Hämeen liitto Maakuntahallitus esityslista :30

Transkriptio

1 esityslista 09:30 Kokoustiedot Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto Ypäjän kunnalle Palikkalan osayleiskaavan luonnoksesta Hämeen liiton kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen jatkorahoituspäätöksenä Hämeen elintarvikekehitys hankkeelle Kanta-Hämeen edunvalvontaverkoston toiminnan käynnistäminen Yhteistyösopimus Helsingin yliopiston kanssa HHT-kasvuvyöhykesopimus Valtatien 3 liityntäpolitiikka Maakunnalliseen terveydenhuollon kehittämissuunnitelmaan perustuva jatkotyö Häme-ohjelman valmistelu Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta Itämeren alueen maakuntahallintojen verkoston (BSSSC) vuosikonferenssi Helsingissä Luottamushenkilöseminaariin Muutos on mahdollisuus kunta- ja soterakenteet muutoksessa osallistujien nimeäminen Open Days 2013 tapahtuma Brysselissä Maakuntavaltuuston seminaari Humppilassa Kesäyliopiston johtokunnan pöytäkirja Maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätösluettelot Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat... 33

2 lista 6/2013 Sivu 1 Kokousaika klo 9.30 Kokouspaikka Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen pj Koskinen Johannes Prabhakaran Ranjith Kumar vpj Saviniemi Timo Hirviniemi Helena jäsen Auvinen Maija Hirvenoja Liisa Järvinen Eino Hacklin Jorma Laine Jaana Poutiainen Erja Niemelä Antero Seppälä Vesa-Matti Nurmi Eeva Nurmi Satu Oinonen Ritva Taavela Irma Pyhälammi Eeva Arovuori Kyösti Silván Timo Hatakka Harri Silvennoinen Esa Puotila Matti Muut osallistujat Maakuntavaltuusto Virasto pj Grahn-Laasonen Sanni Reina Timo, esittelijä I vpj Pohjantähti Esa Kandolin Mirva, sihteeri II vpj Leppälahti Markku Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenlinna Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Hämeen liiton virastossa klo Todistaa suunnittelu- ja maksatuspäällikkö

3 lista 6/2013 Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön 4 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. listan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus maakuntahallituksen päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännössä ei ole päätösvaltaisuudesta määräyksiä. Tämän kokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Pj: toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

4 lista 6/2013 Sivu Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. on päättänyt, että sen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä tai varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Tarkastusvuorossa ovat Eeva Pyhälammi (Esa Silvennoinen) ja Antero Niemelä (Eino Järvinen). Pj: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat.

5 lista 6/2013 Sivu Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Mkj: hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi.

6 lista 6/2013 Sivu Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HL/201/ /2013 Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksen mukaan aluehallintovirastoihin ehdotetaan siirrettäväksi nykyisin elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksissa hoidettavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. Eduskunta on puoltanut tehtävien siirtoa aluehallintouudistuksen toimeenpanoa ja toteutusta koskevaan valtioneuvoston selontekoon antamassaan vastauksessa. Lisäksi esityksellä pyritään mahdollistamaan aluehallintovirastojen henkilöstöresurssien nykyistä joustavampi käyttö. Aluehallintovirastoista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi pykälä, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta määrätä aluehallintoviraston virkamies suostumuksensa mukaisesti tekemään tilapäisesti toiselle aluehallintovirastolle kuuluvia tehtäviä. Tämä voisi toteutua mm. tilapäisten ruuhkatilanteiden purkamisessa ja erityisasiantuntijuutta vaativien hallintoasioiden käsittelyssä. Lausunto tulee antaa valtiovarainministeriölle viimeistään VM:ltä on saatu lupa määräajan ylittämiseen asti. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh ja maakuntajohtaja Timo Reina, puh Mkj: päättää, että Hämeen liitto antaa asiasta seuraavan lausunnon: Hämeen liitto ei näe estettä siirtää kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät ELY-keskuksista aluehallintovirastojen tehtäviksi. Vaikka ko. toimialan tehtävät ovat merkittävältä osin luonteeltaan suunnittelu- ja kehittämistehtäviä, soveltuvat ne sinällään aluehallintovirastoon sivistystoimen tehtävin kokonaisuuteen. Valtion aluehallinnossa kokonaisuudessaan suhteellisen niukan toimialan asiantuntemuksen kokoaminen yhteen on nykyisessä tilanteessa perusteltua. Myös ELY-keskuksille jäisi edelleen eräitä koulutuksen, osaamisen ja kulttuurin tehtäviä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalat rakennerahastotehtävät valtion aluehallinnossa, mitä on pidettävä perusteltuna. Oppilaitosrakentamisen osalta on huomattava, että maakuntien liittojen päätösvalta oman alueensa oppilaitosten rakennushanke-esitysten kiireellisyysjärjestykseen asettamisesta säilyy uudistettaessa lakia alueiden kehittämisestä. Tätä koskevat menettelytavat on siten luotava maakunnan liittojen ja aluehallintovirastojen välille. Tehtävien siirron myötä on myös asiantuntijoiden siirtyminen aluehallintoviraston palvelukseen varmistettava. Asiantuntijat ja tuntemus tulee koota aluehallintovirastojen päätoimipaikoille.

7 lista 6/2013 Sivu 6 Hämeen liitto puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvää mahdollisuutta käyttää aluehallintovirastojen henkilöstöresursseja ja asiantuntemusta nykyistä joustavammin sekä tehokkaammin myös valtakunnallisesti.

