TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2005

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2005 Osuuspankin nimi PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-18 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 71 Hallituksen allekirjoitus 71 Hallintoneuvoston varmennus 71 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista

2 1(18) PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Vuosi 2005 sujui Päijät-Hämeen Osuuspankin osalta myönteisissä merkeissä. Liiketoiminta jatkoi kasvuaan ja liikevoitto parani merkittävästi. Pankin liikevoitto oli 4,7 miljoonaa euroa eli 2,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin (2,0) 1. Suurin yksittäinen positiivinen tekijä oli Osuuspankkien Vakuusrahaston vastuuosuusmaksun loppuun maksu edellisenä vuonna. Lisäksi hyvään tuloskehitykseen myötävaikutti palkkiotuottojen kasvu. Myös korkokate kääntyi nousuun lähinnä luotto- ja talletuskannan vahvasta kasvusta johtuen. Talletusten määrä kasvoi 9,4 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin 22,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Luottokanta kasvoi 586 miljoonaan euroon. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäseniä oli Päijät-Hämeen Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostavat pankkiryhmän keskusyhteisönä toimiva Osuuspankkikeskus Osk (OPK) tytäryhtiöineen ja OPK:n jäsenpankit. OPK:n jäseniä olivat vuoden 2005 lopussa 238 osuuspankkia sekä OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, Okopankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OPK:n tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenpankilla on koko OP-ryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeissa ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastui vuonna 2005 noin 2 prosenttiin. Kasvun laantuminen aiheutui pitkälti alkukesään ajoittuneesta paperiteollisuuden työkiistasta. Tämä hidasti talouskasvua kerrannaisvaikutuksineen noin 1 prosenttiyksiköllä. Vuoden alkupuoliskolla talouden aktiviteetti jäi tosin muutenkin odotettua vaisummaksi. Kasvu kuitenkin nopeutui vuoden loppua kohti. Sekä vienti että tuonti kasvoivat ripeästi ja lähes tasatahtiin, joten nettovienti ei juuri tukenut tuotannon kasvua. Myös investoinnit pysyivät vaimeina etenkin vuoden alkupuoliskolla. Rakentaminen oli kuitenkin vilkasta ja kasvu nopeutui vuoden aikana. Koneja laiteinvestoinnit sen sijaan supistuivat tuntuvasti. Kasvua ylläpitikin lähinnä yksityinen kulutus. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvoi liki 4 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät lähes saman verran kuin edellisenä vuonna eli noin 5 prosenttia palkkasumman kasvun ja etenkin omaisuustulojen lisäyksen ansiosta. Palkkasumman kasvua tuki työllisyyden paraneminen. Työttömyysaste aleni alle 8 prosenttiin. Uusia työpaikkoja syntyi etenkin rakennustoimintaan sekä kotimarkkinoiden palvelualoille kuten kauppaan, liike-elämän palveluihin ja julkisiin palveluihin. Teollisuuden työpaikat pysyivät suurin piirtein ennallaan. 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta 2004.

