OULUN ENERGIA OY Ekovoimalaitos

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS OULUN ENERGIA OY Ekovoimalaitos, Toiminnan olennainen muuttaminen

2 1 Sisältö 1 HAKEMUS KOSKIEN TOIMINNAN OLENNAISTA MUUTTAMISTA LUVAN HAKIJA LAITOS JA SEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ LAITOKSEN TIEDOT TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET, KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ LUVAT JA SOPIMUKSET KAAVOITUSTILANNE YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ HAKEMUKSEN SISÄLLÖSTÄ SIJAINTIPAIKAN NAAPURIT SEKÄ MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU KALLIO- JA MAAPERÄ ILMANLAATU MUU YMPÄRISTÖ TIEDOT TUOTANNOSTA, TUOTANTOKAPASITEETISTA, PROSESSEISTA, LAITTEISTOISTA, RAKENTEISTA JA NIIDEN SIJAINNISTA VOIMALAITOKSEN YLEISKUVAUS MUUTOKSET PROSESSEISSA JA LAITTEISTOISSA EDELLISEN YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN SAVUKAASUJEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN ENERGIANTUOTANTO YHDYSKUNTAJÄTEVESILIETTEEN KUIVAUS JA POLTTO MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET ENERGIANTUOTANTOON POLTTOAINEET JA KEMIKAALIT POLTTOAINEET Käytettävät polttoaineet ja niiden laatu Polttoaineiden vastaanotto ja varastointi Polttoaineiden kulutus Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Lisättävät polttoaineet KEMIKAALIT Kemikaalien käyttö Kemikaalien varastointi Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Muutosten aiheuttamat vaikutukset kemikaaleihin VEDENHANKINTA, VESIEN KÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI VEDEN KÄYTTÖ JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN JÄÄHDYTYSVEDET MUUTOKSET EDELLISEN YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET VEDENKÄYTTÖÖN JA VIEMÄRÖINTIIN TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET PÄÄSTÖT ILMAAN, PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN JA VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN Päästöt ilmaan... 29

3 Ilmapäästöjen vertailu raja-arvoihin Vaikutukset ilmanlaatuun Toimenpiteet ilmapäästöjen vähentämiseksi Muutosten aiheuttamat vaikutukset ilmapäästöihin PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN, PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN JA VAIKUTUKSET VESISTÖÖN Jätevesikuormitus Jäähdytysvesikuormitus vesistöön Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toimenpiteet vesistökuormituksen vähentämiseksi Muutosten aiheuttamat vaikutukset vesistökuormitukseen MELU Ympäristövaikutuskyselyn tulokset melun osalta Melutarkkailun ja meluselvitysten tulokset Toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi Muutosten aiheuttamat vaikutukset meluun HAJU, PÖLY JA HYGIENIA Haju- ja pölytarkkailun tulokset Ympäristövaikutuskyselyn tulokset hajun osalta Toimenpiteet hajun ja pölypäästöjen vähentämiseksi Muutosten aiheuttamat vaikutukset haju- ja pölypäästöihin sekä hygieniaan TIEDOT JÄTTEISTÄ TOIMINNASSA SYNTYVIEN JÄTTEIDEN MÄÄRÄ, LAATU JA OMINAISUUDET Kattilatuhkat ja savukaasunpuhdistustuote Kuonat Muut jätteet Jätteiden laatu JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN, KERÄÄMINEN JA KULJETTAMINEN TOTEUTETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS JÄTEMÄÄRIIN JA JÄTTEEN KÄSITTELYYN MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET JÄTTEISIIN YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN ARVOTTAMINEN SEKÄ VARAUTUMINEN ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN TAPAHTUNEET YMPÄRISTÖVAHINGOT JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ REKLAMAATIOT MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA TAUSTA SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Rikkidioksidi Typenoksidit Hiukkaset Muut savukaasupäästöt MUUT BAT-TEKNIIKAT YHTEENVETO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA MUUTOSTEN VAIKUTUS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISEEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailusuunnitelma ja muutokset tarkkailussa Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittäminen YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Ilmanlaadun tarkkailu Muu tarkkailu

4 19 VAKUUDET JÄTTEEN KÄSITTELYTOIMINNALTA VAADITTU VAKUUS VAKUUS TOIMINNAN ALOITTAMISEKSI MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA LÄHTEET HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT Liitteet 1. Lupapäätökset 2. Hyväksymiskirjeet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 3. Asemapiirros 4. Kiinteistörekisterikartat sekä luettelo naapurikiinteistöjen omistajista 5. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys 6. Ekovoimalaitoksen pääkaavio ja polttoaineen käsittelyjärjestelmän kaavio 7. Käyttöturvallisuustiedotteet, Amina ja Aminox 8. Kaaviokuva voimalaitoksen vesien keräilystä ja johtamisesta 9. Oulun Energia Oy Oulun Vesi Teollisuusjätevesisopimus 10. Ympäristönäkökohtien arvottaminen 11. Tarkkailuohjelma 12. Kaupparekisteriote 13. Laanilan ekovoimalaitoksen viemärikuva 14. Oulun Energia Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportit Tekninen kuvaus yhdyskuntajätevesilietteen kuivauksesta ekovoimalaitoksella

5 1 HAKEMUS KOSKIEN TOIMINNAN OLENNAISTA MUUTTAMISTA Oulun Energia Oy hakee tällä lupahakemuksella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa Laanilan ekovoimalaitoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Hakemus toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi koskee ensisijaisesti ympäristöluvan lupamääräystä 9 (polttoaineiden käyttö). Oulun Energia Oy:llä on voimassa oleva Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro PPO-2004-Y-7-111, ; muutos VHO 07/0442/1, ), joka koskee Laanilan jätteenpolttolaitoksen toimintaa (myöhemmin ekovoimalaitos). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksen mukaan poltettavan yhdyskuntajätteen sallittu enimmäismäärä oli tonnia vuodessa (lupamääräys 9), mutta Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään jätteen enimmäismäärän tonniin vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vuonna 2013 hakijan esityksestä hyväksynyt jätepolttoainemäärän noston tonniin vuodessa. Tällä hakemuksella Oulun Energia Oy esittää ekovoimalaitoksella poltettavan yhdyskuntajätteen enimmäismääräksi tonnia vuodessa. Hakija esittää, että ekovoimalaitoksen ympäristölupaan lisätään myös jätevesilietteen kuivaus ja poltto ekovoimalaitoksella. Kyseessä on varautuminen pidemmällä tähtäimellä Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyyn. Lietteen vastaanoton ja polton aloittamista ekovoimalaitoksella ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa, mutta lietteenkäsittelyn tilanteen mahdollisesti muuttuessa tarvetta lietteen polttamiselle voi jatkossa tulla. Lisäksi poltettavaksi sallittujen jätejakeiden luetteloon esitetään lisättäväksi teollisuusalueella oleva penkkanoki. Ympäristöluvan myöntämisen ja laitoksen käyttöönoton jälkeen ekovoimalaitoksella on tehty myös joitakin muutoksia, jotka on kuvattu tässä hakemuksessa. 4 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ekovoimalaitoksen tehoa on erilaisten teknisten parannustoimenpiteiden ansiosta saatu parannettua ennakoitua paremmaksi, minkä lisäksi jätteen lämpöarvo on ollut arvioitua heikompi etenkin talvella. Tämä on johtanut jätepolttoaineen käytön kasvuun aiemmin ennakoidusta tasosta. Jätepolttoaineen vuotuinen käyttömäärä uhkaa ylittyä loppuvuonna 2017, ellei toiminnalle saada myönteistä päätöstä syksyn aikana. Ekovoimalaitoksen toiminnalla sekä jätevesilietteen kuivauksella ja poltolla ei tässä lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Lupapäätöksen täytäntöönpano-oikeuden noudattaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