8 lista 6/2013 Sivu Lausunto Ypäjän kunnalle Palikkalan osayleiskaavan luonnoksesta HL/176/ /2013 Ypäjän kunta pyytää saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa Palikkalan osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Virasto on sopinut lisäajasta maakuntahallituksen kokousaikataulun mukaisesti. Palikkalan osayleiskaavalla osoitetaan kehittämisperiaatteet alueen maankäyttöä varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavassa on määritelty ensisijaiset asutuksen ja työpaikkatoiminnan alueet, niiden pitkän aikavälin laajentumisalueet sekä alueet joissa maisema tulee säilyttää avoimena. Lisäksi luonnonympäristön ja kulttuurimaiseman kannalta keskeiset alueet on osoitettu. Alueen maankäyttöä tullaan paikoin toteuttamaan myös asemakaavoituksella. Osayleiskaavan tavoitteena on tutkia alueen maankäytölliset mahdollisuudet nykyisten toimintojen ja niiden laajentumisedellytysten lisäksi uusille palvelu- ja yritystoiminnoille. Kaavaan sisältyy myös uuden tieyhteyden Palikkalan oikaisun ohjeellinen sijoittuminen seututie 213- kantatie 52 välille. Kaavaluonnos sekä muu valmisteluaineisto on ladattavissa osoitteesta: Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh Mkj: maakuntahallitus päättää antaa Ypäjän kunnalle seuraavan lausunnon: Hämeen liitto pitää hyvänä ja perusteltuna, että Palikkalan alueen maankäyttöä jäsennetään yleiskaavatasoisesti ja luodaan siten pohjaa maankäytön kokonaisvaltaiselle järjestämiselle. Asuntorakentamisen määrä on todennäköisesti alueella varsin verkkainen. Osayleiskaavan alue sijoittuu maisemaltaan ja ympäristöltään herkälle ja arvokkaalle alueelle ja siksi on hyvä, että tarkastelu tehdään oikeusvaikutteisen yleiskaavan tarkkuudella. Osayleiskaavalla määritetään myös valtatie 10:een tukeutuvan työpaikka-alueen sijoittuminen ja siihen liittyvät tieja liittymäjärjestelyt, jotka ovat edellytyksenä sille, että työpaikka- ja teollisuusalue voi yleensä muodostua ja kehittyä kaavaluonnoksen esittämällä tavalla. Tämä on tärkeätä ottaa huomioon alueen myöhemmässä asemakaavoituksessa ja sen kaavamääräyksissä. Kaavaluonnos toteutuessaan säilyttää ympäristön peruspiirteet kokoamalla rakentamista ryhmiin ja pienimuotoisiksi kokonaisuuksiksi. Kaavaluonnos mahdollistaa voimakkaamman rakentamisen kuin muun muassa Forssan seudun strategisessa rakennetarkastelussa (2011), jossa alue esitettiin lähinnä väljäksi maaseutuasutuksen ja loma-asutuksen vyöhykkeeksi. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu vain kylämäistä asutusta ja työpaikka-alue vt 10:n eteläpuolelle, muutoin alue on pääosin maatalousaluetta. Luonnosta voidaan pitää maksimi-kuvauksena, jossa on nostettu esille laajasti mahdolliset uudet asuinalueet.

9 lista 6/2013 Sivu 8 Osayleiskaavan luonnosta on tarpeen vielä kehittää ja pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: mitoitus johtaako nykymuotoisena liian hajanaiseen ja pirstaleiseen rakentamiseen, huomioon ottaen muun muassa kunnallistekniikka? olisiko syytä esitettyä enemmän painottua käyttämään kylämäistä asutusta kuvaavaa AT- merkintää tarkoitus on kuitenkin kehittää aluetta pääsääntöisesti maaseutumaisena asumisen alueena? AP-alueet ovat paikoin varsin laajoja ja kaavamääräyksen mukaan APalueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä pienimuotoisia liike-, palvelu- ja työtiloja. AP-alueita olisi ehkä syytä vielä jäsennöidä tarkemmin, mitkä ovat luonteeltaan esitetyn kaavamääräyksen mukaisia ja mitkä pieninä kohdetyyppisinä voisivat toteutua esimerkiksi suoraan yleiskaavan pohjalta myönnetyllä rakennusluvalla. Tiehallinnon Hämeen ja Turun tiepiirit teettivät vuonna 2004 kantatien 52 liikenteellisen ja yhdyskuntarakenteellisen tarkastelun. Selvityksessä tarkasteltiin kantatien 52 parantamista Someron ja valtatien 10 välillä. Selvitykseen sisältyi myös se vaihtoehto, jossa kantatie linjattaisiin pohjoisosastaan uudelleen valtatien 10 ja seutu-tien 213 liittymään (ns. Palikkalan oikaisu). Selvityksen mukaan kantatien parantaminen nykyisessä linjauksessa siirtäisi liikennettä seututieltä 282 kantatielle 52 enemmän kuin Palikkalan oikaisun vaihtoehto. Palikkalan yhteys ei selvityksen mukaan vaikuttanut tarpeelliselta liikenteellisistä tai yhdyskuntarakenteellisista näkökohdista. Sen sijaan kantatien 52 parantaminen nykyiseen linjaukseen tukeutuen olisi tieverkollisesti perusteltua. Palikkalan oikaisu sisältyy vahvistettuun maakuntakaavaan yhteystarve-merkinnällä. Tällä on haluttu ilmentää sitä, että on perusteltua kuitenkin varautua maankäytöllisesti uuden linjauksen mahdolliseen toteutumiseen tulevaisuudessa. Osayleiskaavassa linjausta on tutkittu ja täsmennetty siten, että se voidaan osoittaa yleiskaavatasoisesti ohjeellisena sijoituksena. Tämä on perusteltua ja mahdollistaa tielinjauksen huomioon ottamisen alueen kehittämisessä. Yleiskaavatasoinen tarkastelu toimii myös 2. vaihemaakuntakaavan selvitysaineistona ja mahdollistaa ohjeellisen tielinjauksen käsittelyn vaihemaakuntamakaavassa.

10 lista 6/2013 Sivu Hämeen liiton kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista HL/207/ /2013 Maan hallitus antaa vuoden 2014 talousarvioesityksen ja vuoden 2013 toisen lisätalousarvion eduskunnan käsiteltäväksi tiistaina Sekä vuoden 2014 talousarvio että 2013 toinen lisätalousarvio on valmisteltu huonojen talousennusteiden vallitessa. Julkisen talouden heikko lähtötilanne hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen on ollut asettamassa suuria haasteita talouspolitiikalle. Talousarvioiden painopiste on talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen ja samalla tavoite on kuitenkin pyrkiä julkisen talouden tasapainoon. Kanta-Hämeen talouskasvun, työllisyyden edistämisen ja muun positiivisen kehityksen edellytysten luomisen kannalta on tärkeää, että sekä lisätalousarviossa että vuoden 2014 talousarviossa on otettu huomioon niitä tarpeita, joita Kanta- Hämeen alueella pidetään tärkeimpinä toteuttaa jotta positiivinen kehittyminen alueella toteutuisi. Kanta-Hämeen maantieteellisen keskeisen sijainnin vuoksi useilla Kanta-Hämeen hankkeilla on myös laajempaa merkitystä. Hämeen liitossa on valmisteltu kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista. kannanotoksi toimitetaan maakuntahallituksen jäsenille sähköpostitse viimeistään perjantaina Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh ja yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh. (03) Mkj: päättää, että Hämeen liitto antaa valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista sähköpostitse toimitetun kannanoton, joka liitetään pöytäkirjaan (Liite 1/13).