3 2 Inflaatio pysyi edelleen hyvin hitaana. Kuluttajahinnat olivat keskimäärin vajaan 1 prosentin kalliimmat kuin edellisenä vuonna. Eniten inflaatiota kiihdytti energia, vaikka öljyn hinta laskikin syksyllä loppukesän hintahuipusta. Myös asuntohintojen ja vapaa-ajan palveluiden kallistuminen nosti hintatasoa. Heikon talouskasvun oloissa Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa lähes koko vuoden ennallaan 2 prosentissa. Joulukuun alussa keskuspankki kuitenkin nosti ohjauskorkoaan 2,25 prosenttiin perusteluinaan inflaation pysyminen sitkeästi tavoitetasonsa yläpuolella. Markkinoilla koron nostoa osattiin odottaa. Esimerkiksi pankkien luotonannossa eniten käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, alkoi nousta jo syyskuussa ja päätyi vuoden lopussa yli 0,5 prosenttiyksikköä loppukesän tasoa korkeammalle 2,8 prosenttiin. Myös pitkät markkinakorot nousivat hieman. OP-ryhmän viitekorko Op-prime pysyi kuitenkin koko vuoden 2,5 prosentissa. Matalat korot ja pankkien välinen kova kilpailu luotonannossa, erityisesti asuntorahoituksessa, heikensivät korkomarginaalia ja rahoituskatetta. Luotonannon kiihtynyt kasvu kuitenkin kompensoi rahoituskatteen heikkenemisen. Etenkin asuntoluottojen kysyntä säilyi odotettua vilkkaampana. Vuoden lopussa kotitalouksilla oli asuntoluottoja 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yritysluottojen 9 prosentin kasvu oli nopeaa investointien vaatimattomaan lisäykseen verrattuna. Kaikkiaan pankkien luottokannan kasvu nopeutui 12,5 prosenttiin. Kotitalouksien tulojen kasvu ja yritysten hyvä kannattavuus lisäsivät pankkitalletuksia, joiden kasvu oli viime vuonna 5 prosenttia. Varsinkin pitkäaikaissäästäminen lisääntyi tuntuvasti. Sijoitusrahastojen pääomat olivat vuoden lopussa 40 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Henkivakuutussäästöt kasvoivat runsaan kymmenyksen. Osakemarkkinoilla viime vuosi oli nousuvoittoinen. Pörssikurssien nousua tukivat yritysten parantunut tuloskehitys ja matalat korot. Esimerkiksi Helsingin Arvopaperipörssin painorajoitetun indeksin vuosinousuksi kertyi 30 prosenttia. Paikallinen toimintaympäristö Lahti-Heinola moottoritien ja rakenteilla olevan oikoradan odotetaan vaikuttavan positiivisesti niin alueen taloudelliseen kehitykseen kuin väestömäärän lisäykseenkin. Pankin toimialueen kunnista Lahdessa ja Hollolassa on asukasmäärä lisääntynyt, kun taas Heinolassa, Nastolassa ja Iitissä asukasmäärä on hieman laskenut. Lahden työttömyystilanne on huomattavasti koko maan tilannetta vaikeampi ja parani hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Lahden työttömyysaste oli joulukuun lopussa 15,1 prosenttia. Luku on sama kuin vuotta aiemmin. Paras työllisyystilanne Päijät- Hämeen Osuuspankin toimialueella on Hollolassa, jossa työttömiä oli 10,2 prosenttia. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 11,8 prosenttia. Asuntokauppa kävi edelleen vilkkaana Lahden seudulla. Päijät-Hämeen alueella markkinat kasvoivat noin 10 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Myös asuntojen hintataso jatkoi vuoden aikana edelleen nousuaan. Keskineliöhinta vanhassa kerrostalohuoneistossa kohosi vuoden lopussa n euroon. Myös Lahden seudulla kilpailu pankkiasiakkaista kiristyi entisestään. Erityisen kovaa kilpailua käytiin asuntolaina-asiakkaista. Tässä kilpailussa Päijät-Hämeen Osuuspankki pärjäsi kuitenkin hyvin, mistä kertoo pankin asuntoluottokannan yli 17 prosentin kasvu. Kova kilpailu on johtanut uusien luottojen marginaalitason pienenemiseen entisestään, jota toisaalta on hyvä volyymikehitys kompensoinut.

