Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 890/2005 vp Uudelleenkouluttautuvan työntekijän jatkotutkinnon tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitokselta voi anoa tukea uudelleenkouluttautumiseen, kun alan vaihdon taustalla on esimerkiksi allergisoituminen työssä käytetyille aineille. Tämä kuntoutustuki on erittäin tärkeä useille niistä, jotka joutuvat vaihtamaan alaa. Uuden alan perustutkinnon suorittanut voi haluta jatkaa kouluttautumista edetäkseen alalla. Työnantajat eivät aina tue uuden tutkinnon suorittamista varsinkaan, kun työntekijä on nykyiseen työhönsä täysin pätevä. Kuitenkin jatkotutkinnon suorittaminen voi olla työnantajan lisäksi työntekijälle mielekästä etenkin, jos taustalla on pitkä ura toisella alalla. Kansaneläkelaitos tarjoaa kuntoutuskursseja ja tukee työntekijöitä monin tavoin. Päätoimista tutkintoon johtavaa opiskelua tuetaan tavalliseen tapaan opintotuella, ja yli kymmenen vuoden työuran suorittanut voi saada aikuiskoulutustukea. Erillistä tukea, jolla tuetaan esimerkiksi allergian takia alaa vaihtaneen työntekijän perustutkinnon jälkeisen jatkotutkinnon suorittamista, ei kuitenkaan ole. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen kanta esimerkiksi allergian takia alaa vaihtaneen työntekijän jatkotutkinnon tukemiseen? Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2005 Antero Kekkonen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 890/2005 vp: Mikä on hallituksen kanta esimerkiksi allergian takia alaa vaihtaneen työntekijän jatkotutkinnon tukemiseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vakuututulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi Kansaneläkelaitoksen järjestämää tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi, taikka kun vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneen. Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että vakuutetulle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke, vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon hänen koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat. Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä se, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. Allergian perusteella uudelleenkoulutus voidaan tietyissä tapauksissa järjestää ammatillisena kuntoutuksena, jos kuntoutuksen järjestämiselle laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Kansaneläkelaitoksen ammatillisena kuntoutuksena järjestetään tiettyjä laissa säädettyjä toimenpiteitä. Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään esimerkiksi perus- ja uudelleenkoulutusta. Koulutuksen laatua ei laissa ole rajattu ja koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta. Suunnitellun koulutuksen ja ammattialan on oltava henkilön sairauden, vian tai vamman kannalta sopiva. Tavoitteena on sellainen koulutus, jolla kuntoutuja voi sijoittua työhön, jossa sairaus, vika tai vamma ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoitukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Kuntoutuksella tulee pyrkiä siihen, että vakuutettu saavuttaisi ammatin tai työn, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi. Ammatillista kuntoutusta järjestetään Kansaneläkelaitoksen lisäksi usean muunkin järjestelmän toimesta. Työikäisten ammatillista kuntoutusta järjestävät Kansaneläkelaitoksen lisäksi muun muassa työeläkelaitokset sekä työtapaturmien ja ammattitautien osalta tapaturmavakuutuslaitokset, joiden vastuu kuntoutuksen järjestämisestä on ensisijainen. Kuntoutuksen järjestävä taho kustantaa tavallisesti kuntoutustoimenpitei- 2

3 Ministerin vastaus KK 890/2005 vp Antero Kekkonen /sd den lisäksi kuntoutuksen aikaisen toimeentuloa turvaavan etuuden, esimerkiksi kuntoutusrahan. Työeläkelainsäädännön mukaan työkyvyttömyyden estämiseksi ja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta järjestetään työntekijälle, jolle asianmukaisesti todettu vika, vamma tai sairaus todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan. Työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi entiseen ammattiin tai työhön kykenemättömäksi tulleelle työntekijälle korvataan puolestaan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta uudelleenkoulutus työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. kuntoutujan ikä, aikaisempi koulutus ja toiminta, vammasta aiheutuvat rajoitukset