Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Morfologia-kurssin luentomateriaaleja"

Transkriptio

1 Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 2. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 17: Aspekti kieliopillisena kategoriana Aspektin valinnasta menneess a ajassa Konkreettis-faktinen/-prosessuaalinen merkitys sek a toisto Yleisesti toteavaan erityismerkitykseen liittyv a aspektinvalinta Aspektin valinnasta tulevassa ajassa Aspektin valinnasta kieltomuotojen yhteydess a Aspektin valinnasta my ont omuotoisten innitiivimuotojen yhteydess a Teonlaadun k asite

2 1 Luento 17: Aspekti kieliopillisena kategoriana 3 Kielenoppijan kannalta kiinnostavin ja t arkein kysymys aspektiin liittyen on, milloin kumpaakin aspektia k aytet a an ja mist a voisi l oyt a a edes jonkinlaisia ankkuripisteit a, joiden perusteella jommankumman aspektin valintaa olisi mahdollista perustella. Yksi mahdollinen tapa vastata t ah an tarpeeseen on pyrki a ryhmittelem a an aspektink aytt otilanteita mahdollisimman tarkasti. Sen sijaan, ett a pyritt aisiin antamaan yksi universaali vastaus k ayt a imperfektiivist a aspektia aina kun haluat kuvata toiminnan prosessuaalisena tms. voidaan yritt a a eritell a, mink alaisia aspektinvalintatilanteita liittyy esimerkiksi menneeseen/tulevaan aikamuotoon, kieltomuotoon tai innitiiveihin Aspektin valinnasta menneess a ajassa Kun ajatellaan aspektin valintaa menneess a ajassa, voidaan eritell a nelj a t arke a a oppositiota, nelj a merkitysparia, joiden v alill a valinta on usein suoritettava: 1. Konkreettisfaktinen merkitys ja konkreettis-prosessuaalinen merkitys 2. Konkreettisfaktinen merkitys ja rajoittamattoman toiston merkitys 3. Summatiivinen merkitys ja rajoittamattoman toiston merkitys 4. Konkreettisfaktinen merkitys ja yleisesti toteava merkitys 5. Perfektin merkitys ja yleisesti toteava merkitys Konkreettis-faktinen/-prosessuaalinen merkitys sek a toisto Laajin n aist a merkityspareista on luonnollisesti ensimm ainen, koska kyse on perusmerkityksist a ja siten aspektien v alisest a peruserosta. Pohditaan muutamaa yleist a huomiota t ast a oppositiosta. Ensinn akin, KPM- ja KFM-merkitysten v alinen ero saattaa n aky a hyvin konkreettisesti siin a, mihin ajalliseen hetkeen puhujan huomio varsinaisesti kohdistuu. Mieti vaikkapa seuraavien lauseiden merkityseroa: (1) Ñàìîëåò âîçâðàùàëñÿ íà àýðîäðîì. (2) Ñàìîëåò âîçâðàòèëñÿ íà àýðîäðîì. (3) Áèëåòû óæå ïðîäàâàëè. (4) Áèëåòû óæå ïðîäàëè Lauseiden 1 ja 2 sek a 3 ja 4 v alill a on selv a ero siin a, mihin hetkeen puhujan huomio kohdistuu. Lauseessa 1 huomio on hetkess a, jolloin lentokone on viel a ilmassa, mutta seuraavassa lauseessa huomio on laskeutumisen j alkeisess a ajassa. Vastaavasti lauseessa 3 huomio on myyntihetkess a, lauseessa 4 myynnin j alkeisess a hetkess a. KPM- ja KFMmerkitysten v alinen ero tulee erityisen hyvin ilmi, kun ne esiintyv at aikaa ilmaisevassa sivulauseessa. Esimerkiss a 5 kyse on selke asti yhdest a konkreettisesta prosessista, esimerkiss a 6 yhdest a rajatusta tapahtumasta: 1 Hyv a teos t ass a suhteessa ja l aht okohta t am an luennon pohdinnoille on (Rassudova 1984). 2

3 (5) Ñòóäåíòû âîëíîâàëèü, êîãäà âûñòóïàëè c äîêëàäîì (6) Êîãäà ñòóäåíòû âûñòóïèëè, îíè neðåñòàëè âîëíîâàòüñÿ Pidet a an huomio edelleen perfektiivisen aspektin konkreettis-faktisessa merkityksess a, mutta siirryt a an imperfektiivisen aspektin osalta tarkastelemaan rajoittamattoman toiston merkityst a. N aiss a tapauksissa kysymys siis kuuluu, onko puhe yhdest a yksitt aisest a ja rajatusta tapahtumasta vai toistuvasta toiminnasta. Rassudova (1984) esitt a a t ah an liittyen seuraavat esimerkit: (7) Ê âå åðó áîëüíîìó ñòàëî õóæå (8) Ê âå åðó áîëüíîìó ñòàíîâèëîñü õóæå (9) Ê äåñÿòè àñàì óòðà, íå âûäåðæàâ íåñëûõàííîé íàãðóçêè, ïîðòèëèñü âñå òåëåôîíû. (10) Ê äåñÿòè àñàì óòðà, íå âûäåðæàâ íåñëûõàííîé íàãðóçêè, èñïîðòèëèñü âñå òåëåôîíû. Perfektiivinen aspekti on vastaavissa tilanteissa syyt a valita, kun ei haluta luoda ajatusta toistuvuudesta: esimerkeiss a 8 ja 9 kerrotaan useista tapahtumista (aina iltaisin k avi niin, ett a sairaan vointi huononi / joka kerta kello kymmeneen menn ass a tapahtui niin, ett a puhelimet meniv at ep akuntoon). Vastaavasti esimerkit 7 ja 10 viittaavat yhteen konkreettiseen faktaan. Toistoon liittyen oma erityistapauksensa ovat tilanteet, joissa kerrotaan, miss a ajassa jokin toiminto suoritetaan. Huomaatko eroa seuraavissa lauseissa? (11) Îí èòàë çà äâà àñà 30 ñòðàíèö (12) Îí ïðî èòàë çà äâà àñà 30 ñòðàíèö Lause 11 on varmasti harvinaisempi, mutta mahdollinen, ja ilmaisee, ett a joskus nuoruudessaan, kouluaikoina tms. henkil on lukunopeus oli 30 sivua kahdessa tunnissa. J alleen kerran, lause 12 tuottaa tulkinnan yhdest a konkreettisesta prosessista. Kuten varmasti muistat, my os perfektiivinen aspekti voi kuitenkin ilmaista toistoa. T ast a seuraa, ett a rajoitetun toiston merkitys (imperfektiivinen aspekti) ja summatiivinen merkitys (perfektiivinen aspekti) kilpailevat jossain m a arin kesken a an. N aiss a tilanteissa auttaa, kun ajattelee, ett a perfektiivisen aspektin tapauksessa kyse on luultavasti per akk aisist a toistoista, kun taas imperfektiivinen aspekti ei m a arittele toistojen v alist a aikaa vaan ennemmin toteaa vain niiden olemassaolon. Esimerkiss a 13 verbi ñìîðãíóë (`r ap aytt a a silmi a') selke asti kuvaa toinen toistaan seuraavia r ap aytyksi a, esimerkiss a 14 puolestaan ìíîãî ðàç ðàññìàòðèâàëè vain toteaa, ett a toistoja todella on ollut useita eik a vain yksi. (13) Ñòàëî æàðêî ãëàçàì, ÿ íåñêîëüêî ðàç ñìîðãíóë, ïîòîì áåç ðàçäóìèé íàëèë ïîëîâèíó ôóæåðà è òóò æå âûïèë. (14) Ìû ìíîãî ðàç ðàññìàòðèâàëè íà çàñåäàíèè Ïðåçèäèóìà ÐÀÍ âîïðîñû, ñâÿçàííûå ñ ðàêåòíîé è àâèàöèîííîé òåõíèêîé, íî â ïåðâûé ðàç â ïîâåñòêó íàøåãî çàñåäàíèÿ ïîñòàâëåíà òåìà êîðàáåëüíîé ÿäåðíîé ýíåðãåòèêè 3

