Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 13/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta (Liikennekelpoisuuspaketti) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 27 päivänä elokuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta (Liikennekelpoisuuspaketti) (U 49/2012 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - liikenneneuvos, johtava asiantuntija Kari Saari, liikenne- ja viestintäministeriö - osastonjohtaja Björn Ziessler, Liikenteen turvallisuusvirasto - juridiikan ja erityisasioiden asiantuntija Teemu Lindfors, Suomen Motoristit ry - moottoripyörävalmistaja Aki Manninen. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Liikkuva poliisi A-katsastus Oy Autoliitto ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. U 49/2012 vp Versio 2.0

2 VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Komissio antoi 13 päivänä heinäkuuta 2012 säädösehdotukset niin sanotusta liikennekelpoisuuspaketista. Se sisältää komission ehdotukset: 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (KOM(2012) 380 final), jäljempänä määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (KOM(2012) 382 final), jäljempänä tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus, sekä 3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta (KOM(2012) 381 final), jäljempänä rekisteröintiasiakirjoja koskeva direktiiviehdotus. Ehdotus sisältää myös mainittuja säädösehdotuksia koskevan vaikutusten arvioinnin (SWD(2012) 206 final) ja sen tiivistelmän (SWD(2012) 207 final). Säädösehdotusten keskeisinä yleistavoitteina on edistää sen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan tieliikenteen kuolonuhrien kokonaismäärä puolitetaan Euroopan unionissa vuoteen 2020 mennessä ja osallistutaan kasvihuonepäästöjen ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseen tieliikenteessä. Toiminnallisia tavoitteita komissio esittää kaksi. Ne saavutettaisiin kolmen vuoden kuluttua säännösten voimaantulosta tietojenvaihtojärjestelmän perustaminen mukaan luettuna. Näiden toiminnallisten tavoitteiden pyrkimyksenä on vähentää teknistä vioista aiheutuvien kuolonuhrien määrä mahdollisimman lähelle 1 100:aa vuosittain ja pyrkiä poistamaan bruttomääräisesti eniten saastuttavat ajoneuvot käytössä olevasta autokannasta. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin, joilla vahvistetaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksia, tienvarsitarkastuksia sekä rekisteröintiasiakirjoja koskevat ajantasaiset säännökset liikenneturvallisuuden ja kuluttajien oikeusturvan parantamiseksi sekä liikenteen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Suomessa katsastusten nykyistä tasoa voidaan pitää korkeana, ja uudet vaatimukset nostaisivat muiden jäsenmaiden katsastuksia lähemmäs suomalaista tasoa. Yhteisten minimivaatimusten laatimisen ohella tulisi kuitenkin säilyttää kansallista liikkumavaraa, jotta liikennekelpoisuuden valvonnan tavoitteet voidaan toteuttaa kansalliset erityispiirteet huomioiden kustannustehokkaalla tavalla. Yhteiset vaatimukset ovat perustellumpia ajoneuvoille, joita käytetään rajat ylittävässä liikenteessä. Suomessa kansallisia erityispiirteitä ovat erityisesti laaja maantieteellinen koko, vuodenajoista riippuva liikenteen kausiluonteisuus ja laajasti toteutettu katsastusalan yksityistäminen. Lisäksi työvoiman saatavuuden kehittämisen ja katsastusten rakenteiden uudistamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettua katsastusvelvollisuuden laajentamisen tarkoituksenmukaisuutta tulee neuvostokäsittelyn kuluessa arvioida laajentamisesta aiheutuvien hyötyjen ja kustannusten perusteella. Jos hyöty-kustannusanalyysin perusteella katsastusvelvollisuuden laajentamista on pidettävä perusteltuna, on neuvotteluissa pyrittävä siihen, että katsastusjärjestelmässä voidaan ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet, kuten pitkät välimatkat ja ajoneuvojen käyttö kausiluonteisesti. Valtioneuvosto katsoo, että säädösehdotusten jatkotyöskentelyssä on tärkeätä saada lisäselvitystä määräaikaiskatsastuksia koskevan EU:n asetusehdotuksen 19 artiklassa tarkoitetuista seuraamuksista, koska asetuksessa ei voi olla rikosoikeudellisia velvoitteita koskevia määräyksiä (LiVL 8/2011 vp). 2

