20 tärkeää kysymystä hyvästä tienpidosta

Transkriptio

1 20 tärkeää kysymystä hyvästä tienpidosta HYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA VÄHINTÄÄN YHTÄ HYVIÄ VASTAUKSIA TIENPIDON JURIDIIKASTA JA TEKNIIKASTA 1 1. Laatu. Voiko hoitokunta yksin päättää tienpidon tasosta? Vastaus: Ei Tienpito on osakkaiden vastuulla. Tienpito on hoidettava yhteiseen lukuun. Kunnossapidolle ei ole suoranaisia lakisääteisiä laatuvaatimuksia. Tieosakkaat päättävät kunnossapitotasosta tiekunnan kokouksessa. Asialistalla voi olla tätä varten oma kohtansa tai asiaa voidaan käsitellä esim. talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tien kunnon ja kunnossapitotarpeen arviointi Tiedossa olevien puutteiden ja vaurioiden kunnostus- ja korjaamistöiden suunnittelu Työmäärien ja kustannusten arviointi Rahoituksen suunnittelu Hoitokunta hoitaa tiekunnan kokouksen antamien ohjeiden ja valtuuksien puitteissa tienpidon käytännön asiat. 2 1

2 2. Reikä tiessä. Onko osakas vastuullinen toimimaan? Vastaus: Kyllä ja Ei Osakkaan vastuu Tienpito on hoidettava yhteiseen lukuun Osakas vastaa tienpidosta yksikköjensä suhteessa Osakkaan vastuulla varoittaa vaarasta, estää lisävahinkoja ja ilmoittaa tapahtuneesta hoitokunnalle tai toimitsijamiehelle esim. ottamalla puhelimella valokuvan ja lähettämällä sen Hoitokunnan/toimitsijamiehen vastuu Ryhtyä toimenpiteisiin tievaurion korjaamiseksi 3 3. Nopeusrajoitus. Voiko hoitokunta päättää rajoituksesta? Vastaus: Ei Nopeusrajoituksesta päättää tiekunnan kokous. Kunnalta pitää pyytää suostumus. Yleinen nopeusrajoitus voimassa, jos muusta ei ole päätetty. Yleinen nopeusrajoitus taajamissa 50 km/h ja taajamien ulkopuolella 80 km/h Rajoitus oltava oikeassa suhteessa olosuhteisiin; ei liian korkea turvallisuuden ja tien kulumisen takia, eikä liian matala merkin kunnioituksen takia 4 2

3 4. Liikennemerkki. Voiko ELY-keskus kieltää merkin asettamisen?vastaus: Ei Liikennemerkin asettaa (=tekee päätöksen) tienpitäjä, TieLL 51 Pysyvään liikennemerkkiin asettamispäätöksen tekee tiekunnan kokous Tilapäiseen liikennemerkkiin asettamispäätöksen tekee hoitokunta tai toimitsijamies Pysyvään liikennemerkkiin haetaan kunnan suostumus Merkin tulee olla säädösten mukainen Poikkeuksena maantie- tai katuliittymän Niistä vastaa maantien/kadunpitäjä eli ELY-keskus/kunta. ja 5 5. Kiinteistöliittymä. Vastaako tiekunta liittymän ylläpidosta? Vastaus: Ei Tonttiliittymä (YksTL 32 a ) Kiinteistönomistaja vastaa liittymän kunnossapidosta ml. rummusta ja lumi- ja jääpalteen poistaminen Tiekunta voi antaa toimenpidekehotuksen. Voi jopa ottaa ko. työ tehdäkseen kiinteistönomistajan kustannuksella Yksityistien liittyminen maantiehen/katuun Tiekunnalle kuuluu aurauksessa tms. syntyneen lumipalteen poistaminen liittymän päällystetyn osan puhtaanapito, ettei yksityiseltä tieltä kulkeudu multaa tai irtokiviä maantielle rummun kunnossapito (mm. puhdistus, korjaus ja uusiminen) Stop- ja kolmiomerkkien puhtaana- ja kunnossapito 6 3