4 1.1.2 Yleisesti toteavaan erityismerkitykseen liittyv a aspektinvalinta Tarkastellaan viel a imperfektiivisen aspektin yleisesti toteavaa erityismerkityst a. Sen k aytt o on l ahell a toisaalta perfektiivisen aspektin konkreettis-faktista merkityst a, toisalta perfektin merkityst a. Erona ensimm aisess a oppositiossa on, ett a imperfektiivisen aspektin tapauksessa otetaan v ahemm an kantaa, ollaan toteavia, kun taas perfektiivisen aspektin tapauksessa on kertovampi, selostavampi ote. Katsotaan taas Rassudovan (1984: 55) esimerkkej a: (15) 1-ãî Ìàÿ â Äîìå Äðóæáû ñîáðàëèñü ïðåäñòàâèòåëè îáùåñòâåííîñòè (16) Ñîáèðàëèñü ïðåäñòàâèòåëè îáùåñòâåííîñòè 1-ãî Ìàÿ? Perfektiivinen aspekti selostaa t ass a tapahtumia ja tuo mukanaan kertovan, v arikk a amm an vaikutelman. Imperfektiivinen aspekti puolestaan keskitt a a huomion siihen, voidaanko todeta, ett a toiminta on tapahtunut vai ei. (17) Ìíå êàæåòñÿ, òî ÿ ãäå-òî óæå âèäåë Âàñ (18) ß Âàñ, êñòàòè, óâèäåë â åðà â ñòîëîâîé. Esimerkit 17 ja 18 kuvaavat omalta osaltaan imperfektiivisen aspektin v aritt omyytt a ja kantaaottamattomuutta ja toisaalta perfektiivisen aspektin konkreettisuutta ja tarkkuutta. Kuten mainittu, yleisesti toteava merkitys voi sekoittua my os perfektin merkitykseen. Perfektin merkityksess ah an kyse oli siit a, ett a korostetaan jonkin tuloksen ajankohtaisuutta puhehetkell a. Selkeimmin t am a oppositio tulee esille, kun puhutaan toiminnan mit at oitymisest a: (19) Ïîêà ìåíÿ íå áûëî, êòî-òî âêëþ èë êîìïüþòåð/âçÿë ôëîìàñòåð/îòêðûë îêíî (20) Ïîêà ìåíÿ íå áûëî, êòî-òî ÿâíî âêëþ àë êîìïüþòåð/áðàë ôëîìàñòåð/îòêðûâàë îêíî Seraava Rassudovan (1984: 65) esimerkkidialogi valaisee hyvin ajatusta tuloksen n akymisest a puhehetkell a vs. asian toteamista: (21) Äîáðûé äåíü. Ïîìíèòå? Ìû, êàæåòñÿ, âñòðå àëèñü... (22) Äà, âîò âñïîìíèë. Òû èçìåíèëñÿ! Esimerkiss a 21 on yleisesti toteava verbi âñòðå àòüñÿ, kun taas esimerkiss a 22 kyse on perfektin merkityksest a (`oletpa muuttunut'). 1.2 Aspektin valinnasta tulevassa ajassa Aspektin valintaan menneisyydess a liittyy usein eniten vaikeuksia, mink a takia sille my os omistettiin edell a melko paljon huomiota. Pohditaan kuitenkin my os er ait a huomioita futuurista. Kuten edellisill a luennoilla selitettiin, ven aj ast a voidaan merkityksen perusteella erottaa kaksi futuurimuotoa, imperfektiivinen ja perfektiivinen. Imperfektiiviselle aspektille ovat tyypillisi a seuraavat piirteet: 4

