEISUUSVAATIMUKSET Oikea hienoainesmäärä on noin 10 %. Tarvittaessa hienoainesta (käytännössä usein kivituhkaa) on lisättävä. Liian pieni hienoainespitoisuus aiheuttaa kulutuskerroksen lajittumista, pölyämistä ja nimismiehen kiharaa. Toisaalta liian suuri hienoainespitoisuus vähentää tiivistymistä sekä lisää liettymistä ja pintakelirikkoongelmia.

68 LIUKKAUDENTORJUNTA Hiekka tai muu kiviaines, suolaus vain päällystetyillä teillä Säätilan seuranta ja liukkaudentorjunnan ennakointi tärkeää Kapeat tiet hiekoitetaan keskelle Pistehiekoitus mäkiin, mutkiin ja liittymiin (hiekkalaatikot) Murske (tai sepeli) mm Seulottu hiekka mm jääkelillä Hiekoitusauto, traktori ja hiekoitin Polanteen karhentaminen alusterällä voi vähentää hiekoitustarvetta. Traktorivetoinen hiekoitin sopii useimmille yksityisteille 16

69 Rahoitusmahdollisuudet Tiekunta tai tien osakkaat Valtio ELYkeskuksen Valtio metsäkeskuksen kautta Kunta Tiekunta tai osakkaat tai muut käyttäjät Tiemaksuna yhdellä kertaa tai vähitellen Laina, laina-aika max. 10 v, päätös vuosikokouksessa, takaus ei ongelma Käyttömaksut Muut?

70 Rahoitusmahdollisuudet Tiekunta tai tien osakkaat Valtio ELYkeskuksen kautta Valtio metsäkeskuksen kautta Kunta ELY:n kautta harkinnanvarainen %, yleensä 50 %, sillat ja lossit enemmän edellytyksenä 3 taloutta tai liikenteellisesti merkittävä paikkakunnalla vähintään 1 km kauimmaiseen taloon pitää olla tiekunta vuonna M

71 Rahoitus Tiekunta tai tien osakkaat Valtio ELY:n kautta Valtio Suomen Metsäkeskuksen kautta Kunta Metsäkeskuksen (kestävän metsätalouden rahoituslaki KEMERA) kautta perusparantaminen %, rakentaminen % edellytyksenä vähintään 30 % metsäliikennettä (uusi tie: 50 %) maanomistajille, ei kuitenkaan julkisyhteisöille ja yhtiöille tiekunta oltava

72 Rahoitus Tiekunta tai tien osakkaat Valtio ELY:n kautta Valtio metsäkeskuksen kautta Kunta Kunta yksityistielaki mahdollistaa avustuskäytännöt kuntakohtaisia perusparantamisessa avustus tavallisesti % usein oltava tiekunta

73 Kuusamon kaupungin yksityistieavustukset Teemu Junttila

74 Kuusamon kaupungin voimassaolevat päätökset, jotka koskevat yksityisteiden avustamista: Kuusamon kaupunginvaltuusto Yksityisteiden kunnossapidon ja peruskorjauksen avustusehtojen uusiminen Yhdyskuntatekniikan lautakunta: Yksityisteiden peruskorjauksen ja peruskorjauksen suunnittelun avustusperiaatteet vuonna Yksityisen tien talviaukipidon perusteet työsuorituksena ja raha-avustuksena talvikaudelle Yksityisteiden avustusjärjestelmää kehittävän työryhmän nimeäminen

75 Otteita kaupunginvaltuuston päätöksen liitteestä: Kunnossapidon avustaminen: (tulkinta tai siirtymävaiheen käytäntö on kursiivilla) tien on oltava pysyvän asutuksen ainoa pääsytie tai olla muuten liikenteellisesti merkittävä tai tiellä on muuten liikenteellisesti laajempaa merkitystä tien pituus vähintään 200 m talon seinästä muutoinkin aurattavan tien laitaan tai tiekunnan tien pituus vähintään 200 m. Mikäli tieosakkaita on kaksi tai enemmän, niin tiekunnan tulee olla järjestäytynyt ja sille valittu hoitokunta tai toimitsijamies. Tulee olla vireillä ts. on jätetty kirjallinen hakemus joko maanmittauslaitokselle tai tiejaostolle. Toimiva tiekunta voi kaupungin suostumuksella siirtyä neljän vuoden toimikauteen, mikäli tieyksiköinti on ajan tasalla ja tie on tarkoitusta vastaavassa kunnossa eikä tiekuntaa vastaan ole vireillä valituksia. Tiekunta on kokoontunut 2013 tai sen jälkeen tai kokoontuminen on vireillä (kutsu tai toimeksiantosopimus)

76 Otteita kaupunginvaltuuston päätöksen liitteestä: KUNNOSSAPIDON AVUSTAMINEN: (tulkinta tai siirtymävaiheen käytäntö on kursiivilla) Jokaiselle tielle lasketaan vakituisesti asutulle 25 metrin ja lomakiinteistölle 50 metrin omavastuuosuus. Omavastuu osuus on kuitenkin enintään 50 % avustuskelpoisesta tienpituudesta. Sovelletaan vasta jälkeen