sekä mahdollisuudet sijoittua kuntoutuksen päätyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla yleisesti noudatetuin ehdoin. Mikäli uuden työn tai ammatin ansiotaso jää uudelleenkoulutustoimenpiteistä huolimatta aikaisempaa alemmaksi, erotus korvataan tapaturmaeläkkeellä. Kaikissa järjestelmissä kuntoutuksen on perustettava lääketieteellisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan. Kuntoutuksella on tarkoitus ehkäistä työelämästä syrjäytymisen riskiä. Uuteen työhön kuntoutettu voi saada uudelleen ammatillista kuntoutusta, jos hän uudessa työssään täyttää terveydentilansa perusteella etuuslaissa määritellyt kuntoutuksen myöntämisen edellytykset. Muussa tapauksessa hänellä ei ole erityistä kuntoutuksen tarvetta ja hän kuuluu normaalien aikuisopintoja tukevien järjestelmien piiriin. Näin siis esimerkiksi allergian vuoksi alaa vaihtaneiden jatkotutkintoja tuetaan yleisillä koulutuksen aikaisilla toimeentulotukijärjestelmillä. Yleisiä koulutuksen aikaisia toimeentuloa turvaavia järjestelmiä ovat opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki. Opintotukijärjestelmää on pidettävä opintojen aikana ensisijaisena toimeentulon turvaavana etuusjärjestelmänä. Aikuiskoulutustuella voidaan tukea työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista ammatillista koulutusta. Opetusministeriön kutsuma selvitysmies käsitteli antamassaan selvityksessä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:25) aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamista. Selvitys sisältää ehdotuksia toimenpiteistä aikuisopiskelijan toimeentulon takaamiseksi riittävänä, kattavana ja kannustavana. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan hallinnonalaansa kuuluvia selvitysmiehen ehdotuksia. Tavoitteena on tehdä ehdotukset aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamista koskeviksi toimenpiteiksi. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 890/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Antero Kekkonen /sd: Anser regeringen att de arbetstagare som har bytt bransch på grund av t.ex. allergi skall kunna få stöd för avläggandet av påbyggnadsexamina? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En försäkrad har rätt att få av Folkpensionsanstalten ordnad ändamålsenlig yrkesinriktad rehabilitering för förebyggande av arbetsoförmåga eller förbättring av arbets- eller förvärvsförmågan, om sjukdom, lyte eller kroppsskada som konstaterats på behörigt sätt med sannolikhet medför risk att den försäkrade blir arbetsoförmögen, eller om den försäkrades arbetsförmåga och förvärvsmöjligheter måste anses ha försvagats väsentligt på grund av sjukdom, lyte eller kroppsskada. Med risk för arbetsoförmåga avses en situation där det är sannolikt att den försäkrade under de närmaste åren utan yrkesinriktad rehabilitering skulle beviljas invalidpension även med beaktande av möjligheterna till vård och medicinsk rehabilitering. Vid bedömningen av om arbetsförmågan och förvärvsmöjligheterna har försämrats väsentligt beaktas i vilken utsträckning den försäkrade är kapabel att skaffa sig förvärvsinkomster genom sådant till buds stående arbete som han eller hon skäligen kan förutsättas utföra med hänsyn till sin utbildning, tidigare verksamhet, ålder och boendeförhållanden samt andra därmed jämförbara omständigheter. En ung persons arbetsförmåga och förvärvsmöjligheter är väsentligt försämrade om en sjukdom, ett lyte eller en kroppsskada avsevärt begränsar hans eller hennes val av yrke eller arbete. Vid bedömningen av om det är ändamålsenligt med rehabilitering beaktas den försäkrades ålder, yrke, tidigare verksamhet, utbildning, socioekonomiska omständigheter samt huruvida den rehabilitering som söks sannolikt leder till att den sökande fortsätter i eller återgår till ett arbete som är lämpligt med tanke på hans eller hennes hälsotillstånd eller inträder i arbetslivet. Omskolning på grundval av allergi kan i vissa fall ordnas som yrkesinriktad rehabilitering om de villkor för ordnande av rehabilitering som föreskrivs i lag uppfylls. Vissa åtgärder som föreskrivs i lag ordnas som yrkesinriktad rehabilitering i Folkpensionsanstaltens regi. Som yrkesinriktad rehabilitering ordnas t.ex. grundläggande utbildning och omskolning. Utbildningens art har inte definierats i lag och utbildningen kan vara grundläggande