Nro 5/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/82/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Liike- ja yhteisötunnus:

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 5/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/82/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Soini HAKIJA Alatalo Veli-Matti ja Elise Kylätie Hautakylä Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 25 hiehoa, ja 8 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Nykyistä maidon- ja lihantuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 79 lypsylehmälle, 54 hieholle ja 30 nuorkarjaan luettavalle eläimelle (alle 6 kk). Tilakeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö (tilavuus m 3 ). Tila sijaitsee Soinin kunnan Kukon kylän kiinteistöllä Keskitalo RN:o 5:68. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnalle ei ole myönnetty aiempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia. Alueella on voimassa Soinin kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen). Suunniteltu rakentaminen sijoittuu M-1 alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue), jolle ei tule sijoittaa muuta kuin maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimukset (6 kpl) yhteensä 48,72 ha:n peltopinta-alasta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Soinin Hautakylässä Kylätien varrella haja-asutusalueella. Hautakylän ala-asteelle on etäisyyttä noin 1 km (lännen suuntaan). Alle 250 metrin etäisyydellä suunnitellusta pihattonavetasta on hakijan asuinkiinteistön lisäksi kolme muuta asuinrakennusta. Lähin kiinteistö sijaitsee lännen suunnassa noin 160 metrin päässä uudesta pihattonavetasta. Idän suunnassa lähin kiinteistö on metsäalueen takana noin 190 metrin päässä. Kaakon suunnassa myös metsäalueen takana on kaksi asuinkiinteistöä, joista toinen 250 metrin ja toinen 300 metrin etäisyydellä. Rakennettavan eläinsuojan lähimmän naapurin suuntaan (länsipuolella) on tarkoitus säilyttää noin 5 metrin levyinen metsäkaistale näkösuojana. Muutoin suunniteltu uuden eläinsuojanrakennuspaikka rajautuu pohjoisen ja lännen suunnalla peltoon ja etelän suunnassa hakijan pihapiiriin. Idän suunnan naapureihin ei ole suoraa näköyhteyttä. Olemassa olevat lietesäiliöt ovat nykyisen navetan itäpuolella ja niiden lähimmät naapurit ovat idän suunnalla noin 160 metrin päässä ja toinen noin 210 metrin päässä. Kummankin em. naapurin ja lietesäiliöön väliin jää metsävyöhyke. Lännen suunnalla lietesäiliöistä on matkaa lähimpiin naapureihin noin 200 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I luokka) on pistemäinen pohjavesialue Hautakylän porakaivo (tunnus ), joka sijaitsee noin 700 metriä suunnitellulta rakennuspaikalta etelään päin. Idän suunnassa olevaan lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen Hautakylä (tunnus ) on etäisyyttä noin 600 metriä. Vuorinen A:n pohjavesialue (tunnus A) on kaakon suunnassa noin 2 km:n päässä. Lännen suunnassa olevaan Korpisenjärven pohjavesialueeseen (tunnus ) on etäisyyttä noin 2 km. Kaikki edellä mainitut kolme pohjavesialuetta ovat luokitukseltaan vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokka II). Tilan lähiympäristössä ei ole Natura2000 verkostoon kuuluvia alueita; lähin Natura2000 alue on noin 5 km päässä idän suunnassa oleva Matosuonniemi (FI ). Tila sijaitsee Korpisenpuron valuma-alueella (35.438). Korpisenjärven luusuasta lähtevään Korpisenpuroon on etäisyyttä noin 4 km. Tilan käyttövesi tulee Lehtimäen kunnan vesijohtoverkosta.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilan olemassa olevassa lämpöeristetyssä eläinsuojassa on yhteensä 25 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 8 nuorkarjaan (alle 6 kk) luettavaa eläintä. Hiehoja on laidunnettu. Tilalla on kaksi avointa betonista rakennettua lietesäiliöitä, joissa ovat tilavuudeltaan yhteensä m 3 (605 ja 420 m 3 ). Pihattonavetan valmistumisen jälkeen nykyinen navetta jää pois tuotantokäytöstä, mutta olemassa olevat lietesäiliöt jäävät käyttöön. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Tilan maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjanavetta (pihattonavetta) nykyisestä navetasta noin 90 metriä pohjoisen suuntaan. Kulku uudelle navetalle tapahtuu kiinteistön itäreunaan rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin. Lypsy tapahtuu robottilypsynä. Ruokinta toteutetaan aperuokinnalla. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 79 lypsylehmää, 54 hiehoa, ja nuorkarjaa (alle 6 kk) 30 vasikkaa. Lisäksi on erikseen kuivikepohjalla oleva poikimakarsina ja tilat juottovasikoille. Lietelannan varastointia varten rakennetaan uusi lietesäiliö ja kuivalannan varastointia varten avolantala. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg lihaa ja kg maitoa. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lannan käsittely perustuu pääosin lietelantamenetelmään. Laajennuksen jälkeen 79 lypsylehmän ja 38 yli 12 kk:n ikäisen hiehon, 16 iältään 6-12 kk:n hiehon ja 30 vasikan (alle 6 kk) lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Kuivikepohjalla on 16 juottovasikkaa (makuualustalla) ja 8 vasikkaa yksilökarsinoissa. Lietteen varastointia varten tilalla on kaksi betonista lieteallasta, joiden yhteistilavuudeksi on ilmoitettu m 3. Näihin säiliöihin liete kuljetetaan lietekärryillä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö (tilavuus m 3 ), joka on katettu kevytkatteella (esim. kevytsora). Uusi säiliö täytetään pumppaamalla liete pumppukaivosta alakautta lietesäiliöön. Pihattonavetan lietekuilut toimivat padottamalla. Lietekuiluissa ei ole varastointitilavuutta (kiinteät käytävät ja lantaraapat). Tilalla on laajennuksen jälkeen käytettävissä lietelantatilavuutta yhteensä m 3. Osakuivikepohjilla virtsa imeytetään kuivikkeisiin (olki, turve, kutteri). Kuivikepohjat ja reunat tehdään betonista. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 24 m 2 ja kuivikepohjan reunat ovat korkeudeltaan 50 cm. Kuivikkeen paksuus on enintään 50 cm. Hakemusasiakirjojen mukaan kuivikepohjalla varastoitava lantamäärä on yhteensä noin 28 m 3. Kuivikepohjat tyhjennetään lantalaatalle 5-6 kertaa vuodessa. Kuivikelannan varastointia varten rakennetaan kuivikelantavarasto, jossa voidaan varastoida noin 200 m 3 kuivikelantaa. Lantalan