4 3 Olennaiset tapahtumat Joulukuussa 2005 syntyi päätös Hämeenkosken Osuuspankin sulautumisesta Päijät- Hämeen Osuuspankkiin. Sulautuminen merkittäneen kaupparekisteriin Marraskuussa Päijät-Hämeen Osuuspankin tytäryhtiö Päijät-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy osti Heinolan Kiinteistökeskus Oy:n liiketoiminnan. Kaupan tarkoituksena on vahvistaa ja laajentaa kiinteistövälityksen asemaa toiminta-alueella. Prisman liikekeskuksen palvelupisteen toiminta yhdistettiin Trion konttoriin lokakuun lopussa. Yhdistymisen jälkeen liikekeskukseen jäi edelleen asiakkaiden käyttöön kaksi laskunmaksuautomaattia sekä asiakaspääte. OP-ryhmän keskuspankki OKO hankki syyskuussa 2005 enemmistön Pohjola-Yhtymän osakkeista ja äänivallasta. Kauppa sai viranomaishyväksynnät lokakuussa. Kauppa laajentaa OP-ryhmän toiminnan vahinkovakuutukseen ja vahvistaa ryhmän asemaa varallisuudenhoidossa, rahastoissa ja henkivakuutuksessa. Pohjola-kauppojen jälkeen OP-ryhmä on johtava finanssiryhmä Suomessa. Osana kokonaisjärjestelyä Päijät- Hämeen Osuuspankki merkitsi Osuuspankkikeskus Osk:n osuuspääomaa 6,8 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaa niin ikään 6,8 miljoonaa euroa. Osuuspankki myi lisäksi omistamiinsa OKOn osakkeisiin liittyvät merkintäoikeudet. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Päijät-Hämeen Osuuspankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Kiinteistöosakeyhtiö Heinolan Poppelin tilinpäätös. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Silloin kun konsernin tiedot poikkeavat olennaisesti emo-osuuspankin tiedoista, asiakokonaisuuden yhteydessä on ilmoitettu myös konsernin tiedot. Osuuspankin tulos Päijät-Hämeen Osuuspankin liikevoitto oli 4,7 miljoonaa euroa, eli 2,7 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna (2,0), jolloin pankki maksoi loppuun Osuuspankkien Vakuusrahaston vastuuosuusmaksun suuruudeltaan 2,6 miljoonaa euroa. Kasvu johtui myös tuottojen lisääntymisestä. Eniten kasvoivat korkokate ja palkkiotuotot, edellinen 0,2 miljoonaa euroa ja jälkimmäinen 0,5 miljoonaa euroa.

5 4 Päijät-Hämeen Osuuspankin konsernin tulosanalyysi Milj. euroa Tuotot Korkokate 10,2 10,0 10,2 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 0,4 0,4 0,2 Palkkiotuotot, netto 6,1 5,6 5,5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,1 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,6 0,9 0 Liiketoiminnan muut tuotot 1,1 0,3 2,0 Yhteensä 8,3 7,2 7,7 Tuotot yhteensä 18,5 17,2 17,9 Kulut Hallintokulut 10,8 10,2 10,3 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 0,6 0,6 0,9 Liiketoiminnan muut kulut 1,8 4,3 5,7 Kulut yhteensä 13,2 15,1 16,9 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 0,6 0,1 0,1 Liikevoitto 4,7 2,0 1,0 Päijät-Hämeen Osuuspankin korkokate kasvoi 2,2 prosenttia 10,3 miljoonaan euroon luottokannan ja talletuskannan kasvun johdosta. n korkokate oli 10,2 miljoonaa euroa. Korkokatteeseen vaikuttivat edelleen alhainen korkotaso ja pienentyneet asiakasmarginaalit. Muut tuotot kasvoivat 10,8 prosenttia 8,1 miljoonaan euroon (7,3). n osalta muut tuotot kasvoivat 13,1 prosenttia 8,2 miljoonaan euroon. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kertyi 0,4 miljoonaa euroa (0,4). Nettomääräiset palkkiotuotot olivat 6,1 miljoonaa euroa (5,6). Erityisesti kasvoivat arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseenlaskusta sekä vakuutusten välittämisestä saadut palkkiot. Palkkiotuottojen määrään vaikutti hieman alkuvuodesta 2005 käyttöön otettu kirjauskäytännön muutos. Takaisinmaksuturvaan liittyvistä palkkioista, joihin sisältyy riski niiden palauttamisesta, alettiin kirjata varaus. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0). Tuotot tulivat OKOn osakkeiden merkintäoikeuksien myyntivoitosta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 0,9 miljoonaan euroon (0,3). Näistä tuotoista muodostavat aikaisemmilta vuosilta nyt tuloutetut yhtiöveron hyvitykset 0,5 miljoonaa euroa sekä kiinteistöistä saadut luovutusvoitot 0,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot konsernissa kasvoivat 1,1 miljoonaan euroon. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot pienenivät kiinteistöomaisuuden vähenemisen myötä 40,5 prosenttia 0,6 miljoonaan euroon. Kulujen yhteismäärä laski 13,9 prosenttia 13,1 miljoonaan euroon (15,2). ssa kulujen yhteismäärä laski 12,8 prosenttia 13,2 miljoonaan euroon. Merkittävin tekijä oli jo edellä mainittu Osuuspankkien Vakuusrahaston vastuuosuusmaksun poismaksu. Hallintokuluista henkilöstökulut kasvoivat 7,1 prosenttia 6,0 miljoonaan euroon (5,6) ja muut hallintokulut 5,3 prosenttia 4,8 miljoonaan euroon (4,6). Henkilöstökuluja kasvattivat palkkatason nousun lisäksi henkilöstön pitkän aikavälin kannustejärjestelmät.