77 Otteita kaupunginvaltuuston päätöksen liitteestä: KUNNOSSAPIDON AVUSTAMINEN: (tulkinta tai siirtymävaiheen käytäntö on kursiivilla) Liikenteellisesti merkittävänä tienä pidetään yksityistieasetuksen 8 :n mukaan tietä, jota käytetään yleisesti läpikulkuliikenteeseen tai tien varrella on palvelulaitoksia tai muita merkittävästi liikennettä aiheuttavia toimintoja. Merkittävyyttä ja yleistä käyttöä arvioidaan liikennelaskennalla. Laskenta-ajankohta valitaan siten, että tulos kuvastaa asutuksen tosiasiallista käyttötarvetta.

78 Otteita kaupunginvaltuuston päätöksen liitteestä: KUNNOSSAPIDON AVUSTAMINEN: (tulkinta tai siirtymävaiheen käytäntö on kursiivilla) Vakituiseksi asumiseksi katsotaan se, kun asunnosta maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero, asukkaiden vakituinen osoite on ko kiinteistölle ja rakennuslupa on myönnetty asuinrakennukselle ja sitä käytetään tosiasiallisesti vakituisena asuntona. Jos hakijalla / perheellä on käytössään kaupungin alueella kaksi asuntoa, niin avustuspäätös tehdään kaupungin kannalta edullisimman vaihtoehdon mukaan. Tämän vuoksi koskevaan kaavakkeeseen tarvitaan myös kauimmaisen asukkaan allekirjoitus.

79 Otteita kaupunginvaltuuston päätöksen liitteestä: PERUSPARANTAMISEN AVUSTAMINEN Kaupungin avustus perusparantamisen kustannuksista on 75 %, mikäli perusparantamiseen ei saada valtion avustusta. Mikäli tiekunta saa perusparantamisen kustannuksiin valtion avustusta, niin kaupunki avustaa tiekuntaa 100 %:lla siitä osuudesta, joka jää valtion avustuksen jälkeen. Kaupunki avustaa tiekuntia vuosittain käytettävien määrärahojen puitteissa. Uusien teiden rakentamista ei avusteta.

80 Otteita Yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksistä: PERUSPARANTAMISEN AVUSTAMINEN : 1) Kokonaiskustannuksiltaan yli euron hankkeissa Kuusamon kaupunki avustaa 75 %:lla vain sellaisia yksityistien perusparannushankkeita, jotka ovat saaneet kielteisen valtionapupäätöksen. 2) Kuusamon kaupunki laatii veloituksetta perusparannussuunnitelmat niille yksityisteille, joiden suunnittelu on jo aloitettu kaupungin toimesta (Suunnittelu on aloitettu Nissinjärventien, Kitulantien, Matosuontien, Mustaniementien, Säkkiläntien, Ruostesuontien, Tikkuniementien, Vaimojärventien ja Hetesuontien osalta.) 3) Kuusamon kaupunki avustaa yksityistiekuntia perusparannussuunnitelmien laadinnassa/laadituttamisessa 75 %:lla toteutuneissa kustannuksissa. Mikäli tiekunta saa suunnitelman perusteella myönteisen valtionapupäätöksen, ei suunnittelusta jää tiekunnalle lopullisia kustannuksia. 4) Kokonaiskustannuksiltaan alle euron hankkeissa perusparantamisen ja perusparantamisen suunnittelun tuen myöntää kunnallistekniikan tulosyksikön johtaja. 5) Kaupungin tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että hanke täyttää kaupunginvaltuuston hyväksymien yksityisteiden avustusperiaatteiden mukaiset ehdot ja siihen on osoitettavissa määrärahat.

81 Otteita Yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksistä: PERUSPARANTAMISEN AVUSTAMINEN perusteet työsuorituksena ja rahaavustuksena : 1. talviaukipidon raha-avustus talvikaudelle on 608,00 euroa/tiekilometri, 2. avustukseen oikeuttava tien pituus määritellään ilmakuvan ja maastotietokannan perusteella paikkatietoikkuna.fi palvelun avulla, 3. avustukseen oikeuttava tien pituus määritellään siten, että mitataan etäisyys asuinrakennuksen seinästä pihapiirin kautta avustettavaa tietä pitkin lähimpään aurattavan tien reunaan. Näin mitatusta pituudesta vähennetään pihapiirin osuus 30 metriä, 4. avustus myönnetään hyväksyttyjen avustusperusteiden mukaan joko työsuorituksena tai raha-avustuksena. Avustus myönnetään työsuorituksena vain niille yksityisteille, jotka on sisällytetty Destia Oy:n kanssa solmittuun alueurakkaan.

82 Avustusasioista tiedotetaan: Kaupungin yhteisilmoituksissa Aiemmin avustusta hakeneille lähetetään kirje