Ikääntyneiden turvallisuus

Transkriptio

1 Ikääntyneiden turvallisuus Kansallinen ja kansainvälinen näkökulma (Luento perustuu Rikoksentorjuntaneuvoston Seniorityöryhmän selvitysluonnokseen ikääntyneisiin kohdistuvista rikoksista ja niiden ehkäisystä. Selvitys julkaistaan 2010.)

2 Väestö ikääntyy! Ovatko lapset velvollisia pitämään huolta vanhemmistaan? 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista (892000) runsaaseen 26 prosenttiin (1,5milj.) vuoteen 2030 (Vaarama Marja 2004) Ikääntynyt Mies ja Ikääntynyt Nainen (59% naisia) Miten väestön ikääntyminen tulee ottaa huomioon ikääntyneiden turvallisuutta kehittäessä? Konkreettiset toimet Turvallisuussuunnittelu Päätökset yhteiskunnassa Ehdotuksia! kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia

3 Miten ikääntyminen vaikuttaa riskiin joutua rikoksen uhriksi Muutokset ihmisen fysiologiaan ja kognitiivisiin taitoihin Vaikutus toimintakykyyn ja haavoittuvuuteen Helppo kohde: hitaasti liikkuva ja puolustuskyvytön Rikoksen uhriksi samasta syystä kuin kuka tahansa Yksinäisyys, masentuneisuus, syrjäytyminen, muistihäiriöt, lääkitys (Simon Biggs 2010) (lähipiiri rikoksen tekijänä, yleisin paikka: koti tai hoitopaikka) Rikoksen pelko voi rajoittaa liikkumista ja edistää eristäytymistä ja yksinäisyyttä -> uhriksi joutumisen riski kasvaa

4 Mitä rikoksia ikääntyneisiin kohdistuu? Ikääntyneiden kaltoinkohtelu = Luottamussuhteessa tapahtuva iäkkäälle kärsimystä aiheuttava kohtelu A single or repeated act or lack of appropriate action, occurring within any relationship where there is an expectation of trust, which causes harm or distress to an older person. (Action on Elder Abuse, WHO Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä, mutta se voi myös olla hoidon ja avun laiminlyöntiä

5 Kaltoinkohtelu määriteltynä Kaltoinkohtelu Väkivalta ja Hyväksikäyttö Laiminlyönti Fyysinen Hoito Psyykkinen Apu Taloudellinen Seksuaalinen

6 Pitkä yöpaasto yleistä vanhainkodeissa (HS ) Valviran mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon kriteerit (kysely 1237 vanhusten ympärivuorokautiselle hoitoyksikölle) 11 tuntia tai enemmän ilta- ja aamupalan välissä (76% julkisista ja 42% yksityisistä ilmoitti näin) (pienessä osassa laitoksista) lääkitys tarkistettiin harvemmin kuin kerran vuodessa Syitä?: hoitajien vähyys, koulutuksen puute, väärät toimintamallit Suositusten mukainen hyvä hoito: Yli 0,8 hoitotyöntekijää asukasta kohden ja henkilökunta on koulutettua Lääkitys tarkistetaan vähintään puolen vuoden välein Asukkaalla on vähintään 15 neliön huone ja saniteettitilat Jokaisella on oma, päivitettävä hoito- ja palvelusuunnitelmansa

7 Kaltoinkohtelusta vain osa täyttää rikoksen tunnusmerkistön Ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ovat esim. Pahoinpitely ja seksuaalirikokset varkaus, petos, kavallus, vahingonteko kotirauhan rikkominen, laiton uhkaus, vapauden riisto, kiristys, ryöstö Laiminlyönnin rangaistavuudesta on säädetty rikoslain 3 luvun 3 :ssä ( /515). Laiminlyönti on rangaistavaa, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään. Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen

8 Rikollista toimintaa kohteena ikääntynyt Rikoksen uhriksi röyhkeästi huijattuna: hänelle tarjotaan apua, mutta samassa yhteydessä viedäänkin omaisuutta. Tai iäkkään kotiin yritetään päästä tekaistun syyn varjolla, jotta sieltä voisi anastaa omaisuutta. Iäkäs on helppo kohde myös puhelinmyyjille ja muille kaupittelijoille. Australiassa petoksen uhriksi joutuminen on havaittu iäkkäällä 2.2 kertaa yleisemmäksi kuin pahoinpitelyn ja muun väkivallan uhriksi joutuminen. (Australian Institute of Criminology 2007.) Ikääntyneet eivät puhu heihin kohdistuneesta väkivallasta. Iso- Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan vain 6% tutkimukseen vastanneista yli 65-vuotiaista oli ilmoittanut kokemastaan poliisille. (Abuse and Neglect of Older People: Secondary Analysis of UK Prevalence Study ) Kysy!