4 4 seinien korkeus on 2,5 metriä ja laatan pohjan pinta-ala 75 m 2. Lantavarasto on kattamaton ja se varustetaan myös erillisellä pumppauskaivolla valuma- ja suotovesien keräämiseksi. Kuivikelantavarastossa on kuormausta varten kuormauslaatta (pinta-ala noin 18 m 2 ). Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 200 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen WC- ja pesuvedet on tarkoitus johtaa käsiteltäväksi asennettavaan panospuhdistamoon, jossa käsitellään myös asuinrakennuksen jätevedet. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 89,47 ha, josta omaa on 40,73 ha ja vuokrapeltoa 48,74 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (50%), kesällä viikoilla (30 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Lietelanta levitetään omalla kalustolla. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin 3 km:n säteellä talouskeskuksesta. Lantaa levitetään 2-3 vrk/levitysjakso. Laidunnus Eläimiä ei laidunneta. Myöskään jaloittelutarhan rakentaminen ei sisälly lupahakemukseen. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa pyöröpaaleihin omalla kalustolla. Säilönnässä ei käytetä säilöntäaineita. Tarkoitus on, että jatkossakin rehu apevaunuun tehdään nykyisen navetan yhteydessä olevassa varastorakennuksessa ja pyöröpaalien purku tapahtuu samassa tilassa. Pilaantunut rehu säilytetään lantalaatalla ja käytetään lannoitteena pellolla. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä (á litraa). Öljysäiliöt on varustettu lukituksella, laponestolla sekä ylitäytönestimellä. Varastointipaikka on kattamaton. Muita öljytuotteita säilytetään korjaamorakennuksessa tai tynnyreissä katon alla enintään 200 litraa. Kasvinsuojeluaineita hankitaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä eikä niitä varastoida tilalla pidempiä aikoja. Myös lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti eikä niitä varastoida yhtä satokautta pitempään. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 kpl/v) toimitetaan destruktiolaitokselle (Honkajoki Oy). Pilaantunut rehu varastoidaan lantalaatalla. Muovit toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Jäteöljy, akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle.