6 5 2 LUVAN HAKIJA Oulun Energia Oy PL 116, Oulu Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Saara Drees saara.drees@oulunenergia.fi p Laskutusosoite: Oulun Energia Oy PL Kuopio Verkkolaskuosoite/OTV-tunnus Operaattori Enfo Zender Oy, välittäjän tunnus Kaupparekisteriote (Liite 12) 3 LAITOS JA SEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ 3.1 Laitoksen tiedot Laanilan ekovoimalaitos sijaitsee Oulun kaupungin Takalaanilan kaupunginosassa. Osoitteessa Typpitie 1, OULU. Laitoksen vastuuhenkilö on Heikki Harju-Autti (heikki.harju-autti@oulunenergia.fi, p ) Laanilan ekovoimalaitoksella tuotetaan höyryä ja kaukolämpöä jätettä polttamalla. Laitoksen toimialatunnus on (teollisuutta palveleva lämmön ja kylmän erillistuotanto). Liitteessä 3 on esitetty Laanilan ekovoimalaitoksen alueen layout, jossa on esitetty rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeiden prosessien ja päästökohteiden sijainnit, mukaan lukien kaavaillut uudet toiminnot. 3.2 Tiedot kiinteistöistä Laanilan ekovoimalaitos sijaitsee Laanilan teollisuusalueella, joka sijaitsee Oulun kaupungin Takalaanilan kaupunginosassa. Laitosalue sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta koilliseen. Teollisuusalue sijoittuu Ruskontien, Raitotien, Kuusamontien (valtatie 20) ja Pohjantien (valtatie 4, E75) väliselle alueelle. Ekovoimalaitos sijoittuu kiinteistölle (Kuva 3-1). Kiinteistön omistaa Oulun kaupunki, jolta Oulun Energia Oy on sen vuokrannut.

7 6 Ekovoimalaitos Kuva 3-1. Ekovoimalaitoksen sijainti. (kartta: liiteri.ymparisto.fi) Laanilan teollisuusalueella tuotetaan sellu- ja paperiteollisuuden kemikaaleja sekä teollisuuskemikaaleja. Alueella sijaitsee Taminco Finland Oy:n muurahaishappotehdas, Kemira Oyj:n vetyperoksidi- ja peretikkahappotehdas sekä Air Liquide Finland Oy:n kaasutehdas. Päätuotteita ovat vetyperoksidi ja muurahaishappo sekä näiden jatkojalosteet. Teollisuusalueella sijaitsevat myös Laanilan Voima Oy:n biovoimalaitos, Laanilan lämpökeskus ja kaukolämmön kalliovarasto. Laanilan teollisuuasalueen kuljetukset hoidetaan sekä rauta- että maanteitse. Laanilan teollisuusalueella on rautatie, joka erkanee VR:n pääraiteelta Tulliväylällä, Rautatiesillan pohjoispuolella. Laanilan teollisuusalueella sijaitsevien yritysten yhteystiedot: Taminco Finland Oy, Typpitie 1, Oulu. Jukka Haapalainen, Site Manager. Kemira Chemicals Oy, Typpitie, Oulu. Juha Kangastalo, Site Manager. Air Liquide Finland Oy, Typpitie 1, Oulu. Tommi Heikkinen, Manager. Laanilan Voima Oy, Typpitie, Oulu. Pekka Törmänen, toimitusjohtaja. Aquator Service Oy, Typpitie 1, Oulu. Jari Maijanen Admescope Oy, Typpitie 1, Oulu. Ari Tolonen OAT-Teollisuusautomaatiot Oy, Typpitie 1, Oulu. Jaakko Tähtinen Pharmatory Oy, Typpitie 1, Oulu. Jaana Karjalainen Jarpro Oy, Typpitie 1, Oulu. Jouko Hyvärinen Oulun Energia Oy Laanilan ekovoimalaitos, Typpitie 1, Oulu. Heikki Harju-Autti Lisäksi Oulun Energia Oy on hakenut ympäristölupaa uuden Laanilan yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnalle samalla kiinteistöllä. Kyseinen voimalaitos tulisi korvaamaan käyttöikänsä päähän tulevan Toppila 1:n tuotannon ja voimalaitoksen olisi määrä