9 Iso-Britanniassa tehty tutkimus yli 65 vuotiasta 2,6 % ikääntyneistä on joutunut viimeisen vuoden aikana perheenjäsenen, läheisen ystävän tai hoitohenkilön (inner circle) kaltoinkohtelemaksi. Osuus nousee 4 %:iin, jos mukaan otetaan myös naapurit ja tuttavat (outer circle) Laiminlyönti ja taloudellinen hyväksikäyttö ovat yleisimpiä kaltoinkohtelun muotoja Naiset joutuvat lähipiirissään kaltoinkohtelun uhriksi enemmän kuin miehet (3.8 % vs. 1,1%). Miesten kaltoinkohtelun kokemukset ovat yleisimmin taloudellisia (0,6%). Kaltoinkohtelijat ovat todennäköisimmin miehiä (74% vs. naiset 26%) poikkeuksena taloudellinen kaltoinkohtelu, johon syyllistyminen on tasapuolisempaa (56% miehiä). Oma puoliso on lähipiirissä yleisin kaltoinkohtelija (51%), mutta taloudelliseen hyväksikäyttöön syyllistyy useimmiten muu perheen jäsen (54%). Ikääntyminen lisäsi miesten kaltoinkohtelua (laiminlyöntiä lukuun ottamatta, joka väheni). Naisilla ikääntyminen vähensi kaltoinkohtelua (lukuun ottamatta laiminlyöntiä, joka oli poikkeuksellisen suurta yli 85- vuotiailla)

10 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja poliisiammattikorkeakoulun henkirikosten seurantajärjestelmä Ikääntyneiden riski kuolla väkivaltarikoksen uhrina on yli puolet pienempi kuin koko väestöllä (1,1 versus 2,35 surmattua henkeä kohti vuodessa). Erityisesti miesten riski kuolla väkivaltaan laskee vanhusväestössä. Enemmistö (57%) 65 vuotta täyttäneistä väkivaltarikoksen uhrina kuolleista on naisia. Uhrin ja tekijän suhteen tarkastelu osoittaa, että miehet joutuvat useimmiten tuttavansa surmaamaksi (57%), naiset puolisonsa (48%). seuraavaksi yleisimmin surmaaja on uhrin lapsi (naisuhrit 32%, miehet 19 %) vuoden henkirikosseurannan mukaan yli 75-vuotiaiden naisten toiseksi yleisin surmaaja oli hoitaja Henkirikoksen tapahtumapaikkana on useimmiten uhrin koti (naisuhrit 68%, miesuhrit 62%)

11 Pelkoparadoksi ikääntyneiden turvattomuus/rikosten pelko (Niemi Hannu 2009, Optula) Ikääntyneiden rikosten pelko: kyse on subjektiivisista arvioista ja selityksissä tutkijoiden käsityksistä ei välttämättä totuuksista. Pelon yleisyyteen ja sisältöön vaikuttaa asuinympäristö ja ikärakenne. Ikääntyessä kokemukset rikollisuudesta vähenevät ja huolestuneisuus yleensä lisääntyy Käsitys omasta haavoittuvuudesta ja Tiedotusvälineiden välittämä kuva Ikää enemmän pelkoon voi kuitenkin vaikuttaa asuinympäristö, yksin asuminen, terveydentila ja erilaiset elämäntyylit Tampereella toteutetun turvattomuuskyselyn mukaan (Tre turvalliseksi ikäihmisille 2004.) vanhusten omasta mielestä turvattomuutta aiheuttavat ilkivalta, välinpitämättömyys ympäristöstä ja polkupyöräilijät. Pimeyden ja päihtyneiden vuoksi vältetään iltaisin ja öisin liikkumista. Turvattomuutta ei koeta osittain juuri sen vuoksi, että liikutaan vain päiväsaikaan. Vastausten perusteella naiset ja yli 75-vuotiaat kokivat enemmän turvattomuutta kuin miehet ja nuoremmat ikäryhmät. Kerrostaloissa asuvat kokivat enemmän turvattomuutta kuin muissa talotyypeissä asuvat

12 Tilastointi ja dokumentointi Vain osa kaikista rikoksista rikostilastoissa Sosiaali- ja terveydenhuollossa ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tilastoida systemaattisesti (systemaattista tiedonkeruuta vain väkivallan seurauksen sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoille joutuneista potilaista sekä väkivallan aiheuttamista kuolemista) Hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) mukaan väkivallan vuoksisairaalahoitoa saaneita ikääntyneitä on vuodessa noin 70 Väkivaltatapausten kirjaamiskäytännöt ja dokumentoinnin tavat vaihtelevat kunnittain (THL) (vrt. sosiaalialan teknologiahanke, jossa yhtenäistetään asiakastietojärjestelmässä käytettävät minimitietosisällöt ja rakenteet.)