5 Toiminnasta aiheutuva liikenne 5 Liikennöinti tulee lisääntymään tilalla jonkin verran laajennuksen johdosta Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tulee olemaan joka toinen kuukausi, eläinkuljetuksia joka toinen viikko. Eläinlääkäri- ja seminologikäyntejä on viikoittain. Lantaa levitetään 2-3 vrk/ levitysjakso. Rehua tehdään noin 3-4 päivää /sato. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen Uuteen eläinsuojarakennukseen tulee vapaa ilmanvaihto. Poistohormit sijaitsevat rakennuksen katon harjalla. Uuden pihattonavetan ilmastointi mitoitetaan siten, että siitä ei aiheudu pistekuormitusta ympäristöön. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisina. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lietteen levityksessä pyritään ottamaan huomioon ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan ohjeita ja lannoitussuosituksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lietesäiliö katetaan kevytkatteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja sinne asennetaan valvontakamerat. Tilalla on aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Tuotantorakennukset varustetaan alkusammutuskalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja sekä Lupahakemuksen johdosta pidetyn tarkastuksen jälkeen hakija täydensi hakemustaan ilmoittamalla , että haettava lypsylehmämäärä on enintään 79 kpl (alkuperäisessä hakemuksessa 75 kpl). Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lypsylehmien eläinmäärän muutos perustuu siihen, että eläinsuojassa on varauduttu siihen, että lypsylehmäpaikkoja on enintään 79 kpl.

6 Lupahakemuksesta tiedottaminen 6 Hakemuksesta on kuulutettu Soinin kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Järviseutu lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Soinin kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksessa ilmoitettiin, että lupaa haetaan enintään 75 lypsylehmälle, koska kuuluttamista koskevat hakemusasiakirjat oli jo ehditty postittaa ennen kuin hakija ilmoitti hakemuksen muutoksesta. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Soinin kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselta. Lausunnonantajille lähetettiin sähköpostitse tieto, että hakija on muuttanut lypsylehmien määräksi enintään 79. Soinin kunnanhallitus toteaa antamassaan lausunnossa, että se puoltaa rakennusluvan myöntämistä, koska toteutettava hanke sijoittuu kaavassa merkitylle M-1 alueelle ja kiinteistöllä on kotieläintuotantoa. Uusi navetta korvaa vanhan navetan. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Hautakylän osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa antamassaan lausunnossa mm., että suunniteltu rakentaminen sijoittuu alueelle, joka Hautakylän osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1 alue). Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei tule sijoittaa muuta kuin maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Osayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä, mutta ei ole oikeusvaikutteinen. Ympäristölautakunta katsoo, että kaava ei estä hankkeen toteuttamista ko. paikalle. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat muutoinkin olemassa. Kiinteistöllä on ollut pitkään eläinsuoja. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu YSL 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toiminta sijoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lisäksi lautakunta toteaa, että toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja otettava käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikäli sillä voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa päivätyssä lausunnossaan mm., että tilan eläinyksikkömääräksi tulee suunnitellun laajennuksen jälkeen noin 652 eläinyksikköä. 652 eläinyksikön eläinsuojan vähimmäisetäisyyssuositus häi-

7 7 riintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 230, normaaleissa olosuhteissa noin 250 ja vaativissa olosuhteissa noin 330 metriä. Lypsykarjatiloilla käytetään yleensä suotuisten ja normaalien olosuhteiden suositusetäisyyttä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 150 ja 215 metrin etäisyyksillä suunnitellusta rakennuspaikasta länsi-lounaassa ja idässä. Molempien asuinrakennusten ja tuotantorakennuksen välissä on hakijan omistuksessa olevaa metsää. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Hakijan omistuksessa olevaa metsää tulee säilyttää näkösuojan antavana suojametsänä molempien naapureiden asuinrakennusten suuntaan. Tilan lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella. ELY-keskus katsoo, että esitetty toiminnan sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset vaatimukset. Lisäksi ELY keskus toteaa, että tilalle on hakemuksen mukaan tulossa riittävästi lietteen varastointitilavuutta haetulle eläinmäärälle. Myös lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa on riittävästi. Tilan lannanlevityspelloista vuokrapelto, lohko , sijaitsee kokonaan Vuorinen A:n pohjavesialueella. Lohkon lounaiskulmassa noin 5 aarin pala sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. ELY-keskus katsoo, että peltolohkon pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Kasvinsuojeluainevalmiste-pakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa lupahakemuksen johdosta ja katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija ei ole antanut vastinetta.

8 8 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Veli-Matti ja Elise Alatalolle ympäristöluvan eläinsuojan (maidontuotanto) laajennukselle Soinin kunnan Kukon kylään tilalle Keskitalo RN:o 5:68 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty , täydennys ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että pihattonavetassa voidaan pitää enintään 79 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Uuden pihattonavetan käyttöönoton jälkeen olemassa olevaa navettaa ei saa käyttää eläinsuojana lukuun ottamatta mahdollista karanteenitilakäyttöä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei pääse ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, pesu- ja muiden jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Tilalle hakemuksen mukaisesti rakennettava uusi lietesäiliö (tilavuus m 3 ) tulee kattaa kelluvalla katteella. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen toiminnan laajentamista. Myös olemassa olevat lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella viimeistään silloin, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Eläinsuojassa kuivikepohjalla muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lantalassa siten, ettei sitä joudu ympäristöön. Lannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään noin 180 m 3. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantalan ajoluiskan tulee olla vähintään 500 mm:n korkuinen. Kuivalantala tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Tilan lantavarastojen, eläinsuojan pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Lannan lastausalueet tulee rakentaa tiivispohjaisiksi. Rakennettava kevytkatettava lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliö tulee olla käyttövalmis, kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Uusi rakennettava lietesäiliö sekä olemassa olevat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähin-