5 Prosessuaalisuus Toistoa Aikomusta Ep avarmuutta Kaksi ensimm aist a lueteltua merkityst a liittyv at tietysti imperfektiivisen aspektin yleisiin ominaisuuksiin, joista on jo paljon puhuttu. Ajattele varbi a çàíèìàòüñÿ seuraavassa lauseessa: (23) ß çàâòðà íå ñìîãó ïîåõàòü ñ âàìè íà ñòàäèîí, áóäó çàíèìàòüñÿ. On selv a a, ett a kyseess a on konkreettis-prosessuaalinen merkitys. Sen sijaan esimerkiss a 24 luetellaan rajattuja, ei-prosessuaalisia, yksitt aisi a tapahtumia: (24) ß ïîäíèìóñü, ïîìîþ ïîñóäó è ïîéäó ïîìîãàòü ìàìå. Voidaan siis sanoa, ettei aspektien v alinen perusero h avi a futuurissa minnek a an. Peruseron lis aksi on kuitenkin lis as avyj a, jotka on hyv a muistaa. Katsotaan ensin kahta j alkimm aist a edell a listattua imperfektiivisen aspektin ominaisuutta. Ajattele esimerkkej a 26 ja 27 (n am akin Rassudovalta). (25) Òû áóäåøü åñòü? (26) Åñëè Äèìà áóäåò óõîäèòü, ïîçâîíèòå ìíå (27) Åñëè Äèìà óéäåò, ïîçâîíèòå ìíå. Esimerkiss a 25 aikomuksen merkitys tulee esiin kysymyksess a: Meinaatko/onko sinulla aikomusta sy od a? t am a tuo esiin puhujan ep avarmuuden. Esimerkiss a 26 soittaa pit a a silloin, jos Dima ryhtyy tekem a an l aht o a, ilmaisee aikomuksen. Esimerkki 27 puolestaan ei kerro aikomuksesta, vaan soittaa pit a a silloin, jos Dima on jo l ahtenyt. Ylip a at a an voidaan sanoa, ett a siin a miss a imperfektiivinen aspekti ilmaisee ep avarmuutta ja aikomusta, ilmaisee perfekti varmuutta ja p a att av aisyytt a, kuten seuraavassa esimerkiss a: (28) Íå âîëíóéñÿ, òû ñïðàâèøüñÿ ñ ýòèì êóðñîì! Imperfektiivisen ja perfektiivisen aspektin v alinen ero varmuudessa voidaan melko hyvin tiiviist a a seuraavaan esimerkkiin: (29) Äåëàòü ÿ, ïîæàëóé, áóäó, à ñäåëàþ, íå çíàþ. Perfektiiviselle aspektille tyypillisen a futuurimerkityksen a voi my os pit a a esimerkin 31 viimeist a verbi a (ñåé àñ óáåðó): (30) ß åùå íå óáðàë áóìàãè, óæå óáèðàþ, ñåé àñ óáåðó Ajatus on, ett a perfektiivinen aspekti ilmaisee lupauksen suorittaa toiminta loppuun. Vertaa my os seuraava esimerkki: (31) òî òû òàê äîëãî îäåâàåøüñÿ? Ñåé àñ îäåíóñü 5

6 1.3 Aspektin valinnasta kieltomuotojen yhteydess a Aspektinvalinnan kannalta on paljon merkityst a sill a, onko kyseess a kielto- vai my ont olause. Katsotaan aluksi joitakin esimerkkej a liittyen aspektin k aytt o on kieltomuodossa ja menneess a ajassa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, ett a kieltomuodossa imperfektiivisen aspektin k aytt oala laajenee, ei kuitenkaan, ett a kieltomuoto automaattisesti merkitsisi imperfektiivist a aspektia. Imperfektiivisell a aspektilla on usein se merkitys, ettei toiminta ole viel a edes alkanut: (32) Óæå ñòåìíåëî, íî ñâå è åù¼ íå ãîðåëè. (33) Áûëåòû åùå íå ïðîäàâàëè (34) Â 40-ûå ãîäû êâàðêè íå èçó àëè. Toinen tyypillinen imperfektiivisen kieltomuodon merkitys on, ett a toiminnassa ei tapahdu muutoksia: (35) Äîæäü íå ïåðåñòàâàë. (36) Êîìïüþòåð íå âêëþ àëñÿ. (37) Ó åíûå äîëãî íå íàõîäèëè îòâåòà íà âîïðîñ î òîì, ïî åìó çíà åíèå ãðàâèòàöèîííîé ïîñòîÿííîé ñîñòàââëÿåò èìåííî 6,67408(31) 1011 ì3 ñ2 êã1 Esimerkiss a 35 sataminen on tila, jossa ei tapahdu muutoksia, esimerkiss a 36 puolestaan vastaava tila on tietokoneen k aynnistym att omyys (sammuksissa oleminen). Esimerkki 37 on merkitt av a siin a mieless a, ett a íàõîäèòü on verbi, joka yleens a ei ilmaise jatkuvaa tilaa tai kestoa, mutta joka kuitenkin kieltolauseessa n ain tekee. Edell a k asiteltiin aspektien eroa sellaisissa lauseissa kuin Òû èòàë êíèãó? ja Òû ïðî èòàë êíèãó? ja todettiin, ett a perfektiivinen aspekti ottaa kantaan siihen, oliko toiminta odotettua vai ei. Jonkin toiminnan odottamisen tai edellytt amisen merkitys n akyy my os kieltolauseissa, kuten seuraavissa esimerkeiss a: (38) Âàíÿ, ìû ïî òåáå ñêó àëè, òî æå ýòî òû íå ïðèøåë? (39) Êñòàòè, íà çàñåäàíèå ñåíàòñêîãî êîìèòåòà ïðåäñòàâèòåëè Ìèíïå àòè íå ïðèøëè, õîòÿ ïðèãëàøåíèå èì áûëî íàïðàâëåíî. (40) Ìû íå ïîñìîòðåëè ôèëüì, õîòÿ âñå åãî õâàëèëè Samoin perfektin erityismerkitys voi olla syy puoltaa perfektiivisen aspektin k aytt o a. Esimerkiss a 41 ïðèíåñòè-verbill a on selv a yhteys nykyhetkeen: (41) Ó òåáÿ åñòü ñî ñîáîé íîóòáóê? Íåò, ÿ åãî íå ïðèíåñ Etenkin verrattaessa konkreettis-faktista ja yleisesti toteavaa erityismerkityst a aspektin valinta kieltomuodon suhteen on usein h ailyv a a ja muotojen v alilt a on vaikea l oyt a a suuria merkityseroja. N ain on esimerkiksi seuraavissa lauseissa: (42) Ìåíÿ íèêòî íå âñòðåòèë/ âñòðå àë. 6