13 Ikääntyneiden turvallisuuden parantaminen kansallisesti Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 1999; Turvallisuustalkoot Sisäisen turvallisuuden ohjelma Sisäisen turvallisuuden ohjelma Toimenpideohjelma ikääntyvien turvallisuuden parantamiseksi Kansallinen väkivallan vähentämisohjelma Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ohjelmat

14 Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 1999; Turvallisuustalkoot Painopiste paikallisessa rikoksentorjunnassa - erityistä huomiota siinä kiinnitettiin sellaisiin turvattomuutta aiheuttaviin rikoksiin, joita ihmiset voivat joutua kohtaamaan arkiympäristössään. Ohjelma ei nostanut ikääntyneitä erityisenä kohderyhmänä esiin -> monilla toimilla ja periaatteilla kuitenkin vaikutus iäkkäiden turvallisuuteen Turvallisuussuunnittelu saatiin alkuun kansallisella rikoksentorjuntaohjelmalla (nykyään osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa)

15 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Valtioneuvosto teki päätöksen ensimmäisestä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta vuosille Arjen turvaa ohjelma Tavoite: Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa. Ohjelma mainitsee iäkkäät onnettomuuksien vähentämisen ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn toimien perusteluissa. Ikääntyneillä todetaan olevan suurempi tapaturmariski ja vakavammat tapaturmien seurauksen kuin nuoremmilla ikäluokilla. Väestörakenteen muutos mainitaan myös turvallisuusyhteistyön tehostamisen toimissa, joissa korostetaan kumppanuutta sekä kansalaisjärjestöjen ja yksittäisen kansalaistenkin vastuuta. Ohjelmassa pidettiin syrjäytymistä sisäisen turvallisuuden kannalta suurimpana uhkana ja väkivaltarikollisuuden määrän vähentämistä yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista. Ikääntyneitä ei mainittu erikseen, mutta tähän liittyvien toimien voidaan katsoa edesauttavan myös iäkkäiden turvallisuutta Turvallisuussuunnittelu (seudullinen ja paikallinen)

16 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Toinen sisäisen turvallisuuden ohjelman valtioneuvosto hyväksyi vuosille Tavoite on sama kuin edellisessä ohjelmassa: Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa. Iäkkäät mainitaan muutamissa ohjelman tavoitteista ja toimista, joista rikollisuuden ehkäisyn kannalta keskeisimpinä syrjäytymisen ehkäisy, väkivallan vähentäminen, paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen sekä turvallisuusseikkojen huomioon ottaminen rakennetun ympäristön suunnittelussa. Syrjäytyminen todetaan ohjelmassa edelleen suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Tässä kohtaa nousevat iäkkäätkin huomion kohteeksi: Ikääntyneen väestön määrä kasvaa Vaarana on, että tämä saattaa johtaa lisääntyvään ikääntyneen väestönosan yksinäisyyteen ja sitä kautta syrjäytymiseen. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt selvästi. Yksinäisyys, sulkeutuminen kodin seinien sisäpuolelle ja lisääntyvä alkoholinkäyttö voi olla ikääntyneelle vaarallinen yhdistelmä. Toisaalta terveydentilan ja toimintakyvyn paranemisen myötä vanhukset pystyvät selviytymään itsenäisesti entistä pidempään. (STO II)

17 Toimenpideohjelma ikääntyvien turvallisuuden parantamiseksi Sisäisen turvallisuuden ohjelman täytäntöönpanoon liittyen toimenpideohjelma ikääntyvien turvallisuuden parantamiseksi. Ministeriryhmän päätöksellä Toimenpideohjelmaa valmisteltiin kevään 2010 aikana neljässä eri teematyöpajassa (asumisturvallisuus, tapaturmien ehkäisy, rikosten ehkäisy, liikkumisen turvallisuus). Ikääntyviin kohdistuvan väkivallan ja muiden rikosten taustalla oleviksi keskeisiksi ongelmaksi työpajassa nostettiin: Ikääntyneisiin kohdistuvan rikollisuuden tunnistamiseen, tilanteeseen puuttumiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät puutteet (mm. osaaminen, puutteelliset toimintamallit, pirstaloituneet palvelut, lainsäädännön ongelmakohdat) Ikääntyvien kanssa työskentelevien ja palveluntuottajien valvonnan sekä edunvalvontajärjestelmän puutteet Rikosten ehkäisemistä koskevan tiedon puute iäkkäillä ja heidän omaisillaan, mutta myös iäkkäitä työssään kohtaavilla sekä yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä. Iäkkäiden kokema turvattomuuden tunne ja rikosten pelko