9 9 tään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti. Lietelannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- ja hajuhaitta. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä eläinsuojan sosiaalitilojen wc vedet talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti kuten esimerkiksi johtamalla ne panospuhdistamoon. Muodostuvat puhdistamolietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Eläinsuojan wc vesiä ei tule johtaa lietesäiliöön. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Pihattonavetan länsipuolella varastorakennuksen ja konehallin välissä oleva noin 5 m leveä eri-ikäisestä puustosta ja pensaista koostuva metsäkaistale tulee säilyttää näkösuojana länsilounaan suunnan asutukselle. Aluetta ei saa esimerkiksi avohakata, vaan metsää uudistettaessa on huolehdittava siitä, että riittävä näkösuoja säilyy jatkuvasti. Lisäksi uudesta pihattonavetasta idän suuntaan sijaitsevaa hakijan omistamaa metsää tulee hoitaa ja uudistaa niin, että puusto toimii sekä näkö- että suojametsänä hajuhaittojen lieventämiseksi naapurien asuinrakennusten suuntaan. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa/virtsaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 79 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon myös valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat peltopinta-alat. Vuorinen A:n pohjavesialueella sijaitsevalle lohkolle (tunnus ). ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti ja kerralla levitettävä lantamäärä ei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa

10 10 ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Vyöhykkeen leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla.

11 11 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihattonavetan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö on katettava kevytkatteella (esim. vähintään 10 cm:n vahvuinen kerros kevytsoraa tai vastaavaa). Säiliö tulee täyttää alakautta. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Myös olemassa olevat lietesäiliöt tulee kattaa kevytkatteella (esim. vähintään 10 cm:n vahvuinen kerros kevytsoraa tai vastaavaa). Tyhjennettäessä lietekärrystä lietettä olemassa oleviin lietesäiliöihin on purkauskohdan oltava lietepinnan alapuolella. Uusi rakennettava kuivalantala on katettava. Kuivalantalan kate voi olla joko vähintään 10 cm:n vahvuinen turvekerros, peite tai muu materiaali. Pihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojan sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö on pidettävä hyvässä kunnossa ja siistinä. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävästä pintamateriaalista. Lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta haju- eikä muutakaan haittaa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee torjua tarvittaessa. Paalimuovien poltto tilalla on kielletty. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

12 6. Eläinjätteet 12 Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä

13 13 - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä virtsan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen/kuivalannan/virtsan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä- Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden pihattonavetan ja uuden lietesäiliön sekä kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaik-

14 14 ka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle ei tule sijoittaa muuta kuin maaja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Lisäksi lupahakemuksessa tarkoitettu toiminta sijoittuu alueelle, jossa kotieläintalouden harjoittaminen on tyypillistä. Hakija on tarkastuskäynnin yhteydessä todennut, että suunnitellun rakennuspaikan kohdalla maaperä soveltuu parhaiten rakentamiseen, koska pohjoisempana maaperä muuttuu pehmeämmäksi. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Lupapäätösharkinnan aikana ei ilmennyt sellaisia vaihtoehtoisia toiminnan sijoituspaikkoja, joista ei aiheutuisi hakijalle kokonaan uutta hanketta. Tarkastuskäynnillä hakija totesi, että muut heidän omistuksessaan olevat mahdolliset sijoituspaikat sijaitsevat useampien kilometrien päässä.