4 6. Näkemäalue. Tarvitaanko lupa maantieliittymän näkemäalueen raivaamiseksi? Vastaus: Kyllä Tiekunnalla toimivalta vain yksityistiensä tiealueella. Toimittaessa sen ulkopuolella tarvitaan maanomistajan suostumus. Näkemäalue on usein yksityisen maata ja maantiealueen osalta valtion maata. Maantiealueella näkemäalueen raivaamiseksi yhteys ELY-keskuksen ja siellä ao. aluevastaavaan. Esimerkki: Maantien mitoitusnopeus on 80 km/h ja yksityistiellä on kärkikolmio; yksityistieltä on 20 m päästä nähtävä maantien molempiin suuntiin 200 m päähän 7 7. Kilpailuttaminen. Pitääkö kunnossapitotyöt kilpailuttaa? Vastaus: Ei ja Kyllä Pakko ei ole kilpailuttaa tienpidon töitään. Asiasta päättää tiekunta itse Kilpailuttaminen on suositeltavaa aina, kun se on mahdollista MUTTA jos on saatu yli 50 % julkista avustusta, on noudatettava hankintalakia. Sen mukaan Hankinnat ja urakat on aina on kilpailutettava (vähintään 5 tarjouspyyntöä, tai ainakin 3) Suurissa hankkeissa (tavara- ja palveluhankinnat yli ja rakennusurakat yli (alv 0 %) tarjouspyyntö julkaistaan sähköisessä HILMA ilmoituskanavassa (TEM:n sivuilla 8 4

5 8. Aurausviitoitus. Pitääkö tiellä olla aurausviitat? Vastaus: Ei Aurausviitat ovat hyödyksi. Niillä merkitään Aurattava alue. Vältetään mm. yliauraaminen ojan päältä. Yliaurauksesta johtuvasta ulosajosta voi koitua tiekunnalle korvausvaade Auraamista haittaavat esteet (kivet) Tiekavennukset (lyhyet rummut, kaiteet) Jäätyvien rumpujen paikat sulatuksen varalta Kohtaamispaikat ja tarvittaessa liittymien paikat Aurausviittojen laittamisvastuu tiekunnalla. Sovitaan tiekunnan ja auraajan kesken. Puu- tai muoviviitat, pituus 1,5-2,0 m N. 10 cm luiskataitteen ulkopuolelle, kallistetaan ulospäin Välimatka m, mutkaisella osuudella m 9 9. Auraus. Onko tiekunnan vastuulla aurata tie? Vastaus: Kyllä Tienpitoon kuuluu myös kunnossapito ml. tien aukipitäminen talvella (YksTL 6 ) Auraus (lumen poisto) tehdään pysyvästi asuttuun taloon ja/tai ympärivuotisesti käytössä olevaan lomakiinteistöön saakka, muulloin tarvittaessa. Hyvä tapa on sopia, että lomakiinteistölle tulija ilmoittaa hyvissä ajoin tulonsa, jolloin lumen poisto tehdään vain todellisen tarpeen mukaan. Esimerkki: Asutuilla teillä voidaan sopia, että pakkaslunta max 10 cm, märkää lunta ja sohjoa max 5 cm tie aurattu yleensä klo 6-7 ja että ensimmäiset aurauskerrat varovasti lumipolannetta ei pidä päästää liian paksuksi aurausvalleja madalletaan tarvittaessa 10 5

6 10.Hiekoittamien. Pitääkö tiekunnan hiekoittaa tie? Vastaus: Ei Lainsäädännössä ei ole tiekunnalle velvoitetta liukkauden torjunnalle. Jos ja kun tie on tarkoitettu osakaskiinteistöille kulkemista varten, ei ole pahitteeksi, vaikka kulkeminen olisi turvallista ja miellyttävää. Eli suositeltavaa on hiekoittaa tarpeen mukaan. Kapeat tiet hiekoitetaan keskelle, pistehiekoitus mäkiin, mutkiin ja liittymiin Hiekkalaatikot (hiekkaan 5 % suolaa jäätymisen estämiseksi) Murske (tai sepeli) mm, seulottu hiekka mm jääkelillä, suolaa vain päällystetyillä teillä Kulutuskerros. Millainen on hyvä kulutuskerroksen materiaali? Kerrospaksuus 6-7 cm, ainakin 5 cm Murske tai seulottu sora Max raekoko asutuilla teillä 16 mm (murske) tai 20 mm (sora), metsäteillä tai vähäliikenteisillä mökkiteillä voi olla esim. kalliomurske 0-31 mm Murskeen rakeisuuden tulee täyttää kulutuskerrosmurskeen laatuvaatimukset. Hienoainesta oltava riittävästi; seulan 0,063 mm:n kohdalla noin 10 % Varottava kallioesiintymiä, jonka murske on teräväsärmäistä Sorastus vuosittain tai harvemmin tarpeen mukaan Syksyllä, rakennetuilla teillä myös kevätmuokkauksen yhteydessä 12 6

7 12. Tasaus. Miksi tietä lanataan/höylätään? Keväällä tienpinnan kuivumisen nopeuttaminen Keväällä muotoilun ja suolauksen jälkeen Epätasaisuuksien ja kuoppien tasoittaminen Syyssorastuksen jälkeen (Tasoituslanaus ennen tienpinnan jäätymistä) Pölynsidonta. Kannattaako tie suolata? Vähentää sideaineksen (hienoaines) poistumista kulutuskerroksesta Vähentää pölyhaittoja (terveys) Lisää ajomukavuutta Sekoitussuolaus tai pintasuolaus Yleisimmin kalsiumkloridia (CaCl 2 ), rakeinen tai liuos 14 7

8 14. Reunakaide. Millaisissa kohdissa tiellä pitää olla kaide? Tiekaide paikkaan, jossa 1) törmääminen tiealueen ulkopuolella olevaan esteeseen tai tieltä suistuminen tiealueen ulkopuolelle on vaarallisempaa kuin törmääminen kaiteeseen 2) tieltä putoamisen vaara on ilmeinen ja putoamisesta aiheutuva vahinko on suurempi kuin kaiteeseen törmääminen. 3) putoamiskorkeus >2m Normaalin (N2 luokkaisen) tiekaiteen korkeus on 0,7 m Suojattaessa kevyttä liikennettä korkeus olla > 1,1 m Kuivatus. Kuivatuksen suurimmat puutteet? Vesi jää tielle sivukaltevuus liian pieni reunapalteita Vesi jää sivuojaan liettynyt/tukossa liian syvä, jyrkkäluiskainen ojassa kivi tai kallio oja puuttuu kokonaan oja korvattu salaojalla, joka ei toimi Liittymärumpu ei toimi puuttuu tai on tukossa, liian ylhäällä tai rikki Tierumpu ei toimi puuttuu, tukossa, rikki tai liian lyhyt liian ylhäällä tai painunut liian syvään tai päät nousseet Laskuoja tukossa 16 8

9 16. Rumpu. Millainen on toimiva rumpu, mm. ettei se jäädy? Rummun pituus laskettava. Arvioimalla se usein jää lyhyeksi (tien leveys, luiskakaltevuus ja putken viistesuhde, rummun halkaisija ja asennussyvyys) Halkaisijaltaan tarpeeksi reilu (tierummut Ø 400 mm, liittymärummut Ø 300 mm, maantieliittymässä Ø 400 mm (poikkeuksellisesti Ø 300 mm) Rumpu. Millainen on toimiva rumpu, mm. ettei se jäädy? Jäätymisriski iso, jos virtaama pieni tai sen vaihtelu suuri talven aikana rummulla pieni peitesyvyys rummun aukko pieni rumpu taipunut rumpu liian lyhyt Jos jäätymisriskiä Rummun puhdistaminen Lyhyen rummun jatkaminen tai uusiminen Rummun yläpuolelle toinen putki tulvaputkeksi Rummun päät voi peittää esim. eristelevyillä, havuilla Padotaan oja rummun alapuolelta. Pato avataan, kun rumpuun jäätynyt jääkansi Merkitään rumpujen päät, jotta ne keväällä löydetään sulatusta varten 18 9

10 17. Sivuoja. Mihin ojamassat voi laittaa? o Kuuluu periaatteessa yhteisesti tiekunnalle ja maanomistajalle. o Käytännössä laitetaan maanomistajan osoittamaan paikkaan, jos hän haluaa ne. o Jos maanomistaja ei halua ottaa niitä, kuljetetaan massat pois. o Tiealueen ulkopuolelle ei saa laittaa ilman maanomistajan suostumusta Vesakontorjunta. Kuinka usein vesakko kannattaa leikata? Heinän niitto tavallisesti 1 krt/kesä, vesakon raivaus 3-5 v välein Erityisesti liittymissä ja kaarteissa raivataan näkemäalueet Sivuojat siivotaan Raivaus ja niitto parantavat myös kuivatusta ja luovat lumitilaa Paras ajankohta keskikesällä 20 10

11 19. Liittymä. Millainen on huono liittymän paikka? Ei näin! Tien tai liittyvän tien pituuskaltevuus on suuri Tiellä suuri sivukaltevuus Mäenharjanne Pienisäteinen kaarre Lähellä on toinen liittymä Näkemäeste Tien parannus. Paljonko tien peruskorjaus maksaa? Perusparantaminen xx 000 / km Kantavuuden parantaminen / km Ojien kunnostaminen 1,5-2,5 / jm Rumpujen kunnostaminen x 000 / kpl Puusillan uusiminen xxx 000 (noin /kansi-m2) Puusillan korvaaminen putkisillalla xxx 000 Yksityistietoimitus Suunnittelu, valvonta ym. yleistehtävät 5-10 % kokonaiskustannuksista 22 11

12 Hyvät yksityistiet yhdistävät! 23 12