18 Toimenpideohjelma: Työpajaehdotuksia Ammattiosaamisen ja toimintamallien kehittäminen Valvonnan kehittäminen ja tiedonvaihdon esteiden poistaminen Turvallisuustiedon lisääminen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen Palveluiden ja rakenteiden kehittäminen Kaikkien työpajojen tuloksia raportoitiin seminaareissa, johon oli kutsuttu ikääntyneitä ja heidän edustajiaan sekä muita asiantuntijoita. Helsingissä ja Rovaniemellä

19 Toimenpideohjelma: Helsingin ja Rovaniemen tulokset Näissä keskusteluissa tuotiin esiin seuraavia ongelmia ja kehittämiskohteita, jotka liittyvät tavalla tai toisella rikollisuuden ehkäisyyn: henkinen väkivalta ja taloudellinen hyväksikäyttö (esim. painostus perijöiltä, iäkkään siivellä elävät juoppoporukat, iäkkään omaisuutta lahjoituksina ja testamentilla kärkkyvät uskonnolliset liikkeet, puhelinmyyjät ja muut kauppiaat myyvät tarpeetonta tavaraa, varainkeräyshuijaukset); fyysinen väkivalta usein pitkään jatkunutta ja tekijät iäkkään lähipiiristä pankkikortin automaattiin unohtaminen terveydenhuollon palvelujen vaihtelu ja iäkkään kokonaistilanteen heikko hallinta ostopalvelujen ulkoistamisen riskit huomioitava kotihoidossa netin käyttöön vanhuksilla liittyvät ongelmat asumisen turvallisuuden lisääminen palveluiden ulkopuolella olevien saaminen palvelujen piiriin kännykän ja turvapuhelimien käyttö arjen turvaa parantavana tekniikkana yksin asumiseen ja yksinäisyyteen liittyvä turvattomuuden kokeminen ikääntyvien palveluiden saamisen valvominen

20 Kansallinen väkivallan vähentämisohjelma Rikoksentorjuntaneuvosto valmisteli väkivallan vähentämisen kansallisen ohjelman toteutettiin valtioneuvoston tekemällä päätöksellä vuosina Ohjelma sisällytettiin osaksi vuonna 2004 hyväksyttyä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Vaikkei ohjelmassa mainita iäkkäitä erikseen, monilla sen suosittelemista väkivaltaa vähentävillä toimilla on toteutuessaan vaikutusta myös iäkkäiden turvallisuuteen. vakavan väkivallan vähentämisen toimet naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimet tutkimusohjelman sekä seuranta- ja tilastointijärjestelmän kehittäminen Pilotti järvenpäässä

21 Ikäihmisten turvallisuus osana väkivallan vähentämisohjelman Järvenpää-pilottia (2006) Pilottihankkeessa oli tavoitteena testata kansallisen väkivallan vähentämisohjelman suosituksia ja niiden toteutettavuutta paikallistasolla. Pilotilla etsittiin hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin muuallakin toteuttaa väkivallan vähentämiseksi. Ikäihmisten kokema väkivalta ja väkivallan pelko nousi alkukartoituksen haastattelujen perusteella yhdeksi neljästä painopisteestä Järvenpäässä. Yhdeksi hankkeen alatyöryhmäksi nimettiin ikäihmisten turvallisuus työryhmä. Työryhmän tuli kartoittaa vanhusten kokemat, myös kaupunkiympäristöön liittyvät uhkat Järvenpäässä sekä esteet avun hakemiselle ja saamiselle

22 Järvenpään turvallisuus työryhmän selvitys Työryhmän selvityksen (2005 ja 2007 aineistot) mukaan seuraavat ominaisuudet ovat tyypillisiä ikäihmisten kokemalle väkivallalle: ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa tulee viranomaisten tietoon vähän ja tapaukset ovat yksittäisiä väkivalta kohdistuu yleisimmin yksinäisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin vanhuksiin uhri on tavallisesti iäkäs nainen, joka joutuu alkoholisoituneen aikuisen poikansa pahoinpitelemäksi tai taloudellisesti hyväksikäytetyksi kotona tapahtuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen koetaan vaikeaksi. Tueksi työryhmän mukaan tarvitaan kunnissa: kohdennettua koulutusta ja apuvälineitä useiden toimijoiden hyvää yhteistyötä selkeä toimintamalli työntekijöille asiasta tiedottamista kuntalaisille sosiaalityön resurssien vahvistamista ja kohdentamista niihin työyksiköihin, jotka kohtaavat näitä tapauksia