3 Lähtökohtaisesti valtioneuvosto tukee sellaisia katsastuksiin, teknisiin tienvarsitarkastuksiin, ja rekisteröintiasiakirjoihin liittyviä ehdotuksia, jotka parantavat liikenneturvallisuutta, vähentävät liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantavat kuluttajien oikeusturvaa siltä osin, kuin ehdotusten voidaan katsoa olevan hyötykustannustarkastelun mukaan perusteltuja. Valtioneuvosto kannattaa vähimmäisvaatimusten asettamista unionin tasolla asioista, jotka koskevat katsastajien koulutusvaatimusta, katsastuksen valvojien koulutusvaatimusta, tienvarsitarkastuksissa käytettävän henkilöstön koulutusvaatimusta, katsastuksessa käytettäviä tiloja ja laitteita, tienvarsitarkastuksessa käytettäviä laitteita, katsastuksen valvontamenettelyitä, katsastuksen arvosteluperusteita, tienvarsitarkastuksen arvosteluperusteita sekä tienvarsitarkastuksen vähimmäistarkastusmääriä. Harmonisoinnin avulla tulisi nostaa samalle tasolle erityisesti rajat ylittävässä liikenteessä toimivien kuljetusyritysten kaluston kunto ja kilpailuedellytykset. Harmonisointi lisäisi myös katsastusyritysten ja katsastajien mahdollisuuksia toimia eri jäsenmaissa poistaen kansallisia katsastusjärjestelmien eroavaisuuksia. Yhtenäiset vaatimukset katsastusten sisällölle ovat edellytys myös tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöönotettavalle katsastusten vastavuoroiselle tunnustamiselle, jolloin ajoneuvon omistaja voisi katsastuttaa ajoneuvonsa missä tahansa jäsenmaassa. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen sisältyviin matkamittarilukemien tallentamista, riskiperusteisen tienvarsitarkastuksen periaatteiden käyttöönottoa ja rekisteritiedon vaihdon parantamista koskeviin esityksiin. Valtioneuvosto pitää oikeana komission lähtökohtaa, että myös jatkossa ajoneuvojen katsastaminen korjaamoilla tulisi olla mahdollista, jotta alueellinen palvelutarjonta turvattaisiin korjaamo- ja katsastustoiminnassa. Liikenneturvallisuuden kannalta ajoneuvojen huoltaminen on katsastamista tärkeämpää, koska pelkkä katsastaminen ei korjaa ajoneuvon vikoja eikä estä ajoneuvon käyttöä viallisena liikenteessä. Valtioneuvoston mielestä säädöksissä tulisi ottaa paremmin huomioon rekisteröintipäivään sidotun katsastusajankohdan soveltuminen vain osan vuodesta liikennöitäville ajoneuvoille sekä eri ajoneuvoluokkien tekniset erityispiirteet tarkastuskohteissa. Teknisten tienvarsitarkastusten osalta tulee varmistaa, ettei unionin ulkopuolelle rekisteröityjen ajoneuvojen kohtelu tai menettelyt muodostu jatkossa helpommiksi verrattuna unionin alueelle rekisteröityihin ajoneuvoihin. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa maamme katsastusjärjestelmän korkeatasoisuutta ja pitää selvänä, että komission asetusehdotus nostaisi ennen kaikkea eräiden muiden maiden katsastusten laatua lähemmäs suomalaista tasoa. Komission ehdotus sisältää minimitason, joka kuitenkin mahdollistaa kansallisesti tiukempien säädösten asettamisen. Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan Suomessa sovelletaan jo nyt asetusehdotusta tiukempia raja-arvoja esimerkiksi OBD-testauksessa, iskunvaimentimien testauksessa sekä katsastusaikaväleissä. Tällaisten asetuksen minimitasoa tiukempien kansallisten vaatimusten laatiminen vaikeutuisi, jos uudistuksessa päädyttäisiin sitovaan asetukseen joustavamman direktiivin sijasta. Valiokunta korostaa, että maamme kansalliset erityispiirteet, kuten laaja maantieteellinen koko ja hyvin pitkät matkat katsastusasemille, vuodenajoista riippuva liikenteen osittainen kausiluontoisuus ja muut vastaavat erityispiirteet, korostavat nimenomaan tarvetta kansalliselle harkintavallalle katsastustoiminnan käytännön järjestämisessä, kuten katsastusajankohtien ja katsastusvälien määrittelyssä. Näistä syistä valiokunta kannattaa uudistusten toteuttamista direktiivin muodossa. 3

