Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOIS- SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA HAKUOPAS

Transkriptio

1 Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOIS- SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA HAKUOPAS Alkuvuodesta 2013 käynnistyviin koulutuksiin Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloilla

2 HAKUOPPAAN SISÄLTÖ 1. ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS SOSIAALITYÖN VIISI ERIKOISALAA TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Erikoisalaopinnot (55 op)... 4 Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalaopinnot... 5 Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalaopinnot Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op) Lisensiaatintutkimus (40 op) TUTKINNON SUORITTAMINEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ KOULUTUKSEN VALINTAMENETTELY JA VALINTAKRITEERIT... 8 Haettavat erikoisalat... 9 Yliopiston valinta... 9 Koulutuksen perusvalintakriteerit... 9 Muut valintakriteerit KOULUTUKSEEN HAKEMINEN KOULUTUKSEEN VALITUT LISÄTIETOJA KOULUTUKSEN KÄYNNISTYMISESTÄ VUONNA

3 1. ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen tutkimuksen keinoin. Tavoitteena on syventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa sosiaalialan kehittämiseen tarvittavia taitoja ja lujittaa ammatillista identiteettiä. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisesti. Erikoistumiskoulutus ei tähtää tutkijan ammattiin, vaan sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen keinoin. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja uudelleen organisoitumisen paineista. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus. Erikoistumiskoulutus johtaa yhteiskuntatai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. 2. SOSIAALITYÖN VIISI ERIKOISALAA Erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi vuonna 2000 opetusministeriön myöntämän erillismäärärahan turvin ja nykyään koulutusta rahoitetaan osana yliopistojen perusrahoitusta. Erikoistumiskoulutusta järjestetään viidellä erikoisalalla (Asetus 568/2005): - Hyvinvointipalveluiden erikoisala (toinen koulutusryhmä käynnissä )Lapsija nuorisosiaalityö (neljäs koulutusryhmä käynnissä ) - Kuntouttava sosiaalityö (koulutus päättyy 2012 ja neljäs koulutus käynnistyy uudelleen ) - Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (koulutus päättyy 2012 ja neljäs koulutus käynnistyy uudelleen ) - Yhteisösosiaalityö (kolmas koulutusryhmä käynnissä ) Syksyn 2012 haku koskee vain vuoden 2013 alussa alkavia Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloja. Seuraava haku hyvinvointipalveluiden, lapsi- ja nuorisososiaalityön ja yhteisösosiaalityön erikoisaloille järjestettäneen alustavan tiedon mukaan syksyllä

4 3. TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammattiidentiteettiä, lisätä heidän professionaalisia valmiuksiaan erikoisalalla sekä kehittää kykyä tarkastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutuksessa laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (hops), sisältöä, tavoitteita ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tarkistetaan opiskelun aikana. Erikoisalan opetussuunnitelma saa konkreettisen sisällön ja opiskelijakohtaisen muodon hopsin kautta. Sadankahdenkymmenen opintopisteen (120 op) tutkinto rakentuu erikoisala- ja tutkimusmetodologiaopinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta. ERIKOISALAOPINNOT 55 op TUTKIMUS- METODOLOGIA- OPINNOT 25 op LISENSIAATIN- TUTKIMUS 40 op ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA 120 op Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen rakenne Erikoisalojen opetussuunnitelmat ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Sosnetin verkkosivuilla osoitteessa Erikoisalaopinnot (55 op) Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutkimukseen. Erikoisalan, sosiaalityön ja sen toimintaympäristön ajankohtaiset haasteet ja kehitysnäkymät ovat osa opintoja. Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Opintoihin on mahdollista sisällyttää oman ammattikäytännön menetelmällistä kehittämistä sekä lisensiaatintutkimuksen aihepiirin syventävää tarkastelua. Opintoihin sisältyvän Tutkivan asiantuntijuuden ohjauksen (8 op) tavoitteena on tukea ammatillista kasvua sekä auttaa ymmärtämään sosiaalityön erityisluonnetta, sen kehittämistarpeita, mahdollisuuksia ja suhdetta muihin professioihin. 4

5 Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalaopinnot Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten yksilöllisen ja kollektiivisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Erikoisalan tehtävänä on syventää ja kehittää kuntouttavan sosiaalityön asiantuntijuutta. Viime vuosikymmenten yhteiskunnan syvät muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, joka voidaan ymmärtää monimuotoisena muutostyönä. Yhä useammin sosiaalityössä ollaan tekemisissä pysyvän ja pitkittyvän työttömyyden, työkyvyttömyyden ja työssä jaksamisen ja uupumisen, köyhyyden, syrjäytymisen, perherakenteiden muutosten, yksinäisyyden, irrallisuuden ja monikulttuurisuuden kanssa. Muutos edellyttää kuntouttavan sosiaalityön suunnittelulta, palvelujen organisoinnilta ja johtamiselta uusia työvälineitä, laadun varmistamista ja arviointia. Sosiaalityöltä odotetaan aktivoivaa, kuntouttavaa ja verkostoituvaa työotetta ja valmiuksia työskennellä nykyyhteiskunnan tuottamien ongelmien ratkaisemiseksi. Kuntouttavan sosiaalityön (empowering social work) perusperiaatteita ovat: voimaantuminen, valtaistuminen, voimavarakeskeisyys, subjektiivisuus/toimijuus, täysivaltaisuus, osallisuus ja vastuullisuus, kulttuuristen erojen tiedostaminen ja kunnioittaminen sekä elämän näköalojen avaaminen. Kuntouttavaa sosiaalityötä tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa, joissa ihmisten ja erilaisten ryhmien täysivaltainen toiminta on vaikeutunut tai vaikeutumassa. Tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta. Kuntouttava sosiaalityö pyrkii muutokseen sekä ihmisten elämässä että heidän ympäristössään ja yhteiskunnassa. Kuntouttava näkökulma on sosiaalityön työorientaatio, jota voidaan soveltaa laajasti sosiaalityössä. Orientaatiota tarvitaan ennen muuta kuntien sosiaalitoimistoissa, päihde-, mielenterveys-, kuntoutus-, vammais-, vanhus- ja maahanmuuttajatyössä sekä terveys- ja kriminaalisosiaalityössä. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalaopinnot Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö -erikoisalaopintojen tavoitteena on vahvistaa muutos- ja vaikuttamistyön asiantuntijuutta sekä tuottaa erityisosaamista mm. sosiaalityön asiakas-, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Erikoisalan oppimisnäkemystä luonnehtii tekemällä oppiminen ja käytännön työstä nousevan tiedon hyödyntäminen. Kysymyksessä on erikoistumiskoulutus, johon kuuluvat keskeisesti erikoisalalla tapahtuva työskentely ja tutkivan asiantuntijuuden ohjaus. Marginalisaatiokysymyksiä lähestytään monitasoisesti, useiden eri näkökulmien kautta. Keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit. Koko koulutuksen kantavana teemana on sosiaalityön asiantuntijuuden laaja-alainen kehittäminen ja tutkimuksellisen työotteen vahvistaminen. 5

6 3.2. Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op) Tutkimusmetodologiaopinnot edistävät valmiuksia tutkivan ja analyyttisen työotteen omaksumiseen. Menetelmäopintojen tarkoituksena on antaa välineitä käytännön työssä tapahtuvaan tutkimukseen. Opintojaksot integroidaan tukemaan opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista. Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin, tutkimusprosessiin ja tarpeen mukaan metodologisiin ja menetelmällisiin ratkaisuihin Lisensiaatintutkimus (40 op) Opintojen aikana laaditaan lisensiaatintutkimus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aihepiirin valinnan ja tutkimustehtävän edellytetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja. Opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimuksen aihepiiriin ja sitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijalla tulee olla valmius itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hallita tutkimusprosessi sekä tieteellinen kirjoittaminen. Lisensiaatintutkimus voi olla yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu / julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Sen lisäksi siihen voi sisältyä myös käytännön opas, ääni- ja kuvatallenteita, kuten cd-rom, video tai verkkosivuja, joita voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa tai käytännön työssä. 4. TUTKINNON SUORITTAMINEN Tutkinto suoritetaan työn ohella neljässä vuodessa. Koulutus on osallistujille ilmainen, mutta lähiopetuspäiville osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia koulutuksen järjestäjä ei korvaa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Koska tutkinto keskeisesti perustuu sosiaalityön ammattikäytäntöihin ja niiden kehittämiseen, työnantajan tuki on perusteltu. On osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen vaatii joustavuutta työnantajalta niin työajan käytön (lähiopetuspäiville osallistuminen ja lisensiaatintutkimuksen tekeminen) kuin kustannusten (matkat ja majoitukset lähiopetuspäivillä) suhteen. Erityisesti lisensiaatintutkimuksen tekemistä edesauttaa mahdollisuus joustaviin työjärjestelyihin tai lyhyeen työvapauteen. Erikoistumiskoulutus toteutetaan valtakunnallisesti, mutta tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko-opiskelijaksi opiskelija on valittu. Lähiopetusjaksot Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lähiopetusjaksoista. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti eri yliopistopaikkakunnilla tai niiden läheisyydessä (Helsinki, Kuopio, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere ja Turku). Lähiopetusjaksoilla käsi- 6

7 tellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiopetusjaksot koostuvat esimerkiksi vierailevien luennoitsijoiden ja koulutuksesta vastaavien professoreiden luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmätyöskentelystä ja tenteistä. Vierailevat luennoitsijat edustavat sosiaalityön tutkimuksen ja alan käytännön parhaita asiantuntijoita. Lähiopetusjaksoille osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksista ja muista mahdollisista poissaoloista on ilmoitettava etukäteen koulutuksesta vastaavalle professorille sekä sovittava korvaavista tehtävistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetusjaksolle muodostaa 2 op suorituksen erikseen sovittavasta opintojaksosta. Etätehtävät Koulutukseen sisältyy runsaasti erimuotoisia kirjallisia tehtäviä: esseitä, kirja-arvosteluja, luentopäiväkirjoja. Etätehtävät rytmittyvät lähiopetuspäivien mukaan. Osa kirjallisista tuotoksista ja niihin liittyvästä keskustelusta käydään verkkoympäristössä. Etätehtävät on osin mahdollista räätälöidä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tutkimusseminaarit Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin. Lisensiaatintutkimus osana koulutusta Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen sisältyy lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 40 opintopistettä, kolmannes opinnoista. Laajuudeltaan se on suppeampi kuin perinteinen lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 90 opintopistettä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää sosiaalityön ammatillista osaamista syventämällä sitä tieteen ja tutkimuksen keinoin ja liittämällä käytännön tieto tieteelliseen keskusteluun. Käytäntöön liittyvät sidokset ovat sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa tutkimuksen lähtökohta. Käytäntöön kiinnittyminen voi näkyä tutkimusaiheessa, käytetyssä aineistossa, tutkimusotteessa, tulosten tulkinnassa tai tutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa voidaan käsitteellistää ja problematisoida käytännön tietoa, etsiä siihen uusia näkökulmia ja tehdä käytännön työtä näkyväksi. Tavoitteena on, että tutkimus tukee sosiaalityön ja/tai erikoisalan ammattitaidon karttumista. Tutkimukseksi voidaan kuitenkin hyväksyä myös perinteinen akateeminen tutkimus. Lisensiaatintutkimuksessa voidaan etsiä uudenlaisia tiedontuottamisen tapoja ja tutkimusraportoinnin muotoja. Tutkimuksessa voidaan käyttää ja kehittää käytäntötutkimukselle relevantteja tutkimusmetodien sovelluksia tai yhdistelyjä. Tutkimus voi olla yhtenäinen työ, artikkeli tai artikkelikokoelma ja se voi sisältää esimerkiksi käytännön oppaan. Verkko-opiskelu ja Moodle Koulutuksessa hyödynnetään laajasti tieto- ja viestintätekniikkaa ja se antaa valmiudet verkko-opiskeluun. Käytössä on verkko-oppimisympäristö Moodle, jonka lisäksi hyödynnetään mm. verkkosivuja ja sähköpostia. Opiskelijat huolehtivat, että heillä on mahdollisuus verkkoympäristössä työskentelyyn koulutuksen aikana. 7

8 Kotiyliopiston rooli erikoistumiskoulutuksessa Erikoistumiskoulutus toteutetaan valtakunnallisena ryhmänä. Opiskelijalla on oikeus osallistua omassa kotiyliopistossa järjestettävään opetukseen. Opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon koulutuksesta vastaavan professorin kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelijoiden tulee ottaa selvää oman kotiyliopistonsa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, esimerkiksi jatkokoulutusseminaareista, menetelmäopetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhakukursseista. Lisensiaatintutkimuksesta vastaavat erikoistumiskoulutuksen professori ja oman kotiyliopiston nimeämä ohjaaja yhdessä. Lisensiaatintutkimuksen etenemisen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyttä kotiyliopistoon. 5. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Verkoston koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto. Erikoistumiskoulutuksen professoreista ja Sosnetin koulutuspäälliköstä muodostuva erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta suunnittelee, kehittää ja arvioi erikoistumiskoulutuksen toteuttamista. Työvaliokunta valmistelee erikoistumiskoulutuksen asiat Sosnetin johtoryhmälle sekä toimeenpanee johtoryhmän päätökset käytännössä. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalojen käytännön toteutuksesta vastaa kolmen osa-aikaisen professorin muodostama tiimi. Professorit työskentelevät verkoston yliopistoissa. 6. KOULUTUKSEN VALINTAMENETTELY JA VALINTAKRITEERIT Koulutus järjestetään valtakunnallisesti, mutta opiskelijat suorittavat tutkintonsa johonkin kuudesta sosiaalityön koulutusta järjestävästä yliopistosta. Erikoistumiskoulutus toteutetaan valtakunnallisena koulutuksena ja tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, johon opiskelija on valittu ja johon hän kirjautuu jatko-opiskelijaksi. Kotiyliopiston rooli erikoistumiskoulutuksessa korostuu erityisesti lisensiaatintutkimuksen ohjausvastuussa, joka on kotiyliopiston ja Sosnetin yhteinen (ks. myös hakuoppaan s. 7). Mikäli hakija on jo aiemmin tullut valituksi sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen opiskelijaksi ja hän on ottanut opiskelupaikan vastaan, ei häntä voida valita toisen erikoisalan opiskelijaksi ennen kuin opiskelija on valmistunut erikoistumiskoulutuksesta. 8

9 Haettavat erikoisalat Syksyn 2012 haussa Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloille on käytössä yhteinen hakulomake. Hakija voi halutessaan hakea molemmille erikoisaloille samaa hakulomaketta käyttäen (lisensiaatintutkimuksen ideapaperi kirjoitetaan tällöin ensisijaisen erikoisalavalinnan mukaisesti). Hakijan on tällaisessa tilanteessa ilmoitettava hakulomakkeessa ensisijainen erikoisala, jolle hän toivoo pääsevänsä. Hakija voi tulla huomioiduksi toisen erikoisalan haussa, mikäli hän ei tule valituksi ensisijaisesti valitsemalleen erikoisalalle ja mikäli yliopistoihin ei ole ollut riittävästi hakuehdot täyttäneitä ensisijaisia hakijoita. Opiskelupaikat täytetään pistejärjestyksessä. Hakija voi tulla valituksi vain yhdelle erikoisalalle. Yliopiston valinta Hakijan tulee hakulomakkeessa ilmoittaa se yliopisto, johon hän toivoo pääsevänsä. Hakija voi hakulomakkeeseen merkitsemällä hakea kaikkiin Sosnetin yliopistoihin, jolloin hänet voidaan huomioida hakijana, mikäli ko. yliopistoihin ei ole riittävästi hakukriteerit täyttäviä ensisijaisia hakijoita. Tällöin Sosnet osoittaa opiskelupaikan siitä yliopistosta, jossa on vapaana oleva opiskelupaikka. Vapaana olevat opiskelupaikat täytetään pistejärjestyksessä niille hakijoille, jotka ovat hakulomakkeessa ilmoittaneet haluavansa hakea myös muihin yliopistoihin kuin ensisijaiseen yliopistovalintaansa (hakulomakkeen s. 2). Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloille valitaan kummallekin 18 opiskelijaa (3 opiskelijaa / yliopisto). Helsingin yliopistoon valittavista opiskelijoista valitaan yksi (1) ruotsinkielinen opiskelija kullekin erikoisalalle, mikäli hakija saa vähintään saman pistemäärän kuin alimmalla pistemäärällä koulutukseen valittava henkilö. Jos valintakriteeri ei täyty, Helsingin yliopistoon valitaan ruotsinkielisen opiskelijan sijasta suomenkielinen opiskelija. Koulutuksen perusvalintakriteerit Koulutukseen valittavilta edellytetään: 1) Yliopistollista maisterin tutkintoa 2) Sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005) 3) Vähintään kahden vuoden työkokemusta sosiaalityöstä 4) Hakuajan päättymiseen mennessä toimitettua lisensiaatintutkimuksen ideapaperia. Koulutukseen valittavien tulee täyttää kaikki edellä luetellut neljä perusvalintakriteeriä. 9

10 Muut valintakriteerit Edellä olevien peruskriteerien täyttyessä hakija voi saada pisteitä ammatillisesta kehittämistyöstä, asiantuntijatehtävistä, sosiaalityön julkaisuista ja artikkeleista, pro gradu -tutkielman arvolauseesta ja lisensiaatintutkimuksen ideapaperista. Tarkemmat valintakriteerit ovat hakulomakkeen yhteydessä. Vaadittu kahden vuoden työkokemus ja hakijan muut ansiot (hakemuslomakkeen kohdat 4-5) otetaan huomioon mennessä kertyneen kokemuksen osalta. Tarkemmat valintakriteerit ja käytettävä pisteytys ovat hakulomakkeen viimeisellä sivulla (s. 6). 7. KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Vuoden 2013 alussa käynnistyville erikoisaloille haetaan erillisellä hakulomakkeella klo mennessä. Hakija voi hakea molemmille erikoisaloille, mutta voi tulla hyväksytyksi vain yhteen erikoisalaan. Hakemuslomakkeita ja hakuopasta saa osoitteesta Täytä hakulomake tietokoneella tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät metalliliittimiä (klemmareita). Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen oikeaksi todistetut jäljennökset todistuksista tai nimikirjaotteen. Numeroi hakemuksesi liitteet. Merkitse hakemukseesi huolellisesti, mihin liitteeseen viittaat. Opiskelijavalinta perustuu hakijan toimittamaan hakemukseen sekä liitteisiin. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa yhteyteen tutkintotodistuksen / -todistukset sekä työtodistuksen / työtodistukset sekä lisensiaatintutkimuksen ideapaperin. Palauta hakulomake liitteineen määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto Opiskelupalvelut PL ROVANIEMI Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, Rovaniemi, E-siipi, 1. krs. Hakulomakkeen voi toimittaa myös henkilökohtaisesti Lapin yliopiston opiskelupalveluihin. Hakulomakkeiden on oltava perillä määräaikana. Postileiman päivä ei riitä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Valintaprosessin läpiviemiseksi on tärkeää, että hakemus ja siihen liitettävät todistukset ovat täydellisiä. Mikäli jostain syystä joudut täydentämään hakemustasi, toimita liitteet postitse Sanna Lähteiselle osoitteeseen: Sanna Lähteinen, Sosnet, Lapin yliopisto, PL 122, Rovaniemi. 10

11 Lisätietoa koulutusta koskevista sisällöllisistä kysymyksistä sekä hakuprosessista sekä haun etenemisestä saat osoitteesta Kyseisiltä nettisivuilta löytyvät myös erikoisalojen opetussuunnitelmat. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tästä hakuoppaasta tai Sosnetin nettisivuilta, voit ottaa yhteyttä Sosnetin koulutuspäällikköön. Sanna Lähteinen p KOULUTUKSEEN VALITUT Haun etenemisestä tiedotetaan Sosnetin nettisivuilla. Tiedot Sosnetin tiedekunnille esittämistä opiskelijavalinnoista ovat saatavilla joulukuun puolivälin jälkeen vuonna Valituksi esitettäville ilmoitetaan sähköpostitse alustava tieto todennäköisesti viikolla 51. Yliopistot tekevät lopulliset opiskelijavalinnat, joista ilmoitetaan kaikille hakijoille postitse. Lopulliset valintapäätökset tehdään tammi-helmikuun aikana Kun hakijalle on tullut kirjallinen tieto valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaisen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Tarkemmat ohjeet menettelystä lähetetään valintapäätöksen yhteydessä. Lisätietoa tarvittaessa omasta kotiyliopistosta. 9. LISÄTIETOJA KOULUTUKSEN KÄYNNISTYMISESTÄ VUONNA 2013 Ajankohtaista tietoa opintojen ohjelmasta ja aikataulusta ilmoitetaan Sosnetin www-sivuilla sekä koulutukseen valituille sähköpostitse ja kirjeitse kevään 2013 aikana. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalojen lähiopetusjaksot pidetään alustavan tiedon mukaan vuonna 2013 seuraavasti: 1 lähiopetusjakso Tampere 2 lähiopetusjakso Turku 3 Lähiopetusjakso Jyväskylä 4 Lähiopetusjakso Helsinki 11