LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ

Transkriptio

1 MUISTIO OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Tuula Majuri LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ Oikeusministeriö pyysi lausunnon perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä (oikeusministeriön mietintö 9/2010) eduskuntaryhmiltä, ministeriöiltä, ylimmiltä laillisuusvalvojilta ja ylimmiltä tuomioistuimilta, eräiltä viranomaisilta ja rekisteröidyiltä puolueilta sekä eräiltä muilta tahoilta seuraavan listan mukaisesti: Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä Keskustan eduskuntaryhmä Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Vihreä eduskuntaryhmä Ruotsalainen eduskuntaryhmä Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Tasavallan presidentin kanslia (tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten) Eduskunnan kanslia Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö

2 2(5) Valtioneuvoston oikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies Korkein oikeus Korkein hallinto-oikeus Valtakunnansyyttäjänvirasto Puolustusvoimien pääesikunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Ålands landskapsregering Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp Suomen Keskusta rp Kansallinen Kokoomus rp Svenska folkpartiet i Finland rp Suomen Kristillisdemokraatit (KD) rp Vihreä Liitto rp Vasemmistoliitto rp Perussuomalaiset rp Suomen Kommunistinen Puolue rp Suomen Senioripuolue rp Kommunistinen työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta rp Suomen Työväenpuolue STP rp Itsenäisyyspuolue rp Köyhien Asialla rp Piraattipuolue rp Oikeusministeriö sai kaikkiaan 40 lausuntoa. Eräät rekisteröidyt puolueet eivät antaneet lausuntoa. Valtaosa lausunnonantajista suhtautui komitean ehdotuksiin ja kannanottoihin myönteisesti. Eduskuntaryhmien ja rekisteröityjen puolueiden lausunnot kuitenkin jakautuivat eräissä kysymyksissä selvästi. Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Vihreä Liitto ja Ruotsalainen Kansanpuolue puolsivat komitean ehdotuksia. Vasemmistoliiton, Suomen Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten lausunnoissa suhtauduttiin osin varauksellisesti tasavallan presidentin asemaa koskeviin ehdotuksiin, tosin keskenään hieman erilaisin painotuksin. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja puolue toteavat lausunnossaan tekevänsä kokonaisarvion uudistuksesta vasta lausuntopalautteen ja kansalaiskeskustelun jälkeen, valmisteltavan hallituksen esityksen ja eduskuntakäsittelyn pohjalta. Myös tasavallan presidentin kanslian lausunnossa arvioidaan presidentin asemaan liittyviä komitean ehdotuksia varauksellisesti. Osa lausunnonantajista otti kantaa vain yksittäisiin kysymyksiin eikä esittänyt yleisiä arvioita mietinnöstä tai siihen sisältyvästä esitysluonnoksesta. Useissa lausunnoissa esitettiin kannanottoja ainoastaan ehdotusten perusteluista.

3 3(5) Seuraavassa käsitellään kokoavasti lausuntopalautetta komitean keskeisistä ehdotuksista. Muistioon on koottu erityisesti ehdotuksia koskevat varaukselliset arviot. Ehdotuksia tukevia kannanottoja ei muistiossa pääsääntöisesti tarkastella. Kyse ei ole kattavasta lausuntotiivistelmästä, vaan muistiossa keskitytään lähinnä eduskuntapuolueiden, ministeriöiden ja eräiden keskeisten viranomaisten esittämiin kantoihin. Suomen EU-jäsenyys perustuslaissa (PL 1 ) Perussuomalaiset vastustavat Suomen EU-jäsenyyden kirjausta perustuslain 1 :ään. Poikkeusolojen sääntely (PL 23 ) Sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön mukaan ehdotuksen perusteluissa tulisi ottaa kantaa siihen, kuuluvatko laajalle levinneet epidemiat tai pandemiat poikkeusolokäsitteen piiriin. Hallituksen esitysten antaminen (PL 39 ) Tasavallan presidentin kanslian mukaan kanslialla tulee edelleen olla mahdollisuus vaikuttaa tasavallan presidentin kansliasta annettavan lakiesityksen sisältöön. Ulkoasiainministeriö toteaa, että muutosesityksen perusteluissa tulisi käsitellä perustuslain 93 :ssä säädettyä yhteistoimintavelvoitetta annettaessa kansainvälisiä velvoitteita koskevia hallituksen esityksiä eduskunnalle. Asioiden käsittelyn jatkuvuus (PL 49 ) Eduskunnan kanslian mukaan pääsäännöksi tulisi ottaa asian käsittelyn jatkaminen vaalien jälkeen. Kansalaisaloite (PL 53 ) RKP suhtautuu ehdotettuun kansalaisaloitejärjestelmään varauksellisesti. Kristillisdemokraatit katsovat, että vaadittu allekirjoittajien määrä tulisi olla Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kansalaisaloitejärjestelmän hallinnollisia ja taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida ministeriöiden kannalta. Ympäristöministeriö kiinnittää tältä osin huomiota lainvalmistelun hyvään laatuun ja lain vaikutusten arviointiin. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta puoltaa komitean ehdotusta.

4 4(5) Tasavallan presidentin päätöksenteko (PL 58 ) SDP:n mukaan ehdotetussa perustuslain 58 :n 2 momentissa tarkoitettu eduskunnan kanta tulisi rajata vain valtioneuvoston selontekomenettelyssä eduskunnan täysistunnossa muodostettavaan kantaan. Lisäksi SDP edellyttää tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisten kokousten sääntelyä nykyistä yksityiskohtaisemmin. RKP:n mukaan tulisi täsmentää eduskunnan kannan määräytymistä. Valiokunnan kanta eduskunnan kantana tulisi RKP:n mielestä olla joissakin tilanteissa mahdollinen. Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset suhtautuvat varauksellisesti perustuslain 58 :n muutokseen. Tasavallan presidentin kanslian, eduskunnan kanslian, valtioneuvoston oikeuskanslerin ja korkeimman hallinto-oikeuden lausunnoissa käsiteltiin myös kysymystä eduskunnan kannan määräytymisestä ja menettelyä, jolla eduskunnan kanta haetaan. Tasavallan presidentin kanslian mukaan eduskunnan kannan selvittäminen tulisi tapahtua julkisella tavalla ja vasta ristiriitatilanteen ilmettyä. Valtioneuvoston tulisi informoida presidenttiä eduskunnan kannan hankkimisesta. Lisäksi 58 :n muotoilussa tulisi kanslian mukaan ottaa huomioon perustuslain 93 :ssä säädetty yhteistoimintavelvoite. Eduskunnan kanslian mukaan eduskunnan kannan voi muodostaa täysistunto käsiteltävänä olleen pääasian johdosta tehdyllä päätöksellä tai valiokunta perustuslain 47 :n 2 momentin tai 97 :n 3 momentin mukaisesti. Tasavallan presidentin kanslia katsoo, ettei esitysluonnoksessa ole esitetty painavia perusteita 58 :n muutokselle, ja että muutoksella voi olla vaikutusta ulkopolitiikan johdonmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen, jota tasavallan presidentti on osaltaan turvannut. Menettely on kanslian mukaan myös ongelmallinen valtiollisten tehtävien jaon kannalta, ja tämän vuoksi voidaan kanslian mukaan kysyä, miten ehdotus suhteutuu perustuslain 3 :ään. Myös ulkoasiainministeriön mukaan esityksen perusteluissa tulisi käsitellä perustuslain 3 :stä johtuvia rajoja niille asioille, joihin voidaan hakea eduskunnan kanta. Tasavallan presidentin kanslian mukaan esityksen vaikutusarviointi on puutteellinen presidentin ulkopoliittisen toimivallan ja vaalitavan osalta. Pääministerin tehtävät (PL 66 ) Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset suhtautuvat ehdotettuun perustuslain 66 :n muutokseen varauksellisesti. SDP ja Kristillisdemokraatit katsovat, että ehdotuksen perusteluissa tulisi väljentää tasavallan presidentin mahdollisuutta osallistua EU:n toimintaan liittyviin kokouksiin. Tasavallan presidentin kanslian mielestä esitysluonnoksen perusteluissa on puutteellisesti kuvattu unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityispiirteitä. Lisäksi kanslia viittaa tarpeeseen turvata Suomen puheoikeus ja kansalliset edut tilanteissa, joissa pääministerillä ei ole mahdollisuutta osallistua EU-kokoukseen. Ulkoasiainministeriön mukaan perusteluissa tulee viitata perustuslakivaliokunnan lausuntoon 2/2010 vp.

5 5(5) Toimivallan siirto kansainväliselle toimielimelle (PL 94 ja 95 ) Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset vastustavat ehdotusta. Nimittäminen valtion virkoihin (PL 126 ) RKP:n mielestä tulisi tehdä kokonaisarvio johtavien virkamiesten nimittämisestä ennen ministeriöiden kansliapäälliköiden nimittämistä koskevaa toimivallan siirtoa valtioneuvostolle. Tasavallan presidentin kanslian mukaan esitysluonnoksessa ei ole arvioitu valtioneuvoston korkeiden virkamiesten asemaa presidentin toiminnan valmisteluissa erityisesti ulko- ja puolustuspolitiikan alalla. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan esityksen perusteluissa tulisi viitata perustuslain 125 :ssä säädettyihin nimitysperusteisiin. Puolustusvoimien ylipäällikkyys (PL 128 ) Tasavallan presidentin kanslian mukaan ylipäällikkyyden luovutuspäätöksen sitomista valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen ei mietinnössä perustella eikä myöskään selvitetä kysymystä siitä, miten ylipäällikkyys palautuu takaisin presidentille. Puolustusministeriön puoltaa perustuslain 128 :n muutosehdotusta, mutta katsoo, että kaikki ylipäällikön päätösvaltaan kuuluvat asiat tulisi siirtää puolustusministerin esiteltäviksi. Myös pääesikunta puoltaa 128 :n muutosta, mutta katsoo, että nykyinen vastuunjako ylipäällikölle esiteltävissä asioissa tulisi säilyttää. Muut komitean kannanotot Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että perustuslain etusijaa koskevasta perustuslain 106 :stä tulisi poistaa ilmeisyys-vaatimus. Lisäksi oikeusasiamiehen mukaan tuomioistuinlaitoksesta tulisi säätää nykyistä yksityiskohtaisemmin perustuslaissa. Myös korkein oikeus toteaa, että perustuslain 106 :n tarkistustarve tulee uudelleen arvioitavaksi tulevaisuudessa. Korkein hallinto-oikeus yhtyy komitean kantaan asiassa. Eduskunnan kanslian mukaan lakien käsittelyn vähimmäisaika tulisi lyhentää kolmesta kahteen vuorokauteen. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö katsoivat myös, että käsittelyn vähimmäisaikaa tulisi nykyisestä lyhentää. Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää lausunnossaan oman ehdotuksensa perustuslain 84 :n muuttamiseksi. Valtiovarainministeriö viittaa asian erilliseen valmisteluun oikeusministeriön kanssa sovitulla tavalla.