11 lista 6/2013 Sivu Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen jatkorahoituspäätöksenä Hämeen elintarvikekehitys hankkeelle HL/62/ /2012 Hankkeen nimi: Hämeen elintarvikekehitys Hankenumero: Hakija: Hakijan yhteyshenkilö Osoite: Ohjelmayhteys: Kohdealue: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Erkki Vasara Myllytie 1, Jokioinen Osaamiskeskusohjelma Valtakunnallinen Hankekuvaus: Hämeen elintarvikekehitys tuo MTT:n elintarvikeketjun osaaminen klusterin hyödynnettäväksi. Erityisesti haetaan MTT:n tutkimusohjelmien hyödynnettävyyttä osaamisklusterin jäsenten ja -asiakkaiden (yritysten ja tutkimuslaitosten) omissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Käytännön toiminnassa käynnistetään uusia kehittämishankkeita ja luodaan palveluita MTT, HAMK:n ja alan yritysten sekä klusterin muiden toimijoiden kanssa. kanssa. Toiminnan vaikutuksesta hankkeissa mukana olevien yritysten osaaminen ja kilpailukyky kasvaa. Luonnonvara-alan osaamiskeskittymää rakennetaan yhdessä Kehittämiskeskus Hämeen kanssa ja osallistutaan FSKK:n kanssa aluekehittämisen työryhmiin. Hämeen elintarvikekehitys panostaa lisäksi oman osaamisalansa rajapinnoille tavoitteena löytää uusia avauksia tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi sekä suomalaisen elintarvikealan hyödyksi että edistämään koko alan kansainvälistymistä. Keskeisiä yhteistyön toimialoja tässä työssä ovat Hämeen osaamiskeskuksessa muut klusterit: digitaaliset sisällöt, älykkäät koneet ja asuminen. Klusteritasolla jatketaan FSMF ry:n toiminnan kehittämistä ja osallistutaan TEAM Finland konseptin kehittämiseen ja hankevalmisteluun. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on klusterin yhteisen kansainvälistymissuunnitelman mukaisesti Itämeren alueella. Yritysten kansainvälistyminen toteutuu sekä kaupallisten että tutkimus- ja kehittämistoimien avulla. Tutkimus- ja kehittämistoimin tapahtuva kansainvälistyminen perustuu vahvasti kotimaisten raaka-aineiden ja erityisille kohderyhmille suunnattuun tutkimusja kehittämistoimintaan. Osaamiskeskuksen roolina tämän toiminnan kehittämisessä on toimia tutkimustiedon siirtäjän ja kaupallistamisen edistäjänä. Hämeen elintarvikekehitys vastaa valtakunnallisesti pienjuustolatoiminnan kehittämisestä osallistumalla alan kehittämishankkeiden rakentamiseen ja sidosryhmätyöhön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi Hämeen elintarvikekehitys on vahvasti mukana valtakunnallisen elintarviketieteiden seuran (ETS) toiminnan kehittämisessä.

12 lista 6/2013 Sivu 11 Toteutusaika: Säilytettävät työpaikat: 4 Valtioneuvosto on päättänyt osaamiskeskusohjelman perusrahoituksesta sekä sen klusterikohtaisesta ja alueittaisesta jakautumisesta (TEM:n päätös TEM/464/ /2013) Asian on valmistellut erikoissuunnittelija Arto Saarinen puh Mkj: päättää - myöntää Hämeen elintarvikekehitys hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa 50 %, kuitenkin enintään euroa, vuoden 2013 hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävä kustannusarvio v Yht. 1. Aineet, tarvikkeet, toimistokulut vähäiset koneet ja laitteet muut kustannukset Palkka- ja henkilöstökulut , , projektihenkilöstön palkat muut palkat ja palkkiot henkilösivukulut , ,26 3. Matkakulut ulkomaan matkakulut muut matkakulut Vuokrat Ostopalvelut tiedotus ja markkinointi muut ostopalvelut Poistot Luontoissuoritukset Muut menot Erillishankkeet 0 0

13 lista 6/2013 Sivu Klusterin yhteiset Muut erillishankkeet 0 0 Bruttokustannukset yhteensä , ,26 Tulot (vähennetään) 0 0 Nettokustannukset yhteensä , ,26 Kustannuksiin sisältyy arvonlisävero. Hyväksymisen ehtona on aina hankintojen kilpailuttaminen. Hyväksyttävä rahoitussuunnitelma v Yht. 1. Maakunnan kehittämisraha , , haettava rahoitus mkr 2013 TA muu mkr <2013 TA , ,13 2. Kuntarahoitus , , hakijan omarahoitus 2.2. muu kuntarahoitus , , laskennallinen rahoitus 3. Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus hakijan oma rahoitus 4.2. muu yksityinen rahoitus 4.3. luontoissuoritukset Kokonaisrahoitus netto , ,26 5. Tulorahoitus pääsylipputulot tms palvelujen ja tuotteiden myyntitulot 5.3. muut tulot Kokonaisrahoitus brutto , ,26 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sisältävät aikaisemmilta vuosilta siirtynyttä perusrahoitusta yhteensä ,26 euroa. Hankkeen toteutusaika:

14 lista 6/2013 Sivu 13 Hankkeen yhteyshenkilö Hämeen liitossa: erikoissuunnittelija Arto Saarinen Hanke on toteutettava tämän päätöksen ja siihen liitettyjen maakuntahallituksen hyväksymien hankehallinnoinnin ehtojen ja ohjeiden mukaisesti.

15 lista 6/2013 Sivu Kanta-Hämeen edunvalvontaverkoston toiminnan käynnistäminen HL/210/ /2013 käsitteli seminaarissaan Berliinissä muun muassa maakunnallisen edunvalvontaverkoston tarvetta Kanta-Hämeessä. n pohjalta maakunnallisen edunvalvontaverkoston kokoamista ja toiminnan käynnistämistä on valmisteltu Hämeen liiton virastossa. Maakunnan edunvalvontaa on tarpeen edelleen tehostaa sekä siihen liittyvää ennakointia ja yhteistoimintaa lisätä. Edunvalvontaverkoston kokoamisella luodaan edellytyksiä merkittävimpien maakunnassa toimivien julkisen hallinnon suunnittelu-, kehittäjä- ja palveluorganisaatioiden sekä vaikuttaja- ja päättäjätahojen tiiviimmälle yhteistyölle. Tällaisen edistäminen kuuluu maakunnan liiton lakisääteisiinkin tehtäviin. Maakunnallisen edunvalvontaverkoston tehtävänä on osaltaan ennakoida, valmistella, koordinoida ja edistää Kanta-Hämeen kehittämistä. Verkoston toiminnassa keskityttäisiin erityisesti valtion talousarvio-, lainsäädäntö- ja hallinnollisten uudistusten valmisteluprosesseihin vaikuttamiseen maakunnan ja sen toimijoiden tarpeiden sekä näkökulmien vahvemmaksi esille tuomiseksi. Samoin tuleviin hallitusohjelmiin ja mm. liikennepoliittisiin selontekoihin liittyvä vaikuttaminen olisi osa edunvalvontaverkoston toimintaa. Samalla verkosto toimisi siihen osallistuvien maakunnan suunnittelu- ja kehittäjätahojen sekä vaikuttaja- ja päättäjätahojen säännöllisenä yhteistyöfoorumina. Verkoston on ajateltu kokoontuvan 2 4:n kuukauden välein. Sen ydinkokoonpanoon kutsutaan: - Hämeen liiton johtoa - Hämeen ELY-keskuksen johtoa - Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoa - Hämeen ammattikorkeakoulun johtoa - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtoa - Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien edustajat - Kanta-Hämeen kansanedustajat - maakunnasta valitut istuvat ministerit/heidän esikuntansa - puolueiden piirijärjestöjen toiminnanjohtajat. Ydinryhmän lisäksi verkoston kokoontumisiin voidaan tarpeen ja asiayhteyden mukaan kutsua joustavasti myös muita tahoja. Verkoston toiminta on tarkoitus aloittaa syys lokakuussa Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh ja Jouko Ylipaavalniemi, puh Mkj: päättää, että Hämeen liitto kokoaa maakunnallisen edunvalvontaverkoston em. kokoonpanolla ja toimii edunvalvontaverkoston toiminnan koordinaattorina ja kokousten koollekutsujana.

16 lista 6/2013 Sivu 15

17 lista 6/2013 Sivu Yhteistyösopimus Helsingin yliopiston kanssa HL/203/ /2013 Loppukeväästä alkaen on valmisteltu yhteistyösopimusta Kanta-Hämeen maakunnan toimijoiden ja Helsingin yliopiston välillä. Sopimuksen tarkoituksena on erityisesti vahvistaa mahdollisuuksia kehittää Kanta- Hämeen maakunnan aluetta kestävän kehityksen, luonnonvara-alan ja biotalouden osaamis- ja innovaatiokeskittymäksi. Sopimuksessa sovittaisiin yhteistyön tavoitteista ja painopisteistä. Niihin on alustavasti ajateltu kuuluvan muun muassa oppimisen edellytysten parantaminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen. Lisäksi sovittaisiin yhteistyösopimuksen toteuttamiseesta, seurannasta ja raportoinnista. Hämeen liiton roolina sopimusosapuolena olisi osaltaan ja käytettävissään olevin keinoin tukea yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, p Mkj: : - merkitsee tiedoksi Helsingin yliopiston kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen valmistelutilanteen; ja - valtuuttaa maakuntajohtajan jatkamaan neuvotteluja yhteistyösopimuksesta sekä allekirjoittamaan sen Hämeen liiton osalta.

18 lista 6/2013 Sivu HHT-kasvuvyöhykesopimus HL/30/ /2013 HHT-vyöhykkeen taustaa Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva kasvuvyöhyke muodostaa Suomen aluerakenteessa poikkeuksellisen kokonaisuuden. Tällä pinta-alaltaan varsin suppealla vyöhykkeellä asuu jo nyt joka kolmas suomalainen, ja suuri osa kansallisesta elinvoimasta ja toimeliaisuudesta (mm. 45 % BKT:sta ja 40 % työpaikoista) on keskittynyt vyöhykkeelle. Alue on myös koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä: vyöhykkeen molemmissa päissä sijaitsee useita suuria tiedekorkeakouluja, ja kokonaisuutta täydentää vyöhykkeen keskiosien vahva ammattikorkeakoulutuksen ja keskiasteen koulutuksen tarjonta. Ei ole ihme, että HHT-kasvuvyöhykkeen vahvuus näkyy väestökehityksessä: alue on viime vuosikymmeninä saanut suurta väestönkasvua syntyvyyden ja muuttoliikkeen (sekä maahanmuutto että maan sisäinen muuttoliike) kautta. Väestön keskittyminen Suomessa juuri tälle alueelle, ja sen myötä alueen väestönkasvu, näyttää jatkuvan edelleen. Nauhamaisen taajamarakenteensa, keskeisen sijaintinsa ja lyhyiden välimatkojensa osalta HHT-vyöhyke on Suomessa ainutlaatuinen. Mistään muualta Suomesta ei löydy aluetta, joka muodostaisi yhdyskuntarakenteeltaan näin pitkän ja eheän ja saavutettavuudeltaan näin korkeatasoisen kokonaisuuden. Hyvien joukkoliikenneyhteyksiensä ja vahvan liikenneinfransa (päärata ja VT3 lähellä toisiaan koko matkan) ansiosta HHT on jo nyt yhtenäinen työmarkkina-alue. Toimijat eri osissa kasvukäytävää ovat monella tavoin kytköksissä ja riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Vyöhyke on miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen, asioinnin ja työssäkäynnin kehys, ja yritysten kannalta tämän vuoksi kiinnostava, yhtenäinen sijaintialusta. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitysnäkymien ja väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi on oletettavaa, että kilpailutilanne alueiden välillä tulevaisuudessa kiristyy. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kehittämiseksi olisi kansallisessa kilpailussa pystyttävä turvaamaan kasvukäytävän sisäinen yhtenäisyys. Vähenevät resurssit on entistä tärkeämpää kohdentaa tuottavasti. Alueella tulee pyrkiä yhteiseen kestävään kasvuun, ja tämä tulee ottaa huomioon aluerakennetta tiivistettäessä ja ekologisia liikkumisen tapoja suunniteltaessa. HHT-kasvukäytävävyöhykkeen kiistattomasta kansallisesta merkityksestä huolimatta alueen kasvua ei viime vuosikymmenten aikana ole pyritty valtion taholta tukemaan. Myöskään alueen kaupungit ja kunnat eivät ole kokonaisuutena järjestäytyneet. Alueen kolmen maakuntaliiton (Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto) yhteisesti rahoittaman, alkaneen, esiselvityksen aikana järjestäytymisen tarve nykyisessä aluekehittämisen tilanteessa on käynyt ilmeiseksi: alueen kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen on syytä järjestäytyä toimivaksi kasvukäytäväverkostoksi. Systemaattisen verkostoyhteistyön käynnistyessä on tarpeellista laatia yhteinen

19 lista 6/2013 Sivu 18 aiesopimus, jonka sisällön kaikki toimijat hyväksyvät tällä päätöksellä. Aiesopimuksen sisältö Verkostoyhteistyön aiesopimus allekirjoitetaan myöhemmin syksyllä seuraavan sisältöisenä: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyöhön mukaan lähtevät kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot järjestäytyvät kasvukäytäväverkostoksi ja haluavat yhdessä nostaa HHT-kasvuvyöhykkeen kansallisen kehittämispolitiikan ja tutkimuksen kohteeksi. Samalla tuetaan kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen osallistumista kansallisiin kasvuohjelmiin. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot sitoutuvat tekemään verkostoyhteistyötä sekä keskenään että työn tavoitteiston osalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Tämän aiesopimuksen allekirjoittaneet kasvuvyöhykkeen toimijat pyrkivät yhteistyön kautta vahvistamaan myös kasvukäytävän kansainvälistä ulottuvuutta. Allekirjoittajat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään koko HHTkasvukäytävän kestävää kasvua käytössään olevin keinoin, yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Allekirjoittajat ottavat jatkossa huomioon verkostoyhteistyön mukanaan tuomat kestävän kasvun tavoitteet myös sisäisissä palveluprosesseissaan ja omassa päätöksenteossaan. Työn käytännön toteutus Kasvukäytävän kehittämistyön käynnistämiseksi perustetaan määräaikainen kaksivuotinen hanke, jonka kautta koordinoidaan myöhempää sisältötyötä ja ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkimista mm. EU-rahastoista. Maakuntaliittojen rahoittama neljän kuukauden mittainen esiselvitysvaihe ( ) jatkuu näin ollen suoraan kaksivuotisena projektina alkaen, jolloin myös hankkeen toimijat (ohjausryhmä ja projektijohtaja) jatkavat tehtävissään. Ohjausryhmän kokoonpanoa on mahdollista myöhemmin muuttaa ja täydentää ohjausryhmän päätöksellä. Maakunnan liittojen rahoittaman esiselvityshankkeen hankekuvauksen mukaan: Toimivan, pysyvän verkoston syntyminen edellyttää kuntien ja kaupunkien itsensä ottamaa vetovastuuta tästä yhteistyömuodosta. Maakuntaliittojen tuki verkostoyhteistyölle on kuitenkin jatkossakin tarpeen. Tämän ajatuksen mukaisesti hankkeen isännyys siihen kuuluvine vastuineen siirtyy muiden kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen tuella Hämeen liitolta Hämeenlinnan kaupungille. Kuntien ja maakuntaliittojen mahdollista halukkuutta isännyyden hoitamiseen tiedusteltiin kaikilta kasvuvyöhykkeen kaupungeilta, kunnilta ja liitoilta. Lopullinen ratkaisu isäntäkaupungista saatiin aikaan halukkaiden tahojen kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Hankeisännyys on luonteeltaan lähinnä teknistä ja sisältää käytännön asioiden, kuten taloushallinnon hoitamisen. Hankkeen sisällöllisen työn johtamisesta vastaa sen sijaan edelleen hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän taustavaikuttajana ja työn tukena ja suuntaajana toimii

20 lista 6/2013 Sivu 19 puolestaan neuvottelukunta, johon kuuluvat kaikkien mukaan lähtevien kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä maakuntajohtajat. On mahdollista, että nyt päätettävänä olevan kaksivuotiskauden jälkeen työ edelleen jatkuu hankemuotoisena. Mahdollisesta jatkosta päätetään kuitenkin erikseen, hankkeen siihenastisten tulosten perusteella. Päätöksenteko tapahtuu tällöin kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen erillisin päätöksin. Sama koskee työn tuloksena syntyviä mahdollisia EU-rahoitteisia hankkeita, joiden kesto saattaa ylittää hankekoordinaatioon ajatellun kaksivuotiskauden. Myös EU-hankkeisiin lähtemisestä ja niiden isännyyksistä päätetään organisaatioissa erikseen. Yhteisen koordinaation kautta ryhdytään heti valmistelemaan tiivistyvän yhteistyön eri muotoja ja toimenpiteiden rahoitusta. Uudenlainen yhteistyö tulee teemojensa kautta liittymään EU-tasonkin tavoitteisiin. Toisaalta myös INKA (Innovatiiviset Kaupunkiseudut) kansallisena kehittämisen ja rahoittamisen instrumenttina kytkeytyy tiiviisti HHT-kasvukäytävätyöhön: kasvukäytävän varren kuntien on järkevää rakentaa INKA-kumppanuuksia jo muutenkin liikkeelle lähteneeseen kasvukäytävätyöhön perustuen. Eri sisältöteemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä erillisten hankkeiden / osahankkeiden kautta. Näin menetellen kukin kaupunki ja kunta pääsee osallistumaan juuri sellaiseen kehittämistyöhön, johon on erityistä paikallista kiinnostusta ja alueellista tarvetta. Tulevia sisältökokonaisuuksia tai hankeaihioita ovat esimerkiksi seuraavat: Ekologinen ja tehokas liikkuminen tarkastelun kohteina sekä logistiikka että henkilöliikenne ja edelleen sekä raide- että maantieliikenne vihreät moottoritiet ja logistiikkakeskukset pendelöinti: matkaketjuajattelun edistäminen ja tähän liittyvät kehittämistoimet liityntäpysäköinnin, pysäkkien ja muun infran suhteen pendelöintiin liittyvien prosessien parantaminen sekä liikkumisessa että palvelutuotannossa maksujärjestelmien kehittämismahdollisuuksien ja tarpeiden selvittäminen koko kasvukäytävän laajuisesti infrahankkeet: katuverkoston liittyminen raskaaseen infraan - seisakkeet, pysäkit ja asemanseudut älyliikenne, arvoa tuottava liikkuminen käytävän linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin Aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen kasvukäytävän potentiaalien osoittaminen kasvukäytävän kehittäminen ja markkinointi sijoittumisalustana: suuryritykset, logistiikka-alan yritykset ja pk-yritykset (erilaiset sijoittumislogiikat ja seuraukset kaupunkien ja kuntien kannalta) verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen: alihankintaketjut, jatkojalostusketjut, yritysten ja kaupunkiverkoston välinen yhteistyö, pk-yritysten keskinäinen

21 lista 6/2013 Sivu 20 yhteistyö työvoimaresurssit ja mahdollisuudet: osaajien saatavuuden yhteinen varmistaminen kasvukäytävän osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä mm. oppimis-, tutkimus- ja kehitysympäristöjen tehokkaampi hyödyntäminen teema liittyy myös asumiseen työvoiman saatavuuden / yrittäjäperheiden sijoittumishalukkuuden kautta Älykäs kaupunki ja monipuolinen asuminen kaupunkirakenteen suunnittelu, tutkimus ja kehittäminen: MALteemat asumisen uudet avaukset ja ylikunnalliset tai laajemmat kehittämishankkeet asumisen preferenssit ja valinnat käytävän varrella, uudet kestävät ja energiataloudelliset asumisen muodot tulevaisuuden monipuoliset asumiskonseptit rakennemallityöt nykyisen yhdyskuntarakenteen tehokkaampi hyödyntäminen ja tiivistäminen, eheyttäminen uuden rakenteen avulla yhteinen energiapolitiikka ja kaupunkimaisten alueiden kestävän energiantuotannon kehittäminen paikallisen energiantuotannon mahdollisuudet, energiaomavarainen HHT elävä kaupunki: kaupunki toiminnallisena ympäristönä, kulttuuri, asukkaat ja osallistaminen Hankeaihioita saatetaan jatkotyön edistyessä jäsentää myös toisin. Kuitenkin kaikki edellä mainitut kokonaisuudet ja niihin sisältyvät kasvukäytävätyön tavoitteet ovat tavalla tai toisella jatkotyön kohteena ja sopivat erittäin hyvin yhteen mm. tämän hetken kansallisten aluekehittämis-, kaupunki-, liikenne- ja ilmastopolitiikoiden kanssa. Varsinaisten sisältöaiheiden lisäksi kaupungeista ja kunnista on noussut esiselvitysvaiheen aikana voimakkaasti esiin tarve terävöittää yhteistä kasvukäytävän kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa, täsmentää sen tavoitteita ja seurata tarkemmin sen tuloksellisuutta. Myös yhteinen viestintä nousee jatkossa merkittävään rooliin sisältötyön rinnalla. Työtä on myös onnistuttava visualisoimaan, jotta nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät saadaan välitettyä kaikille toimijoille helposti ymmärrettävässä ja omaksuttavassa muodossa. Oheismateriaalina: 1) isäntäkunnan kanssa solmittava yhteistyösopimus, 2) hankkeen rahoituslaskelma 3) kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen laskennalliset maksuosuudet Asian on valmistellut projektijohtaja Anna-Mari Ahonen puh Mkj: päättää:

22 lista 6/2013 Sivu 21 hyväksyä esittelytekstissä olevan aiesopimuksen sisällön, valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään yhteistyösopimuksen hankkeen isäntäkaupunkina toimivan Hämeenlinnan kaupungin kanssa, osallistua kaksivuotiseen HHT-hankkeeseen enintään seuraavilla rahoitusosuuksilla: vuonna , vuonna ja vuonna ja valtuuttaa Hämeen liiton ohjausryhmän jäsenen Matti Lipsasen jatkamaan tehtävässään. Lisäksi maakuntahallitus päättää, että edellä mainitut Hämeen liiton rahoitusosuudet maksetaan tutkimus- ja kehittämisrahastosta.

23 lista 6/2013 Sivu Valtatien 3 liityntäpolitiikka HL/209/ /2013 Uudenmaan Ely-keskuksen liikennevastuualueen vetämänä on laadittu selvitys Ympäröivän maankäytön kytkeminen moottoritieverkkoon. Selvityksen tavoitteena on luoda pelisäännöt ja linjaukset siitä miten maankäyttö on kytkettävissä turvallisesti ja sujuvasti moottoriteihin niin, että valtakunnallisen pitkämatkaisen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus eivät siitä kärsi. Toisena tavoitteena on ollut luoda suuntaviivat moottoriteiden liittymähankkeiden käsittelylle ja laatia moottoritieverkon "liittymä-politiikka". Pilottikohteena on valtatie 3 Helsingin ja Tampereen kaupunkiseutujen välillä. Kanta- Hämeestä selvitykseen sisältyvät uusina liittyminä seuraavat: Arolampi Riihimäellä, Moreeni ja Sunny Car Center Hämeenlinnassa sekä Merve Hattulassa. Selvityksen on konsulttina laatinut WSP. Suunnitelmaraportti on julkaistu Liikenneviraston verkkosivuilla osoitteessa: Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh (03) Mkj: : 1. Merkitsee selvityksen tiedoksi 2. Toteaa selvityksen johdosta seuraavaa: Selvityksessä on luotu puitteet ja menettelyt liittymien toteutuskelpoisuuden arvioinnille. Menetelmää on testattu valtatiellä 3 Helsingin ja Tampereen välillä. Hämeen liitto korostaa, että tarkastelua ei tule kuitenkaan pitää suoraviivaisena kannanottona liittymien toteutuskelpoisuuteen vaan kyseessä on ennen muuta tarkastelukriteerien soveltuvuuden arviointi. Kaikki selvityksessä tutkitut Kanta-Hämeeseen sijoittuvat eritasoliittymät palvelevat seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien elinkeinoalueiden toimivuutta. Liittymäjärjestelyt ovat tarpeellisia alueiden pitkäjänteiselle kehittämiselle. Niihin liittyy isoja investointeja ja niiden työllistävä vaikutus on huomattava. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että vt 3 liikenneympäristön jatkosuunnittelussa ei suljeta pois mahdollisuutta toteuttaa selvityksessä mainitut eritasoliittymät.

24 lista 6/2013 Sivu Maakunnalliseen terveydenhuollon kehittämissuunnitelmaan perustuva jatkotyö HL/208/ /2013 Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin koordinoimana ja kustantamana ja THL:n asiantuntijapanostuksella toteuttamana maakunnallinen terveydenhuollon kehittämissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2013, julkistamistilaisuus pidettiin Kehittämissuunnitelman tekemiseen ja selvitystyön ohjaamiseen osallistuivat liiton ja sairaanhoitopiirin lisäksi kaikki maakunnan kunnat ohjausryhmätyöskentelyn ja THL:n toteuttamien kuntakäyntien kautta. Valmistunut selvitys on ansiokas kuvaus terveydenhuollon nykytilasta maakunnassa kokonaisuudessaan sekä kuvaus tulevaisuudessa odotettavissa olevista tarpeista, joihin terveydenhuollon on pystyttävä vastaamaan. Selvityksessä käydään läpi myös Kanta-Hämeeseen sopivat terveydenhuollon järjestämismallit. Tehty selvitys on erinomainen perusta työn kehittämissuunnitelman eteenpäin viemiselle. Sairaanhoitopiirin kanssa sovitun mukaisesti Liitto ja sairaanhoitopiiri ovat pitäneet jatkotyötä kartoittavan palaverin Palaverista raportoidaan maakuntahallitukselle kokouksessa. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh Mkj: merkitsee annettavan tilannekatsauksen tiedoksi ja linjaa ja päättää terveydenhuollon kehittämistyön jatkon Hämeen liiton osalta.

25 lista 6/2013 Sivu Häme-ohjelman valmistelu HL/184/ /2012 Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Perinteisiä ilmaisuja käyttäen Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana siten, että maakunta-valtuusto voi sen hyväksyä toisessa kokouksessaan marraskuussa Nykyisten maakuntaohjelmien arviointi valmistui huhtikuussa. Hämeen maakuntaohjelmaa kiitettiin laajasta ja osallistuvasta valmistelusta, erityisesti HämePro-verkoston panos mainiten. Kritiikkiä sai puolestaan osakseen terävien kärkien ja strategisten valintojen puute. Myös yhteyttä kuntien strategioihin toivottiin vahvistettavan. Häme-ohjelman painopisteitä on käsitelty kevään aikana useissa työpajoissa, kokouksissa ja tapaamisissa. Ohjelmaa ovat työstäneet mm. maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, MYR, kuntahallitukset, HämePro-verkosto, Hämeen Mafian sukukokous, Hämeen nuorisovaltuutetut ja esikoululaiset. Hämeen liiton kotisivujen viikoittain vaihtuvat Häme-blogit ( ovat käsitelleet Hämeohjelmaa eri näkökulmista. Häme-ohjelmalle on avattu myös omat facebook-sivut ( Kevään työn tulosten perusteella valmisteltu Häme-ohjelman sisältörunko ja painopistevalinnat on oheismateriaalina. Valmisteluaikataulun mukaan maakuntavaltuusto käsittelee Häme-ohjelman luonnosta seminaarissaan ja maakuntahallitus asettaa luonnoksen nähtäville ja lausunnoille kokouksessaan Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh Mkj: merkitsee tiedoksi Häme-ohjelman valmistelutilanteen, keskustelee sisältörungosta sekä painopisteistä ja evästää jatkovalmistelua.

26 lista 6/2013 Sivu Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta 2013 HL/29/ /2013 Hämeen liitto toimii vuonna 2013 Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen puheenjohtajana. Yhteistoiminta-alueen johtoryhmän kokous pidettiin Helsingissä Johtoryhmään kuuluvat maakuntahallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistot sekä maakuntajohtajat avustavine virkamiehineen. Kokouksessa käsiteltiin maakuntien ajankohtaisten asioiden lisäksi tulevan ohjelmakauden valmistelua. Johtoryhmä on päättänyt Siivet ja juuret tulevaisuustarkastelun perustella valmistella maakuntien yhteisiksi kehittämiskokonaisuuksiksi seuraavia teemoja: - Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (Hämeen liitto) - Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä (Uudenmaan liitto) - Sujuvat ja älykkäät matka- ja kuljetusketjut (Uudenmaan liitto) - Cleantech klusterin liiketoimintaohjelma (Päijät-Hämeen liitto) - Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma (Uudenmaan liitto) Teemoja työstämään on nimetty valmisteluryhmät, joihin kukin maakunta on nimennyt edustajansa. Vastuumaakunta toimii valmisteluryhmän vetäjänä. Yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous pidetään Hämeenlinnassa Yhteistoiminta-alueen kokousasioita esitellään hallituksen kokouksessa. Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh Mkj: merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminnan 2013.

27 lista 6/2013 Sivu Itämeren alueen maakuntahallintojen verkoston (BSSSC) vuosikonferenssi Helsingissä HL/102/ /2013 Itämeren alueen maakuntahallintojen yhteistyöverkoston (Baltic Sea States Subregional Co-operation, BSSSC) vuosikonferenssi järjestetään Helsingissä Uudenmaan liiton isännöimänä. Hämeen liitto toimii verkoston aktiivisena jäsenenä. Vuosikonferenssi on oivallinen tilaisuus tavata maakunnan yhteistyökumppaneita ja vaihtaa kokemuksia. Uudenmaan liitto hoitaa verkoston puheenjohtajuutta ja tekee tässä yhteistyötä Hämeen liiton kanssa. Konferenssiin osallistuu poliitikkoja ja virkamiehiä Itämeren alueen maakuntahallinnoista. Hämeen liiton virastolta konferenssiin osallistuvat maakuntajohtaja Timo Reina, kehittämisjohtaja Matti Lipsanen sekä suunnittelija Terhi Saarenoja. Lauri Hämäläinen Hattulasta edustaa Hämettä ja Suomea BSSSC:n nuorisoverkoston kokouksessa. Konferenssin osallistumismaksu on 130 euroa. Konferenssin ohjelma ja muuta tietoa BSSSC:n toiminnasta on osoitteessa Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh Mkj: päättää nimetä edustajansa Itämeren alueen maakuntahallintojen verkoston (BSSSC) vuosikonferenssiin.

28 lista 6/2013 Sivu Luottamushenkilöseminaariin Muutos on mahdollisuus kunta- ja soterakenteet muutoksessa osallistujien nimeäminen Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät tiistaina klo 9 16 Finlandia-talossa Helsingissä seminaarin, jonka aiheena on kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tilaisuudessa esitellään uudistusten etenemistä ja niiden toteuttamista kunnissa ja käydään keskustelua aiheesta. Seminaariin on kustakin maakunnan liitosta kutsuttu kaksi maakuntavaltuuston jäsentä. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh Mkj: Koska maakuntavaltuuston kokousta ei pidetä ennen seminaaria, nimeää maakuntahallitus Hämeen liiton kaksi luottamushenkilöedustajaa pidettävään seminaariin.

29 lista 6/2013 Sivu Open Days 2013 tapahtuma Brysselissä HL/205/ /2013 Open Days on alueiden vuotuinen suurtapahtuma Brysselissä. Tapahtumaan sisältyy kymmenittäin seminaarisarjoja ja siihen osallistuu noin 5000 aluehallintojen edustajaa, poliitikkoja ja virkamiehiä, eri puolelta Eurooppaa. Open Days järjestetään tänä vuonna Tapahtuman teemoja ovat tällä kertaa tulevan ohjelmakauden toteutus, alueiden välinen yhteistyö ja Euroopan haasteisiin vastaaminen. Hämeen liiton osittain ylläpitämä Helsingin EU-toimisto järjestää Open Days -ohjelman ohessa tapaamisia mm. europarlamentaarikoiden ja alueiden komitean edustajien kanssa. Lisätietoja Open Days tapahtumasta ohjelmineen on osoitteessa Open Days tapahtuman osallistumiskustannukset ovat matkoineen, matkoineen, majoituksineen ja päivärahoineen noin euroa. Hämeen liiton virastolta tapahtumaan osallistuu kehittämisjohtaja Matti Lipsanen. Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh Mkj: päättää nimetä edustajansa Open Days 2013 tapahtumaan Brysselissä

30 lista 6/2013 Sivu Maakuntavaltuuston seminaari Humppilassa HL/206/ /2013 Syksyn 2012 kunnallisvaalien jälkeen valittu uusi Hämeen maakuntavaltuusto on aloittanut toimikautensa toiminnan keväällä Maakuntavaltuusto linjaa paitsi liitoin viraston toimintaa, niin myös ja eritoten maakunnan kehittämistä. Maakunnan kehittämistä ohjaava maakuntaohjelma, Häme-ohjelma , on valmistelussa liiton virastossa. Se on strateginen ohjelma. jonka valmisteluvastuu on maakunnan liitolla, mutta jonka valmisteluun osallistetaan laajasti maakunnan eri toimijoita ja joka hyväksymisen jälkeen sitoo maakunnan julkisen hallinnon kehittäjäorganisaatioita. Häme-ohjelma tulee maakuntavaltuuston päätettäväksi marraskuussa Häme-ohjelman sisältöä ja ohjelman, eli maakunnan kehittämisen linjauksien, valmistelua varten maakuntavaltuusto pitää seminaarin Humppilassa Urpolan kartanossa. Seminaari on päivän mittainen. Seminaarissa ulkopuolisina asiantuntijoina ja ohjelmatyön sparraajina toimivat Janne Antikaisen MDI Oy:stä sekä Porin kaupungin kehittämispäällikkö, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n toimitusjohtaja valtiotieteiden tohtori Timo Aro. Asian on valmistellut yhteyspäällikkö Jouko Ylipaavalniemi, puh Mkj: merkitsee pidettävän maakuntavaltuuston seminaarin sisällön ja järjestelyt tiedoksi.

31 lista 6/2013 Sivu Kesäyliopiston johtokunnan pöytäkirja Hämeen kesäyliopiston johtokunnan kokouksen 2/ ( :t 14 28) pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa ja liiton virastolla tutustumista varten. Kuntalain 51/86 :n mukaan hallitus tai hallituksen puheenjohtaja voivat ottaa käsiteltäväkseen asian, joka on kuntalain nojalla siirretty hallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Asian on valmistellut rehtori Jari Tiainen, puh päättää, ettei Hämeen kesäyliopiston johtokunnan kokouksen 2/ ottokelpoisia päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi.

32 lista 6/2013 Sivu Maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätösluettelot Luettelo maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätöksistä ajalta on esityslistan oheismateriaalina. Varsinaiset päätökset em. ajalta ovat nähtävillä virastolla ja kokouksessa. Mkj: päättää, että maakuntahallitus ei ota käsiteltäväksi maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätösluetteloita ajalta

33 lista 6/2013 Sivu Ilmoitusasiat 1) Hämeen ympäristökeskus on yhteistyössä Hämeen ja Päijät-Hämeen liittojen kesken laatinut Hämeen vesihuollon kehittämisohjelman Vesihuollon kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää seudullista ja maakunnallista vesihuoltoyhteistyötä sekä varmistaa vesihuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa. Kehittämisohjelma perustuu pääasiassa alueellisissa vesihuollon yleissuunnitelmissa ja kuntakohtaisissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitettyihin hankekokonaisuuksiin ja niille esitettyihin toteutusaikatauluihin. Kehittämisohjelma toimii kokonaisuutena, jonka pohjalta maakuntien vesihuoltoa kehitetään laajassa yhteistyössä. Kehittämisohjelmaa hyödynnetään mm. hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa ja valtion rahoitustukea suunnattaessa. Lisäksi kehittämisohjelmaa hyödynnetään maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien sekä maakuntakaavojen laadinnassa. Ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Ohjelman tiivistelmä/esite on saatavissa kokouksessa paperimuotoisena. 2) (HL/207/ /2013) Hämeen liiton virasto on valtion mahdolliseen lisätalousarvioon / ns. elvytysbudjettiin liittyen toimittanut Uudenmaan Ely:n liikennevastuualueelle, Liikennevirastolle sekä liikenne- ja viestintäministeriölle muistion ajankohtaisista liikennehankkeista. Muistio toimitetaan esityslistan oheismateriaalina. Liikennehankkeita on lisäksi esitelty mm. LVM:n edustajille. Lisätiedot suunnittelujohtaja Heikki Pusa, p ) ELY-keskusten ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän uudistamista valmistellaan, tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen. ELY-keskusten valmistelemat ja maakuntien liittojen valmistelemat aluekehittämistä koskevat suunnitelmat on yhteen sovitettava, joka koskisi jo valmisteluvaihetta. Timo Reina on valmistellut maakuntien liittojen yhteistä muistiota ELY-keskusten ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän yksinkertaistamista valmistelevalle työryhmälle kuulemistilaisuutta varten. Luonnos muistiosta toimitetaan esityslistan oheismateriaalina. Mkj: merkitsee tiedoksi edellä asiakohdassa esitetyt ilmoitusasiat.

34 lista 6/2013 Sivu Muut mahdolliset asiat