23 Järvenpään turvallisuustyöryhmän toimintaohjelma Työryhmä kokosi toimintaohjeen ikäihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi: Lisää päivitettyä aiheeseen liittyvää henkilöstön koulutusta, yhteistyötä eri tahojen kanssa tiivistetään, Ongelmasta tiedottamista lisätään, Iäkkäiden väkivallan pelko ja turvattomuuden tunne otetaan erityisesti huomioon Vanhusneuvola ja palveluohjaajat työstivät kaavakkeen, jota työntekijät voivat käyttää väkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen apuna. Palveluohjaajat laativat työryhmän kanssa yhteistyössä toimintamallin työntekijöille väkivaltaa kohdanneen vanhuksen tilanteeseen puuttumiseksi. Koulutus sovittiin toteutettavaksi osana koti- ja laitoshoidon koulutussuunnitelmaa. Työryhmä nimesi koti- ja laitoshoidosta yhteyshenkilön, jonka tehtäväksi annettiin yhteistyön jatkaminen eläkeläisyhdistyksen neuvottelukunnan kanssa ja suunnitella yhteisiä tapahtumia ikäihmisten keskustaan alueeseen kohdentuvien pelkojen hälventämiseksi. Yhdeksi jatkokehiteltäväksi hankkeeksi ideoitiin Järvenpään rantapuiston valtaus ikäihmisten tempauksella Helsingin Karhupuiston mallin mukaisesti

24 Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ohjelmat Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyprojektissa (Stakes ) Kansallinen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyohjelma Toimintaohjelman tavoitteena oli maan kattavan perus-, tuki- ja erityispalveluverkoston luominen, väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten ja nuorten auttamisen tehostaminen sekä ammatillisen osaamisen kehittäminen. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Ohjelman tavoitteena on puuttua väkivaltaan ennakoivasti vaikuttamalla asenteisiin ja käyttäytymismalleihin, ehkäistä väkivallan uusiutumista, parantaa seksuaalisen väkivallan uhrien asemaa ja heille tarjottavaa kriisiapua ja tukea, kehittää keinoja tunnistaa ja puuttua haavoittuvassa asemassa olevien kokemaan väkivaltaan sekä lisätä viranomaisten ja ammattilaisten tietoa ja osaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä ja uhrin auttamisesta

25 Erityiset hankkeet / verkostot kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi Kätketyt äänet ja International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) AGE Platform Europe Breaking the Taboo - projekti toteutettiin osana EU:n Daphne II ohjelmaa Vankka verkko - Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäisy moniammatillisen verkostoyhteistyön ja vertaistuen avulla ( ) - projekti (toteuttaja: Suomen vanhusten turvakotiyhdistys) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

26 Kätketyt äänet International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) Suomessa on vuodesta 2006 lähtien järjestetty kesäkuun 15. päivänä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Kätketyt äänet -kampanja. Kampanja sai alkunsa kansainvälisen verkoston International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) aloitteesta International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) on verkosto, johon kuuluu mm. yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä, joiden yhteisenä tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta ikääntyviin kohdistuvasta väkivallasta, edistää ammattihenkilöstön koulutusta tunnistamisesta, auttamisesta ja ehkäisystä, puolustaa ja edistää väkivallan kohteena olevien ikääntyvien oikeuksia sekä aktivoida alan tutkimusta väkivallan syistä, seurauksista, hoidosta ja ehkäisystä. Verkostolla on yhdyshenkilöitä ja edustajia eri maista jokaisessa maanosassa. Suomen edustaja on projektipäällikkö, THM Sirkka Perttu, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus. Suomen Kätketyt äänet verkosto: Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus n, Kirkkohallituksen, Poliisin, Svenska pensionärsförbundet rf:n, Suomen perus- ja lähihoitajien liitto SuPer ry:n ja Vanhustyön keskusliitto ry:n kanssa. Tilaisuuden järjestämiseen avustusta RAY:ltä Kätketyt äänet Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu turvallisuusopas

27 AGE Platform Europe AGE Platform Europe perustettu 2001 AGE on eurooppalainen kansalaisjärjestöjen perustama foorumi, joka pyrkii tuomaan esiin ikääntyvien ääntä ja tarpeita EU-päätöksenteossa. Kuuluu noin 150 vanhustyössä toimivaa järjestöä eri puolilta Eurooppaa. AGE Platform Europe toimii syrjintää vastaan ja pyrkii edistämään kaikkien kansalaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskuntaan. AGE pyrkii vaikuttamaan Euroopan Unionissa toimiviin poliitikkoihin tuoden heidän tietoisuuteensa asioita, jotka ovat tärkeitä ikääntyvien kannalta. Lisäksi järjestö pyrkii vahvistamaan jäsenjärjestöjensä välistä yhteistyötä ja lisäämään tietoisuutta siitä, mitä eurooppalaiset instituutiot tekevät ikääntyvien hyväksi. Suomen jäsenet Vanhustyön keskusliitto (hallituksen varajäsenen paikka) ja Svenska pensionärsförbundet (neljä paikkaa kuudesta asiantuntijaryhmästä ja yksi niistä on puheenjohtajan paikka)