8 tulla käyttöön vuoden 2020 syksyllä. Ympäristölupa- ja vesilain mukainen hakemus on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET, KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ 4.1 Luvat ja sopimukset Ekovoimalaitosta koskevat ympäristönsuojelulliset lupa- ja viranomaispäätökset: Ympäristölupa (Dnro PPO-2004-Y-7-111), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vaasan hallinto-oikeuden päätös (07/0442/1); muutettu seitsemää lupamääräystä ja poistettu kokonaan neljä lupamääräystä Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (taltionumero 831, diaarinumerot 220 ja 224/1/08); piti ennallaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/231/07.00/2011); hyväksymiskirje vuosittain käytettävän jätteen enimmäismäärän nostosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/2237/2015); Lausunto raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien kertamittausten harventamisesta Laanilan ekovoimalaitoksella Päätökset ovat lupahakemuksen liitteenä 1. Oulun Energia Oy ja Oulun Vesi liikelaitos ovat solmineet keskenään teollisuusjätevesisopimuksen (teollisuusjätevesien viemäriinjohtamislupa) jätevedenpuhdistamolle johdettavien, ekovoimalaitoksella syntyvien jätevesien osalta (liite 9). Jätevesiviemäriin ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien laadun ja niiden tarkkailun suhteen noudatetaan Valtioneuvoston asetuksia vesiympäristölle vaarallisista aineista (1022/2006) muutoksineen, ympäristönsuojelulakia (527/2014), ympäristönsuojeluasetusta (713/2014), sekä Oulun Vesi liikelaitoksen asettamia lupaehtoja. Osapuolten keskinäistä sopimusta tullaan päivittämään kuonansammuttimen vesien viemäriinjohtamisen osalta. Oulun Energia Oy ja Oulun Jätehuolto Oy ovat jätteen toimitussopimuksessa ( ) sopineet keskenään jätteen välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Sopimuksessa on määritelty mm. jätteen paalivaraston maksimikoko ja korvaukset välivarastoinnista. Oulun Energia Oy on solminut useiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa jätteen vastaanottosopimuksia, jotka määrittävät eri alueilta tulevan jätepolttoaineen määrät vuosittain, voimassa olevien ympäristölupaehtojen asettamien rajojen sisällä. 4.2 Kaavoitustilanne Sijaintipaikalla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama asemakaava (Kuva 4-1). Asemakaavassa voimalaitosalue on kokonaisuudessaan merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Asemakaavamääräysten mukaan: aluetta koskeva tehokkuusluku e eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0.5 alueesta tai rakennusalasta saa käyttää 25 % rakentamiseen 7

9 8 rakennusalalle saa rakentaa kemiallista teollisuutta ja siihen liittyvää toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 80 metriä tontilla on varattava yksi autopaikka tontilla samanaikaisesti työskentelevää kolmea henkilöä varten. Kuva 4-1. Asemakaavoitettu alue (kuva: kartta.ouka.fi).

10 5 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ HAKEMUKSEN SISÄLLÖSTÄ Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos otettiin käyttöön elokuussa 2012 Oulun Laanilan kaupunginosassa, Laanilan teollisuusalueella. Polttoaineteholtaan 53,0 MW:n laitos tuottaa kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon sekä höyryä käytettäväksi edelleen teollisuusalueella sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Ekovoimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Laanilan Voima Oy. Ekovoimalaitoksen toiminnalle on voimassa oleva ympäristölupa. Ekovoimalaitoksen arinakattilassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä ja prosessikaasua sekä käynnistys- ja varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Pääpolttoaineena käytettävää jätettä vastaanotetaan ekovoimalaitokselle pääosin Oulun Jätehuolto Oy:n toimialueelta (noin 60 %), osa Lapista (noin 35 %) ja pieni osa muualta Suomesta. Oulun alueelta tulevan jätteen mahdollinen välivarastointi tapahtuu Ruskon jätekeskuksessa, missä jäte tarvittaessa paalataan välivarastoinnin ajaksi. Osa maakunnista tulevasta jätteestä voidaan välivarastoida ekovoimalaitoksen revisioiden aikana siirtokuormausasemilla. Laitos on mitoitettu tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksynnän mukaisesti ekovoimalaitoksella voidaan tällä hetkellä hyödyntää jätettä energiaksi korkeintaan tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen polttokapasiteettia ja tehoa on saatu vaiheittain nostettua erilaisin teknisin toimenpitein, mikä on mahdollistanut alkuperäistä mitoitusta suuremman jätemäärän polton. Viimeisin kapasiteetin nostotoimenpide tehtiin vuoden 2015 lopussa. Käynnissä on vielä tehonnostoprojekti polttoprosessin optimoinnin kautta. Vuosittain käytetyn jätepolttoaineen määrä ekovoimalaitoksen toiminnan alusta lähtien ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 5-1. Ekovoimalaitoksella poltetun jätteen määrät vuosittain. 9 Vuosi Energiana hyödynnetty jäte (tonnia/vuosi) Jätteenpoltossa syntyvät savukaasut puhdistetaan kalkilla, aktiivihiilellä ja pussisuodattimilla. Savukaasun hukkalämpöä otetaan talteen savukaasulauhduttimessa, hukkalämpö käytetään kaukolämpöverkostossa. Savukaasulauhduttimen lauhdevesi käsitellään voimalaitoksella, minkä jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Puhdistetut savukaasut johdetaan 90 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Savukaasujen puhdistus toimii pääsääntöisesti hyvin tehokkaasti ja ekovoimalaitoksen päästöt ilmaan ovat olleet selvästi raja-arvoja pienemmät. Jätteenpoltossa syntyy kuonaa ja tuhkaa yhteensä noin 20 prosenttia poltetun jätteen määrästä. Kuona toimitetaan käsiteltäväksi Ruskon jätekeskukseen. Kuonasta erotellut metallit toimitetaan teollisuudelle uudelleenkäytettäväksi ja seulottu kuona hyödynnetään pääosin maarakentamisessa. Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistuksessa erotettava aines toimitetaan sijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Ekovoimalaitoksella käytetään jäähdytysvetenä Oulujoesta otettavaa vettä. Jäähdytysvesi johdetaan lämmönvaihtimien jälkeen takaisin Oulujokeen viivästysaltaan kautta.

11 Jäähdytysvesistä aiheutuva kuormitus pintavesiin on vähäistä. Lisäksi laitoksen prosessivetenä käytetään Kemiran vesilaitokselta hankittavaa täyssuolapoistettua vettä. Oulun Veden verkostovettä käytetään muun muassa palovetenä ja sosiaalitiloissa. Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet käytetään kuonan jäähdytykseen. Käyttömääriltään merkittävimmät kemikaalit liittyvät savukaasujen puhdistukseen ja ne ovat poltettu kalkki, sammutettu kalkki, aktiivihiili ja ammoniakkivesi sekä savukaasulauhteen käsittelyssä käytettävät lipeä, natriumsulfidi ja natriumkloridi. 10 Hakemus toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi Oulun Energia hakee ympäristölupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle eli jätemäärän nostolle ja uusille jätepolttoainejakeille. Hakija esittää syntypaikkalajitellun yhdyskunta- ja teollisuusjätteen enimmäismääräksi tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen tehon nousun, hyödynnettävän jätteen arvioitua heikomman lämpöarvon ja ylimääräisten välivarastojen purkamisen vuoksi jätepolttoaineen nykyinen sallittu enimmäismäärä uhkaa ylittyä vuoden 2017 lopussa. Hakijan näkemyksen mukaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella syntyvä jätemäärä on edelleen ennalta arvioitua suurempi, eikä jätteiden syntypaikkalajittelu ole tehostunut odotetulla tavalla. Tämän vuoksi yhdyskuntajätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätettä ohjautuu polttoon enemmän kuin ekovoimalaitoksella pystytään käsittelemään, mikä on yhtenä hakemuksen perusteena. Teollisuusalueella varastoituneena oleva penkkanoki (8 000 tonnia vuodessa) sekä kuivattu yhdyskuntajätevesiliete (n tonnia kuiva-ainetta vuodessa) esitetään myös lisättäväksi sallittujen jätepolttoaineiden listalle lupaehtoon 9, ja alkuperäisen ympäristölupapäätöksen ( ) mukaiset lietteenkuivausta koskevat lupaehdot (5 8) palautettavaksi muilta osin voimaan. Jätevesilietteen termisen kuivauksen ja polton lisääminen ympäristölupaan on varautumista pidemmällä tähtäimellä Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyyn. Jätevedenpuhdistamolta toimitettava linkokuivattu jätevesiliete kuivataan termisesti polttokosteuteen ekovoimalaitoksen yhteyteen rakennettavassa kuivauslaitoksessa, josta se syötetään suoraan kattilaan. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää hajua tai muita merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lietteen vastaanottohallin ilma imetään alipaineella kattilan palamisilmaksi, eikä lietettä varastoida rakennuksen sisällä sijaitsevassa vastaanottosiilossa pitkäaikaisesti. Hajukaasut johdetaan voimalaitoksen kattilaan ja kattilan lyhyiden seisakkien aikana aktiivihiilisuodattimen kautta ilmaan. Ekovoimalaitoksen pidemmän vuosiseisakin tai muiden seisakkien aikana lietettä ei laitoksella vastaanoteta varastoon. Lietteenkuivauksesta ei aiheudu merkittävää melua eikä sieltä johdeta päästöjä vesistöön.

12 6 SIJAINTIPAIKAN NAAPURIT SEKÄ MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET Voimalaitos sijoittuu Laanilan teollisuusalueelle. Teollisuusalueen länsipuoleinen alue Ruskontien itäpuolella on pienteollisuusaluetta. Lähimmät asuinalueet ovat laitosalueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsevat Puolivälinkankaan ja Pyykösjärven asuinalueet sekä Kuusamontien molemmin puolin sijaitsevat Kynsilehdon, Hintan ja Laanilan asuinalueet. Lähiympäristössä on useita päiväkoteja ja kouluja eri asuinalueilla. Päiväkoteja sijaitsee mm. Hintassa ja Puolivälinkankaalla. Lähimmät oppilaitokset ovat Kuusamontien toisella puolella noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat Hintan koulu, Laanilan koulu ja lukio sekä Puolivälinkankaalla noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Paulaharjun koulu. Laitosaluetta lähin terveysasema, Myllyojan hyvinvointikeskus, sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueen ympäristössä sijaitsevien päiväkotien, oppilaitosten ja liikuntapaikkojen sijainti on esitetty kuvassa Kuva 6-1. Päiväkotien, oppilaitosten, ulkoliikuntapaikkojen ja terveysasemien sijainti teollisuusalueen ympäristössä sekä pääasialliset kuljetusreitit voimalaitosalueelle (kuva raportista Åf-Consult Oy 2014). Ekovoimalaitoksen sijainti merkitty kuvaan vaaleanpunaisella soikiolla. Sijaintipaikan rajanaapurit ja lähialueen asuinkiinteistöt yhteystietoineen on esitetty liitteessä 4.

13 12 7 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU 7.1 Kallio- ja maaperä 7.2 Ilmanlaatu Voimalaitosalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys on laadittu maaliskuussa Raportti on liitteenä 5. Oulun ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuus ja energiantuotanto, liikenne sekä kaukokulkeuma ulkomailta ja muualta Suomesta. Ilmanlaatua mitataan Oulun keskustassa, Pyykösjärvellä ja Nokelassa sijaitsevilla mittausasemilla. Keskustassa mitataan typenoksidien, hiilimonoksidien, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Pyykösjärven mittauspisteessä mitataan typenoksidien, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuutta ja Nokelan mittauspisteessä rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia (Oulun seudun ympäristötoimi ). Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet vähenivät Oulussa 1980-luvulla voimakkaasti ja pitoisuudet ovat olleet 1990-luvun alusta alkaen pieniä. Ilman rikkidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 250 µg/m 3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) ja vuorokausiohjearvo 80 µg/m 3 eivät ole ylittyneet kertaakaan vuosina Teollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt aiheuttavat ajoittain hajuhaittaa, vaikka niiden pitoisuudet ulkoilmassa ovat vähäisiä (Oulun seudun ympäristötoimi ). Ulkoilman typpidioksidipitoisuudet Oulussa ovat keskustassa ja Pyykösjärvellä tehtyjen mittausten mukaan hieman vähentyneet vuodesta 1991 lähtien. Pääsääntöisesti pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettujen ohjearvojen ja ohjearvot ylittyvät lähinnä epäpuhtauspitoisuuksien laimenemisen kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa. Ilman typpidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 150 µg/m 3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) on mittausten mukaan ylittynyt Oulun keskustassa vuonna 2010 tammikuussa. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi vuonna 2010 keskustassa sekä Pyykösjärvellä tammikuussa. Vuonna 2010 ohjearvojen ylittyminen oli seurausta Oulun seudulla tammikuussa kolmen päivän ajan vallinneesta voimakkaasta ja heikkotuulisesta inversiotilanteesta. Tällöin epäpuhtaudet, kuten liikenteen pakokaasut kertyvät alimpaan ilmakerrokseen ja ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Vuonna 2011 typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi Oulun keskustassa. Vuosina ulkoilman typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja (Oulun seudun ympäristötoimi ). Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle ulkoilmassa asetettu ohjearvo 70 µg/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo) ei ole ylittynyt Oulussa keskustassa eikä Pyykösjärvellä vuosina Keväisin ulkoilman hiukkaspitoisuutta lisää yleensä katupöly. Pyykösjärven mittauspisteessä suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuorokausikeskiarvona olivat vuosina välillä µg/m 3 (Oulun seudun ympäristötoimi ). Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraaliaineksesta. Vuodesta 2002 lähtien on Oulun keskustassa mitattu hengitettävistä hiukkasista erikseen pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuutta. Vuosina pienhiukkasten vuosikeskiarvot Oulun keskustassa olivat 6,6 7,6

14 μg/m 3. Valtioneuvosto on asettanut ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 raja-arvon 25 µg/m 3 ulkoilman pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa on alittanut WHO:n suositteleman arvon sekä ilmanlaatuasetuksen mukaisen raja-arvon 25 µg/m 3 vuosina (Oulun seudun ympäristötoimi ). Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöjä muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena sekä liikenteessä että energiantuotannossa. Liikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat vähentyneet katalysaattorien yleistyttyä autoissa. Ilmanlaatuindeksin avulla arvioituna ilmanlaatu on ollut Oulun keskustassa vuosina valtaosan ajasta hyvä. Ilmanlaatua heikensivät yleensä hengitettävien hiukkasten suuret pitoisuudet (Oulun seudun ympäristötoimi ). 7.3 Muu ympäristö Ekovoimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä lähellä sijaitse suojelualueita. Ympäristöolosuhteissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jäähdytysvedet johdetaan koko Laanilan teollisuusalueelta samaan purkupaikkaan Oulujokeen. Oulujoen keskivirtaama on luokkaa 260 m 3 /s. Joen veden laatuun Laanilan teollisuusalueen jäähdytysvesillä on melko vähän vaikutusta. Jäähdytysvedet sekoittuvat tehokkaasti jokiveden kanssa. Lämpövaikutuksen johdosta purkualueella on ympärivuotisesti sulana pysyvä alue. 13

15 8 TIEDOT TUOTANNOSTA, TUOTANTOKAPASITEETISTA, PROSESSEISTA, LAITTEISTOISTA, RAKENTEISTA JA NIIDEN SIJAINNISTA 8.1 Voimalaitoksen yleiskuvaus Polttoaineteholtaan 57,0 MW:n ekovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon sekä höyryä käytettäväksi edelleen teollisuusalueella Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksella sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Ekovoimalaitoksella ei ole omaa sähköntuotantoa. Ekovoimalaitoksen prosessi on pääpiirteiltään esitetty kuvassa 8-1. Ekovoimalaitoksen tärkeimmät tekniset tiedot ovat: Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 19,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C Vuotuinen käyttöaika 8000 tuntia 14 Kuva 8-1. Ekovoimalaitoksen periaatekuva

16 Laanilan ekovoimalaitoksessa käytetään arinapolttotekniikkaa. Jätekattilassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä mekaanisesti lajiteltua jätettä. Polttoaine vastaanotetaan erillisessä vastaanottohallissa ja puretaan kuljetuskalustosta suoraan polttolaitoksen jätebunkkeriin, jonka tilavuus on noin 9000 m 3. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi vastaanottohalli ja jätebunkkeri ovat alipaineisia ja ilma sieltä imetään polttokattilaan palamisilmaksi. Jätepolttoainetta ei esikäsitellä voimalaitostontilla ennen polttoa. Jäte syötetään kahdella kahmarinosturilla mekaaniselle viistoarinalle. Arinalla jäte liikkuu eteenpäin. Arina on jaettu useampaan vyöhykkeeseen, josta ensimmäinen annostelee polttoaineen ja seuraavat kuivaavat ja sytyttävät polttoaineen. Sen jälkeen tapahtuu varsinainen palaminen ja viimeisellä vyöhykkeellä jäännöshiilen loppuun palaminen. Jäte palaa kattilassa mahdollisimman täydellisesti yli 850 C:n lämpötilassa. Jos tulipesän lämpötila laskee alle 850 asteen, sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa, käytetään prosessin tukipolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Kattilassa syntyvällä lämmöllä tuotetaan höyryä, joka kuumennetaan tulistuskattilassa Laanilan Voima Oy:n turbiinikäyttöön sopivaksi (515 Celsius-asteeseen). Tulistettu höyry pyörittää Laanilan Voiman höyryturbiinia ja sähköä tuottavaa generaattoria. Höyryä johdetaan teollisuusalueella myös kemian prosesseihin prosessihöyryksi. Tulistuskattilassa on yksi kaasu- / öljypoltin. Kattilan polttoaineteho on 5 MW ja sen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä sekä Taminco Finland Oy:n tehtaan ylijäävää prosessikaasua. Periaatekuva ekovoimalaitoksen energiantuotannosta ja sen liittymisestä Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen energiantuotantoon on esitetty kuvassa 8-2. Ekovoimalaitoksen pääkaavio on liitteenä 6. Liitteessä 14 on esitetty Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportit Ekovoimalaitoksen kattilassa muodostuvat savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Savukaasut puhdistetaan puolikuivalla menetelmällä, kalkilla, aktiivihiilellä, pussisuodattimilla ja savukaasulauhduttimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan 90 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Savukaasulauhdevesi puhdistetaan ekovoimalaitoksella ja johdetaan sen jälkeen viemäriin ja edelleen Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Palamisprosessista jäävä palamaton aines eli kuona jäähdytetään voimalaitoksella veden avulla. Normaali ajotilanteessa osa kuonasammuttimen vedestä haihtuu kattilaan ja osa kulkeutuu kuonan mukana Ruskon kaatopaikalle. Muilta vesi kiertää laitoksen sisällä. Revisioissa ja muissa poikkeustilanteissa kuonansammuttimilta tuleva vesi viemäröidään jätevedenpuhdistamolle. Jäähdytetty kuona kuljetetaan käsiteltäväksi Ruskon jätekeskukseen. Kuonasta seulotaan erilleen hyödyntämiskelpoiset metallit. Jäljelle jäävästä kuonasta päätyy hyötykäyttöön maarakentamiseen suurin osa. Kattilatuhka sekä savukaasunpuhdistustuote toimitetaan Fortum Recycling and Waste Solutionsille, joka toimittaa materiaalit edelleen käsiteltäväksi ja sijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille. 15

17 16 Kuva 8-2. Periaatekuva ekovoimalaitoksen ja Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen energiantuotannosta.

18 Muutokset prosesseissa ja laitteistoissa edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Ekovoimalaitoksella on tehty seuraavia muutoksia ja kehittämistoimenpiteitä prosesseissa ja laitteistoissa: - Kattilan nimellistehoa on nostettu o Savukaasupuhaltimen teho on suurentunut o Primääri-ilman otto on lisääntynyt - Arinan jäähdytys on muutettu vesijäähdytyksestä ilmajäähdytteiseksi - Palamisen hallintaa on kehitetty vuonna 2016 Balance+-ohjelmistolla, millä edelleen nostettu polttotehoa - Ekovoimalaitoksen seisakkien aikana kuonansammuttimelta tulevat vedet sekä vesipiikkauksen vedet suodatetaan, neutraloidaan ja johdetaan jätevesiviemäriin - Savukaasulauhduttimen lauhdevesien käsittelyprosessi otettiin käyttöön laitoksen toiminnan alkaessa. ELY-keskukselta on saatu hyväksyntä asialle (liite 2), eikä se aiheuttanut ympäristöluvan muuttamista. Toiminnan alkuvaiheessa vuosina savukaasulauhduttimen lauhdevesi pumpattiin puhdistuksen jälkeen kaukolämpöverkkoon lisävedeksi ja RO-laitteiden rejektivesi viemäröitiin Oulun Veden luvalla. Puhdistettu lauhde johdetaan nykyään kokonaisuudessaan Oulun kaupungin viemäriverkostoon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ekovoimalaitoksella tehtävän lauhteenkäsittelyn tehokkuutta on parannettu ja suunnitteilla on vielä prosessin tehostamistoimia. - Ammoniakkiveden toimitus laitokselle putkea pitkin (Taminco) on alkanut vuonna Lisäksi ammoniakkiveden autokuljetukset toimivat vielä rinnalla tarvittaessa. - Kattilavesikemikaalit ammoniakkivesi ja trinatriumfosfaatti on muutettu Aminapohjaisiin kemikaaleihin - Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet on kahdennettu vuoden 2016 alusta Liitteessä 2 on savukaasulauhduttimeen ja mittalaitteiden kahdentamiseen liittyvät ELY-keskuksen hyväksymiskirjeet. Ekovoimalaitoksella on lisäksi suunnitteilla ja selvityksessä seuraavia muutoksia ja parannustöitä: - Sähkösuodatuksen lisääminen savukaasupuhdistukseen ennen letkusuodattimia - Savukaasulauhteen esisuodatuksen lisääminen (rumpusuodatus) 8.3 Savukaasujen käsittely ja johtaminen Savukaasujen typenoksidipäästöjä vähennetään SNCR-menetelmällä eli ruiskuttamalla kattilan yläosaan ammoniakkivettä, minkä seurauksena typenoksidit muuttuvat typeksi ja vedeksi (SNCR = Selective Non-Catalytic Reduction). Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan täyssuolapoistettua vettä.

19 Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen, jossa savukaasuissa oleva kosteus tiivistyy nesteeksi ja jäähtyy noin 50 asteen lämpötilaan. Lauhduttimessa talteenotettu savukaasujen lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkon paluuveteen. Syntyvää lauhdevettä käytetään hyödyksi aiemmassa puhdistusvaiheessa savukaasujäähdyttimellä sekä poltetun kalkin sammuttamiseen ennen reaktiotilaa. Loput lauhteesta puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhdevesi johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 8.4 Energiantuotanto Ekovoimalaitoksella on tuotettu käyttöönottoa seuraavina vuosina noin GWh höyryä vuodessa (Taulukko 8-1). Kaukolämmön tuotanto on vaihdellut tasolla GWh/vuosi. Taulukko 8-1. Ekovoimalaitoksen vuosituotanto v Tuotettu energia GWh Korkeapaine- ja prosessihöyry 177,0 351,2 349,9 366,9 406,5 Kaukolämpö 32,0 26,3 24,6 39,5 41, Yhdyskuntajätevesilietteen kuivaus ja poltto Ekovoimalaitoksella on mahdollista polttaa tulevaisuudessa myös kuivattua jätevesilietettä. Lietteen kuivaus- ja polttoprosessi on samankaltainen kuin ekovoimalaitoksen alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa ( ) esitettiin. Lietteen polton suunnittelusta ekovoimalaitoksella kuitenkin luovuttiin hakemuksen vireillä ollessa Oulun kaupungin tehtyä toisen yrityksen kanssa sopimuksen lietteen käsittelystä, ja jätevesiliete jätettiin Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätöksestä kokonaan pois. Jatkossa on kuitenkin mahdollista, että lietteen kuivaus ja poltto ekovoimalaitoksella aloitettaisiin, mikäli lietteelle ei ole muuta hyödyntämistä tai loppukäsittelyä. Kyseessä on näin ollen varautuminen pidemmällä tähtäimellä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon jätevesilietteen käsittelyyn. Tällä hetkellä ei lähiaikoina ole näköpiirissä lietteenpolton aloittaminen ekovoimalaitoksella. Hakemuksessa on kuvattu lietteen vastaanoton, kuivauksen ja polton prosessit ja polttoaineen laatu yleisesti. Liitteenä 15 on tarkempi selvitys prosessin teknisistä vaihtoehdoista ja toteutustavasta, päästöjen vähentämistekniikoista ym. Mikäli lietteen kuivaus ja poltto myöhemmin aloitetaan ekovoimalaitoksella, laaditaan tämän pohjalta yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Tässä hakemuksessa ei ole tarkemmin tarkasteltu jätevesilietteen käsittelyyn mahdollisesti tulevia muutoksia jätevedenpuhdistamolla ja Oulun Veden vastuualueella, vaan käsitellään prosessia ekovoimalaitoksen päässä.

20 Lietteen terminen kuivaus tapahtuu ekovoimalaitoksella. Liete kuivataan ja pelletöidään, minkä jälkeen pelletit syötetään jätekattilaan. Pellettien lopullinen kuivaainepitoisuus määräytyy valittavasta kuivaustekniikasta, mutta kuiva-ainepitoisuus on vähintään noin 65 %. Kuivausprosessi on suunniteltu siten, että pellettejä ei tarvitse normaalitilanteessa varastoida ennen polttoprosessiin syöttämistä. Jätevesiliete tuodaan jätevedenpuhdistamolta ekovoimalaitokselle autoilla ja puretaan jätevesilietesäiliöön, joka sijaitsee voimalaitoksen sisällä omassa purkaushallissa. Säiliöstä liete syötetään kuljettimilla lietteen kuivainlaitokseen. Lietteen vastaanotto ja syöttö tapahtuu suljetussa tilassa, joka on alipaineistettu hajupäästöjen estämiseksi. Kuivattavan lietteen määrä on arviolta 100 tonnia vuorokaudessa, jolloin lietteen kuivauslaitoksen toiminta on luokiteltavissa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13f mukaiseksi toiminnaksi (esikäsittely polttoa varten). Ekovoimalaitoksen pääasiallinen toiminta on mainitun taulukon kohdan 13a mukaista. Liitteenä 15 olevassa selvityksessä on esitetty ympäristönsuojeluasetuksen 713/ :ssä vaaditut direktiivilaitosta koskevat lisätiedot lietteenkuivauslaitoksen osalta. 8.6 Muutosten aiheuttamat vaikutukset energiantuotantoon Ekovoimalaitoksen vuosituotanto jätejakeittain kappaleessa 9 kuvatut uudet jätejakeet (kuivattu jätevesiliete ja penkkanoki) mukaan lukien on taulukossa 8-2. Laskelmassa on oletettu penkkanoen ja jätevesilietteen määrän olevan maksimitasolla (8000 t/a), jolloin muun jätepolttoaineen yhteenlaskettu määrä olisi vajaat tonnia vuodessa. Mikäli uusien jätejakeiden määrä on pienempi, muun jätepolttoaineen osuus laitoksen kokonaisenergiantuotannosta on vastaavasti suurempi. Laskennassa on otettu huomioon kattilan tehonnousua ja polttotehon nousua 5 % vuoden 2016 tasosta sekä käyntiajan piteneminen seisakkiaikojen lyhentymisen ansiosta. 19 Taulukko 8-2. Ekovoimalaitoksen vuosituotanto haettavalla maksimijätemäärällä jätejakeittain, uudet polttoainejakeet penkkanoki ja jätevesiliete mukaan lukien. Jätejakeiden arvioidut jakaumat tämänhetkiseen tietoon perustuen. Jätejakeet ja muut polttoaineet Yhdyskuntajäte (200199) Lajitteluareenan jäte (200199) Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) Teollisuusperäinen muovi (200139) Jätevedenpuhdistamon välppäjäte (190801) Penkkanoki (061303) Jätevesiliete (190805) Prosessikaasu Kevyt polttoöljy SUMMA Osuus laitoksen Jätteen / pa:n Tuotettu energia kokonaisenergian Määrä [t] energia [MWh] jakeittain [MWh] tuotannosta [%] , , , , , , , , , ,0

21 20 9 POLTTOAINEET JA KEMIKAALIT 9.1 Polttoaineet Käytettävät polttoaineet ja niiden laatu Ekovoimalaitoksella käytettävät polttoaineet ja jäteperäisen polttoainejakeiden jätekoodit ovat taulukossa 9-1. Polttoaineena voidaan käyttää yhdyskunta- ja teollisuusjätteen ( ) lisäksi kierrätyspuuta ( ) sekä puhtaita jäteöljyjä ( ). Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Pääosa jätepolttoaineesta kuuluu jäteluokkaan , mutta siinä on mukana pienempiä määriä myös mekaanisesti lajiteltua teollisuusjätettä ( , esim. kumi ja muovi autojen purkujätteestä sekä uretaani), jätevedenpuhdistuksen välppäjätettä ( ), teollisuusperäistä muovia ( , kanisterijäte Kemiralta) sekä aiemmin myös mekaanisesti lajiteltua yhdyskuntajätettä Norjasta ( ). Osa yhdyskuntajätteestä on kirjattu myös jätekoodilla (sekalaiset yhdyskuntajätteet), josta on sittemmin ELY-keskuksen kanssa sovittu luovuttavan. Taulukko 9-1. Ekovoimalaitoksella käytettävät polttoaineet ja jäteperäisten polttoaineiden jätekoodit. Polttoaine Jätekattila: Syntypaikkalajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte Jätekoodit Kierrätyspuu Mekaanisesti lajiteltu jäte Välppäjäte Teollisuusperäinen muovi Mekaanisesti lajiteltu jäte Kevyt polttoöljy Tulistuskattila: Kevyt polttoöljy Biokaasu Prosessikaasu Jätepolttoaineen laatu vaikuttaa palamisprosessin tehokkuuteen ja koko voimalaitoksen toimintaan. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jätekappaleista. Etenkin ekovoimalaitoksen toiminnan alkuvaiheessa vuonna 2012 laitos jouduttiin ajamaan muutamia kertoja alas isojen metallijakeiden tai pienmetallin aiheuttaman tukkeuman tai kuonakuljettimien vaurioiden vuoksi. Isoja kappaleita varten ekovoimalaitoksella on murskain, jonka läpi kappaleet voidaan tarvittaessa ajaa. Laitokselle tuleva jäte punnitaan Kemiran ajoneuvovaa alla ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä polttoainetietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta tehdään jätteen laadun-

22 tarkkailua pistokokeina. Kerran kuukaudessa otettavissa näytteissä tutkitaan satunnaisen jäte-erän sisältö. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraan kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Yhteistyö jätetoimittajien kanssa parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää sitä kautta jätteen polton häiriöitä Polttoaineiden vastaanotto ja varastointi Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Jätepolttoaineita ei välivarastoida tai esikäsitellä ekovoimalaitoksen alueella, vaan ne kuljetetaan jätetoimittajilta tai Ruskon jätekeskuksen välivarastosta ekovoimalaitoksen jätebunkkeriin. Oulun Energia Oy:llä ja Oulun Jätehuolto Oy:llä on voimassa oleva sopimus jätteiden välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Sopimuksen mukaan jätteen paalivaraston koko on enintään tonnia, ellei osapuolten kesken erikseen muuta sovita. Lisäksi tarvittaessa Oulun Energialla on mahdollisuus kustannuksellaan rakentaa päällystetty alue irtojätteen lyhytaikaista (enintään 2 viikkoa) varastointia varten. Jätteen välivarastointi Ruskossa tapahtuu Oulun Jätehuollon ympäristöluvan puitteissa. Oulun Energia on sopinut lisäksi LARE-jätteen välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Vuonna 2016 muuttuneen jätelainsäädännön takia jätettä jouduttiin myös varastoimaan paljon paaleihin ja välillä irtonaisena Ruskon jätekeskukseen, vaikka jätettä myös vastaanotettiin ekovoimalaitoksella ennätysmäärä. Seisakkien aikana jätteet paalataan Oulun Energian toimesta Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Oulun Energian tavoitteena on, että huoltoseisakkien aikana paalattu tai varastoitu jäte on tuotu ekovoimalaitokselle polttoon seuraavaan huoltoseisakkiin mennessä. Tavoitteena on myös laitoksella tehtävien kehittämistoimien myötä pidentää seisakkien väliä, jolloin jätteen paalaus- ja välivarastointitarve vähenevät. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kahmareilla kattilaan. Jätebunkkerin tilavuus on noin 9000 m 3. Bunkkerista ja jätteen vastaanottohallista imetään kattilaan palamisilmaa, joten tila on alipaineistettu ulos kulkeutuvien hajupäästöjen ehkäisemiseksi Polttoaineiden kulutus Vuotuiset jätteenpolttomäärät laitoksen käyttöönotosta lähtien on esitetty taulukossa 9-2 ja muiden polttoaineiden määrät taulukossa 9-3. Taulukko 9-2. Energiana hyödynnetyn jätteen määrä vuosittain. Jätemäärät (t/a) Yhteensä

23 Taulukko 9-3. Ekovoimalaitoksella käytetyt tukipolttoaineet vuosina Käytetty polttoaine GWh Kevyt polttoöljy 15,3 5,3 2,8 5,7 4,3 Prosessikaasu 14,8 33,8 29,3 27,6 35, Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Jätepolttoaineen käyttömäärät ovat kasvaneet ennakoidusta tasosta ekovoimalaitoksen toiminnan aikana. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen sallittu jätemäärä on tonnia vuodessa, mutta vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyi jätemäärän noston tonniin vuodessa sillä ehdolla, että asia käsitellään seuraavan luvantarkistuksen yhteydessä (liite 1). Vuonna 2016 ekovoimalaitoksella vastaanotettiin ennätysmäärä jätettä. Loppuvuonna 2016 ekovoimalaitoksella vuotuinen jätteenpolttomäärä tonnia voitiin viranomaisen hyväksynnällä lievästi ylittää. Ekovoimalaitoksella tehtyjen teknisten muutos- ja kehitystoimenpiteiden myötä voimalaitoksen tehoa on saatu parannettua alkuperäistä mitoitustasoa paremmaksi (polttoaineteho MW), mikä on teknisesti mahdollistanut suuremman jätemäärän vastaanoton laitoksella. Tämän lisäksi vastaanotetun jätepolttoaineen lämpöarvo on ollut arvioitua heikompi etenkin talvella, sillä jätteessä on laaduntarkkailun perusteella vielä mukana runsaasti aineksia, jotka olisivat materiaalina hyödyntämiskelpoisia. Aikaisemmissa jätemäärien kehitysennusteissa on oletettu, että syntypaikkalajittelu toimii tehokkaammin. Yhdyskuntajätettä ja etenkin kaupan ja teollisuuden jätettä ohjautuisi ekovoimalaitokselle polttoon enemmän kuin laitoksella pystytään käsittelemään. Oulun Energia Oy on vähentänyt vuonna 2017 teollisuusjätteen vastaanottoa, koska syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ekovoimalaitoksella halutaan varmistaa. Valtioneuvoston asetuksen 331/2013 perusteella jätettä, jonka orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus on yli 10 %, ei saa sijoittaa kaatopaikalle lähtien. Muun muassa tämän asetuksen johdosta on tullut tarve käsitellä uusia jätejakeita ekovoimalaitoksella ja ekovoimalaitoksen jätemäärän ennakoidaan nousevan vielä nykytasosta. Ympäristölupapäätöksen mukainen jätekoodi pääpolttoaineelle on yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksen toiminnan vakiinnuttua teollisuudesta tulevat erilliskuormat on syksystä 2013 lähtien kirjattu kyseisen jäteluokan mukaisella jätekoodilla, ja kirjanpidon tarkentumisen johdosta jätepolttoaineeseen on tullut mukaan useampia jätekoodeja. Asiasta on sovittu ekovoimalaitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä ELYkeskuksen kanssa sähköpostitse sekä vuositarkastuksessa. Lisätyt jätekoodit ovat (mekaanisesti lajiteltu jäte), (jätevedenpuhdistamon välppäjäte) ja (teollisuusperäinen muovi). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymiskirje ( ) välppäjätteen käytöstä ekovoimalaitoksella on hakemuksen liitteessä 2. Vuosina on myös osa yhdyskuntajätteestä kirjattu koodilla , vaikka jätteen laatu on ollut luokkaa vastaava.

24 Lisättävät polttoaineet Seuraavissa kappaleissa kuvatut, lisättävät polttoaineet on mahdollista tulevaisuudessa ottaa ekovoimalaitokselle polttoon siinä tapauksessa, jos yhdyskuntajätteen polttoon ohjautuva määrä laskee. Eli ekovoimalaitoksella käsitellään ensisijaisesti syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Penkkanoki Laanilan teollisuusalueella on varastoituna Kemiran tehtaalla kaasutuksessa syntynyttä ja teollisuusalueelle varastoitua nokea (penkkanoki). Penkkanokea on varastoituna tällä hetkellä arviolta m 3. Nokea on läjitettynä tehtaalla kahdelle nokivesialtaalle ja lisäksi kuudelle muulle alueelle, jotka sijaitsevat nokialtaiden 1 3 läheisyydessä. Nokea on poltettu Kemiran Oulun tehtaan ja Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksilla ja polttoa on tarkoitus jatkaa Oulun Energian uudella voimalaitoksella, jonka ympäristölupahakemus on vireillä. Tavoitteena on nostaa poltettavan noen määrää ja saada noki poltetuksi 20 vuoden kuluessa. Penkkanoen polttaminen on mahdollista myös ekovoimalaitoksella. Arvioitu ekovoimalaitoksella poltettavan penkkanoen määrä on enintään noin tonnia vuosittain. Penkkanokea poltettaisiin vuosittain korkeintaan määrä, jolla hakemuksen mukainen polttoaineiden maksimimäärä ei ylity. Painekaasutuksessa syntyvän noen ominaisuuksiin vaikuttavat mm. kaasutusolosuhteet ja kaasutettavan polttoöljyn laatu. Painekaasutusnoki on helposti palava aine, jonka lämpöarvo riippuu noen kosteus- ja tuhkapitoisuudesta. Läjitetyn noen ominaisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti läjityksessä nokeen sekoittuneet aineosat ja kosteuspitoisuus. Kosteuspitoisuuden vaihtelu johtuu läjitysajankohdasta ja ympäristön olosuhteista (sijainti kasassa, pintavedet, vuodenaika). Palamaton aines (kaasutukselta tulevassa noessa olevan tuhkan lisäksi) on pääasiassa läjitysalueen peittämiseen käytettyjä maa-aineksia (esim. kiviä ja hiekkaa). Taulukossa 9-4 on esitetty penkkanoen keskimääräiset laatutiedot. Taulukko 9-4. Penkkanoen keskimääräiset laatutiedot. Penkkanoki Lämpöarvo (MJ/kg): Keskiarvo Vaihteluväli LHV (kuiva) 11,4 LHV (saapumistila) 3,1 1,7-6,6 Polttoaineanalyysi: Kosteus, w t-% Kuiva-aine % Tuhka, w t-% (kuiva) Hiili, w t-% (kuiva) 31 Vety, w t-% (kuiva) 1 Happi, w t-% (kuiva) 2,8 Typpi, w t-% (kuiva) 0,6 Rikki, w t-% (kuiva) 0,3 Kloori, w t-% (kuiva) 0,01 Fluori, w t-% (kuiva) 0,02