Lausunto Ympäristöministeriön asetuksesta rakennuksen ääniympäristöstä

Transkriptio

1 Lausunto Ympäristöministeriön asetuksesta rakennuksen ääniympäristöstä Lausunnon antaja: Helimäki Akustikot Oy Asetusta kommentoidaan ja käsitellään kahdelta eri kannalta: Asetuksen muutokset nykykäytäntöön sekä niiden kustannusvaikutukset Asetuksen selkeys ja mahdolliset tulkintahankaluudet, niistä seuraavat riitatapaukset sekä tekstin yleinen ymmärrettävyys. Kommentit: 1 Soveltamisala Ei kommentoitavaa 2 Määritelmät Kohta 3) keskiäänitaso L A,eq eli nt:n voisi jättää pois, jotta olisi yhteneväinen asumisterveysasetukseen ja toisaalta enimmäisäänitason merkintätapaan. Kohta 4) enimmäisäänitaso L A,F,max Keskiäänitaso ja enimmäisäänitasot annetaan uusilla nt luvuilla (vai onko kyseessä kirjoitusvirhe?), tarkoittaako tämä, että mittaustulokset on normeerattava 0,5 sekunnin jälkikaiunta aikaan vai jotain muuta? o Jos normeerauksia tehdään, tuloksista tulee mielenkiintoisia (huonevaimennus normaalissa asuinhuoneessa noin 4 db, kun kylpyhuoneessa se voi olla +7 db). o paras olisi ettei, mittaustulos vastaisi ihmisen kokemusta ilman mitään muutoksia (vaikka haasteeksi tulee mittaukset kalustamattomissa huoneissa). 3 Rakennuksen ääniympäristön suunnittelu, toteutus ja todentaminen Viimeisessä kappaleessa ei määritellä miten todentaminen tehdään. (tarkoitetaanko mittauksia?) 4 Vaatimukset rakennuksen ääneneristävyydelle Asuntojen, majoitus ja potilashuoneiden välillä uusi pienin sallittu äänitasoeroluku on uudessa asetuksessa 55 db. Asuntojen osalta määritelmä on hyvä. Majoitus ja potilashuoneiden osalta tapahtuu merkittävä tasonnosto ja samalla kustannusten nouseminen. Alla nykytilanteen tasoja (SFS 5907 Rakennusten akustinen luokittelu ) Majoitushuoneiden ilmaääneneristystaso nykyisin: o korkeatasoiset hotellit 55 db (luokka B) o hotellit yleensä 52 db (luokka C) o motellit, leirikeskukset db o vanhusten palvelutalot db

2 o solumuotoisten opiskelija asuntojen solun sisäisten asuinhuoneiden välillä vaatimus 55 db on kova Potilashuoneet uusi 55 db o potilashuoneet nykyisin 48 db o yksityishuoneet 52 db Potilashuoneiden ja käytävän välillä vaatimus nykyisin R w 34 db (SFS C luokka). Mitä asetuksessa tarkoitetaan potilashuoneella? Koskeeko myös vastaanotto, tutkimus, toimenpide, terapia jne. huoneita? Onko jaottelua yhden tai useamman henkilön tai lasten potilashuoneiden välillä? Ääneneristyksen kannalta haasteeksi tulee tilojen väliset pako ovet. Yhden hengen potilashuoneiden välillä on usein kaksi wc kylpyhuonetilaa vastakkain tai vierekkäin, ja esteettömyyden takia ovissa ei haluta kynnyksiä. WC tilojen seinät halutaan kivirakenteisina. 55 db vaatimus johtaa todella raskaisiin rakenteisiin ja suuriin äänenvaimentimiin. Asuinrakennukset Pitäisi olla erikseen vaatimus D n,t 60 db asunnoista liiketiloihin, kerhohuoneisiin. Asuntojen, majoitus ja potilashuoneiden välillä uusi suurin sallittu askeläänitasoluku on 53 db. Asuinhuoneille vaatimus on hyvä. Majoitus ja potilashuoneissa ongelmia samoin kuin tiettyjen asuintilojen osalla ja hybridirakentamisessa: Entä asuntojen kylpyhuoneet ja WC:t? Aiemmin vaatimus ei koskenut niitä Talosaunat, talopesulat ja