28 Breaking the Taboo Breaking the Taboo - projekti toteutettiin osana EU:n Daphne II ohjelmaa Tavoitteena oli kartoittaa ja tehdä näkyväksi" ikääntyneiden (60+) kaltoinkohtelua, erityisesti ikääntyviin naisiin kohdistuva perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Tärkein tavoite oli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden taitoja tunnistaa ja puuttua ikääntyneisiin naisiin kohdistuva perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Tavoitteena oli myös, että vanhojen naisten kaltoinkohtelusta ei vaiettaisi, vaan ikääntyneisiin naisiin kohdistuvasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhuttaisiin. Hankkeessa laadittiin suositukset sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tukemiseksi ja iäkkäisiin naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi perheissä. Hankeen lopputuotteena syntyi opas Breaking the Taboo. Ikääntyneiden naisten kaltoinkohtelu perheissä: tunnista ja toimi!

29 Vankka verkko Vankka verkko - Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäisy moniammatillisen verkostoyhteistyön ja vertaistuen avulla ( ) - projekti (toteuttaja: Suomen vanhusten turvakotiyhdistys) Kehitetty ja mallinnettu kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneiden ikääntyneiden auttamiseen ja ennaltaehkäisyyn soveltuvia työmenetelmiä ja moniammatillisen verkostoyhteistyön toimintatapoja edelleen. Pilottialueet Helsinki, Janakkala, Mikkeli ja Tampere. Janakkalassa ja Mikkelissä on luotu toimintamallit kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneiden ikääntyneiden auttamiseksi. Tampereella on kokeiltu kerran viikossa tapahtuvaa päivystystoimintaa yhteistyössä Tampereen ensija turvakoti ry:n kanssa. Helsingissä Palvelukeskus Kinaporissa on toiminut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ikääntyneille tarkoitettu vertaistuen ryhmä

30 Ikääntyneiden turvallisuuden edistäminen kuntien turvallisuusohjelmissa Tampere turvalliseksi ikäihmisille ikäihmisten turvallisuusohjelma 2004 Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Ikääntyneiden turvallisuus koulutusohjelmat Karhupuiston kummit Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

31 Tampere turvalliseksi ikäihmisille ikäihmisten turvallisuusohjelma _pdf/tampere_ikaihmisten_turvallisuusohjelma.pdf Kysely liittyen turvallisuusnäkökohtiin, jotka vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen jokapäiväisessä elämässä rikoksia enemmän. Asioita joita nousi esille arkielämän turvallisuudessa: Valaistus ja hyväksi koettu terveydentila, tutut naapurit, asuntojen turvalukitus, mukana vain pieniä rahasummia. Mahdollisuus liikkua turvallisesti, Ilkivalta koetaan ongelmalliseksi; epäluotettava vaikutelma. Erityistä huolta Tampereella aiheutti yksin elävien vanhusten asema ja syrjäytymisuhka. Vanhusten aktiivista ja toimintakykyistä elämää omassa kodissa voidaan edistää kehittämällä ns. etsivää vanhustyötä. Kun vanhuksen avuntarve huomioidaan, turvallisuuden tunne kasvaa. Ehkäisevistä kotikäynneistä on niin ikään hyviä kokemuksia

32 Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Ikääntyneiden turvallisuus koulutusohjelma Ikääntyneiden turvallisuus koulutusohjelmat vuosina Hankkeessa kehitettiin 2-5 päivän mittainen Ikääntyneiden turvallisuus osana kuntien turvallisuussuunnittelua -koulutus- ja konsultaatioprosessi Syntymässä käsikirja: Suunnittelusta väkivaltaa ennalta estävään prosessiin: Ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin ennalta ehkäisy osaksi kunnan käytännön työtä turvallisuussuunnittelun- ja muiden kunnan strategioiden, ohjelmien ja toimintamallien kautta. Käsikirja jaetaan kahteen moduuliin: 1) Ammattihenkilöstön valmiudet tunnistaa, kohdata ja puuttua ikääntyneisiin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin ja 2) Suunnitelmasta käytäntöön - ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy

33 Karhupuiston kummit Paikallinen hanke turvattomuuden vähentämiseksi. Suomen kilpailuehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun vuonna Hanke ei voittanut, mutta sai runsaasti positiivista huomiota osakseen. Hanke, jolla on onnistuttu aktivoimaan iäkkäät mukaan parantamaan arkiympäristön turvallisuutta Ennen hanketta Karhupuisto oli monien paikallisten asukkaiden karttama puisto, jota juopot ja ilkivallan tekijät pitivät hallussaan. Hankkeen keskeisenä lenkkinä ovat "Karhupuiston kummit", puiston käyttöön ja hoitoon sitoutuneet vapaaehtoiset. Erityisen arvokasta on, on että hanke näyttää parantaneen iäkkäiden naisten viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta kaupungissa (Vaikutusta varsinaiseen rikollisuuteen ei pystytty luotettavasti mittaamaan.)