utbildning, omskolning, påbyggnadsutbildning eller kompletterande utbildning. Den planerade utbildningen och branschen skall vara lämplig med tanke på den sjukdom, det lyte eller den kroppsskada som personen har. Målet är en sådan utbildning genom vilken rehabiliteringsklienten kan få ett arbete där sjukdomen, lytet eller kroppsskadan inte föranleder begränsningar eller där begränsningarna är så ringa som möjligt. Avsikten med rehabiliteringen bör vara att den försäkrade får ett sådant yrke eller arbete som tryggar hans eller hennes utkomst eller som ger betydande merinkomster med tanke på utkomsten utöver t.ex. pensionen. Yrkesinriktad rehabilitering ordnas förutom av Folkpensionsanstalten utifrån ett flertal andra system. För dem som är i arbetsför ålder ordnas 4

5 Ministerns svar KK 890/2005 vp Antero Kekkonen /sd yrkesinriktad rehabilitering förutom av Folkpensionsanstalten även av bl.a. arbetspensionsanstalterna och i fråga om olycksfall i arbetet eller yrkessjukdom av olycksfallsförsäkringsanstalterna, vilka i första hand är ansvariga för ordnandet av rehabilitering. Den instans som ordnar rehabiliteringen bekostar vanligen rehabiliteringsåtgärderna och dessutom de förmåner som skall trygga utkomsten under rehabiliteringstiden, t.ex. rehabiliteringspenning. En arbetstagare har enligt arbetspensionslagstiftningen rätt att, för förhindrande av arbetsoförmåga eller förbättrande av arbets- och förvärvsförmågan, få ändamålsenlig yrkesinriktad rehabilitering, om en sjukdom, ett lyte eller en kroppsskada som konstaterats på behörigt sätt sannolikt medför risk för arbetsoförmåga. En arbetstagare som på grund av ett olycksfall i arbetet eller en yrkessjukdom blivit oförmögen att utöva sitt tidigare yrke eller utföra sitt tidigare arbete får i sin tur med stöd av den lagstadgade olycksfallsförsäkringen ersättning för omskolning till ett nytt arbete eller yrke som han eller hon kan få sin huvudsakliga utkomst av. Vid bedömningen av rehabiliteringsbehovet beaktas bl.a. rehabiliteringsklientens ålder, tidigare utbildning och verksamhet, begränsningar som beror på en skada och hans eller hennes möjligheter att efter rehabiliteringen placera sig i ett arbete eller yrke på sådana villkor som allmänt iakttas på arbetsmarknaden. Om inkomstnivån för det nya arbetet eller yrket oavsett omskolningsåtgärderna stannar på en lägre nivå än tidigare skall skillnaden ersättas med olycksfallspension. Rehabiliteringen skall i samtliga system grunda sig på en medicinskt konstaterad sjukdom, ett lyte eller en kroppsskada. Avsikten med rehabilitering är att förebygga risken för utslagning i arbetslivet. Den som har rehabiliterats till ett nytt arbete kan på nytt få yrkesinriktad rehabilitering om han eller hon utgående från sitt hälsotillstånd i sitt nya arbete uppfyller de villkor för beviljandet av rehabilitering som föreskrivs i förmånslagen. I annat fall har han eller hon inte något särskilt behov av rehabilitering och kommer då att omfattas av de normala stödsystemen för vuxenstudier. De som har bytt bransch på grund av t.ex. allergi får på så vis stöd i anslutning till avläggandet av påbyggnadsexamina via de allmänna systemen för utkomststöd som gäller under studietiden. Studiestöd enligt lagen om studiestöd (65/1994) och vuxenutbildningsstöd enligt lagen om vuxenutbildningsstöd (1276/2000) är allmänna system som tryggar utkomsten under studietiden. Systemet för studiestöd bör ses som det förmånssystem som i första hand tryggar utkomsten under studietiden. De löntagare och företagare som är i arbete och som deltar i frivillig yrkesinriktad utbildning kan få vuxenutbildningsstöd. En av undervisningsministeriet tillsatt utredningsman behandlade i sin utredning (Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2003:25) åtgärder för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna vid vuxenstudier. Utredningen innehåller förslag till åtgärder för att garantera att en vuxenstuderandes utkomst är tillräcklig, heltäckande och sporrande. Socialoch hälsovårdsministeriet klarlägger som bäst sådana förslag av utredningsmannen som hör till dess förvaltningsområde. Målet är att lägga fram förslag till åtgärder för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna vid vuxenstudier. Helsingfors den 22 november 2005 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 5