6 5 Suunnitelman mukaiset poistot alenivat 0,4 miljoonaan euroon (0,5). Suunnitelman mukaiset poistot konsernissa olivat 0,6 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (0,6). Arvonalennuspoistoja ei vuoden 2005 aikana tehty. Liiketoiminnan muut kulut olivat 1,8 miljoonaa euroa (4,3). Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappioita kirjattiin 0,9 miljoonaa euroa (1,1). Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla poistetuilla saamisilla oikaistu tappioiden nettomäärä oli 0,6 miljoonaa euroa (0,1). Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Päijät-Hämeen Osuuspankin tase oli vuoden lopussa 652 miljoonaa euroa (622) eli 4,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot kasvoivat 66 miljoonaa euroa sekä osakkeet ja osuudet 14 miljoonaa euroa. Oma pääoma kasvoi 4 miljoonaa euroa. n keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Tase Luotot Osakkeet ja osuudet Talletukset Oma pääoma Taseen ulkopuoliset sitoumukset Talletuskehitys Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 487 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 42 miljoonaa euroa eli 9,4 prosenttia. Kasvu johtui maksuliiketilien ja säästämistilien talletusten 8,1 prosentin lisäyksestä. Sijoittamistilien talletukset kasvoivat 11,2 prosenttia. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista, olivat vuoden lopussa 11 miljoonaa euroa (21). Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, vähenivät 100 miljoonaan euroon (108). Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 1,2 miljoonaa euroa eli 1,8 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat kasvoivat 1,6 miljoonaa euroa. Niiden määrä oli vuoden lopussa 35,7 miljoonaa euroa. osallistui vuoden aikana 3 miljoonalla eurolla OP-ryhmän yhteisesti liikkeeseen laskemiin debentuurilainoihin. Pankilla on pääomalainoja 19 miljoonaa euroa (19). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

7 6 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 55 miljoonaa euroa eli 4 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 586 miljoonaa euroa (konsernissa 584 miljoonaa euroa). Ne kasvoivat vuoden aikana 66 miljoonaa euroa eli 12,7 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 0,7 prosenttia. Osuus väheni vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 254 miljoonaa euroa eli 47 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, alhaiset korot ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Päijät-Hämeen Osuuspankki tarjoaa asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 0,5 miljoonaa euroa eli 2 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,1 miljoonaa euroa (0,1). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,1 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Päijät-Hämeen Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä sekä sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä oli tilikauden päättyessä 33,0 miljoona euroa (35,1) eli 5,1 prosenttia taseen loppusummasta (5,6). Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä 1,3 miljoonan euron arvosta ja hankittiin 0,1 miljoonan euron arvosta kiinteistöyhteisöjen osakkeita pankin liiketilaksi. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 19,2 miljoonaa euroa. Se oli 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten ja vastasi 2,9 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 3,1 prosenttia. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 2,6 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 13,8 miljoonaa euroa. Se oli 2,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 2,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 2,6 prosenttia. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo vuoden lopussa oli 14,5 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 4,9 prosenttia. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 1,8 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista.

8 7 Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto-, teollisuuskiinteistöjä ja asuntoja arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Maaalueiden arvostuksen perustana ovat olleet Päijät-Hämeen Op-Kiinteistökeskuksen, pankin asuntopalvelupäällikön tai ulkopuolisten kiinteistövälittäjien kuluneen tilikauden aikana laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,6 miljoonaa euroa. Arvonkorotuksia peruutettiin tilikauden aikana 0,4 miljoonaa euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin vähenivät vuoden aikana 0,1 miljoonaa euroa ja olivat vuoden lopussa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 12 miljoonaa euroa. Määrä oli 49 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Väheneminen johtui pääsääntöisesti katetalletusjärjestelmän päättymisestä, jolloin OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:stä vapautuneet talletusvarat ohjautuivat muihin sijoituskohteisiin. Vapautuneilla talletusvaroilla osuuspankki maksoi OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle lyhytaikaisia maksuvalmiusluottoja noin 30 miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 14 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 19 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin Osuuspankkikeskus Osk:n osuus- ja lisäosuuspääoman merkinnästä. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 0,7 miljoonaa euroa oli 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 2,7 prosenttia 2,7 miljoonaan euroon (2,6). Koko oman pääoman määrä kasvoi 78,7 prosenttia 9,3 miljoonaan euroon (5,2). Kertyneen tuloksen lisäksi omaa pääomaa kasvatti uusi käyvän arvon rahasto, johon kirjataan myytävissä olevien rahoitusinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon rahasto oli tilikauden päättyessä 0,3 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten kirjaaminen edellisten tilikausien voittovarojen oikaisuksi lisäsivät omia pääomia 0,4 miljoonalla eurolla. Omat varat ja vakavaraisuus Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,5 prosenttiyksikköä 9,56 prosenttiin. n vakavaraisuussuhde nousi niinikään 0,5 prosenttiyksikköä 9,51 prosenttiin.

9 8 n omat varat ja vakavaraisuussuhteet ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat Ensisijaiset omat varat 27,4 23,4 josta pääomalainat josta irtisanottu osuuspääoma 0 0 Toissijaiset omat varat 13,3 10,5 Vähennykset 0 0 Omat varat yhteensä 40,7 33,9 Riskipainotet saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 428,3 377,6 Konsolidoitu vakavaraisuussuhde, % 9,51 8,99 Vakavaraisuussuhde, emo-osuuspankki, % 9,56 9,03 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 6,4 6,21 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,6* 15,5 *syyskuussa 2005 Pankin ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 68,1 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toissijaisten omien varojen määrä kasvoi 3,0 miljoonaa euroa lähinnä uuden debentuurilainan merkinnän sekä uuden käyvän arvon rahaston johdosta. Pankin omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 41 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 9,3 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 32 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut pääomalainat (19), perpetuaalilainat (6) sekä debentuurilainat (7). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet. Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Milj. euroa Riskipainonetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Tase-erien kirjanpito- Riskiluokka arvo Riskipaino Ryhmä I 48 0 % 0 0 Ryhmä II % 2 12 Ryhmä III % Ryhmä IV % Ryhmä V 0 10 % 0 0 Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Riskipainotetut erät Riskipaino tetut erät Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä 0 0 Riskipainotetut erät yhteensä

10 9 Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui pääosin luottokannan kasvusta. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 242 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2005 rahastolle kannatusmaksuja 14,9 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa.

11 10 n taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % Omavaraisuusaste, % Kulujen suhde tuottoihin, % ,9 51,4 38,2 0,6 0,3 0,2 1,4 0,8 0, Vuoden 2004 ja 2003 tunnusluvut on laskettu vuoden 2005 tasekaavan mukaisesti, jolloin pääomalainat siirtyivät oman pääoman erästä vieraaseen pääomaan. Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) - Tuloverot x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) - Tuloverot Taseen loppusumma keskimäärin Omavaraisuusaste, % x 100 (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä Taseen loppusumma x 100 Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) x 100 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja operatiivisia riskejä koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ohjeet uudistettiin keskeisiltä osiltaan vuonna Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa.

12 11 Päijät-Hämeen Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja Osuuspankkikeskus Osk:n tuottaman riskitilanteeseen liittyvän stressitestin pohjalta. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat 52,6 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakkaiden, joiden vastuut pankille ylittivät 10 prosenttia pankin omista varoista, vastuut olivat yhteensä 28,5 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankilla ei ole omaa kaupankäyntisalkkua. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin ja sen konsernin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Päijät-Hämeen Osuuspankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti riskien ja taloudellisen kehityksen tarkastelun yhteydessä. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon.

13 12 Palveluverkko Jäsenistö Päijät-Hämeen Osuuspankki harjoittaa kiinteistöliiketoimintaa kiinteistöriskien hallintajärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla korkeintaan 5,5 prosenttia taseesta. Vuoden 2005 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 5,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 98,2 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 4,9 prosenttia eli hieman edellisvuotista matalampi. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Vuonna 2005 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Päijät-Hämeen Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista ja automaateista sekä verkkopalveluista ja yhteyskeskustoiminnasta. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi neljä täyden palvelun konttoria, Heinolassa, Hollolassa, Iitissä ja Nastolassa, henkilöasiakaskonttori Mariankadulla sekä sivukonttori Pohjois-Iitissä. Pohjois-Iitin sivukonttoria lukuun ottamatta kaikissa konttoreissa on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2005 aikana. Vuoden lopussa jo 93,7 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 9,1 prosenttia. Myös GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 885 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Ensimmäiset voittopalkkiomittareiden tavoitetasot on vahvistettu vuodelle maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua.

14 13 Henkilöstö Päijät-Hämeen Osuuspankin tärkein menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pankin palveluksessa oli vuonna 2005 keskimäärin 157 henkilöä (152 vuonna 2004). Toimintavuoden päättyessä pankin palveluksessa oli 139 (136) vakinaista toimihenkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Päijät-Hämeen Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 40 ja enintään 60 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 40. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla, suhteellista vaalitapaa noudattaen, jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän edustajisto kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koolle kutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 18 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 24. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka.

15 14 Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2005 kaksi kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Sen tehtävänä on valvoa pankin hallintoa ja sille on toimitettava pankkia koskevat viranomaisten, keskusyhteisön, tilintarkastajan sekä muut tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa niistä ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Keskeisin toimielin osuuspankin liiketoiminnan kannalta on pankin hallitus. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus päättää pankin strategiasta ja keskeisistä liiketoimintatavoitteista. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Päijät-Hämeen Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä toimitusjohtajan lisäksi kuusi varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä.

16 15 Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää edustajisto. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 350 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi hänelle maksetaan kokouspalkkiota 150 euroa kokoukselta. Muille jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 150 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan hallintoneuvoston jäsenille pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 1000 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi hänelle maksetaan kokouspalkkiota 150 euroa kokoukselta. Muille jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 150 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2003 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 26,9. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2007 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Heinolan jäsenalue Gomes Kikka Haikonen Erkki Hirvikoski Liisa Juurikkala Matti Laakso Mauri Hollolan jäsenalue Hentinen Aimo Lampi Pentti Lampinen Rauno Mantula Sirkka Tervala Unto Lahden jäsenalue Ahola Unto Haapasalo Eeva Hottola Arto Huovila Juha Hyppölä Inga-Maija Jokiranta Pirjo Keto Marja Kulmala Hannu Käyhty Arja Paavilainen Pentti Pietari Raimo Nastolan jäsenalue Kiljunen Erkki Kärkkäinen Paavali Löfberg Sirkka-Liisa Pusila Satu Rosti Pirkko Piipponen Tuomo Ripatti Viljo Ruuskanen Martti Savioja Toivo Simola V K Sintonen Vesa Suominen Kari Taavila Marja-Leena Vahter Merja Vierumäki Marja-Leena Viinikka Anneli Iitin jäsenalue Alinen Lasse Forstadius Tuula Nummila Heli

17 16 Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Reijo Tsutsunen Maija-Liisa Lindqvist Jäsenet: Ajo Simo * Anttas Outi Arbelius Asko Harju Leena Helenius Martti Hyytiä Kari * Jäppinen Pertti Keskinen Matti Kommeri Mikko Kotikangas Olavi Kuosmanen Eeva * Käki Timo Nokelainen Ari Nordlund Jyrki Oinonen Pekka Pulkkinen Seppo Puntti Erkki Rosendahl Risto Salo Anitta Sani Pirkko Söyrilä Ulla Tarula Matti * Valonen Kari Warpenius Tarja saakka alkaen alkaen saakka *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Muut jäsenet: Varajäsen: Kataja Matti Pekonen Kirsti Kinnunen Jukka Kivikoski Kari Laine Timo Peltola Raimo Peltola Tuomo Ruusunen Aimo Johtoryhmän kokoonpano Laine Timo Laitinen Eero Laine-Paajanen Raija Oivo Jari Seppälä Risto toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja pankinjohtaja pankinjohtaja pankinjohtaja

18 17 Toimitusjohtaja Timo Laine, varatuomari, emba, tullut pankin palvelukseen toimitusjohtajaksi vuonna 1997 Tilintarkastajat Muu tarkastustoiminta PricewaterhouseCoopers Oy varsinainen tilintarkastaja Rajala Leena ekonomi, KHT päävastuullinen tilintarkastaja Savolainen Aarre ekonomi, HTM varsinainen tilintarkastaja Sotka Marja-Terttu KTM, KHT varatilintarkastajana Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Juha Pajumaa, Lasse Koskela, Kyösti Ristiluoma, Mikko Suutari ja Ilkka Haapa suorittivat osuuspankin tarkastuksen Hallintoneuvoston valitsemina tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat toimineet Simo Ajo, Eeva Kuosmanen, Kari Hyytiä ja Matti Tarula. Päijät-Hämeen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut ekonomi Veikko Simula. en vakavaraisuussäännöstö muuttuu Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet syksyllä 2005 Baselin komitean suositukseen (ns. Basel II) perustuen uuden vakavaraisuusdirektiivin. Uusi vakavaraisuussäännöstö tulee voimaan EU:ssa vuoden 2007 alussa. Uusi vakavaraisuussäännöstö perustuu riskienhallinnassa yleisesti käytettyihin menetelmiin, ja se jakautuu kolmeen pilariin. Pilari I säätelee pankkien vähimmäispääoman ja vakavaraisuussuhteen laskentaa. Pilari II:n säännöksillä pyritään varmistumaan, että pankeilla on riittävästi omia pääomia suhteessa pankin riskiprofiiliin sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon. Pilari III säätelee pankkien riski- ja vakavaraisuusasemaa koskevan informaation julkistamista. Uudistuksella pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys suhteessa riskeihin. Tavoitteena on kannustaa pankkeja kehittämään riskienhallintajärjestelmiään ja edistämään riskien oikeaa hinnoittelua. Uuden vakavaraisuussäännöstön kehittämisen yhtenä tavoitteena on ollut, että omien varojen vähimmäismäärän määräytymisperusteiden muuttumisesta huolimatta koko pankkitoimialan keskimääräinen vähimmäispääomavaatimus ei muutu. Nykyisestä säännöstöstä poiketen valmisteilla oleva vakavaraisuussäännöstö sallii vähimmäispääoman laskennan usealla eri menetelmällä. Luottoriskin pääomavaatimus voidaan tulevaisuudessa laskea myös asiakkaan ulkoisen tai pankin itse tekemän luottokelpoisuusluokituksen mukaan. Uusi säännöstö asettaa omien varojen vähimmäisvaatimuksen myös operatiivisille riskeille. Kansainvälisten selvitysten mukaan sisäisten luokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa hyötyvät eniten osuuspankkien kaltaiset vähittäispankkitoimintaan keskittyneet pankit. Sisäisten luokitusten käyttö lisää omien varojen vähimmäisvaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille.