4 Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan ehdotuksen tarkoituksenmukaisuutta on jatkovalmistelussa arvioitava erityisesti kustannus-hyötyanalyysin pohjalta. Tätä varten on mm. laadittava kattava selvitys, jolla voidaan osoittaa onnettomuustilastojen ym. tilastojen ja selvitysten avulla ehdotettujen muutosten ja tiukennusten realistiset vaikutusmahdollisuudet liikenneturvallisuuteen Suomessa. Lisäksi tulee arvioida ehdotuksista aiheutuvat tekniset ja tietotaitoon liittyvät lisävaatimukset katsastajille ja katsastusasemille esimerkiksi moottoripyörien osalta sekä lisääntyvän katsastusvelvollisuuden ajoneuvojen omistajille aiheuttamat ylimääräiset kustannukset ja ajanhukka. Liikenne- ja viestintävaliokunta suhtautuu torjuvasti ehdotuksiin määräaikaiskatsastusvelvollisuuden laajentamisesta L-luokkaan eli moottoripyöriin ja mopoihin. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena myöskään O2-luokan ( kg jarrulliset) perävaunujen katsastusvälin lyhentämistä yli 6-vuotiailla perävaunuilla tai O1-luokan (enintään 750 kg kokonaispaino) ottamista asetuksen soveltamisalaan edes ilman katsastusvelvollisuutta. Valiokunnan arvion mukaan ehdotetut määräaikaiskatsastusten lisäykset eivät olisi hyöty-kustannusnäkökulmasta ja onnettomuustilastojen valossa perusteltuja erityisesti Suomen ilmastosta johtuvan lyhyen vuosittaisen käyttökauden vuoksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan moottoripyörän tekniset ominaisuudet ovat hyvin harvoin syynä tai edes osasyynä onnettomuuksiin. Silloin kun näin on ollut, kyse on lähes aina ollut renkaiden tai jarrujen puutteellisesta kunnosta eli huoltotoimenpiteiden laiminlyönneistä. Valiokunnalle toimitetussa asiantuntijaselvityksessä on korostettu, että moottoripyörien tekniset viat tai puutteet ovat moottoripyörän rakenteen johdosta selvästi autoja helpommin havaittavissa. Liikenneturvallisuuteen potentiaalisesti vaikuttavat tekniset ongelmat vaikuttavat välittömästi moottoripyörän hallittavuuteen siten, että käytännössä ne havaitaan heti ongelman synnyttyä. Tällöin ne yleensä myös korjataan heti. Renkaiden ja jarrujen huoltotarve ja määräaikaiskatsastuksen ajankohta osuvat vain satunnaisesti yksiin, jolloin tutkimusten mukaan merkittävimmät onnettomuusalttiuteen vaikuttavat tekniset puutteet ilmenevät katsastuskontrollissa vain satunnaisesti. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta arvioi, että moottoripyörien muutoskatsastusjärjestelmän ja -vaatimusten kehittäminen palvelisi turvallisuus- ja ympäristötavoitteita paremmin kuin nyt tavoiteltu määräaikaiskatsastus. Tällöin katsastuksen kustannukset ajoneuvojen fyysisestä ja teknisestä testaamisesta olisivat suunnattavissa oikeudenmukaisemmin niiden vastuulle, jotka harrastavat ajoneuvojen muuntelua. Perävaunuja koskevista asetusehdotuksen säännöksistä valiokunta toteaa, että vaunujen yksinkertainen rakenne huomioon ottaen katsastuksella saatava hyöty olisi suhteettoman pieni verrattuna siitä omistajalle aiheutuviin katsastuskustannuksiin ja ammattitaitoisen katsastajan ja peräkärryn omistajan ajanhukkaan. Valtioneuvoston kirjelmässä on pidetty oikeana komission lähtökohtaa, jonka mukaan ajoneuvojen katsastaminen korjaamoilla olisi myös jatkossa mahdollista, jotta alueellinen palvelutarjonta turvattaisiin korjaamo- ja katsastustoiminnassa. Valiokunta pitää tarpeellisena korostaa, että tällä tarkoitetaan jo voimassa olevaa EU-sääntelyn antamaa mahdollisuutta päättää kansallisesti siitä, että myös korjaamot voisivat harjoittaa katsastustoimintaa. Asetusehdotus ei velvoita tähän, vaan kyse olisi edelleenkin kansalliseen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Edellisellä vaalikaudella annettu tätä koskeva hallituksen esitys (HE 314/2010 vp) raukesi vaalikauden lopussa, ja katsastustointa koskeva uusi hallituksen esitys tullaan saadun tiedon mukaan antamaan eduskunnalle vielä kuluvan syksyn aikana, jolloin valiokunta ottaa kantaa asiaan. 4

5 Lausunto Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2012 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Arto Satonen /kok Osmo Kokko /ps Mikko Alatalo /kesk Thomas Blomqvist /r Ari Jalonen /ps Kalle Jokinen /kok Jukka Kopra /kok Merja Kuusisto /sd Suna Kymäläinen /sd Johanna Ojala-Niemelä /sd Raimo Piirainen /sd Janne Sankelo /kok Eila Tiainen /vas Ari Torniainen /kesk Reijo Tossavainen /ps Oras Tynkkynen /vihr Mirja Vehkaperä /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Kaj Laine. 5