15 15 Eläinsuojan sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliön ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 79 lypsylehmän, 54 hiehon ja 30 vasikan (alle 6 kk) (noin 653 ey) pihattonavetalta vähintään 230 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 250 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 330 metrin etäisyyttä. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 150 metrin päässä ja toinen noin 215 metrin päässä. Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen talouskeskuksen yhteyteen, joten kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositukset vähimmäisetäisyydeksi häiriintyvään kohteeseen eivät ole suoraan sovellettavissa. Keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Vaikka eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 2,9 -kertainen) kyseessä on laajennus, joka on rinnastettavissa uuteen toimintaan, on kuitenkin nähty ottaen huomioon mm. annetut lupamääräykset, että eläinsuojan toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lähimmät naapurit eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset sekä uuden rakennettavan että jo tilalla olevien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella, ruokinnan optimoinnista sekä lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä ja lähempänä asutusta 4 tunnin kuluessa. Luvassa on lisäksi määräyksiä hakijan omistajan metsän säilyttämisestä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Asutus on harvahkoa haja-asutustyyppistä kyläasutusta. Toiminnalle myönnetty enimmäiseläinmäärä vastaa hakijan täydennyksessään esittämää eläinmäärää. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lietteen, maitohuoneen

16 16 ja muiden pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maaja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suorien valumien estämiseksi. Nitraattiasetuksen mukaisesti laskettu 12 kk:n lannanvarastointitilavuus turvaa lantavarastojen riittävyyden myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta. Vaadittava lietesäiliötilavuus, m 3, sisältää lietelannan m 3, avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 356 m 3 sekä noin 200 m 3 maitohuoneen ja eläinsuojan jätevesiä. Muodostuvan lietteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Pihattonavetan kuivikepohjat on ilmoitettu tyhjennettävän 5-6 kertaa vuodessa ja kuivikepohjien lantamäärän tilavuudeksi noin 28 m 3. Kuivikepohjien varastointitilavuuden on katsottu vastaavan noin 2 kk:n laskennallista varastointitilavuutta. Lisäksi lantalan mitoituksessa on otettu huomioon sadevesien määrä (0,1 m 3 /m 2 ). Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäilö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMO-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1.5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannanvarastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Eläinsuojan wc - vesiä sekä karjatilojen maitohuoneiden jätevettä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan wc vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Metsän säilyttämistä koskeva määräys on annettu naapureille toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaitan lieventämiseksi. Lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräi-

17 17 seen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmää, 1 ha/3, kk:n ikäistä hiehoa, 1 ha/4, kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 ha/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltoala (89,47 ha) on mainitulla tarkkuudella riittävä lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levittäminen Vuorinen A pohjavesialueelle sijaitsevalla lohkolle on kielletty, koska siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 8 :n vastaista pohjavesien pilaantumisuhkaa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Erityisen tärkeää on, että kuljetuskalusto on asianmukaista ja hyväkuntoista, koska lantaa kuljetetaan yleisillä teillä. Hajuhaittojen estämiseksi tiet on pidettävä puhtaina. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä voi aiheutua vesistöihin ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Lupamääräys 3 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Hakemuksen mukaan tilalla tehdään säilörehua esikuivattuna vain pyöröpaaleihin. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. Lupamääräys 4 Määräys sekä uuden rakennettavan lietesäiliön että olemassa olevien lietesäiliöiden kattamisesta kevytkatteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen sekä kärpäshaittojen vähentämiseksi. Määräys on tarpeen, kun otetaan huomioon se, että uudesta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin noin 200 metriä ja jo olemassa olevista lietesäiliöistä noin 150 ja 200

18 18 metriä. Kelluvan katteen käytöllä saavutetaan tehokkaampi hajupäästöjen vähenemä verrattuna pelkästään lietteen pintaan muodostuvaan luontaiseen kuorettumaan. Lisäksi kelluvan katteen käyttö vähentää hajupäästöjä kuorettumisvaiheen alusta lähtien. Mahdollisten uusien lietteen pudostus- /pumppukaivojen kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös kuivalantala on määrätty katettavaksi hajuja kärpäshaittojen vähentämiseksi lähimmille häiriintyville kohteille (asuinrakennuksia) aiheutuvan viihtyisyyshaitan lieventämiseksi. Lupamääräys ei edellytä kuivalantalan kattamista kiinteällä katteella. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti myös rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja pumppukaivon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 5 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Lupamääräys 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä

19 19 Lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Lupamääräys 11 Toimintaa koskevat käyttöönottoilmoitukset on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 1, 2 ja 3 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotuja asioita luvan myöntämisen perusteluissa sekä lupamääräyksestä 2 ja 10 ilmenevällä tavalla. Soinin kunnanhallituksen lausunto on otettu huomioon luvan myöntämisen perusteluissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

20 Lupamääräysten tarkistaminen 20 Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lantaanalyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperus-

21 21 telaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tämän kokoluokan mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Virtain kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Järviseutu -lehdessä. Päätös Tiedoksi Veli-Matti ja Elise Alatalo Kylätie Hautakylä Soinin kunnanhallitus Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Soinin kunnan rakennusvalvontaviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

22 22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros Mikaela Rudnäs Kaija Kuivasniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi.

23 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 Sijaintikartta LIITE 2