kerhohuoneet? Aiemmin vaatimus koski niitä. Liiketilat, kaupat ym. ympäröivät tilat? Askelääni 49 db? 53 db lähes mahdoton vaatimus potilashuoneissa, vanhusten palvelutaloissa, hotellihuoneiden eteisissä (kulutuskestävyys, puhdistettavuus ja esteettömyys, pehmeät lattiapäällysteet eivät käy) Päivittäistavarakaupoissa hybridirakennuksissa tavaroiden liikuttelu aiheuttaa iskumaisia ääniä (rullakot, pumppukärryt, lastauslaiturit, tavarahissit), joiden tasot liikkuvat pahimmillaan enimmäisäänitasoina db(a) asunnoissa (kaukanakin, esim. 6 krs:sta liiketiloista). Päivittäistavarakauppojen tavaraliikenne alkaa tavallisesti klo 4 5 aamulla. Näille tiloille tarvitaan askeläänitasovaatimus enintään 53 tai 49 db. Impulssi kapea ja pienitaajuinen melu Kannattaako äänitasoja (impulssi kapea ja pienitaajuinen) käsitellä 4 vai esittää vasta kohdassa 5? Sisäänvedettyjen parvekkeiden ja viherhuoneiden ääneneristys ja on suunniteltava ja toteuttava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaalla haittaa (asetuksen teksti). Sisäänvedetyt parvekkeet ja viherhuoneet tarkennus mitä haetaan o Ilmaääneneristys tiloista muualle? o Askelääneneristys tiloista muualle? o Miksi vain sisäänvedetyt? Kannattaisiko jättää sisäänvedetty pois? Tulkitaanko viherhuoneet sisätiloiksi, jolloin julkisivun ääneneristys tiloihin tulee toteutua vai parvekkeiksi, jolloin ulkoseinän ääneneristysvaatimus kohdistuu viherhuoneen ja sisätilojen välillle? 5 Vaatimukset rakennuksen melun ja tärinäntorjunnalle Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimus on johdettu aiemmin Valtioneuvoston päätöksestä melutason ohjearvoista VNP 993/1992. Kumotaanko tämä asetus tässä vaiheessa. VNP:n mukaan asuntojen päiväohjearvo on 35 db ja yö 30 db (A painotetut keskiäänitasot). Ulkovaipan

3 ääneneristysvaatimukset annetaan usein asemakaavassa. Koska liikennemäärät ovat suuremmat päivällä kuin yöllä, käytännössä määrääväksi tasoksi lähes aina tulee päiväajan 35 db(a) keskiäänitasovaatimus. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että äänitaso asunnoissa, majoitus, majoitus, tai potilashuoneisessa ei ylitä keskiäänitasoa 30 db (lainaus asetuksesta, tarkoittanee A painotettuna?). Tämä teksti tarkoittaa vaatimustason nousua, koska määräävä on päivän keskiäänitaso (vanha vaatimus 35 db, uusi 30 db). Kun ulkovaipan ääneneristysvaatimus kasvaa 5 db, seuraa merkittäviä kustannusvaikutuksia ja rajoituksia rakenteille. Ulkovaipan äänitasoerovaatimus nousevat hankalissa paikoissa 45 db:iin, jolloin riittävän hyviä ikkunoita ei löydy markkinoilta (ikkunoiden vaatimukset pahimmillaan R w +C tr > 50 db) ja seinärakenteissa ei pärjätä kuin paksuilla betonirakenteilla. Nykyinen ulkovaippojen ääneneristysmitoitus on tehty vain keskiäänitasojen perusteella. Joissain tilanteissa olisi perusteltua tehdä mitoitus myös enimmäisäänitasojen perusteella (esim. junaradat). Tämä puolestaan vaikuttaa melumallinnuksiin, jotka pitäisi tehdä sekä keskiäänitasoista että enimmäisäänitasoista. Enimmäistasolle olisi hyvä olla raja arvo asetuksessa (45 db(a)?) 