7 (43) Àâòîáóñ íå îñòàíàâëèâàëñÿ / îñòàíîâèëñÿ? (44) Îí íå ñîîáùèë / ñîîáùàë î ñâîåì ïðèåçäå. (45) Ñåãîäíÿ ÿ íå êóïèëà / ïîêóïàëà ôðóêòîâ. Siirryt a an nyt tarkastelemaan kieltomuotoa ja innitiivej a. Sen lis aksi, ett a kaiken kaikkiaan kieltomuoto kasvattaa imperfektiivisen aspektin k aytt oalaa, voidaan kieltomuoto + innitiivi -rakenteiden osalta todeta, ett a n aiss a tapauksissa imperfektiivinen aspekti on aivan erityisen todenn ak oinen, joskaan ei edelleenk a an mill a an tavalla ainoa vaihtoehto. Periaatteessa my os innitiivimuotojen kohdalla on mietitt av a edell a mainittuja imperfektiivisen ja perfektiivisen aspektin peruseroja. Esimerkiksi seuraavissa lauseissa perfektiivinen verbi ilmaisee yksitt aist a tulokertaa, imperfektiivinen toistuvia kertoja: (46) Îí íå ñîãëàñèëñÿ ïðèéòè â ïîíåäåëüíèê (47) Îí íå ñîãëàñèëñÿ ïðèõîäèòü â ïîíåäåëüíèê On kuitenkin olemassa tiettyj a kielteisi a innitiivirakenteita, joissa aspektin valinta on hyvin selke a a. Ensinn akin, jos kiellon kohteena on itse innitiivimuoto eik a sen p a asana, imperfektiivisen aspektin k aytt o on l ahes varmaa: (48) ß ñòàðàëñÿ íå óïîòðåáëÿòü ñëîâ, êîòîðûå íå áûëè áû ïîíÿòíû âòîðîêëàññíèêó (49) Àãåíò îáÿçóåòñÿ íå çàêëþ àòü àíàëîãè íûå ñîãëàøåíèÿ ñ äðóãèìè ïëàò¼æíûìè ñèñòåìàìè (50) À íàñ ¼ò âñåãî çäàíèÿ ìû ïðåäïî èòàåì íå çàãàäûâàòü Toiseksi, kieltomuodon ja pakkoa tai tarvetta ilmaisevien íàäî, íóæíî, íåëüçÿ, äîëæåí rakenteiden yhdistelm a an liittyy s a ann onmukaisesti juuri imperfektiivisen aspektin verbi: (51) Íå íàäî çàáûâàòü, òî íåôòü íåâîñïðîèçâîäèìûé ðåñóðñ. (52) Áîëüøå íå íóæíî îòêëàäûâàòü ïîêóïêó íà ïîòîì! (53) Ìû òâåðäî óáåæäåíû, òî êëèåíò íå äîëæåí ïåðåïëà èâàòü çà ðàñêðó åííûé áðåíä Vertaa t ass a yhteydess a my os çà åì + innitiivi -rakenteet: (54) Çà åì ïèñàòü ìíîãî î òîì, üè âçãëÿäû òåáå óæäû? Huomaa kuitenkin, ett a íåëüçÿ-sanan yhteydess a perfektiivist a aspektia voi k aytt a a, kun ilmaistaan mahdottomuutta (vrt. potentiaalin erityismerkitys): (55) Íåëüçÿ ñêàçàòü, òî â ïüåñå Èáñåíà òîëüêî îäíà òåìà. (56) Íà ìóíèöèïàëüíîì óðîâíå íåëüçÿ ðåøèòü ìåæãîñóäàðñòâåííûå âîïðîñû. 7

8 1.4 Aspektin valinnasta my ont omuotoisten innitiivimuotojen yhteydess a Paitsi kielto- my os my ont omuotoiseen innitiiviin liittyy er ait a hyvin selkeit a s a ann onmukaisuuksia. Yksi tavallisimmista tapauksista liittyy niin kutsuttuihin vaihetta ilmaiseviin verbeihin. N ait a ovat esimerkiksi íà èíàòü, ñòàòü, êîí àòü, ïðîäîëæàòü. N aiden verbien yhteydess a kohdataan j alleen kerran se imperfektiivisen aspektin ominaisuus, ett a puhujan on mahdollista astua sis alle verbin ilmaisemaan toimintaan, pilkkoa se palasiksi (Nikunlassi 2002: 176). Perfektiivisen aspektin toiminta, joka on luonteeltaan rajattua ja totaalista, ei t at a salli, ja siksi vaihetta ilmaisevien verbien kanssa k aytet a an aina imperfektiivisen aspektin verbej a. Varsinaisten vaihetta ilmaisevian verbien lis aksi ryhm a an voi luetella monia muitakin verbej a, jotka viittaavat esimerkiksi vaiheittaiseen oppimiseen, omaksumiseen tms. Toisin sanoen sellaisia verbej a kuin ó èòüñÿ, ïðèâûêíóòü, áðîñèòü (merkityksess a `lopettaa') yms. (57) Ñèòóàöèÿ òàì ïðîäîëæàåò îñòàâàòüñÿ äîñòàòî íî ñëîæíîé... (58) Áàáóøêà ñåé àñ ëîæèòñÿ ñïàòü è òðåáóåò, òîáû ÿ êîí àëà ïèñàòü è òîæå ëåãëà Toisaalta tietyt verbit ovat luonteeltaan niin selke asti tulosta painottavia, ett a niiden yhteydess a k aytet a an k ayt ann oss a aina perfektiivist a aspektia. T allaisia ovat ainakin óñïåòü ja óäàòüñÿ: (59) Î åíü ðàññ èòûâàåì íà òî, òî Ïðåçèäåíòó X. Êàðçàþ óäàñòñÿ óêðåïèòü öåíòðàëüíîå ïðàâèòåëüñòâî (60) Òàê âû óæå óñïåëè ïðî èòàòü ýòè ñòðàíè êè? My os çàáûòü-verbin t aydennys on k ayt ann oss a aina perfektiivinen verbi: (61) Ìû çàáûëè êóïèòü çàêóñêè è ïîäàðêè, è êèíóëèñü èñïðàâëÿòü ñâîé ïðîìàõ Mainittakoon my os, ett a äàâàòü-verbi + innitiivi -rakenteissa k aytet a an imperfektiivist a aspektia: (62) Äàâàéòå ïðèäåðæèâàòüñÿ òåìû! Jos k aytet a an perfektiivist a aspektia, verbi esiintyy innitiivin sijasta persoonamuodossa: (63) Äàâàéòå ïðèäåðæèìñÿ òåìû! Edell a mainittujen jossain m a arin kiinteiden rakenteiden ulkopuolella innitiivill a ja imperfektiivisella aspektilla on taipumus useimmiten ilmaista jotakin toistuvaa tai jollakulla tapana olevaa: (64) ß ðåøèë äåëàòü ìåìóàðíûå çàïèñè îá àðòèñòàõ, ðåæèññ¼ðàõ, ïèñàòåëÿõ, ñ êîòîðûìè ìíå ïîâåçëî ðàáîòàòü è äðóæèòü. 8