34 Ikääntyneisiin kohdistuvien rikosriskien vähentäminen, Esimerkkejä muista maista Australia, Victoria: Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun erityishanke Rikollisuuden ehkäisyn laaja strategiaohjelma: Pohjois-Irlanti Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 Australia, Victoria: Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun erityishanke Australia, Victoria: Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun erityishanke Victorian hallitus myönsi rahoituksen osana hallituksen sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa. Rahoitus kanavoitiin kolmeen päätarkoitukseen: vanhusten, heidän perheidensä tiedon lisääminen ja hoitajien kouluttaminen lakipalveluiden saatavuuden parantaminen palkkaamalla yhden erityiskoulutetun lakimiehen jokaiseen 69 kuntaan vanhusten suojelun parantaminen kaikkiin hoitajiin kohdistuvilla pakollisilla poliisitarkistuksilla. (Vrt. VALVIRA.)

36 Rikollisuuden ehkäisyn laaja strategiaohjelma: Pohjois-Irlanti Pohjois-Irlannissa julkaistiin vuonna 2009 Turvallisemman ikääntymisen strategia ( egyandactionplanforensuringthesafetyofolderpeople.pdf). Ikääntyneitä varten koottiin oma turvallisuusohjelma erillisenä laajasta turvallisuusstrategiasta (Community Safety Strategy) Ohjelmassa keskitytään nimenomaan rikollisuuden ehkäisyyn. Haluttiin korostaa, että ikääntyneiden huoli ja kokemukset rikollisuudesta, rikosten pelosta ja antisosiaalisesta käytöksestä otetaan vakavasti. Srategiassa painotetaan eri tahojen kumppanuutta ja yhdessä työskentelyä. Esimerkkejä ohjelmaan sisällytetyistä toimista rikosten ja epäsosiaalisen käytöksen vähentämiseksi ja ikäihmisten turvallisuudentunteen parantamiseksi. Osa hankkeista on alueellisia, osa paikallisia:

37 Esimerkkejä Pohjois-Irlanti Kodin turvallisuuden parantaminen HandyVan järjestelmällä. Haavoittuvien iäkkäiden koteihin asennetaan maksuttomia turvajärjestelmiä (lukot, oviketjut, ovisilmät, savuhälyttimet jne.). Nuorison rötöstelyn ja antisosiaalisen käyttäytymisen ehkäisy hankkeilla, joilla rakennetaan erityisesti luottamusta nuorempien ja vanhempien sukupolvien välille. Kaltoinkohtelun ehkäisy. Yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelun kanssa työstetään ohjeistusta moniammatillisen politiikan kehittämiseksi ja toimien täytäntöönpanoksi. Väestön, ammattiihmisten sekä eri yhteistyötahojen tietoisuutta ilmiöstä lisätään. Kaltoinkohtelun saattamista viranomaisten tietoon rohkaistaan. Naapuriapu. Lokakuussa 2009 Pohjois-Irlannin kunnissa oli yli 500 naapuriapujärjestelmää. Naapuriavulla sanotaan olevan keskeinen merkitys paikallisessa rikoksentorjunnassa ja antisosiaalisen käytöksen ehkäisyssä. Ikääntyneet itsekin osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Tavoitteena on järjestelmän levittäminen vanhusten suojamajoituksiin ja tukiasuntoihin

38 Esimerkkejä Pohjois-Irlanti Sukupolvien väliset käytännöt (Intergenerational Practice). Lisätään toisen sukupolven ymmärrystä ja saadaan siitä positiivisia kokemuksia. Tämän tyyppisiä hankkeita Pohjois-Irlannissa rahoitettu runsaat neljäkymmentä. Toimintaa halutaan kehittää edelleen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Hyvää Huomenta (Good Morning) ja Ystävä-palvelu. Hyvää huomenta palvelussa varmistetaan päivittäin maksuttoman puhelun ja tuen avulla, että ikääntynyt on kunnossa ja kaikki on hyvin. Palvelun kerrotaan vähentävän rikoksen pelkoa ja auttavan ikääntyneitä asumaan omassa kodissaan. Palvelun tehokkuudesta tehdään arviointitutkimus. Ystäväpalvelun vapaaehtoistyöntekijät voivat auttaa yksinäisiä ja haavoittuvia vanhuksia tuntemaan vähemmän pelkoa. Ympäristöön kohdistuvien rikosten ja epäsosiaalisen käytöksen torjunta. Vandalismi, graffiti ja ympäristön roskaaminen vaikuttavat erityisesti ikäihmisten turvattomuuden tunteeseen. Eri puolilla Pohjois- Irlantia järjestetään paikallisia siistimishankkeita, joilla parannetaan asuinympäristön laatua ja ulkonäköä miellyttävämmäksi. Tätä työtä painotetaan jatkossakin

39 Esimerkkejä Pohjois-Irlanti Poliisille ilmoittamisen ja oikeusjärjestelmän tuntemisen lisääminen. Ikääntyneet jättävät heihin kohdistuvia rikoksia ilmoittamatta poliisille monista syistä. Osa ilmoittamatta jättämisistä voi johtua koston pelosta, osa tietämättömyydestä. Rikosten ilmoittamisalttiutta halutaan lisätä, samoin ikäihmisten tietoisuutta siitä, miten tuomioistuimet ja rikosoikeusjärjestelmä ylipäätään toimivat. Tiedon lisääminen. Tavoitteena on lisätä ikäihmisten ja koko väestön tietoisuutta ikääntyneiden turvallisuutta edistävistä hankkeista ja asioista. Turvallisuusasioita nostetaan esiin etenkin erityisinä kampanjapäivinä ja - viikkoina. Esimerkkinä kansainvälinen ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä (15.6.)

40 Syyttäjälaitoksen toimintapolitiikka ja ohjeistus: Skotlanti Skotlannissa syyttäjälaitos on linjannut toimintapolitiikan ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten käsittelyn kehittämiseksi. Politiikkaa täydentää syyttäjien tarkempi ohjeistus. Lähtökohtana on, että turvallisuus ja oikeus elää ilman rikoksen pelkoa ovat ikääntyneille täysin keskeisiä ihmisoikeuksia. Ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten syyttämisen kehittämiseen on sitouduttu laajemmassa toimintaohjelmassa (Age Equality Action Plan). Tavoitteena on, että rikoksesta ilmoittamisen ja todistamisen vaikeudet saadaan minimoiduksi. Syyttäjiä rohkaistaan ennakkopäätöksiin vedoten - tuomaan tuomioistuimelle näyttöä teon vakavuudesta ja törkeydestä sillä perusteella, että teko on tehty nimenomaisesti kohdentaen iäkkääseen henkilöön. Tekijän syyllisyys voidaan katsoa suuremmaksi, kun rikollinen teko on kohdistettu ikänsä puolesta haavoittuvaan uhriin. Huomiota kiinnitetään myös rikoksella aiheutettaviin seurauksiin tai niiden riskiin: seuraukset voivat iäkkään uhrin kohdalla koitua hyvinkin vakaviksi

41 Kiitos seniorityöryhmälle ikääntyneiden turvallisuuteen liittyvästä selvitystyöstä (Rikoksentorjuntaneuvosto julkaisee selvityksen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäisy vuonna 2010)! Rikoksentorjuntaneuvoston asettama Seniorityöryhmä Työryhmän määräaika oli Määräaikaa pidennettiin ensin asti, sitten asti. Julkaisu valmistuu Puheenjohtaja projektipäällikkö Sirkka Perttu, Jäseniä erikoistutkija Minna-Liisa Luoma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, suunnittelija Tiina Savola,, projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivooja, Suomen Vanhusten turvakotiyhdistys ry, toiminnanjohtaja Veronica Fellman, Svenska pensionärsförbundet rf, suunnittelija Markus Alanko, oikeusministeriö/rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö, poliisitarkastaja Mikko Lampikoski, sisäasiainministeriö/poliisiosasto sekä kehittämispäällikkö Katriina Jokela, Vanhustyön keskusliitto. Työryhmän kokoonpanoa muutettiin huhtikuussa 2010 siten, että eläkkeelle jääneen Lampikosken tilalle nimettiin poliisitarkastaja Mia Tuominen, sisäasiainministeriö, ja Jokelan tilalle lakimies Marjut Vuorela, Vanhustyön keskusliitto. Samalla kokoonpanoa täydennettiin nimittämällä jäseneksi Valvirasta ylilääkäri Sari Anttila. Sihteerinä toimi erikoissuunnittelija Mervi Sarimo rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä

42 Kiitos! Tiina Savola Suunnittelija Tiina.savola(at)helsinki.fi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus