10. Vaunukuormien kuormausta ja kiinnitystä koskeva mitoitusmenettely Yleistä mitoitusmenettelystä
|
|
- Jalmari Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 10. Vaunukuormien kuormausta ja kiinnitystä koskeva mitoitusmenettely Yleistä mitoitusmenettelystä Kuormaus- ja kiinnitystapaa määriteltäessä on kuorman painon lisäksi otettava seuraavat voimat ja kuormitukset huomioon: pituussuuntaiset vaakasuorat hitausvoimat, jotka syntyvät junan kiihdyttäessä tai jarruttaessa taikka vaunujen törmätessä toisiinsa vaihtotöiden tai laskumäessä tapahtuvan junan purkamisen yhteydessä poikkisuuntaiset vaakasuorat hitausvoimat, jotka syntyvät vaunun kulkiessa mm. kaarteista ja kaarteen siirtymäosista pystysuorat hitausvoimat, jotka johtuvat liikkuvan vaunun värähtelykiihtyvyyksistä tuulikuorma kitkavoimat. Pituussuuntaisten, poikkisuuntaisten ja pystysuorien hitausvoimien vaikutuspisteenä on kuorman painopiste (CG ). Tuulikuorman aiheuttaman kokonaisvoiman vaikutuspisteeksi katsotaan kuorman purjepinta-alan geometrinen keskipiste. Pitkien tavaroiden kuormaukseen ja kiinnitykseen liittyvät mitoituksen erityispiirteet on selostettu tämän luvun kohdassa Kuormaan vaikuttavien hitausvoimien ja tuulikuorman määritys Pituussuuntainen hitausvoima (F ) määritetään kaavalla: F = a Q (tf), (4) jossa a on pituussuuntainen ominaishitausvoima kuorman yhtä tonnia kohden, tf/t ja Q kuorman paino, t. a lasketaan seuraavilla kaavoilla konkreettiselle kuorman painolle: - kuorma tukeutuu yhteen vaunuun: Q о (a 22 - a 94 ) a = a 22 - (tf/t); (5) 72 - kuorma tukeutuu kahteen vaunuun: Q о (a 44 - a 188 ) a = a 44 - (tf/t), (6) 144 о jossa Q on vaunussa tai yhteenkytketyssä vaunuryhmässä kuljetettavan kuorman kokonaispaino, t ja a 22, a 94, a 44, a 188 on pituussuuntaisen ominaishitausvoiman arvo kiinnitystyypin mukaan, kun vaunun bruttopaino on 22 t tai 94 t tai kun yhteenkytketyn vaunuryhmän bruttopaino on 44 t tai 188 t (valitaan taulukosta 29). 50
2 Pituussuuntaisen ominaishitausvoiman arvot kiinnitystyypeittäin Taulukko 29 Kiinnitystyyppi Joustava kiinnitys metallilangalla tai vaijerilla ja kiristyslaitteella toteutetut veto- ja alassidonnat sekä metallivannesidonnat puiset tuki- tai välitukiklossit kuorman kiinnitys kasettiin, pyramidiin tms. niin, että kuorma tukeutuu näiden elementteihin puuklossien kautta vaunuun pultattujen metallitukien avulla tapahtuva kiinnitys: puulaatikkoon pakattu tai pakkaamaton kuorma, mikäli kuorman ja metallituen välillä on klossi. Jäykkä kiinnitys kuorma kiinnitetään vaunuun pulteilla, kierretangoilla tms. kiinnitysvälineillä kuorma (paitsi puulaatikkoon pakattu) sijoitetaan niin, että se tukeutuu suoraan vaunurakenteisiin kasetti, pyramidi tms. kiinnitetään matalalaitaisen avovaunun pylvästuppiloon pulteilla, taikka pylvästukien tai metallitukien avulla pakkaamattoman metalli- tai teräsbetonikuorman kiinnitykseen käytetään metallitukia, jotka puolestaan on pultattu vaunuun kiinni. a (tf/t) kuorman tukeutuessa yhteen vaunuun kahteen vaunuun a 22 a 94 a 44 a 188 1,2 0,97 1,2 0,86 1,9 1,67 1,9 1, Poikkisuuntainen vaakasuora hitausvoima F määritetään seuraavalla kaavalla (keskipakoisvoiman vaikutus on otettu huomioon): F = a Q / 1000 (tf), (7) jossa a on poikkisuuntainen ominaishitausvoima kuorman yhtä tonnia kohden, kgf/t. a määritetään kaavalla (kuorma tukeutuu yhteen vaunuun): 2 (a tk -a k ) a = a k + l (kgf/t), (8) l B jossa a k, a tk ovat poikkisuuntaiset ominaishitausvoimat, kun kuorman painopiste sijaitsee vaunun keskipisteen tai vastaavasti vaunun telikeskiöpalkin kautta kulkevassa pystysuorassa poikkitasossa (taulukko 24), kgf/t, l B on vaunun telikeskiöväli, m ja l on etäisyys kuorman painopisteestä vaunun poikittaiseen symmetriatasoon, m. Jos pitkä kuorma tukeutuu kahteen vaunuun, a :n arvo valitaan taulukosta
3 Poikkisuuntaisten ominaishitausvoimien arvot Taulukko 30 Kuorman sijainti Tukeutuu yhteen vaunuun. Kuorman painopiste sijaitsee pystysuorassa poikkitasossa, joka kulkee: - vaunun keskipisteen kautta, a k - telikeskiöpalkin kautta, a tk Tukeutuu kahteen vaunuun Poikkisuuntaisten ominaishitausvoimien arvot, kgf/t Pystysuora hitausvoima F v määritetään kaavalla: F v = a v Q /1000 (tf), (9) jossa a v on pystysuora ominaishitausvoima kuorman yhtä tonnia kohden, kgf/t, joka määritetään kaavalla: 2140 a v = k l + (kgf/t). (10) о Q Jos vaunuun lastattavan kuorman paino on enintään 10 t, Q о = 10 t. Kerroin k yhteen vaunuun tukeutuvassa kuormauksessa on 5, ja jos kuorma tukeutuu kahteen vaunuun, niin k = Tuulikuorma W wnd lasketaan 50 kgf/m 2 :n suuruisen ominaistuulikuorman mukaan kaavasta: W wnd = 50 S wnd /1000 (tf), (11) jossa S wnd on kuorman purjepinta-ala (matalalaitaisen avovaunun sivulaidoista tai korkealaitavaunun sivuseinistä ulkonevan kuorman pinnan projektio vaunun pitkittäiseen symmetriatasoon), m 2. Jos kyseessä on lieriömäinen pinta, S wnd on puolet kuorman purjepintaalasta Kitkavoimien määritys Yhteen tai kahteen vaunuun ilman kääntöalustoja tukeutuvan kuorman liikkumisen estävät kitkavoimat määritetään seuraavilla kaavoilla. pituussuunnassa: F fr = Q (tf); (12) poikittaissuunnassa: F fr = Q ( a v )/1000 (tf), (13) jossa on toisissaan kiinni olevien kuorman ja vaunun (alustukien) pintojen välinen kitkakerroin. Seuraavassa on esitetty käytettäväksi liasta, lumesta ja jäästä puhdistettujen kuorman ja alustukien tukipintojen sekä vaunun tian välisen liukukitkakertoimen arvot (oletuksena on, että talvella tialle on siroteltu ohuelti hiekkaa): puu/puu 0,45 teräs/puu 0,40 teräs/teräs 0,30 teräsbetoni/puu 0,55 pystyssä olevien teräsrullien (vanneteräksen) avoimet päädyt / puu 0,61 52
4 öljytty teräslevypino/puu 0,21 kumi/puu (pyöräkalusto) 0,50 alumiini/puu 0,38 lyijy tai sinkki/puu 0,37 Vierintäkitkakertoimena käytetään arvoa 0,10. Muiden kitkakerroinarvojen käyttö esim. eri materiaalipareille tai eri kosketusolosuhteissa on aina perusteltava tämän luvun liitteessä 2 esitetyllä tavalla. Kääntöalustalle asetetun pitkän kuorman kitkavoimien määritys on esitetty alempana tämän luvun liitteessä Kun matalalaitaisen avovaunun puu/metallitialle ilman alustukia sijoitetun kuorman painopiste ja geometrinen keskipiste ovat samat (kuva 39), kuorman liikkumisen estävät kitkavoimat määritetään seuraavilla kaavoilla: pituussuunnassa: F fr = F fr1 + F fr2 + F fr3 (tf), (14) jossa F fr1, F fr2, F fr3 ovat tiaan tukeutumisalueilla vaikuttavat kitkavoimat. Niiden arvot lasketaan seuraavilla kaavoilla: a F fr1 = Q 1 (tf); (15) d b F fr2 = Q 2 (tf) ; (16) d с F fr3 = Q 3 (tf), (17) d jossa 1, 2, 3 ovat kuormanosan ja vastaavan tianosan väliset kitkakertoimet a/d, b/d ja с/d ovat vastaaviin tianosiin kohdistuvat kuorman osapainot poikkisuunnassa: a b с n F fr = Q ( )( a v )/1000 (tf), (18) d d d jossa a v on kaavasta (10) laskettava pystysuora ominaishitausvoima, kgf/t. 53
5 Kuva 39 Kuorman tukeutumisalueilla vaikuttavat kitkavoimat matalalaitaisen avovaunun puu/metallitiaa vasten. Matalalaitaisen avovaunun pitkittäiseen symmetriatasoon nähden epäsymmetrisesti sijoitettuun kuormaan voi lisäksi kohdistua vääntömomentti (M fr ) (kuva 40), joka vaikuttaa vaakatasossa kuorman painopisteen kautta kulkevan pystysuoran keskiviivan ympäri. F add F add K KFfr F fr2 F fr F fr1 M fr F add F add Kuva 40 Matalalaitaisen avovaunun pitkittäiseen symmetriatasoon nähden epäsymmetrisesti sijaitsevan kuormaan kohdistuva vääntömomentti. Avovaunun tia on puuta ja metallia. 1 vetoside, 2 välitukiklossi Vääntömomentti M fr määritetään kaavalla: M fr = F fr r (tfm), (19) jossa r on kitkavoiman F fr varsi, joka lasketaan seuraavan erotuksen absoluuttiarvona: r = К - К Ffr (m), (20) 54
6 jossa К, К Ffr ovat kuorman painopisteen ja kitkavoiman F fr vaikutuspisteen poikkisuuntaiset koordinaatit tiaan tukeutumispinnan reunan suhteen, m. F fr1 (b + a/2) + F fr2 b/2 К Ffr = (m) (21) F fr1 + F fr2 Kun r = 0, vääntömomentti puuttuu, jolloin mitoitus suoritetaan ainoastaan tasoliikkeen mukaan. Lisävoimat (F add ), jotka on saatava aikaan kiinnitysvälinein kuorman kääntymisen estämiseksi, määritetään kaavalla: F add = M fr / l a (tf), (22) jossa l a lisävoimien F add vaikutuspisteiden kautta kulkevien pystytasojen välinen etäisyys, m. Vetositeeseen syntyvän, lisävoimaa F add vastaavan kuormituksen määrityksessä otetaan huomioon vetositeen kallistuskulmat Kuormatun vaunun ja vaunukuorman vakauden määritys Kuormatun vaunun painopisteen korkeus (kuva 41) lasketaan kaavalla: Q 1 h 1 + Q 2 h Q n h n + Q t Н v Н о = (mm), (23) Q 0 + Q t jossa Q t on vaunun taarapaino, t, h 1, h 2,... h n ovat kuormayksikköjen painopisteiden korkeudet kiskon selästä, mm ja v Н on tyhjän vaunun painopisteen korkeus kiskon selästä, mm (taulukko 31). Erityyppisten vaunujen purjepinta-a, painopisteiden korkeudet sekä p- ja q-kertoimien arvot Tyhjän vaunun Purjepintaala, m 2 painopisteen korkeus Vaunutyyppi kiskon selästä, m 4-akselinen korkealaitavaunu: - korin tilavuus enintään 77 m korin tilavuus m akselinen matalalaitainen avovaunu, telikeskiöväli 9720 mm: - nostetut laidat - avonaiset laidat 4-akselinen matalalaitainen avovaunu, telikeskiöväli mm: - nostetut laidat - avonaiset laidat 4-akselinen matalalaitainen avovaunu, telikeskiöväli mm ,13 1,13 0,8 0,8 Taulukko 31 Kertoimien arvot p 5,61 5,61 3,34 3,34 q 0,11 0,11 0,10 0, ,8 4,11 0, ,8 4,11 0,08 9 0,8 3,30 0,08 55
7 v Kuva 41 Kuorman ja vaunun yhteisen painopisteen korkeuden määritys Vaunun poikittaisvakavuus tarkistetaan, mikäli kuormatun vaunun painopisteen korkeus (tai kuormatun yhteenkytketyn vaunuryhmän, jossa kuorma tukeutuu yhteen vaunuun) kiskon selästä on yli 2300 mm tai mikäli kuormatun vaunun purjepinta-ala on yli 50 m 2. Kuormatun vaunun poikittaisvakavuus on riittävä, jos seuraava ehto toteutuu: Р c + Р v 0,55, (24) Р st jossa Р st on kiskoon kohdistuva pyörän staattinen kuormitus, tf ja Р c + Р v on pyörään kohdistuva keskipakoisvoiman ja tuulikuorman aiheuttama pystysuora lisäkuormitus, tf. Staattinen kuormitus Р st määritetään seuraavilla kaavoilla. Jos kuorma sijaitsee symmetrisesti vaunun pitkittäiseen ja poikittaiseen symmetriatasoihin nähden: о Q t + Q Р st = (tf) (25) n p Epäkeskisyyttä vain vaunun poikkisuunnassa: 1 b off Р st = (Q t + Q о (1,0 - )) (tf) (26) n p S Epäkeskisyyttä vain vaunun pituussuunnassa (pätee vähemmän kuormittuneelle telille): 2 Q t l off Р st = ( + Q о (0,5 - )) (tf) (27) n p 2 l B Epäkeskisyyttä pituus- ja poikkisuunnassa (pätee vähemmän kuormittuneelle telille): 2 Q t l off b off Р st = ( + Q о (0,5 - )(1,0 - )) (tf), (28) n p 2 l B S jossa n p on kuormaa kantavan vaunun pyörien määrä ja 2S = 1580 mm on pyöräkerran kulkuympyröiden välinen etäisyys. 56
8 stb stb Keskipakoisvoimien ja tuulikuorman aiheuttama pyörään kohdistuva pystysuora lisäkuormitus lasketaan kaavalla: 1 Р c + Р v = (0,075(Q t +Q о ) Н о + W h +1000p) (tf), (29) n p S jossa W on vaunun korista ulkoneviin kuormanosiin vaikuttava tuulikuorma, tf, h on kuorman purjepinta-alan geometrisen keskipisteen korkeus kiskon selästä, mm ja p on kerroin, jolla otetaan huomioon kuormaa kantavaan vaunuun ja sen teleihin kohdistuva tuulikuorma sekä kuorman painopisteen siirtymä jousituksen muodonmuutoksen seurauksena. p kertoimen arvot saadaan taulukosta 25. Kun kuorma tuetaan kahden vaunun kannatukselle, pitkiä kuormia kantavien vaunuryhmien vakausmitoitus on selostettu tämän luvun kohdassa Siirtymän lisäksi kuorma saattaa olla vaarassa kaatua kuljetuksen aikana. Kuorman vakauskerroin kaatumista vastaan lasketaan seuraavilla kaavoilla: pituussuuntainen kaatuminen (kuva 42): l о = (30) a (h - h stb ) CG CG Kuva 42 Pituussuuntaisen kaatumisen estävien tukien sijoitteluvaihtoehdot pituussuunnassa poikkisuuntainen kaatuminen (kuva 43): Q b о =, (31) F (h -h stb ) + W (h ws -h stb ) jossa l о о, b ovat lyhimmät etäisyydet kuorman painopisteen vaakatasoprojektiosta pituustai vastaavasti poikkisuuntaiselle kaatumissärmälle, mm, h on kuorman painopisteen korkeus vaunun tian tai alustukien tasosta, mm, h stb, h stb on pitkittäisen/poikittaisen kaatumista estävän tuen korkeus tian tai alustukien tasosta, mm ja h ws on kuorman purjepinta-alan keskipisteen korkeus vaunun tian tai alustukien tasosta, mm. 57
9 ws ws stb stb Kuva 43 Poikkisuuntaisen kaatumisen estävien tukien sijoitteluvaihtoehdot Jos ja kertoimet ovat vähintään 1,25, kuorma on riittävän vakaa, eikä vaadi lisäkiinnityksiä kaatumisen varalle. Jos tai kerroin on alle 1,25, kuorman vakaus on varmistettava asianmukaisin kiinnityksin: Kuormat, joissa tai kerroin on alle 0,8 sekä kuormat, joissa molemmat sekä että ovat alle 1,0, kuljetetaan metallikasetteja, kehikkoja, pyramideja tai muita vastaavia erikoisratkaisuja käyttäen, joiden rakenteen ja parametrit rahdinlähettäjä perustelee laskelmilla. Jos tai kerroin on vähintään 0,8 mutta enintään 1,0, kannattaa kuorman siirtymän ja kaatumisen estävät kiinnitykset toteuttaa erillisillä, toisistaan riippumattomilla pyritään vetoside asettamaan niin, että sen vaakaprojektio on kohtisuorassa vaunun pitkittäiseen symmetriatasoon nähden ja vetositeen kiinnityskohta kuormassa on mahdollisimman korkealla. Jos tai kerroin on vähintään 1,01, mutta enintään 1,25, saa kuorman siirtymän ja kaatumisen estävät kiinnitykset toteuttaa samoilla kiinnitysvälineillä, joihin kohdistuu niin pitkittäisiä kuin poikittaisia hitausvoimia. Kun kuorma on kiinnitetty vetositein, niissä oleva kaatumista vastustava kuormitus lasketaan kaavoilla: pituussuunnassa (kuva 44a): 1,25 F (h -h stb ) - Q l о R о = (tf); (32) n s (h s сos сos +l s sin ) 58
10 CG s stb s Vaunun pitkittäissuuntainen akseli b) CG ws stb s Vaunun poikittaissuuntainen akseli Kuva 44 Kuorman kiinnittäminen kaatumista vastaan vetositein: a) pituussuunnassa b) poikkisuunnassa poikkisuunnassa (kuva 44b): 1,25(F (h -h stb )+W (h ws - h о stb )) - Q b R о = (tf) n s (h s сos сos +b s sin ) (32a) Kaavoissa 32 ja 32a: vetositeen ja tiatason välinen kulma, vetositeen vaakatasoprojektion ja vaunun pitkittäisen tai vastaavasti poikittaisen symmetriatason välinen kulma n s, n s samansuuntaisten vetositeiden lukumäärä l s s, b etäisyys kuormassa olevasta vetositeen kiinnityspisteestä pituus- tai vastaavasti poikkisuuntaisen kaatumissärmän kautta kulkevaan pystytasoon, mm h s kuormassa olevan kiinnityskohdan korkeus vaunun tian (alustuen) tasosta, mm. Kun kuorman kaatumisen estämiseksi käytetään alassidontaa (kuva 45), noudatetaan seuraavia vaatimuksia: alassidonnat tehdään kohtisuoraan vaunun pitkittäiseen symmetriatasoon nähden 59
11 pituussuuntainen kaatuminen estetään vähintään kahdella alassidonnalla alassidontojen tulee sijaita symmetrisesti kuorman painopisteen suhteen mikäli alassidonta tehdään tasossa, joka ei ole samansuuntainen vaunun poikittaisen symmetriatason kanssa (vinosidonta), on varmistettava sidonnan liikkumattomuus kuormassa. CG stb as Vaunun pituussuuntainen akseli as Vaunun poikittaissuuntainen akseli Kuva 45 Kuorman kaatumisen estävä alassidonta Mikäli kaatumisen estoratkaisuna käytetään alassidontaa, siteissä oleva kuormitus lasketaan seuraavilla kaavoilla: pituussuunnassa 1,25 F (h -h stb ) - Q l о R о = (tf); (33) 2n as l as sin poikkisuunnassa 1,25(F (h -h stb )+W (h ws - h о stb )) - Q b R о = (tf), 2n as b as sin (33a) jossa n as, nas on samansuuntaisten siteiden lukumäärä, as l on etäisyys kuormaa kaartavasta siteestä pitkittäiskaatumissärmän kautta kulkevaan pystytasoon, mm ja as b on etäisyys kuorman painopisteen tiatasoprojektiosta poikittaiskaatumissärmän kautta kulkevaan tasoon, mm. Muut merkinnät kuten kaavoissa 32 ja 32a Kiinnitysvälineiden valinta ja mitoitus. Enimmäiskuormitus, tf Uudelleenkäytettävät kiinnitysvälineet Kuorman muodosta, teknisistä arvoista, mahdollisten siirtymien luonteesta ja muista tekijöistä riippuen se kiinnitetään vetositeillä, alassidonnoilla, tuki- ja välitukiklosseilla, kuljetustuilla tai muilla kiinnitysvälineillä (taulukko 32). Pyörä- ja telaketjukaluston, jonka kuormaus perustuu poikkeuksellisiin (NTU) teknisiin ehtoihin, vaakatasossa kääntyvä osa sekä koottu tai osittain purettu puomi kiinnitetään kuorman teknisen aineiston vaatimalla tavalla sekä Kuormausmääräysten luvun 7 kohdan 8 tai luvun 8 kohtien ja ohjeita noudattaen. 60
12 Taulukko 32 Kuorma Tasapohjaiset kappaletavarat Lieriömäiset kyljelleen asetettavat kuormat Pyöräkalusto Tasapohjaiset pinottavat kuormat Kiinnitysvälineiden valintasuositukset Kuorman mahdolliset siirtymät Pitkittäis- tai poikittaissiirtymät Pituus- tai poikkisuuntainen kaatuminen Pitkittäis- tai poikittaissiirtymät Vierintä vaunun pituus- tai poikittaissuunnassa Vierintä vaunun pituus- tai poikittaissuunnassa Pitkittäis- tai poikittaissiirtymät Koko pinon tai eri yksikköjen pitkittäis- tai poikittaissiirtymät Kiinnitysvälinesuositukset Tuki- ja välitukiklossit, veto- ja alassidonta Veto- ja alassidonta, tukiklossit kasetit, kehikot, pyramidit jne. Tuki- ja välitukiklossit, veto- ja alassidonta Tukiklossit, kuljetusalustat; veto- ja alassidonta Tukiklossit, vetosidonta, uudelleenkäytettävät pyörävasteet Tuki- ja välitukiklossit, vetosidonta Tuki- ja välitukiklossit, kiinni-, vetoja alassidonta, suojakilvet, pylväät, kehikot ja kasetit Pitkät kuormat Pitkittäis- tai poikittaissiirtymät Veto- ja alassidonta, suojakilvet ja pylväät Poikkisuuntainen kaatuminen Veto- ja alassidonta, pönkät, tukiklossit ja kuljetusalustat Kiinnitysvälineisiin kohdistuvat pituussuuntainen F ja poikkisuuntainen F kuormitukset määritetään kaavoilla: F = F - F fr (tf) (34) F = n ( F + W ) - F fr (tf), (35) jossa n on kerroin, joka on 1,0 mikäli kuormaus ja kiinnitys suunnitellaan kuormausmääräysten mukaisesti, tai 1,25, mikäli suunnitteluperusteena ovat poikkeukselliset tekniset ehdot (NTU). Kuormitus voi kohdistua yhteen tai useampaan kiinnitysvälinetyyppiin: F = F s kl + F + F as (tf) (36) s kl F = F + F + F as (tf), (37) s s kl kl as as jossa F, F, F, F, F, F ovat pituus- tai poikkisuuntaisen kuormituksen osat, jotka kohdistuvat vastaavasti vetositeisiin, parruihin/klosseihin ja alassidontaan. Suunniteltaessa kuorman pitkittäissiirtymän estävää kiinnitysratkaisua on pyrittävä siihen, että kuorman paikallaan pysyminen saadaan varmistettua jollakin yhdellä kiinnitysvälinetyypillä. Jos kitkakerroin 2 alustuen ja tian välillä on pienempi kuin kitkakerroin 1 kuorman ja alustuen välillä ( 2 < 1 ), kitkavoimien F fr ja F fr toteutuminen edellyttää, että aluspuut nauaan vaunun tiaan. Naulamäärä alustukien kiinnitykselle lasketaan kaavalla: n nl = 1000Q ( 1-2 )/ R nl (kpl), (38) 61
13 jossa R nl on yhteen naulaan kohdistuva enimmäiskuormitus, otetaan taulukosta Kun kuorman paikallaan pysyminen varmistetaan vetositein (kuva 46a), vetositeissä olevat kuormitukset määritetään seuraavilla kaavoilla ottaen huomioon kuormitusvoimien pystykomponenttien aiheuttama kitkavoimien kasvu: pituussuunnassa vaikuttavista voimista: F R s i = (tf) (39) Σ(n s i ( sin i + cos i cos i )) poikkisuunnassa vaikuttavista voimista: F R s i = (tf), (40) Σ(n s i ( sin i + cos i cos i )) jossa R s i, R s i on kuormitus vetositeessä nro i ja n s i, n s i on samanaikaisesti ja samaan suuntaan vetävien vetositeiden lukumäärä, joiden kulmat i, i ja i ovat samat i on vetositeen nro i ja vaunun tian välinen kulma i, i on vetositeen nro i tiatasoprojektion sekä vaunun pitkittäisen tai vastaavasti poikittaisen symmetriatason välinen kulma on kitkakerroin kuorman ja vaunun tian (alustuen) keskenään kosketuksissa olevien pintojen välillä. Jos vetositeitä käytetään estämään sekä kuorman siirtymistä että sen kaatumista, ne tulee mitoittaa summakuormitusten (R s + R о ) ja (R s + R о ) perusteella. () vaunun pituussuuntainen akseli vaunun poikkisuuntainen akseli b) c) () () vaunun pituussuunt. akseli vaunun poikkisuuntainen akseli vaunun poikkisuuntainen akseli Kuva 46 Veto- ja alassidonnan kuormituskaaviot mitoitusta varten a) vetosidonta b) ja c) alassidonta Vetositeen lankojen määrä tai sen poikkipinta määritetään suuremman kuormituksen (R s + R о ) tai (R s + R о ) perusteella taulukoista 33 ja
14 Lankoja kpl Jos käytetään metallilankaisia vetositeitä, jotka liittyvät samaan kuormaan ja ovat samansuuntaisia ja joiden pituuksissa on yli 2-kertainen ero tai jos niiden ja vaunun tian väliset kulmat ovat erisuuruisia, vetositeet mitoitetaan tämän luvun liitteessä 3 esitetyn menetelmän mukaan. Yli 4 metriä pitkä metallilangasta tehty vetosidonta ei ole suositeltavaa. Rautalangasta tehtyjen kiinnitysvälineiden enimmäiskuormitukset langan paksuudesta ja lankojen määrästä riippuen (kgf) Taulukko 33 Langan paksuus, mm ,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,3 6,5 7,0 7,5 8, Jos kuorman pitkittäis- tai poikittaissiirtymän estämiseen käytetään vaunun poikittaisen symmetriatason kanssa samansuuntaisessa tasossa tehtyä alassidontaa (kuva 46b), alassidonnassa oleva kuormitus lasketaan seuraavilla kaavoilla: pituussuunnassa vaikuttavista voimista: as F R as = (tf) (41) 2 n as sin poikkisuunnassa vaikuttavista voimista: Huomautus: Osoittajassa poikkeuksellisten teknisten ehtojen (NTU) mukaista kiinnitystä vastaavat luvut. Nimittäjässä paikallisten MTU-ehtojen sekä Kuormausmääräysten muiden lukujen mukaista kiinnitystä vastaavat luvut. R as F as = (tf), (42) 2 n as sin jossa n as on sidontakertojen määrä. Kuorman pituus- ja poikkisuuntaisen siirtymän estämiseen saa käyttää ns. vinosuuntaista alassidontaa eli sidontaa, jonka taso on kohtisuorassa vaunun pitkittäiseen symmetriatasoon nähden, muttei ole samansuuntainen vaunun poikittaisen symmetriatason kanssa (kuva 45c). Tällöin kuorman kiinnitys mitoitetaan seuraavasti: pituussuunnassa: mitoitus tapahtuu tämän luvun kohdan mukaisesti, jolloin oletuksena on, että jokainen alassidonnan sivuhaara vastaa yhtä vetosidettä. Alassidontahaaroissa oleva kuormitus määritetään kaavalla: 63
15 R as = 1,2 R s (tf), (43) jossa R s on vetositeessä oleva kuormitus, joka on laskettu kaavalla (39), kun n s = 2 n as poikkisuunnassa: mitoitus tapahtuu kaavalla R as F as = (tf), (44) 2 n as sin cos jossa on alassidontahaaran tiatasoprojektion ja vaunun poikittaisen symmetriatason välinen kulma Veto- ja alassidonnassa siteiden (paitsi lankasiteet) poikkipinta-ala lasketaan kaavalla: 1000 R S = (cm 2 ), (45) [ ] jossa R on veto- tai alassidonnan siteessä oleva kuormitus, tf ja [ ] on sallittu vetojännitys, joka otetaan taulukosta 34 teräslajin mukaan. Teräskiinnitysosien suurimmat sallitut jännitykset kuormituslajeittain Kuormituslaji Suurin sallittu jännitys kgf/cm 2 Veto / puristus 1650 Ks. edellinen 1850 Taivutus 1650 Ks. edellinen 1850 Leikkaus 1200 Litistyminen 2500 Veto (koskee pultteja) Taulukko Kun kuorman siirtymän estämiseen käytetään klosseja naulaamalla ne vaunun tiaan kiinni, naulamäärä/tuki- tai välituliklossi lasketaan kaavoilla: pituussuuntaisten voimien kompensointi: 1000 F kl n nl = (kpl) (46) n kl R nl poikkisuuntaisten voimien kompensointi: 1000 F kl n nl = (kpl), (47) n kl R nl jossa n kl, n kl yhtäaikaisesti samassa suunnassa vaikuttavien klossien määrä ja R nl on suurin sallittu naulakohtainen kuormitus, joka otetaan taulukosta 35.
16 Taulukko 35 Suurin sallittu naulakohtainen kuormitus Naulan paksuus, mm Naulan pituus, mm Suurin sallittu naulakohtainen kuormitus, kgf 4, , , , Lieriömuotoiset kuormat tai pyöräkalusto kiinnitetään vierintää vastaan klosseilla, uudelleenkäytettävillä tukivälineillä (esim. kuljetustuki, tukikehikko tai pyörävaste) tai tukiparruilla/-klosseilla yhdistettynä veto- tai alassidontaan. Jos lieriömuotoisten kuormien tai pyöräkaluston kiinnitykseen vierintää vastaan ei käytetä muuta kuin puuklosseja tai uudelleenkäytettäviä tukivälineitä, lasketaan tuentakorkeus (kuva 47) seuraavilla kaavoilla: vierintä vaunun pituussuunnassa: 1 h t r (1 ) (mm) (48) 2 1 (1,25 а ) vierintä vaunun poikkisuunnassa: 1 h t r (1 ) (mm), (49) 2 1 ε jossa = 1,25 (a / W /Q ), (50) jossa r on kuorman vierintäympyrän säde, mm; 1,25 on kuorman vierintävakauden varmuuskerroin. F () (W ) h t () Q F () Kuva 47 Kuorman kiinnittäminen tukiklosseilla vierintää vastaan Yhden tukiklossin naulamäärä lasketaan kaavoilla: vierintä vaunun pituussuunnassa: 1000 F (1-1 tg ) n nl = (kpl) (51) n kl R nl 65
17 vierintä vaunun poikkisuunnassa: 1000 (F + W ) (1-1 tg ) n nl = (kpl), (52) n kl R nl jossa 1 on liukukitkakerroin tukiklossin ja sen vastapinnan (vaunun tian tai alustuen) välillä, johon klossi on kiinnitetty Jos lieriömuotoinen kuorma on kiinnitetty vierintää vastaan tukiklosseilla yhdistettynä alastai vetosidontaan (kuva 48), määritetään alassidonnassa oleva kuormitus seuraavalla kaavalla: 1,25[F (D/2 - h stb ) + W (h ws - h о stb )] - Q b R as = (tf), (53) n as b kaat jossa n as on alassidontojen lukumäärä, D on kuorman halkaisija, mm ja b kaat on kaatumissärmän ja alassidonnan välisen lyhimmän janan projektio vaunun poikittaiseen symmetriatasoon, mm. Kuormitukset lieriökuorman vierinnän estävissä vetositeissä lasketaan kaavoilla 32 ja 32a. Tukiklossien korkeus on tällöin: - pituussuuntaisen vierinnän esto: vähintään 0,1 D - poikkisuuntaisen vierinnän esto: vähintään 0,05 D. Yhden tukiklossin kiinnitykseen käytettävä naulamäärä lasketaan kaavoilla 51 ja 52. F W b kaat hws h t Q R as Kuva 48 Lieriömuotoisen kuorman kiinnittäminen vierintää vastaan tukiklosseilla ja metallilankasiteillä (alassidonta) Irrotettavien puusta tehtyjen kiinnitysvälineiden ja tialankkujen taivutus-, puristus- ja painumismitoitus lasketaan kaavoilla: M taiv = (kgf/cm 2 ) (54) W 1000 F pur = (kgf/cm 2 ), (54a) jossa M S о on taivutusmomentti, kgf cm b 0 66
