KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma. Johanna Väisänen ( ) LUONTOON TUKEUTUVAN KUNTOUTUSTOIMINNAN MALLI

Transkriptio

1 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Johanna Väisänen ( ) LUONTOON TUKEUTUVAN KUNTOUTUSTOIMINNAN MALLI Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa (STP7010) -kurssin referaatti Toukokuu 2017

2 Sisältö 1 Johdanto Luontoa elämään! -hankkeen tavoitteet Luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminta -mallin periaatteet Luontotoiminta osana kuntoutusprosessia Tiedonkeruu ja arviointi kuntoutusmallissa Pohdintaa omista kokemuksista... 9 Lähteet... 10

3 3 1 Johdanto Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla -hanke sai alkunsa vuonna 2015 ja jatkuu vuodelle Hanketta vetävät Taimi Tolvanen ja Arja Jääskeläinen. Hankkeen toteuttaa Lapin Ammattikorkeakoulu yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa, esimerkiksi Kemijärven perhe- ja mielenterveysklinikka, Eduro-säätiö ja Sallan kunnan nuorisotoimi. Hanke kehitti luontoon tukeutuvan ja osallisuutta vahvistavan kuntoutusmallin, jonka tausta ideologiana on yksilökeskeinen ajattelu. Mallia käytetään sosiaalisessa kuntoutuksessa, jossa hyödynnetään Green Care -toimintaa luontoympäristöissä. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 44.) Green Care toimintatapojen halutaan vahvistavan paikkaansa osana kuntoutuspalveluja ja kuntoutusmallilla pyritään kehittämään toimintatutkimuksellisella otteella luontoon tukeutuvia yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen toimintatapoja. Lähdemateriaalini on ensimmäinen kolmesta hankkeen Luontoa elämään, luontoa kuntoutukseen -teemajulkaisusta. Toinen julkaisu on Opas yksilökeskeisen luontotoiminnan suunnitteluun, jossa opastetaan kuntoutusmallin soveltamiseen. Kolmas julkaisu sisältää kuntoutuksen toimintamalleja, joita käytetään Luontoa elämään! -hankkeessa. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 44.)

4 4 2 Luontoa elämään! -hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteissa, toiminnassa ja kehitetyssä kuntoutusmallissa painottuvat sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet, jotka vuoden 2015 voimaan tulleessa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) määritellään. Hankkeen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on elämänhallinnan, arjen sujuvuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen, sekä yhteisöllinen ryhmätoiminta luontoympäristössä. Sosiaalisen toimintakyvyn kannalta kartoitetaan yksilön sosiaalisia verkostoja ja voimavaroja. Hankkeeseen osallistuvat kuntoutujat ovat alle 29-vuotiaita nuoria. Sosiaalista toimintakykyä tukemalla edistetään kuntoutujan mahdollisuuksia osallistua työvoimapalveluihin, koulutukseen ja työelämään. Toisena hankkeen tavoitteena onkin kuntoutujien työelämävalmiuksien parantaminen. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Hankkeen luontokuntoutus on osa kokonaiskuntoutusta, mutta tulevaisuudessa sille nähdään mahdollisuuksia ensisijaisena kuntoutusmuotona. Hankkeen kehittämä osallisuutta vahvistavan, luontoon tukeutuvan kuntoutusmallin avulla vahvistetaan sosiaalisen kuntoutuksen asemaa Green Care toimintatapana Suomessa ja sen mahdollisuutta vakiintua osaksi kuntoutuspalveluja. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) 3 Luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminta -mallin periaatteet Kuntoutusmallissa painotetaan sosiaalista osallisuutta ja kuntoutujan omia voimavaroja. Osallisuus heijastuu tasa-arvona ja yhdenvertaisina mahdollisuuksina toimia yhteiskunnassa ja subjektiivisena kokemuksen tunteena, joka syntyy osallistumisen myötä. Yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen tunne syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi harrastusten, järjestötoiminnan ja työn kautta sekä omien vaikuttamismahdollisuuksien parantuessa. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, )

5 5 Osallisuuden kokemukseen vaikuttavat yksilön kokemus, siitä miten hän voi itse vaikuttaa elämäänsä ja päättää omista ja itselle merkityksellisistä asioista. Yksilön voimaantumisen voi mahdollistaa osallisuuden tunne ja vuorovaikutuksessa syntyvä kokemus arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisesta. Osallisuuden tunne voi palata mieleen aistikokemusten, tunteiden tai muistojen kautta. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Luontoon tukeutuvassa kuntoutustoiminnan mallissa hyödynnetään yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmää. Yksilökeskeisessä suunnittelussa (YKS), englanniksi Person Centred Planning (PCP) tuetaan ja ohjataan kuntoutujaa itselle mielekkään elämän toteuttamisessa ja itselle merkityksellisten asioiden tekemisessä. Kuntoutuja nähdään oman elämänsä asiantuntijana ja aktiivisena toimijana kuntoutusprosessissa, sen suunnittelijana, päätöksentekijänä ja arvioi-

6 6 jana. Kuntouttavan luontotoiminnan avulla haetaan muutosta elämään, arjen hallintaa ja toimintakyvyn kohentamista. Kuntouttava vaikutus syntyy ammattilaisen tuesta, luonnosta, tavoitteellisesta toiminnasta ja yhteisöllisyydestä. (Kuvio 2, 32)(Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Kuntoutustoiminnan prosessissa ammattilaisen yksilökeskeinen työote toteutuu jokaisessa vaiheessa (Kuvio 2, 32) (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 31-32). Päämäärä on, että toiminta vastaa kuntoutujan tarpeita, kuntoutuja kokee toiminnan tärkeänä ja kuntoutuja itse määrittää, kuinka häntä tuetaan tavoitteiden saavuttamisessa (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 33-35). Kuntoutustoiminnan tavoitteet syntyvät yhdessä kuntoutujan, hänen läheisten ja ammattilaisten kanssa. Suunnittelun ja päätösten teon apuna voidaan hyödyntää visuaalisia työvälineitä. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) 4 Luontotoiminta osana kuntoutusprosessia Green Care -toiminnassa kuntoutuksen palvelut luokitellaan vihreän hoivan -palveluihin, joihin kuuluvat myös hoivapalvelut. Vihreän hoivan -palvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla ja niitä valvotaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä. Toinen luokitus on vihreän voiman -palvelut, jotka määritellään virkistys- ja matkailupalveluihin, joihin ei kuulu yhteiskunnan järjestämisvelvollisuutta, vaan omaehtoista eheyttämistä. Green Care -toiminta on aina tavoitteellista, ammatillista ja vastuullista. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Luontotoiminta -käsite pitää sisällään eläin-, luonto-, puutarha- ja maatila-avusteista toimintaa (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 31-32). Luonto toimii kuntoutuksessa vuorovaikutuksellisena toimintaympäristönä (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 33-35). Hankkeen toiminnassa kuntoutustyöntekijä, yksilö- tai työvalmentaja tarjoaa kuntoutujille tilaisuuden osallistua luontotoimintaan osana heidän kuntoutusproses-

7 7 sia. Hanke tekee yhteistyötä maatilojen, porotilojen ja hevostallien kanssa monipuolisen luontotoiminnan järjestämiseksi. Konkreettinen toiminta voi olla esimerkiksi maatilatöitä, eläintenhoitoa, luontoretkiä ja -leirejä. Kuntoutujat osallistuvat leirien suunnitteluun. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Ekopsykologisissa harjoitteissa pyritään löytämään yhteyden tunne luontoon. Ekopsykologian mukaan ihmisen on osa luontoa ja voidakseen hyvin ihminen tarvitsee yhteyden luontoon. Luonto yhteys syntyy luonnossa olemisen kautta tai kehollisen ja liikunnallisen toiminnan myötä. Vuodenajat tarjoavat ajallisuutta, toistuvuutta ja jatkuvuutta. Luontokokemus voi olla uskomuksellinen, tiedollinen tai esteettinen. Emotionaalinen suhde luontoon voi syntyä kokemusten ja muistojen rakentuessa. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Kun siellä luonnossa on, niin se on yhtä luonnollista mulle kuin että siellä on hirvet ja karhut ja mitkä muut tahansa elävät eläimet esimerkiksi. Ne kuuluu sinne ja samalla tavalla mä koen myös kuuluvani sinne ja se että mulla on samanlainen oikeus olla siellä ja saada sieltä luonnosta niitä asioita mitä mä oon sieltä lähteny hakemaan. (H18) (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 23). Osallisuuden kokemus luonnossa voi syntyä eläinten ja kasvien hoidon aikana ja eläimen ja ihmisen välisestä vastavuoroisesta kumppanuudesta. Luonnossa ihminen voi kokea olevansa osa luonnon kiertokulkua. Osallisuus luontoympäristössä rakentuu yhteisen toiminnan kautta toisten ihmisten kanssa. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Ryhmätoiminta luonnossa vapauttaa ja helpottaa vuorovaikutusta, jolloin läheisyyden ja etäisyyden tarvetta pystyy säätelemään yksilöllisemmin (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 26-29). Luontotoimintaa järjestään joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Luontoa elämään - hankkeessa kuntoutustoiminta sisältää maatilalla tehtäviä töitä, kuten lehmien parsien siivoamista, ruokkimista ja harjaamista. Poro- ja hevostiloilla tehtävä työ on eläinten hoitoa. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Hankkeessa korostetaan myös ekologisia arvoja, luonnon kunnioittamista ja kestävää kehitystä (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 37-38).

8 8 5 Tiedonkeruu ja arviointi kuntoutusmallissa Hankkeen tavoitteita asetettaessa ja arvioitaessa käytetään Solmu (2016) -hankkeessa kehitettyä Kykyviisari -mittaria. Mittari on tarkoitettu työttömien asiakasryhmän toiminta- ja työkyvyn arviointiin. Kykyviisari -mittarissa arvioidaan fyysistä-, psyykkistä- ja sosiaalista toimintakykyä sen kannalta, millaisia toimintakyvyn edellytyksiä yksilöllä on omassa elinympäristössä toimimiseen. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Kykyviisari -mittarin avulla tehtävän arvioinnin lisäksi kuntoutujia haastatellaan heidän osallisuuden kokemuksista, vaikuttamisen mahdollisuuksista ja heidän suhteesta luontoon. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineitä hyödynnetään kuntoutujille merkityksellisten asioiden selvittämisessä ja toiveiden kuulemisessa. Tiedonkeräämisessä korostetaan välineiden käyttöä, jotka kuntoutuja kokee itse mieleisiksi, eikä työntekijän tai organisaation tarpeista herääviä valmiita dokumentoinnin välineitä. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Yksilökeskeisen suunnittelun välineet tiedonkeräämisessä ovat visuaalisia ja toiminnallisia, jotka auttavat jäsentämään ajatuksia, toiveita ja osaamista luontotoimintaan liittyen. Omaa luontosuhdetta voi kuvata esimerkiksi kuvallisen elämäntarinan kautta sekä unelmien ja toiveiden kartan avulla. Näiden tietojen avulla suunnitellaan yksilöllistä toimintaa ja tuen tarpeita. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, ) Arvioitavia kohteita ovat myös eri kuntoutusprosessin vaiheet, kuinka niissä on toimittu ja mitä muutoksia tulisi tehdä. Kuntoutuja arvioi luontotoiminnan soveltuvuutta hänelle itselleen sekä asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, )

9 9 6 Pohdintaa omista kokemuksista Kuntoutusmallin tavoitteet osallisuudesta, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta, arjen hallinnasta ja yhteisöllisyydestä käyvät sosiaalityön arvoihin ja tavoitteisiin millä tahansa sosiaalityön kentällä. Kuntoutusmallissa yksilökeskeinen ajattelu kulkee koko prosessin ajan mukana, mikä vahvistaa kuntoutujan vaikuttamisen mahdollisuuksia ja korostaa aktiivista toimijuutta kuntoutuksen eri vaiheissa. Uskon, että elämänmuutokset ovat pysyvämpiä, kun yksilö on kuntoutuksen keskiössä ja hänellä on merkittävä rooli suunnittelussa ja arvioinnissa. Luontotoiminta tukee tavoitteiden saavuttamisessa ja toimintakyvyn parantamisessa. Olen itsekin kokenut luonnon eheyttävän vaikutuksen, joka syntyi luonnossa rentoutumalla, kalastamalla ja retkeilemällä. Eheyttävään vaikutukseen ei tarvitse pitkääkään aikaa. Kokemukseen yhdistyi myös yhteisöllisyyden tunne, ilo ja vapaus. Tämän kokemuksen kautta tunsin ensimmäistä kertaa kuuluvani osaksi luontoa ja koin sen tarjoamat hyvinvoinninvaikutukset, joita voi myös kutsua elpymiseksi. Tämän kokemuksen kautta tunsin löytäneeni myös mielipaikkani. Tämä julkaisu tuntui antavan kattavan tietoperustan kuntoutusmallin ideologialle ja tavoitteille. Ilmeisesti myöhemmissä osissa syvennytään tarkemmin kuntoutusmallin soveltamiseen ja käytännön harjoitteisiin. Toivottavasti hankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia jaetaan enemmän seuraavissa julkaisuissa, niitä jäin kaipaamaan. Osallisuutta vahvistavan, luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan malli kaipaa lyhennettä, koska näin pitkää nimeä on vaikea muistaa ja kenties markkinoida. Toivon, että Green Care -toiminta saa pian pysyvän jalansijan osana julkisia kuntoutuspalveluja.

10 10 Lähteet Tolvanen, T. & Jääskeläinen, A Osallisuutta vahvistavan, luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan malli. Lapin Ammattikorkeakoulu: Luontoa elämään, luontoa kuntoutukseen -teemajulkaisu 1/3. Viitattu