Kestävä Tampere tiekartta Miten hiilineutraali kaupunki tehdään? Valtuustoseminaari

Transkriptio

1 Kestävä Tampere tiekartta Miten hiilineutraali kaupunki tehdään? Valtuustoseminaari

2 Miksi tiekartta?

3 Globaali kehys: Ilmasto Pariisin ilmastosopimus: Maapallon keskilämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Valtioiden nykyiset ilmastotavoitteet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi (IEA), paikallinen toiminta tärkeää. Kaupunkien toimet ovat ratkaisevassa asemassa. EU:n päästötavoite -40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

4 Tampereen strateginen kehys Tampere on pyrkinyt ilmastotyön edelläkävijäksi jo vuodesta Kaupungin ilmastopäästöt ovat kääntyneet laskuun 2010-luvulla ja uudet toimintatavat ovat tuoneet kaupungille positiivista näkyvyyttä. Kaupunkistrategia : Tampere on hiilineutraali vuonna 2030 Tavoite saavutetaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tavoite otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Hiilineutraalius = -80 % kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 1990 verrattuna, lopuille 20 % kompensointi.

5 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Tampereella Tampereen kokonaispäästöt (kt CO2-ekv) 1500,0 1000,0 500, ,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 t CO2-ekv/asukas Muutos Kokonaispäästöt -28 % Asukasta kohden -45,5 % 0, ,0 Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy, 2017

6 Mikä tiekartta? Kestävä Tampere 2030 tiekartta on ennen kaikkea työkalu, joka kokoaa yhteen kaiken hiilineutraaliustyön Tampereella sisältäen resurssiviisaustoimet sekä luontopääoman roolin. Tiekarttaa jatkuvasti kehittämällä ja päivittämällä varmistetaan, että ollaan oikealla kehityspolulla hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tiekartta kokoaa yhteen eri toiminnot, jotka vaikuttavat kaupungin ilmastopäästöihin ja poikkileikkaavat lähes kaiken toiminnan.

7 Hiilineutraaliustyön hyödyt Ilmastonmuutosta torjumalla vähennetään myös sen ihmisten terveyttä uhkaavia vaikutuksia Määrätietoinen ja kunnianhimoinen ilmastotyö on vetovoimatekijä, joka edistää myös elinkeinoelämän kasvua Kestävä energia luo työtä ja energiaan kuluva raha jää lähialueelle Kestävät suunnitteluratkaisut edistävät mm. sujuvaa liikkumista, hyvää viherrakennetta ja mahdollisuuksia hyödyntää paikallista uusiutuvaa energiaa = hyvää arkea ja valinnan mahdollisuuksia kaupunkilaisille

8 Vertailu muihin kaupunkeihin

9 Muiden kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita Suomi Turku 2029/2040 Espoo 2030 Vantaa 2030 Lappeenranta 2030 Vaasa 2035 Helsinki 2035 Näistä muut paitsi Lappeenranta ja Vaasa ovat vielä vuonna 2016 tuottaneet valtaosan kaukolämmöstään kivihiilellä ja maakaasulla. (Turku 66 %, Espoo 70 %, Vantaa 60 %, Helsinki lähes 90 %) Pohjoismaat Kööpenhamina 2025 Oslo 2030 Växjö Tukholma 2030, 100 % uusiutuva energia 2040, 100% uusiutuva energia Kööpenhamina aikoo vähentää 50 % päästöistä ja kompensoida loput. Tukholma pitää liikennettä tärkeimpänä haasteena.

10 Pohjoismaisten kaupunkien CO 2 -vähennystoimenpiteitä Tukholman joukkoliikenne käyttää 100 % uusiutuvaa energiaa kaupunkialueella mm. suomalaista biodieseliä Oslo kehittää jätevoimalaansa hiilidioksidin talteenottoteknologiaa myös vientiä ajatellen Kööpenhaminaan suunniteltu jätevoimala toimii laskettelurinteenä Kuva: Bjarke ingels Group Oslolaisten sähkölaskuista laitetaan siivu rahastoon, jolla tuetaan öljylämmityksen vaihtamista uusiutuvaan energiaan.

11 Ilmastopäästöjen nykytila ja tulevaisuus Tampereella

12 Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Tampereella vuonna % 10% 20% 30% 40% Rakennusten lämmitys Liikenteen päästöt Sähkönkulutus Teollisuus ja työkoneet Jätehuollon päästöt Maatalouden päästöt

13 Muutosta on tapahduttava kaikissa päästölähteissä Jätteet ja jätevedet Liikenne Lämmityssähkö Maataloustuotanto Teollisuus ja työkoneet Muu sähkön kulutus Erillislämmitys Kaukolämpö Päästölähde Muutos Kaukolämpö -89 % Erillislämmitys -84 % Lämmityssähkö -72 % Muu sähkön käyttö -68 % Teollisuus ja työkoneet -66 % Maatalous -65 % Liikenne -55 % Jätteet ja jätevedet -80 % Yhteensä -72 % tonnia CO2-ekv vuodessa

14 Kaukolämmön muutostarve Kaukolämmön osuus vuoden 2015 kokonaispäästöistä, 26,1 % Kaukolämmön tuotannossa siirrytään fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energianlähteisiin. Tampereen Sähkölaitoksen suunnitelmien mukaan: puun ja hukkalämmön käyttö lisääntyy, käyttöön tulee mm. aurinkolämpöä ja ensimmäinen geoterminen energiakaivo. Kaukolämmön päästökerroin kertoo siitä paljonko päästöjä syntyy yhtä rakennuksissa kulutettua kwh lämpöä kohden. Sen pitää laskea vuodesta 2016 vuoteen 2030 noin 90 %. Mikä vastaa Tampereen Sähkölaitoksen strategiaa. Kaukolämmön kysyntä tulee laskemaan 2020-luvulla energiakorjausten ja hajautetun energiantuotannon lisääntymisen myötä.

15 Liikenteen muutostarve Liikenteen osuus vuoden 2015 kokonaispäästöistä, 27,7 % Tampereella liikenteen ilmastopäästöt aiheutuvat käytännössä tieliikenteestä Päästöjä laskee jatkossa ajoneuvokannan uusiutuminen ja biopolttoaineiden käytön lisääntyminen. Sähköiset ajoneuvot ja polttokennot korvaavat polttomoottoreita. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy ja fossiilisten vähentyy. Kaupunkikehityksessä on kiinnitettävä huomiota liikennesuoritteiden määrään ja kulkutapaosuuksiin. Asukaskohtainen liikkumisen tarve ei saa lisääntyä ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuksia on kasvatettava määrätietoisesti. Miljoonaa kilometriä vuodessa Tieliikenteen suorite kulkuneuvoittain Huom! päästölaskennan taustatieto, ei liikenne-ennuste Henkilöautot Pakettiautot Joukkoliikenne Kuorma-autot

16 Tiekartan osa-alueet

17 Hiilineutraaliuden kriittiset tekijät Merkittävä toimintakulttuurin muutos: Elinkaaren päästö-, kustannus- ja materiaalivaikutukset otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja hankinnoissa, katse myös tulevaisuuteen (mm. kaavoitus, infra, rakentaminen ja korjaaminen, liikenne ja liikkuminen, investoinnit, päivittäistavarat) Uuden sukupolven liikennejärjestelmän kehittäminen (tarkempi suunnitelma tehdään Sustainable Urban Mobility Plan prosessissa) Energiantuotannon ja verkkojen täysmuutos Energiantuotanto Tampereella siirtyy uusiutuviin energialähteisiin Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon edistäminen ja öljylämmityksen lopettaminen Älykkäiden energiajärjestelmien kokeilut ja älykäs hyödyntäminen Kuntalaisten vähäpäästöisten elämäntavan mahdollistaminen, tukeminen ja neuvonta: energiatehokkuus, resurssiviisaus, kestävä liikkuminen, ruoka, viherrakenne

18 Tiekartan osa-alueiden vaikuttavuus Osa-alueiden osuudet vuosien päästövähenemästä visiossa Asuminen ja rakenta-minen 10% Liikenne ja kaupunkirakenne 20 % Kulutus ja materiaalit 10% Energia 60% Esimerkiksi liikenteen ja kaupunkirakenteen päästökehitys on monen tekijän vuorovaikutuksen summa Raitiotie 10 % Logistiikka 15 % Maankäyttö 35 % Bussit ja muu joukkoliikenne 10 % Kävely ja pyöräily 5 % Äly- ja sähköinen liikenne 20 % Biopolttoaineet 5 % Kaukolämmön tuotantomuutokset ovat 45 % energia-osion ja 25 % koko tiekartan päästövähennyksistä

19 Kohti hiilineutraaliutta

20 Valtuustokausi Ennakkotieto vuodelta 2016 Kokonaispäästöt -25 % Strategian tavoite 2021 Kokonaispäästöt -40% Lähtökohdat valtuustokaudelle Valtuustokauden aikana ei ole tulossa muutoksia energiantuotantorakenteeseen Raitiotien ensimmäinen vaihe valmistuu Tavoitteena 15 %-yksikön lisäpäästövähennys Luodaan pohjaa vähennyksille 2021 jälkeen

21 Valtuustokausi Mihin hiilineutraaliustyötä fokusoidaan? Välittömät päästövähennykset Kaupunki Tytäryhtiöt ja liikelaitokset Laajempi kumppanuus Raitiotie 2021 mennessä: ~0,2 % Joukkoliikenteen käyttövoima: 0-1,5 % Hajautetun energiantuotannon edistäminen: 0-1 % Kysyntäjoustot ja energiapalvelut: 0-1 % Biokaasua liikennekäyttöön: ~0,4 % Eroon Öljylämmityksestä 0-8 % Korjausrakentaminen: ~1 % Energiatehokkuuden ja älykkyyden edistäminen rakennuskannassa: 0-2 % Pohjatyö ja välilliset päästöt Ilmastopäästöt ja viherrakenne kaupunkisuunnittelussa, yleiskaava Tulevaisuuden energiajärjestelmien kehittäminen Puisto- ja katurakentamisen hiilijalanjäljen tunnistaminen ja pienentäminen Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP)

22 Kaupungin toiminnan vaikutus Kaupungin ja tytäryhtiöiden keskeinen rooli Muut tekijät 45% Eri tahojen osuus vuosien päästövähenemästä Yhteistyö 10% Huom! Muut tekijät sisältävät mm. tekniikan kehityksen, sähköntuotannon päästöjen laskun ja muut ympäristötekijät Kaupunki 10% Tytäryhtiöt 35% Kaupunki, tytäryhtiöt ja yhteistyö yhteensä 55 % Case: Biokaasusta bisnestä Pirkanmaan jätehuolto aikoo investoida laitokseen, joka tuottaa kerätystä biojätteestä biokaasua. Biokaasun käyttöön pitää valita toimintamalli, johon sitoudutaan lisäinvestoinneilla. Sillä voi tuottaa sähköä ja lämpöä tai sen voi tankata autoihin Sähkön ja lämmön tuotantoon on muitakin biopolttoaineita, biokaasu on arvokkaimmillaan liikennepolttoaineena. Kumpikin ratkaisu tuottaa rahaa, mutta vertailu on vaikeaa energiamurroksessa Miten kaupunki ohjaa tytäryhtiöitään tekemään tehokkaimmin päästöjä vähentäviä ratkaisuja?

23 Kustannusvaikuttavuustarkastelut Tiekartassa on toistaiseksi suuntaa-antavaa kustannustietoa ja esimerkkejä toimenpiteiden kustannuksista sekä välillisistä vaikutuksista talouteen muualla. Sidosryhmätyössä syntyneet toimenpiteet ovat eri tasoisia. Niiden kustannusten rinnastaminen toisiinsa on mahdotonta. Toimenpiteiden maksajana ei läheskään aina ole kaupunkiorganisaatio. Osa toimenpiteistä aiheuttaa säästöjä tai tuottaa rahaa. Pitää oppia tekemään yhteistyötä ja löytämään uusia rahoitusmalleja. Suuri osa toimenpiteistä on myös liian laajoja tai niiden sisältö on määrittämättä, jotta kustannuksia voidaan esittää. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus käydä läpi kaupungin omat toimenpidevaihtoehdot päästöjen vähentämisessä ja kerätä tietoa tarkempaa kustannusvaikuttavuustarkastelua varten.

24 Mitä seuraavaksi Kaupungin toimenpiteitä yksilöidään tarkemmin yhteistyössä palvelualueiden ja yksiköiden kanssa. Tavoitteena tunnistaa tärkeimmät ja kustannustehokkaimmat toimet, joihin resurssit kannattaa ohjata. Kumppanuustyön käynnistäminen loppuvuonna Teemoina alustavasti: älykkäät energiaverkot ja rakennukset, uusiutuva erillislämmitys ja biotalous

25 Kiitos! Lisätietoja: ja