9 (65) Ó èòåëüíèöà íàñòîÿòåëüíî ñîâåòîâàëà Íàcòå îáðàùàòü áîëüøå âíèìàíèÿ íà ïîäîïå íîãî. (66) Âåçäå ïðèíÿòî äàâàòü àåâûå 10% îò îáùåé ñóììû (67) È êîíå íî, íå çàáûâàéòå ïî àùå ìåíÿòü ïàðîëü. Toisin sanoen, jos innitiivill a ilmaistaan yksitt aist a tapahtumaa, perfektiivinen aspekti on hyvin todenn ak oinen: (68) Â âîñêðåñåíüå ìû ñîáèðàåìñÿ ñõîäèòü íà âûñòàâêó (69) Ìíå íàäî ïîãîâîðèòü ñ íèì (70) ß õî ó ïðî èòàòü ýòó êíèãó 1.5 Teonlaadun k asite Yksi aspektinvalintaan vaikuttava tekij a ovat niin kutsutut teonlaadut (ñïîñîáû äåéñòâèÿ) 2, joita t ass a yhteydess a sivutaan vain hyvin ohimennen. Teonlaatu on tiettyjen konkreettisten sanojen tai sanaryhmien ominaisuus vertaa t at a aspektiin yleens a, joka on poikkeuksetta kaikkien verbien ilmaisema kategoria. Jotta asia k avisi ymm arrett av aksi, katsotaan konkreettisia esimerkkej a. Pohdi verbej a çàñìåÿòüñÿ, çàïëàêàòü, çàðûäàòü, çàïåòü ja çàøóìåòü. N am a ovat kaikki perfektiivisen aspektin verbej a, mutta niit a yhdist a a jokin tarkempi ominaisuus kuin vain ne, jotka ovat tyypillisi a perfektiivisille verbeille. Kaikki n am a çà-etuliitteiset verbit nimitt ain ilmaisevat nimenomaan toiminnan alkamista: (71) Êîãäà çà âäîâöîì õëîïíóëà äâåðü, Èðèíà çàïëàêàëà. (72) Êàê áóäòî ÿ äîëæåí òóò ïðîñòî çàïåòü îò ðàäîñòè. T am a ei ole perfektiivisen aspektin ominaisuus sin ans a, eik a n aill a verbeill a ole aspektiparia. Niiden k aytt o ei perustu niink a an yleisiin syihin k aytt a a perfektiivist a aspektia (muuta kuin ep asuorasti), vaan siihen, ett a puhuja haluaa ilmaista nimenomaan toiminnan yleens a jonkin a anen tai muun aistein havaittavan arsykkeen l ahett amisen alkamista. Alkamista ilmaisevaa teonlaatua nimitet a an inkoatiiviseksi (íà èíàòåëüíûé ñïîñîá äåéñòâèÿ). Useimmiten teonlaadut, kuten edellisess a tapauksessa, muodostetaan aina tietyll a pre- ksill a, ja muodostamisen tuloksena on aina perfektiivisi a verbej a. Inkoatiivisen teonlaadun lis aksi mainittakoon t ass a yhteydess a seuraavat: 1. Perduratiivinen (ïðîäîëæèòåëüíûé) teonlaatu ilmaisee tekemist a jonkin tietyn konkreettisen ajan verran muodostetaan ïðî-preksill a verbej a: ïðîñèäåòü, ïðîìîë àòü, ïðîäåðæàòü, ïðîëåæàòü, ïðîñòîÿòü esimerkkilause: Êàê ìíå ïîòîì ñêàçàëè, ïðîñïàë ÿ 14 àñîâ 2 Isachenko (2003[1965]), jolla on ollut erityisen suuri vaikutus teonlaatujen tutkimukseen, k aytt a a niist a termi a ñîâåðøàåìîñòü. 9

10 2. Delimitatiivinen (îãðàíè èòåëüíûé) teonlaatu ilmaisee my os tekemist a jonkin rajoitetun ajan, mutta yleens a vain v ah an aikaa muodostetaan yleens a ïî-preksill a, usein intransitiiviverbeist a verbej a: ïîñèäåòü, ïîñòîÿòü, ïîêóðèòü, ïîãîâîðèòü usein suomennettaessa lis at a an esimerkiksi adverbi v ah an tms. (istuttiin v ah asen, v ah an aikaa tupakoitiin, puhutaan pikkasen) esimerkkilause: *Áîëüøèíñòâî ñïåêòàêëåé äëÿ äåòåé ïîâñåìåñòíî ñäåëàíû ïî æåëåçíûì ðåöåïòàì"ñòàðûì êàçà üèì ñïîñîáîì : ïîãîâîðèëè, ïîïåëè, ïîòàíöåâàëè.* 3. Momentaaninen (îäíîàêòíûé) teonlaatu ilmaisee jotakin yksitt aist a tapahtumaa (heilautusta, ysk ahdyst a, hyp ahdyst a) erotettuna mohdollisesta useiden tapahtumien sarjasta ei muodosteta preksill a vaan kyseess a íó-suksin sis alt avi a verbej a verbej a: ìàõíóòü, ïðûãíóòü, êàøëÿíóòü esimerkkilause: Îí êàøëÿíóë, åðòûõíóëñÿ (`kirosi'), îòêèíóë êðþ îê è ïðåäñòàë ïåðåä íèìè. 4. Saturatiivinen (ñàòóðàòèâíûé) teonlaatu ilmaisee jonkin asian tekemist a kyllikseen tai jopa kyll astymiseen asti muodostetaan íà-preksill a sek a ñÿ-postksilla verbej a: íàåñòüñÿ, íàñìåÿòüñÿ, íàêóïàòüñÿ, íàõâàñòàòüñÿ esimerkkilause: Äîâîëüíî íàøóòèëèñü ìû, ïîðà è çà äåëî! Nikunlassi, Ahti Johdatus Ven aj an Kieleen Ja Sen Tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura. Rassudova, O.P Aspectual Usage in Modern Russian. Moskova: Russky Yazyk. Èñà åíêî, Àëåêñàíäð. 2003[1965]. Ãðàììàòè åñêèé Ñòðîé Ðóññêîãî ßçûêà Â Ñîïîñòàâëåíèè Ñ Ñëîâàöêèì. Ìîðôîëîãèÿ. àñòü 1, 2. Ìîñêâà: ßçûêè ñëàâÿíñêîé êóëüòóðû. https: // 10

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 1. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 16: Aspekti kieliopillisena kategoriana 2 2 1.1 Perusmerkitykset................................ 2 1.2 Joitakin

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 20. lokakuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 15: Aika ja aspekti kieliopillisina kategorioina 2 1.1 Aikamuodot ven aj ass a............................. 2 1.2

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 1: Mik a ihmeen morfologia? 2 1.1 Mit a ovat sanaluokat?............................. 2 1.1.1 Itsen aiset sanaluokat..........................

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 2: morfeemityypeist a ja sanaluokista 2 1.1 Morfeemien alalajeista tarkemmin....................... 2 1.1.1 Juurimorfeemit.............................

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=.fl: ä; E!, \ ins: qgg ;._ EE üg. t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >

Lisätiedot

ää!ääää ääälrirtiiti

ää!ääää ääälrirtiiti v giiäiääiääi EiääliI ä äilliiääi;fiiääiiäiilii lääiieffi iääi!:;ääti ää!ääää ääälrirtiiti v A oo 5: t.l \J o "-! a ) i < \ J O 11 F z tiie;t; E!.ääEäE ii ze }E ieee:::eee etiä!ä! äerie;icfe giä:lä :iffiti

Lisätiedot

to ki zrenija obu enija studentov-inostrancev vidam glagola russkogo jazyka (Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen

to ki zrenija obu enija studentov-inostrancev vidam glagola russkogo jazyka (Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen - Obobš enno-fakti eskoe i edini nofakti eskoe zna enie nesoveršennogo vida s to ki zrenija obu enija studentov-inostrancev vidam glagola russkogo jazyka (Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja

Lisätiedot

INFRARED RADIATORS FI EN RU. Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje. Instructions for installation and use of Infrared Radiator

INFRARED RADIATORS FI EN RU. Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje. Instructions for installation and use of Infrared Radiator INFRARED RADIATORS FI EN RU Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje Instructions for installation and use of Infrared Radiator Èíñòðóêöèè ïî ìîíòàæó è ýêñïëóàòàöèè èíôðàêðàñíûx èçëó àòåëåé 04112005 IR-C36

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 15. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 19: Tapaluokka kieliopillisena kategoriana 2 2 1.1 Imperatiivi funktionaalisen morfologian kannalta..............

Lisätiedot

Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a

Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a Heikki M antysaari 25. helmikuuta 2007 V ah an teoriaa Diofantoksen yht al o: tuntemattomia enemm an kuin yht al oit a. Lukiossa esim. 4x + 8y =

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?

ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r.f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi? j X \: c : 1:8" : Z : : ) ) c 1 T [ b[ ]4 ) < c 1 ü ]T G \\ e p > : [ : e L [? p 2 9 Z S: c? [:? " : e :: [ : >9 Y :[ p e ß < 1 9 1 \ c 4 > ) 1 :91$ :e h b 1 6 " ö:p:?e S9e R ü e $ :1 ee \ eö 4:e 1ö X

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

ILMANÄKYMÄ LANNESTÄ TIIKERINSILMÄ

ILMANÄKYMÄ LANNESTÄ TIIKERINSILMÄ MAM A ERM 6. 9 aivannonlahti 6.6 AUEE HEE AUA/ UMARAA (/2) 6 AU 6.6 HERA HEA AU AUA +99. HU 2A EEU E 3A A EEU 93. 3. 94.7 (/2) 2 RE UÖR +99. HEA +. AU.4 (/2) 26 E- JA +99.2 HEA /3k UAEA AAUEA AUA 66 A

Lisätiedot

Syyskuu Jo vuodesta Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry.

Syyskuu Jo vuodesta Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry. LAVIAN TIEDOTUSLEHTI Syyskuu 2017 Jo vuodesta 2014 Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry. +/?8/ "//6AB;/< 9=;37A/ /BA=C/

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

;ä;iäi;äää äeeie ägä

;ä;iäi;äää äeeie ägä iäääiiääiiiä T iiääääiääeääiääiiä äii zeiziäseägggäi*s E i ä : e; e' s ;i c E i; ä i ä; ää *aiä1zt > at) iääaeääääe äää I 1 t r o 9.ä.h ;ä;iäi;äää äeeie ägä v) q o a äi E E V E e = Eiä ; äääägäfee* El

Lisätiedot

ä 3 lr;+fä3fää äää+ r

ä 3 lr;+fä3fää äää+ r h. /] fr ff J { 1) -* {s ;; '*J 0 K F * 4 EP f' J d {.l E *e}' -{ ä'r) * fü PE }} ä g {fr ff EW g) f< Q-O -r -l ^= F{ $ $ ä- $FF flü +ä# äf $ E& =4 äh $ F. g ääü f se L ü,,8 g gr- ä äe HSs 9 5 ;n; g Fß;

Lisätiedot

äi ä I i ilääiiii: i!

äi ä I i ilääiiii: i! H q;) ri - tr H i : L v ^-1ö c/ tr V AN S n : d : F r i ;*v.1.i-,:xt rh Y l-s i \r 6 = tä Nl z - H A z : l l :, ä c iiiii;iäätäiliiiiä*i :n + E. < E t.! äa* -si ;9:-d ;,1, o

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Käänteismatriisi 1 / 14

Käänteismatriisi 1 / 14 1 / 14 Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S

J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S TALVIRENGASPAKON VESITTÄMINEN JOHTAA LIIKENNEKUOLEMIIN 6. 6. 2 0 1 8 J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S S I S Ä L LY S L U E T T E L

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾

edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾ ËØÙ ÓØÓ Ø Mitta-asteikot Nominaali- eli laatueroasteikko Ordinaali- eli järjestysasteikko Intervalli- eli välimatka-asteikko ( nolla mielivaltainen ) Suhdeasteikko ( nolla ei ole mielivaltainen ) Otos

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

À Ö Ö Ð Ù Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) = O(ÐÓ Ò) ÓÒ Ø Ð ÓÒ ØÖÙÓ ØÙÚ Ó ÐÐ Ò Ò ÙÒ Ø Ó Ó ÙÚ Ñ Ö ÓÒÓÒ ½ Ò (Ò) Ò ÒÖ ØÝ ÐÐ ÓÒ Ð ØØ Ú Ø Ð O( (Ò))º Ä Ù Å Ø Ø

À Ö Ö Ð Ù Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) = O(ÐÓ Ò) ÓÒ Ø Ð ÓÒ ØÖÙÓ ØÙÚ Ó ÐÐ Ò Ò ÙÒ Ø Ó Ó ÙÚ Ñ Ö ÓÒÓÒ ½ Ò (Ò) Ò ÒÖ ØÝ ÐÐ ÓÒ Ð ØØ Ú Ø Ð O( (Ò))º Ä Ù Å Ø Ø Ì ÔÙÑ ØØÓÑÙÙ Ì Ó Ø ÐÐÒ ÓÒ ÐÑ ÓØ ÓÚ Ø Ô Ö ØØ Ö Ø Ú ÑÙØØ Ó Ò Ö Ø Ù Ú Ø Ò Ò Ô Ð ÓÒ Ø Ø Ð ØØ Ö Ø Ù ÓÐ ÝØÒÒ ÐÚÓÐÐ Ò Òº Í ÑÑ Ø ÓÐ ØØ Ú Ø ØØ ÆÈ¹ØÝ ÐÐ Ø ÔÖÓ Ð Ñ Ø ÓÚ Ø Ø ÔÙÑ ØØÓÑ ÒØÖ Ø Ð µ ÑÙØØ ØØ ÓÐ ØÓ Ø ØØÙº

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 20. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 luento 7: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 2 1.1 Genetiivin perusmerkitykset.......................... 2 1.1.1

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Ennakkotehtävän ratkaisu

Ennakkotehtävän ratkaisu Ennakkotehtävän ratkaisu Ratkaisu [ ] [ ] 1 3 4 3 A = ja B =. 1 4 1 1 [ ] [ ] 4 3 12 12 1 0 a) BA = =. 1 + 1 3 + 4 0 1 [ ] [ ] [ ] 1 0 x1 x1 b) (BA)x = =. 0 1 x 2 x [ ] [ ] [ 2 ] [ ] 4 3 1 4 9 5 c) Bb

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit Lineaarinen yhtälöryhmä a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n = b 1 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n = b 2. a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n = b m, (1) voidaan esittää

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset

Lisätiedot

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

10 Matriisit ja yhtälöryhmät 10 Matriisit ja yhtälöryhmät Tässä luvussa esitellään uusi tapa kirjoittaa lineaarinen yhtälöryhmä matriisien avulla käyttäen hyväksi matriisikertolaskua sekä sarakevektoreita Pilkotaan sitä varten yhtälöryhmän

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

=*' igäiäigä$jii,äägääggägääfä. E'EEEEiäs*'ääääEäggägäiiläägäääägäää. i;giggggäggg äg;gfggäiggis. E Ei. ä jggä;fäfäää. e;egelgäf EEE : !

=*' igäiäigä$jii,äägääggägääfä. E'EEEEiäs*'ääääEäggägäiiläägäääägäää. i;giggggäggg äg;gfggäiggis. E Ei. ä jggä;fäfäää. e;egelgäf EEE : ! l d=. ö^ 3k 4rcna lc ' *O\ J * '\ tia.2 t :q(cblz c i;iä ä;fäis il 6! iää; iäiäää 9 S # öt == cf) \n.vdtd &= e;läf ;:c cj '5 'tr=lz ä jä;fäfäää c5 FrO! =*' ":rf : 6 Ä'^üi= iu l n. :S Xn.!.< V,; :;,^?'=.!.=Na'tY

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Kamerakynän pedagogiikka

Kamerakynän pedagogiikka Kamerakynän pedagogiikka Kamera pedagogisena työvälineenä: tutkiminen, havainnointi, arviointi ja vertaisoppiminen. Pauliina Venho 2018 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva ei kerro, se näyttää.

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ : Æ Ê ÙÒ Ø Óº Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø ËÈ ( (Ò)) ÆËÈ ( (Ò)) ÑÖ Ø ÐÐÒ ÙÖ Ú Ø ËÈ ( (Ò)) ÓÒ Ò Ò ÐØ Ò Ä ÓÙ Ó ÓØ ÚÓ Ò ØÙÒÒ Ø Ø

Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ : Æ Ê ÙÒ Ø Óº Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø ËÈ ( (Ò)) ÆËÈ ( (Ò)) ÑÖ Ø ÐÐÒ ÙÖ Ú Ø ËÈ ( (Ò)) ÓÒ Ò Ò ÐØ Ò Ä ÓÙ Ó ÓØ ÚÓ Ò ØÙÒÒ Ø Ø Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ Å Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó ÔÝ ØÝÝ ÐÐ Ý ØØ Ðк Å Ò Ø Ð Ú Ø ÚÙÙ ÓÒ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) ÓÒ Å Ò Ð Ñ Ò ÑÙ Ø Ô Ó Ò Ñ Ñ ÐÙ ÙÑÖ ÙÒ Ø Ö Ø ÐÐ Ò Ò Ò Ô ØÙ Ý ØØ غ ÂÓ Å Ò Ø Ð Ú Ø ÑÙ ÓÒ

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN

JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Asettamispäätös ÊÓñîïëëñððòðïòððòðïñîðïê Ö«µ ÝÌó± ± ïòíòîðïé Ö«µ ²»² JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Ê ±ª

Lisätiedot

ä fe{e! *ääreä:xää;ä;

ä fe{e! *ääreä:xää;ä; 0 G ts $:ä::; ;ä üü b:üp :; ä{;ä:ü:ä*t:ä;ää ;;: *;ss x ;ä;ä; # nä ;ääs ää ä:ä;:;ä :; :ä:,s r :[e; ärr :ä:ärär :t'äs :ääs* äär.eeä: R-:t,'ß 'äe äb S: säääärs;ää;;;äääää ss? ääsä : e#es# P s.s#'.9# üeph

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü ,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise

Lisätiedot

KAIDE KAIDE LUMON HYÖKKÄYSTIE PALOKUNNAN PPP LUMON AUKKO SP KUNTOILUTILA LUMON KATON RAJASSA AUKKO MONITOIMITILA LUMON PPP KATON RAJASSA AUKKO

KAIDE KAIDE LUMON HYÖKKÄYSTIE PALOKUNNAN PPP LUMON AUKKO SP KUNTOILUTILA LUMON KATON RAJASSA AUKKO MONITOIMITILA LUMON PPP KATON RAJASSA AUKKO 5 5 685 5 8 6 33 585 MUITI 95 OU RAUTO OY 585 77 4 3 4 98 85 345 5 6 4 4 6 4 6 6 6 4 IVL-/45 4 757 4 757 95 585 4 476 3 39 IVL-/45 IVL-/45 IVL-/45 IVL-/45 68 4 643 769 55 8 84 96 8 79 8 käyntiovi uunnittelutoimiston

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 5. lokakuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 10: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 4 2 1.1 Instrumentaalin merkityksi a.......................... 2 1.1.1

Lisätiedot

"h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o.

h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o. 1 Vaasan yopso, kev a 0 7 Taousmaemakan perusee, onus o o R1 R R3 R ma 1-1 ma 1-1 r 08-10 r -1 vkko 3 F9 F53 F5 F53 1.-0..01 R5 R o R7 pe R8 pe - r-1 08-10 10-1 F53 F10 F5 F9 1. Sevennä seuraava ausekkee.

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg', !P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei

Lisätiedot

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden 1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella

Lisätiedot

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman

Lisätiedot

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C. C C C)l A\ d Y) L P C v J J rl, ( 0 C.6 +) ( j 96.9 :r : C (Db]? d '; _ äj r, { . 3 k l: d d 6 60QOO:ddO 96.l ä.c p _ : 6 äp l P C..86 p r5 r!l (, ō J. J rl r O 6!6 (5 ) ä dl r l { ::: :: :: 6e g r : ;

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

As Oy Vantaan Hopeaniitty Martinpolku 2C, VANTAA PIDÄTETÄÄN OIKEUS VÄHÄISIIN RAKENNUSAIKAISIIN MUUTOKSIIN

As Oy Vantaan Hopeaniitty Martinpolku 2C, VANTAA PIDÄTETÄÄN OIKEUS VÄHÄISIIN RAKENNUSAIKAISIIN MUUTOKSIIN Mtinpolu 2C, 162 VANTAA 27.1.216 IDÄTÄÄN OIEU VÄHÄIN RAENNUAIAIN MUUTON N TO RA Y ton suu As Oy Vantaan Hopeaniitty Mtinpolu 2C, 162 VANTAA ra sis H istu IHARRO istu nu vilj 45 9 istu RA be 121 be.99 OY

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 27. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 luento 8: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 2. 2 1.1 Datiivin merkityksi a ja k aytt o a........................

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti

Lisätiedot

5. Numeerisesta derivoinnista

5. Numeerisesta derivoinnista Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita? Matematiikkaa kaikille, kesä 2017 Avoin yliopisto Luentojen 2,4 ja 6 tehtäviä Päivittyy kurssin aikana 1. Olkoon A = {0, 1, 2}, B = {1, 2, 3} ja C = {2, 3, 4}. Luettele joukkojen A B, A B, A B ja (A B)

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

ÈÖÓ Ð Ø Ø ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÈÖÓ Ð Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Å ÓÒ ÖÒÐ Ò Ò Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ø ÐØ ÙØ ÙØ Ò ÓÐ ÓÒ ØØÓ ¹ Ð º ÂÓ Ò Å Ò Ö Ò Ý

ÈÖÓ Ð Ø Ø ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÈÖÓ Ð Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Å ÓÒ ÖÒÐ Ò Ò Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ø ÐØ ÙØ ÙØ Ò ÓÐ ÓÒ ØØÓ ¹ Ð º ÂÓ Ò Å Ò Ö Ò Ý ÈÖÓ Ð Ø Ø Ð ÓÖ ØÑ Ø Î Ñ Ø ÐÐÒ ÔÖÓ Ð Ø Ð ÓÖ ØÑ º ÌÐÐ Ð ÓÖ ØÑ ÖÚ Ø Ò Ø Ø ØÒ ÓÐ Ó ØÙÐÓ Ò ÑÙ Ò Ö Ù ÙØ Òº ÖÓÒ Ô Ø ÖÑ Ò Ñ Ò ÓÒ ØØ ÒÝØ Ø Ö Ø ÐÐ ÖÓ Ú Ò Ð ÒØ ØÓ Ø Ø Ò ÙÙ ÐÐ ÖÚ Ù ÐÐ Ø ÖÚ ØØ º Ä ÓÒ Ö ØØ Ø ØÓ ÒÒ ÝÝ

Lisätiedot

Otosavaruus ja todennäköisyys Otosavaruus Ë on joukko, jonka alkiot ovat kokeen tulokset Tapahtuma on otosavaruuden osajoukko

Otosavaruus ja todennäköisyys Otosavaruus Ë on joukko, jonka alkiot ovat kokeen tulokset Tapahtuma on otosavaruuden osajoukko ÌÓÒÒĐĐÓ ÝÝ ÔÖÙ ØØ Naiiveja määritelmiä Suhteellinen frekvenssi kun ilmiö toistuu Jos tehdas on valmistanut 1000000 kpl erästä tuotetta, joista 5013 ovat viallisia, niin todennäköisyys, että tuote on viallinen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot