ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA Mikko Reijonen P:

Transkriptio

1 ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA Mikko Reijonen P:

2 reijonen 2

3 Lapinjärven koulutuskeskus toimii valtakunnallisena siviilipalveluskeskuksena vuodesta 1998 Lapinjärven kunnan tulosalue = työsuhteet Lapinjärven kuntaan Tiivis yhteistyö Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa pääsopimus ja vuosisopimus Tehtävänä siviilipalveluksen toimeenpano ministeriön ohjeiden ja Siviilipalveluslain mukaisesti Siviilipalveluslaki (1446/2007) 1 - Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja Mikko Reijonen

4 Siviilipalveluksen kesto on 362 vrk ja se alkaa aina koulutusjaksolla LKK:ssa Siviilipalvelukseen hakeutuu vuosittain n.2500 palvelusvelvollista n. 7% miesikäluokasta Lykkäystä palvelun suorittamiseen vuosittain n palvelusvelvolliselle 28 vrk koulutusjaksolle Lapinjärven koulutuskeskukseen vuodessa 1800 palvelusvelvollista, 12 erää, joka erässä 4 suuntautumisvaihtoehtoa 1) Pelastustoimi ja väestönsuojelu (PP) 2) Ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu (YKS) 3) Yleissivistys ja kansalaisvalmiudet (KAVA) 4) Väkivallan ennaltaehkäisy (VÄKE) Pakollinen terveystarkastus /palveluskelpoisuustarkastus (sama terveystarkastusoje kuin varusmiespalveluksessa) kaikille velvollisille koulutusjakson 3 ensimmäisen viikon aikana Siirtyminen työpalveluun työpalvelupaikkaan, joita on kaikkiaan yli Aktiivisia paikkoja on noin 1900, ja vuoden aikana siviilipalvelusvelvollisia on n. 900 eri työpalvelupaikassa. Lapinjärven koulutuskeskuksessa ns. legioonassa keskimäärin 50 palveluspaikatonta siviilipalvelusvelvollista.

5 Peruskoulutusjakson tarkoituksena on tukea yleisiä kansalaisvalmiuksia, antaa väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä yleisiä valmiuksia sekä antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle Koulutusjakso on yleishyödyllinen ja sen aikana velvollisen on mahdollisuus hankkia työelämässä myöhemminkin tarvittavia tietoja ja taitoja. Arjen turvallisuus Kaikille yhteisten opintojen tavoite: luoda perusta siviilipalveluksen suorittamiselle Sisällöt: - Infotilaisuudet - Siviilipalveluslaki ja asetus - Ensiapu 1 - Liikunta, terveyskasvatus, suvaitsevaisuus - Liikenneturvallisuus, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt - Tehostettu palveluspaikan hakeminen (palveluspaikattomille) Mikko Reijonen

6 Palo, pelastus ja väestönsuojelu (PP) Tavoite: Valmentaa velvollisia toimimaan pelastustoiminnan ja väestönsuojelun tehtävissä Paloturvallisuus ja alkusammutus Hätätilanteissa toimiminen Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuus Varautuminen ja väestönsuojelu Henkinen ensiapu Järjestyksenvalvojakoulutus Ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu (YKS) Tavoite: Valmentaa velvollisia toimimaan avustavissa tehtävissä ympäristöonnettomuuksissa ja kulttuuriomaisuuden suojelun tehtävissä Ympäristökasvatus Öljyntorjunta (lintujen käsittely ja hoito) Kulttuuriomaisuuden suojelu Kestävä kehitys Luonnonkatastrofit ihmiskunnan uhkana Mikko Reijonen

7 Kansalaisvalmiudet (KAVA) Tavoite: Tukea velvollisten kasvua vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi ja herättää mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin Suomen historia ja yhteiskunta Ihmisoikeudet Konfliktien anatomia ja ratkaisu Poliittiset ideologiat ja osallistuminen Miehisyyden myytit Väkivallan ennaltaehkäisy (VÄKE) Tavoite: Valmentaa velvollisia ennaltaehkäisemään väkivaltaista käytöstä ja edistämään hyvinvointia ja vuorovaikutusta Tunne- ja vuorovaikutustaidot Parisuhteen palikat Väkivaltailmiö Suomessa Lähisuhdeväkivalta Kiusaaminen Sovittelu Mikko Reijonen

8 Koulutusjakson jälkeen siviilipalvelus jatkuu työpalvelulla. Palvelusvelvollisen tulee itse hakea työpalvelupaikkaa jo ennen koulutusjakson alkamista. Kun palvelusvelvollinen sopii työpalvelusta, palveluspaikassa täytetään ja allekirjoitetaan sitoumuslomake, joka toimitetaan siviilipalveluskeskukselle Siviilipalveluskeskus tekee työpalvelumääräyksen Palveluspaikkoja voivat olla: kunnan,valtion, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden toimipisteet, mutta EIVÄT yksityiset yritykset, puolueet, ammattiyhdistykset Palveluspaikka vastaa velvollisesta aiheutuvista kustannuksista (päivärahat, majoitus, ruokailut, terveydenhoito ym.) Päivärahat vrk 4,70, vrk 8,00 ja vrk 11,20. Yhden siviilipalvelusvelvollisen kustannukset koko palvelusajalta palveluspaikalle ovat noin Mikko Reijonen

9 Siviilipalveluskeskus voi vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta kokonaan (eli C-luokka) tai määräajaksi (eli E-luokka) palvelusvelvollisen, joka ei ole palveluskelpoinen. V. 2009: velvollista: vapautettuja E 6,4 %, C- 8,7 %: yht. 15,6 % - V. 2010: velvollista: vapautettuja E 6,6 %, C 6,6 %: yht. 13,7 % - V.2011: velvollista: vapautettuja E 6,9 %, C- 9,4 %, yht. 16,8 % - Tukitoimia palveluksen keskeytyessä mm. : Nuorisolaki ja Aikalisä Mikko Reijonen 9

10 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikka 2009 (VNS 1/2009 vp). Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä selvitetään siviilipalveluksen kehittämismahdollisuudet. Siviilipalvelusta tulee jatkossa kehittää siihen suuntaan, että sen sisältö palvelee yhteiskunnan erilaisia kriisivalmiuksia. Siviilipalvelusvelvolliset tulee ottaa huomioon varauduttaessa erilaisiin kriiseihin.

11 Selvittää siviilipalvelusjärjestelmän kehittämismahdollisuudet, mukaan lukien siviilipalveluksen pituuteen liittyvät kysymykset. Selvitystyössä työryhmän on arvioitava siviilipalvelusvelvollisten tosiasiallista sijoitettavuutta poikkeusoloissa sekä mahdollisuutta luoda siviilipalvelukseen ja asevelvollisuuteen yhtenäisiä koulutussisältöjä. Koulutuksen sisällön ja työpalvelun kehittämisessä työryhmän on otettava huomioon yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia YETT (VN:n periaatepäätös ) ja sisäisen turvallisuuden ohjelma (VN:n periaatepäätös ) sekä arvioitava puolustusministeriön asettaman asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän ehdotusten vaikutuksia siviilipalvelusjärjestelmään.

12 Työryhmän toimikausi Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa Työryhmä kuuli työnsä aikana useita asiantuntijoita Kuulemistilaisuus Tutustumiskäynnit: Lapinjärven koulutuskeskus, Kaartin jääkärirykmentti ja Helsingin kaupungin Kirjasto 10 Työryhmä selvitti yleisellä tasolla siviilipalvelusjärjestelmiä eräissä muissa Euroopan maissa Siviilipalvelusvelvollistenperuskoulutusjakson sisällön kehittämistä ja muutostarpeita selvitti alatyöryhmä

13 Siviilipalveluksen valitsee palvelusmuodokseen vuosittain noin asevelvollista, joka vastaa noin 7 prosenttia koko miesikäluokasta, ikäluokan koosta riippuen. Valtion talousarviossa siviilipalvelukseen osoitetaan vuosittain noin 5,5 miljoonaa euroa. Kustannukset yhteensä noin 18 milj. Siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen keskeinen ero liittyy palveluksen sisältöön: työpalvelus koulutus/harjoittelu.

14 Työryhmä katsoo, että nykyjärjestelmää on ryhdyttävä kehittämään aktiivisesti. Työryhmä tekee lukuisia esityksiä siviilipalvelusjärjestelmän kehittämiseksi olettaen, että järjestelmää tarvitaan jatkossakin asevelvollisuuden korvaavana palvelusmuotona. Siviilipalveluksesta kehitettäisiin vuoteen 2020 mennessä merkittävä julkisen edun mukainen voimavara. Työryhmän tekemät esitykset eivät ole kustannusvaikutuksiltaan kovin merkittäviä, mutta niiden arvioidaan olevan lainsäädännöllisesti haastavia.

15 1. Siviilipalvelusjärjestelmän hallinnon valtiollistaminen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustetaan erillinen virasto (Suomen siviilipalveluskeskus). 2. Työpalvelun kehittäminen Siviilipalvelusvelvollisia kannustetaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyödyllisiin palvelupaikkoihin. Luovutaan siitä, että palveluspaikattomat siviilipalvelusvelvolliset suorittavat työpalvelua Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Siviilipalveluskeskus määräisi työpalveluspaikan niille velvollisille, jotka eivät työpalveluspaikkaa saa itse järjestettyä.

16 3. Siviilipalvelusajan pituus Pituutta ei ole nyt tarvetta lyhentää. Jos varusmiespalvelusaikaa lyhennetään, on asiaa syytä tarkastella uudelleen. Liittyy kaksi eriävää mielipidettä. 4. Siviilipalveluksen ja asevelvollisuuden yhtenäiset koulutussisällöt Ei ole järkevää lähteä toteuttamaan keinotekoisesti. 5. Naiset siviilipalveluksessa Naisilla tulisi olla ainakin vapaaehtoisena mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus samaan tapaan kuin asepalvelus.

17 6. Siviilipalveluksen aikainen liikuntakoulutus Kansanterveyden edistämisen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että siviilipalvelusvelvollisia kannustettaisiin ja ohjattaisiin terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaharrastukseen vastaavaan tapaan kuin varusmiespalveluksessa. 7. Siirtyminen varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen Varusmiespalveluksensa keskeyttävän tulisi päästä siviilipalvelukseen mahdollisimman nopeasti keskeyttämisen jälkeen. 8. Siviilipalvelukseen liittyvä tutkimustieto Systemaattista tutkimustietoa tarvitaan tulevaisuuden kehittämistyötä varten. Perustiedon kerääminen on aloitettava välittömästi.

18