25 db keskiäänitasoon verrattaessa ei tehtäne impulssimaisuus tai kapeakaistaiskorjausta? o Pitää kertoa miten tämä on tehtävä, jos tehdään o Mikä on määritelmä impulssimaisuudelle ja kapeakaistaisuudelle? (Määritelmä puuttuu asetuksesta, onko tarkoitus tulla erilliseen sovellusohjeeseen tms.?) Olisi hyvä olla asuntojen ulkovaipan ääneneristävyydelle 30 db minimivaatimus kaikkialla (joissain rakennusvalvonnoissa oletetaan, että tämä aina täytyy, mutta näin ei ole) Taulukko Taulukosta kaikista äänitasoista nt pois. (Oletamme, että kyseessä on kirjoitusvirhe.) Impulssimaisen tai kapeakaistaisen äänen enimmäisäänitaso ei voi olla pienempi kuin keskisäänitaso ulkotiloissa! 35 db pitäisi kai olla 45 db (taulukko oikea alakulma)? Mitä tarkoittaa asunnon kostea tila? Tiukentuuko kylpyhuoneiden ja WC tilojen vaatimus? Jos tiukentuu, tällä on kustannusvaikutuksia. Ovatko varavoimakoneet ja savunpoisto taloteknisiä laitteita (koekäytöt)? Sovelletaanko koekäytöissä keskiäänitaso vai enimmäisäänitasovaatimusta ulkona? L A,Fmax 50 db tason mittaaminen on käytännön syistä hyvin hankalaa, jos muihin melulähteisiin ei voi mitatessa vaikuttaa (linnut, ohikulkijat yms.). Voiko 50 db vaatimuksen poistaa kokonaan? Tuleeko RAKMK D2 2012:ta vastaavat lukuarvot toimistojen ym. ääniolosuhteille johonkin liitteeseen tai myöhemmin julkaistavaan ohjeeseen? Nostetaanko kaikkien hotellien ja potilashuoneiden vaade 28 db:iin? Rajuja muutoksia, kustannusvaikutuksia, varsinkin jäähdytyksen kanssa. Mittaukset: tehdäänkö RakMK C1:n mukaisesti eli keskellä huonetta / tyhjän huoneen korjaus? Kaikki vaatimukset mittausten tekotavasta ja mahdollisista korjauksista puuttuvat. Korjataanko impulssimaista tai kapeakaistaista tulosta korjaustekijällä? Entä jos on molempia? Mitataanko äänitasomittauksen yhteydessä tilan jälkikaiunta aikaa ja tehdäänkö tämän perusteella jonkinlaista tuloksen normeerausta? 6 Vaatimukset rakennuksen ääniolosuhteille Tällä osalla on merkittävä muutos, kun tiloille annetaan sekä jälkikaiunta aikaa että puheensiirtoindeksiä STI koskevia vaatimuksia (ennen on ollut vain jälkikaiunta aikavaatimuksia). STI arvojen mittaaminen on

4 haastavaa. STI arvot muuttuvat tavallisesti erittäin paljon etäisyyden muuttuessa. Myös valitsemalla eri mittauslinjoja tulokset muuttuvat. STI arvot, miten mitataan (etäisyys, äänilähteen suuntaavuus, mittaustulosten keskiarvostus vai yksi mittapiste, tilat tyhjinä jne?). Koskeeko mitä tahansa äänilähdettä? Vai vain sähköistä äänentoistoa? Onko STI arvoille tehty suurta eri kokoisille ja muotoisille tiloille tehtyä kartoitusta, jolla on osoitettu että ko. arvot ovat täytettävissä? Ja millä ratkaisuilla? (Esim. sermejä ei nykyisissä monitilatoimistoissa usein haluta lainkaan työpisteiden väliin tai ne ovat hyvin matalia). Epäily on, että vaatimuksia ei voida täyttää kaikissa tapauksissa, ja asetustasoisena muuta vaihtoehtoa ei ole. Ehdotamme että STI arvot annetaan alempitasoisina (siis ohjearvoina myöhemmin). STI vaatimusten antaminen asetustasoisena kaikkiin avotoimistotiloihin ei ylipäänsä ole mielekästä. Puheyksityisyyden tarpeeseen vaikuttavat oleellisesti myös työtehtävän luonne, työskentely ja käyttäytymistavat ja tilan yleinen layout (onko esim. vetäytymistiloja, jolloin avotilassa yksityisyyden tarve ei ole niin suuri). Asetustasoisena STI vaatimus ajaisi samat (luultavasti tarpeettoman raskaat) ratkaisut kaikkiin toimistotiloihin huomioimatta lainkaan em. tekijöitä. Ohjearvona STI toimisi paremmin, jolloin vaatimuksen tarvetta voitaisiin tapauskohtaisesti harkita. Miten todennetaan STI vaatimuksen täyttyminen suunnitteluvaiheessa, jos kalustusta ei ole päätetty? tai käyttöönoton yhteydessä mittaamalla ennen kuin tila on kalustettu? Tilojen lopulliset arvot saadaan vasta kuin tilat on kalustettu. Tilat on kuitenkin luovutettava ja mitattava rakennusliikkeen toimesta, ennen kuin käyttäjä on ne kalustanut. Kuka vastaa, että ovat kunnossa, kumpikaan osapuoli ei ole yksin vastuussa ja asiasta muodostuu helposti erittäin kiistan alainen. Käytännössä vaimennusta ei voida rakennusvaiheessa asentaa kuin kattoon ja sinne halutaan esim. toimistoissa levymäiset suuret (2 4 m2) umpinaiset (tai perforoidut) kattojäähdytyspaneelit, joilla saadaan vedottomasti jäähdytetty tilat. Ja paneelien välillä on vähimmillään vain 15 cm raot (jolloin katon absorptiokerroin jää hyvin pieneksi). Millä taajuusalueella jälkikaiunta ajat pitää täyttää? (pitää näkyä asetuksessa) Opetus ja kokoustilat, annetulla STI arvolla pyritään mahdollisimman hyvään puheen selvyyteen, toisaalta avoimessa oppimisympäristössä samassa tilassa voi olla monta oppimisryhmää, joiden välillä taas tulee pyrkiä mahdollisimman huonoon puheymmärrettävyyteen. Nykyisellä asetuksella myös eri oppimisryhmien välillä tulisi olla STI > 0,75 (joka ei voi olla tavoite) Suurissa liikuntatiloissa (urheilu, jää, uimahallit ja vastaavat) ei ole mahdollista päästä 1,2 s jälkikaiunta aikaan (tavoitetasot 1,5 2 s, joskus jopa 2,5 s jos oikein suuri tila). o Pitääkö STI arvot täyttää luonnollisella puhella vai PA järjestelmällä vai molemmilla? Potilas, hoito ja harrastustiloissa ei tulisi antaa lainkaan määräystä jälkikaiunta ajan alarajalle (nyt esitetty 0,6 s). Alle 0,6 s arvo ei näissä tiloissa pääsääntöisesti ole huono asia eikä ole mitään järkeä esim. vaatia korjausta tälle tasolle, jos arvo on pienempi. Alarajat tulisi jättää kokonaan pois (pelkät ylärajat), alarajalle korkeintaan suositus. Porrashuoneissa jälkikaiunta ajalle tulisi antaa pelkkä yläraja. Toimistotila: STI vaatimus koskenee vain avotoimistoa, tekstistä voisi olettaa, että koskee myös 1 2 h huoneita? 7 22 aikainen ulkokeskiäänitaso 55 db muutetaan 55 db vaatimukseksi PÄIVÄLLÄ ja YÖLLÄ (nykyisestä vaatimuksen asettelusta seuraa, että esim. ulkodisko klo on ihan ok). TATE:n kuitenkin täytettävä 45 dba. Voidaanko STI korvata esim. STIPA:lla tai RASTI:lla? 7 Korjausrakentaminen, muutostyöt ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutos

5 1. kappale: Mikä on merkittävä korjaus tai muutostyö? Kylppärin / keittiön siirto makuuhuoneen päälle? 2. kappale: Mitä tarkoittaa ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa? Mitä konkreettisia vaatimuksia akustiikan osalta on siis käyttötarkoituksen muutoksissa täytettävä? Viimeinen kappale: Saattaa johtaa tilanteisiin, jossa julkisivuremontin yhteydessä kaikki julkisivun rakenteet joudutaan uusimaan vaatimuksen täyttämiseksi. Tavoitteena pitäisi olla, ettei tilannetta heikennetä ja liikennealueilla vaatimus täytettäisiin.