18 W = bh 2 /6 cm 3, on poikkipinnaltaan suorakaiteen muotoisen klossin taivutuksen vastustusmomentti, b on klossin leveys, cm, h on klossin korkeus, cm, F on kiinnitysosaan vaikuttava puristus- tai litistymiskuormitus, tf ja S о on kuormituksen F vastaanottavien osien kokonaispinta-ala, cm 2. Kuormitus F määritetään tuki- ja välitukiklosseille kaavoilla 34 ja 35 ja alus- ja välituille (-puille) seuraavalla kaavalla: F = Q + F v +2n R sin (tf), (54b) jossa n on sellaisten alassidontojen tai vetosideparien määrä, jotka estävät kuorman liikkumasta pituus- tai/ja poikkisuunnassa ja vetävät samassa suunnassa samanaikaisesti ja R on vetositeessä tai alassidonnassa vaikuttava kuormitus, tf. Matalalaitaisen avovaunun tia tehdään 1. laatuluokan kuusi- tai mäntylankuista, joiden paksuus on mm ja leveys 150 mm. Jännitykset eivät saa ylittää havupuulajeille (kuusi tai mänty) määrättyjä enimmäisarvoja, ks. taulukko 36. Taulukko 36 Havupuulajeille (kuusi tai mänty) sallitut enimmäisjännitykset Suurin sallittu jännitys, kgf/cm 2 Jännityksen tyyppi irrotettavat kiinnitysosat vaunun osat Taivutus Puusyiden suuntainen veto Puusyiden suuntainen puristus tai painuminen Puristus tai painuminen puusyiden poikkisuuntaan Paikallinen puusyiden poikkisuuntainen litistyminen pituuden osalla (mikäli osan vapaan pään pituus on vähintään 100 mm:n kuitenkin vähintään osan paksuuden suuruinen) Paikallinen litistyminen pulttien aluslevyjen alla kuormituksen välittyessä puusyiden poikkisuuntaan (kohtisuoraan tai vähintään 60 о kulmassa) 40 Lohkeaminen vinouraliitoksesta edellyttäen, että lohkeaman pituus on enintään 2 x liitettävän elementin täyspaksuus tai 10 x uurteen syvyys: puusyiden suuntaisesti puusyiden poikkisuuntaan Puusyiden suuntainen lohkeama lape-syrjäliitoksesta edellyttäen, että lohkeaman pituus on enintään 5 x elementin täysi paksuus liitoskohdassa liitoskulman ollessa: alle 30 о vähintään 30 о 4 6 Leikkaus puusyiden poikkisuuntaan Käytettäessä muita puulajeja taulukon 36 jännityksen suurin sallittu arvo kerrotaan taulukosta 37 saatavalla muuntokertoimella
19 Muuntokertoimet enimmäisjännitysten määrittämiseen muille puulajeille Taulukko 37 Muuntokerroin enimmäisjännityksen määrittämiseen Puulaji Veto, taivutus, Puristus ja puristus tai painuminen puusyiden puusyiden suuntainen poikkisuuntaan painuminen Lohkeaminen Lehtikuusi 1,2 1,2 1,0 Mänty, kuusi, pihta 0,8 0,8 0,8 Tammi, saarni, valkopyökki, vaahtera, 1,3 2,0 1,6 valeakaasia Koivu 1,1 1,6 1,3 68
l off, mm kuormauksen aikana
4. Kuormien sijoittaminen vaunuihin 4.1. Vaunuun kuormattujen tavaroiden ja kiinnitysvälineiden yhteenlaskettu paino ei saa ylittää vaunuun merkittyä kantavuutta, ja kun kuorma tukeutuu kahteen vaunuun,
Lisätiedot6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia
6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia 6.1. Enintään 1,5 t:n painoiset harkkomuotit kuormataan matalalaitaiseen
Lisätiedot12. Putkien kuormaus ja kiinnittäminen. Putkien kuormaus ja kiinnitys korkealaitavaunuihin
12. Putkien kuormaus ja kiinnittäminen Putkien kuormaus ja kiinnitys korkealaitavaunuihin Teräsputket, joiden pituus on 10500-12000 ja läpimitta 219-1420 mm, kuormataan korkealaitavaunuihin symmetrisesti
Lisätiedot2. Tavaroiden kuormaus- ja kiinnitysperiaatteet
2. Tavaroiden kuormaus- ja kiinnitysperiaatteet 2.1. Tavarat kuormataan matalalaitaisiin avovaunuihin ja korkealaitavaunuihin erillisinä kuormakolleina (yksi tai useampi kolli), yhtenä tai useampana ryhmänä
LisätiedotLUKU 5 TASAPOHJAISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. Yleistä
LUKU 5 TASAPOHJAISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa määritellään pakattujen ja pakkaamattomien tasapohjaisten kuormien sekä puulaatikoissa olevien tavaroiden kuormaus-
LisätiedotLUKU 6 LIERIÖNMUOTOISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. Yleistä
LUKU 6 LIERIÖNMUOTOISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa määrätään lieriönmuotoisten tavaroiden kuormaus- ja kiinnitystavoista matalalaitaisiin avovaunuihin, joiden telikeskiöväli
LisätiedotLUKU 10 PAKETOITUJEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. Yleistä
LUKU 10 PAKETOITUJEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuljetuspaketeiksi muodostettujen tavaroiden kuormaus- ja kiinnitysperiaatteet kuormattaessa tavaroita matalalaitaisiin
Lisätiedot4. Metallilevyjen kuormaus ja kiinnittäminen
4. Metallilevyjen kuormaus ja kiinnittäminen 4.1. Yleiset vaatimukset koskien pakkaamista ja kuormaamista 4.1.1. Metallilevyt annetaan kuljetettavaksi: nippuina, kun levypaksuus on enintään 4,0 mm. nippuina
Lisätiedot7. Teräslevyaihioiden kuormaus ja kiinnittäminen
7. Teräslevyaihioiden kuormaus ja kiinnittäminen 7.1. Paksuudeltaan 100-200 mm, pituudeltaan 1700 mm ja leveydeltään 600-700 mm levyaihiot kuormataan korkealaitavaunuihin neljään riviin ja useaan kerrokseen
LisätiedotLUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.
LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen
LisätiedotLUKU 8 TELAKETJUALUSTAISEN KALUSTON KUORMAUS JA KIINNITYS
LUKU 8 TELAKETJUALUSTAISEN KALUSTON KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan telaketjualustaisen kaluston (jäljempänä kalusto) kuormaus- ja kiinnitystavat yleiskäyttöisiin avovaunuihin,
LisätiedotLUKU 1 VAUNUJEN JA LIIKKUVAN KALUSTON KUORMAAMISEEN JA KUORMIEN KIINNITTÄMISEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET. 1. Yleistä
Liite 3 KUORMAUSMÄÄRÄYKSET (kuormauksen ja kiinnityksen tekniset ehdot) Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä kuljetettaville kuormille LUKU 1 VAUNUJEN JA LIIKKUVAN
Lisätiedot3. Kiskojen kuormaus ja kiinnittäminen
3. Kiskojen kuormaus ja kiinnittäminen 3.1. Pituudeltaan 11500-12500 mm rautatiekiskojen kuormaus ja kiinnittäminen 3.1.1. Pulttirei'illä varustetut kiskot kuormataan matalalaitaisiin avovaunuihin symmetrisesti
Lisätiedot5. Matalalaitaisen avovaunun ja korkealaitavaunun korin osiin kohdistuvat enimmäiskuormitukset
5. Matalalaitaisen avovaunun ja korkealaitavaunun korin osiin kohdistuvat enimmäiskuormitukset 5.1. Kuormien kiinnitykseen käytettävien matalalaitaisten avovaunujen osiin kohdistuvat enimmäiskuormitukset
LisätiedotERIKOISKULJETUKSET. 1. Yleistä
Liite 4 ERIKOISKULJETUKSET 1. Yleistä 1.1. Ulottumamitat ylittävien, ylimassaisten tai -mittaisten kuormien sekä suurkuormausvaunuissa kuljetettavien kuormien (jäljempänä erikoiskuljetusten ja suurkuormausvaunussa
LisätiedotLUKU 4 RAKENNUSTUOTTEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. Yleistä
LUKU 4 RAKENNUSTUOTTEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa määrätään teräsbetoni- ja asbestisementtituotteiden (jäljempänä tuotteet) kuormaus- ja kiinnitystavoista kuormattaessa kuormaulottuman
Lisätiedot2. Valssattujen terästuotteiden kuormaus ja kiinnittäminen
2. Valssattujen terästuotteiden kuormaus ja kiinnittäminen Valssattuja terästuotteita ovat listat, pyöröteräkset, poikkileikkaukseltaan pyöreät, kuusi- tai nelikulmaiset rakenneputket, kulmaraudat, I-
LisätiedotRaidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja.
VR Transpoint VERSIO 3.1 B (1/14) LIITE B RAIDEMATERIAALIN KUORMAUSOHJE SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. KULJETUKSISSA KÄYTETTÄVÄT KALUSTO 3. RATAKISKOT 4. RAIDE-ELEMENTIT 5. BETONISET RATAPÖLKYT 6. PUISET
Lisätiedot11. Teräskelojen kuormaus ja kiinnittäminen
11. Teräskelojen kuormaus ja kiinnittäminen Tämän osion määräykset koskevat: keloja, jotka on sidottu ympäri pakkausvanteella ja joiden päät ovat auki (mm. latat) keloja, jotka on sidottu ympäri pakkausvanteella
Lisätiedot8. Kuormien kiinnitysvälineet
8. Kuormien kiinnitysvälineet 8.1. Kuormien kiinnittämiseen vaunuihin käytetään seuraavia kiinnitysvälineitä: vetositeitä, ympäri vedettäviä siteitä, kiristyssiteitä (myös moniosaisia), alas- ja kiinnisidontoja,
LisätiedotRuuvien päiden muotoja. [Decker ja esimerkiksi: ]
Ruuvien päiden muotoja [Decker ja esimerkiksi: http://www.schrauben-lexikon.de/norm/din_609.asp ] Erilaisia muttereita [Decker] Torx- ja kuusiokolokannat Vasemmassa kuvassa esitetty Torx kanta ei rikkoonu
LisätiedotLUKU 15 TAVAROIDEN KUORMAAMINEN JA KIINNITYS KONTTEIHIN
LUKU 15 TAVAROIDEN KUORMAAMINEN JA KIINNITYS KONTTEIHIN 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa määritellään tavat, joiden mukaisesti tavarat kuormataan standardin ja ISOstandardin I-sarjan mukaisiin 20, 30, 40
LisätiedotLUKU 7 PYÖRÄALUSTAISEN KALUSTON KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. Yleistä
LUKU 7 PYÖRÄALUSTAISEN KALUSTON KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan pyöräalustaisen ajoneuvo- ja työkonekaluston (jäljempänä kalusto) kuormaus- ja kiinnitystavat matalalaitaisiin
LisätiedotPäällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa
Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:
Lisätiedot5 KUORMAN TUKEMINEN JA KIINNITTÄMINEN
VR Transpoint VERSIO 3.0 5 (1/17) 5 KUORMAN TUKEMINEN JA KIINNITTÄMINEN 5.1 YLEISTÄ Kuorma on sijoitettava sekä tarvittaessa tuettava ja kiinnitettävä siten, ettei se pääse kuljetuksen aikana siirtymään
LisätiedotRuuviliitoksen lujuus
Ruuviliitoksen lujuus Ruuviliitos mitoitetaan osien välisen kitkavoiman perusteella. (F v F a ) > F q = 0,15...0,6 liitettävien osien välinen kitkakerroin F v = esikiristysvoima F a = aksiaalinen vetokuorma
LisätiedotSUOMEN JA VENÄJÄN RAUTATIEYHDYSLIIKENTEEN KUORMAUSMÄÄRÄYKSET
SUOMEN JA VENÄJÄN RAUTATIEYHDYSLIIKENTEEN KUORMAUSMÄÄRÄYKSET Rautatieviraston päätös RVI/768/300/2006 VR Osakeyhtiö VR Cargo 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 7 2. TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS AVOVAUNUIHIN
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotCaring kuormanvarmistuslaskurin opas
Caring kuormanvarmistuslaskurin opas Versio: 2012 06 20 Sivu 1 (8) CARING KUORMANVARMISTUSLASKURIN OPAS Caring kuormanvarmistuslaskuri perustuu standardin EN 12195-1:2010 periaatteisiin. Käyttäjällä on
Lisätiedot4. Lastulevyjen kuormaus ja kiinnitys korkealaitavaunuihin. 30 1,81 1 hattukuormassa lappeellaan 80 5,00 4
80-100 4. Lastulevyjen kuoraus ja kiinnitys korkealaitavaunuihin 4.1. Lainoiattoista 2750x1830 :n suuruisista lastulevyistä (jäljepänä levyt) tehdään ennen kuoraaista paketteja (nippuja). Taulukossa 9
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen
LisätiedotApurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset
Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden
LisätiedotSuorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotKertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,
Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
Lisätiedot1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus.
.5 KEPAHDUS.5. Yleistä Kuva. Palkin kiepahdus. Tarkastellaan yllä olevan kuvan palkkia. Palkilla vaikuttavasta kuormituksesta palkki taipuu. Jos rakenteen eometria, tuenta ja kuormituksen sijainti palkin
LisätiedotSEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET
SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...
LisätiedotYEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotRautatiesiltojen kuormat
Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat
Lisätiedotx 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)
MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon
LisätiedotMETALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA
METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus
Lisätiedot2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot
2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9
Lisätiedot3. Sahatavaran ja puunjalostusjätteiden kuormaus ja kiinnitys
3. Sahatavaran ja puunjalostusjätteiden kuormaus ja kiinnitys 3.1. Sahatavarapinot kuormataan vaunuun: alle 3,0 m pituiset kahden aluspuun päälle; vähintään 3,0 m pituiset kolmen aluspuun päälle. Reuniaiset
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotLue tämä käyttöohje turvallisuusohjeineen huolellisesti ja tarkista, että ramppi on moitteeton ennen quick2go rampin käyttöönottoa.
Lue tämä käyttöohje turvallisuusohjeineen huolellisesti ja tarkista, että ramppi on moitteeton ennen quick2go rampin käyttöönottoa. KÄYTTÖTARKOITUS quick2go alumiiniramppi mahdollistaa esteettömän kulun
LisätiedotPUHDAS, SUORA TAIVUTUS
PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso
LisätiedotVoiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4
Osa 4 Liikemäärä, momentti, painopiste Voiman momentti M Voiman vääntövaikutusta mittaava suure on momentti. Esim. automerkkien esitteissä on mainittu moottorin momentti ("vääntö"). Moottorin antama voima
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
LisätiedotMuodonmuutostila hum 30.8.13
Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi
KÄYTTÖOHJE Yleisesti FIX kuorman sidontapeite on sidontaväline, sillä voi korvata muita sidontamenetelmiä, esim. esim liinasidontaa. FIX valmistetaan kutomalla erikoiskuidusta ja päällystämällä kangas
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
LisätiedotPerävaunun käyttöohje
Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien
LisätiedotJuuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. A III, B II, C ei mikään, D I. a) Kolmion kulmien summa on 80. Kolmannen kulman suuruus on 80 85 0 85. Kolmiossa on kaksi 85 :n kulmaa, joten se on tasakylkinen.
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotJuuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 17.10.016 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ 1. A III, B II, C ei mikään, D I. a) Kolmion kulmien summa on 180. Kolmannen kulman
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotTOUGH TRAILERS FOR EVEN TOUGHER JOBS
TOUGH TRAILERS FOR EVEN TOUGHER JOBS R1000 R700IS R800IS R1000 R1000IS Pituus (mm) 5332 5332 5685 5685 Leveys (mm) 2215 2215 2550 2550 Korkeus (mm) 1720 1628 1871 1970 Lavan sisämitat (mm) 3680x2080x550
LisätiedotKartio ja pyramidi
Kartio ja pyramidi Kun avaruuden suora s liikkuu pitkin itseään leikkaamatonta tason T suljettua käyrää ja lisäksi kulkee tason T ulkopuolisen pisteen P kautta, suora s piirtää avaruuteen pinnan, jota
Lisätiedota) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön x 2 = 7? (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön 5 4 x
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 01 Arkkitehtimatematiikan koe, 1..01, Ratkaisut (Sarja A) 1. Anna kohdissa a), b) ja c) vastaukset tarkkoina arvoina. a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat
LisätiedotSUORAN PALKIN RASITUKSET
SUORAN PALKIN RASITUKSET Palkilla tarkoitetaan pitkänomaista rakenneosaa, jota voidaan käsitellä yksiulotteisena eli viivamaisena. Palkkia kuormitetaan pääasiassa poikittaisilla kuormituksilla, mutta usein
LisätiedotKuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa
Rautatiekuljetus dia 1 Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa Yleistä Rautatiekuljetus dia 2 Rautatiekuljetuksia käytetään pitkillä etäisyyksillä Tavaroita siirretään usein toisesta
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.
Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 37 Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, ) on ( x 0) + ( y ). Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Merkitään etäisyydet yhtä suuriksi ja ratkaistaan
LisätiedotC. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %
1. 4Monivalinta. Ympyrän halkaisija on 6. Ympyrän kehän pituus on a) 6π b) 3π c) 9π B. Pienoismallin pinta-ala on neljäsosa todellisesta pinta-alasta. Mittakaava on a) 1 : 2 b) 1:4 c) 1:8 C. Kolmioiden
Lisätiedot1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti määritelty: a) Määritä vektori. sekä laske sen pituus.
Matematiikan kurssikoe, Maa4 Vektorit RATKAISUT Sievin lukio Keskiviikko 12.4.2017 VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL JA LASKIN/LAS- KINOHJELMAT OVAT SALLITTUJA! 1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotTehtävien ratkaisut
Tehtävien 1948 1957 ratkaisut 1948 Kun juna matkaa AB kulkiessaan pysähtyy väliasemilla, kuluu matkaan 10 % enemmän aikaa kuin jos se kulkisi pysähtymättä. Kuinka monta % olisi nopeutta lisättävä, jotta
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotSäiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.
Yleistä tietoa säiliöautoista Yleistä tietoa säiliöautoista Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Malli Akselivälin tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta rungon värähtelyjen vaara
LisätiedotC. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %
1. Monivalinta. Ympyrän halkaisija on 6. Ympyrän kehän pituus on a) 6π b) 3π c) 9π B. Pienoismallin pinta-ala on neljäsosa todellisesta pinta-alasta. Mittakaava on a) 1 : 2 b) 1:4 c) 1:8 C. Kolmioiden
LisätiedotValmis telinepaketti omakotityömaalle
Valmis telinepaketti omakotityömaalle Ota peräkärry hinaukseen! www.ramirent.fi www.ramirent.fi Peräkärryn sisältö Telinepaketti koostuu Layher alumiinitelineistä, jotka ovat valmiiksi pakattu peräkärryyn.
LisätiedotHitsattavien teräsrakenteiden muotoilu
Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotVanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016
Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.
Lisätiedot25. TIKKAAT, TYÖTASOT, RAKENNUSTELINEET
25. TIKKAAT, TYÖTASOT, RAKENNUSTELINEET 32 Tikkaat Tikkaiden käyttö on suunniteltava asianmukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä,
LisätiedotRatkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
Lisätiedot2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
LisätiedotMAA03.3 Geometria Annu
1 / 8 2.2.2018 klo 11.49 MAA03.3 Geometria Annu Kokeessa on kolme (3) osaa; Monivalinnat 1 ja 2 ovat pakollisia (6 p /tehtävä, yht. 12 p) B1 osa Valitse kuusi (6) mieleisintä tehtävää tehtävistä 3-10.
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
Lisätiedotyleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p
MAA..0 Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin nimesi! Tee vastauspaperin yläreunaan pisteytysruudukko! Valitse kuusi tehtävää! Perustele vastauksesi välivaiheilla! Jussi Tyni Ratkaise: a) x x b) xy x 6y
LisätiedotVS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140
VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT
LisätiedotAsennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 2,8-1
Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 2,8-1 2 Asennus- ja käyttöohje: Vetoaisa ja vetopää Vetoaisan kiinnitys alapuolelta: Kiinnitys suoritetaan käyttäen M12 (M14) pultteja, aluslevyjä sekä itselukitsevia
LisätiedotMerkitsemien. Tiedoksi
ASENNUSOHJE -2- Unihak järjestelmäteline muodostuu pystysaloista mallia FSB ( bajonetskarv) ja LB ( längdbalk) juokusupalkeista joita yhdistävät tavallisesti ERB (enrörbalk) jokat. Telineen leveys voi
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotAsennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1
Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 TK 5014 1. Tekniset tiedot Max. Dc-arvo: 7,19 kn Aisapaino S (max.): 75 kg Akselipaino C (max.): 750 kg Aisan pituus
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / voima
Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.
LisätiedotVaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista
Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R
FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi
Lisätiedot