19 18 OP-ryhmän valmistautuminen uudistukseen Tulevaisuuden näkymät OP-ryhmässä valmistautumista vakavaraisuusuudistukseen hoidetaan keskitetysti OPK:ssa. OPK:ssa on käynnissä kehitysohjelmaa, joka vastaa vakavaraisuusuudistuksen vaatimasta kehitystyöstä. OP-ryhmän riskienhallintamenetelmien ja -järjestelmien kehittämisen lähtökohtana ovat ensisijaisesti pankkien riskienhallinnan tarpeet ja toissijaisesti vakavaraisuussäännöstön vaatimusten täyttäminen. OP-ryhmässä sovelletaan tulevan vakavaraisuussäännöstön mahdollisuutta käyttää vuoden 2007 aikana nykyistä vakavaraisuussäännöstöä. Vuoden 2008 alusta siirrytään uuteen säännöstöön. Luottoriskin osalta siirrytään vaiheittain sisäisten luokitusten perusmenetelmään, operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä ja markkinariskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä kuten nykyisinkin. en toimintaympäristön ja kilpailutilanteen arvioidaan pysyvän vuoden 2005 kaltaisena. Pankin vuoden 2006 tulos ennen veroja arvioidaan säilyvän edellisen vuoden tasolla, mikäli kansantaloudessa tai pankin toimintaympäristössä ei tapahdu odottamattomia muutoksia. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Päijät-Hämeen Osuuspankin konsernin jakokelpoinen ylijäämä oli ,00 euroa. Päijät-Hämeen Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,14 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,09 euroa. Esitämme, että Päijät-Hämeen Osuuspankin tilikauden voitto ,09 euroa kirjataan oman pääoman erään "edellisten tilikausien voitto/tappio".

20 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA Korkotuotot , ,02 Korkokulut , ,37 KORKOKATE , ,65 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,66 Palkkiotuotot , ,98 Palkkiokulut , ,08 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,11 Arvopaperikaupan nettotuotot 5 645, ,43 Valuuttatoiminnan nettotuotot , ,68 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,38 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,91 Liiketoiminnan muut tuotot , ,80 Hallintokulut , ,22 Henkilöstökulut , ,21 Palkat ja palkkiot , ,52 Henkilösivukulut , ,69 Eläkekulut , ,19 Muut henkilösivukulut , ,50 Muut hallintokulut , ,01 Poistot ja arvonalentumiset liikearvosta Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,33 Liiketoiminnan muut kulut , ,02 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista , ,26 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Sivu 1

21 TULOSLASKELMA Osuus osakkuusyritysten tuloksesta LIIKEVOITTO (TAPPIO) , ,20 Tuloverot , ,88 Tilikauden ja aik. tilikausien verot , ,88 Laskennallisen verovelan muutos ,33 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,08 Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN , ,08 Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut ,53 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,55 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI / Osuuspankin allekirjoitus Sivu 2

22 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI KONSERNITILINPÄÄTÖS TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,49 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Valtion velkasitoumukset Muut Saamiset luottolaitoksilta , ,80 Vaadittaessa maksettavat , ,80 Muut , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,05 Vaadittaessa maksettavat Muut , ,05 Saamistodistukset ,44 Julkisyhteisöiltä Muilta ,44 Osakkeet ja osuudet , ,17 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , ,92 Johdannaissopimukset , ,52 Aineettomat hyödykkeet , ,34 liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot , ,34 Aineelliset hyödykkeet , ,44 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja osuudet , ,93 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,32 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Osakeanti-/ sijoitusosuusanti-/ kantarahastoantisaamiset Muut varat , ,23 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,72 Laskennalliset verosaamiset ,13 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,12 Sivu 1

23 TASE VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA , ,19 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,90 Keskuspankeille Luottolaitoksille , ,90 Vaadittaessa maksettavat 1 619, ,71 Muut , ,19 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,44 Talletukset , ,81 Vaadittaessa maksettavat , ,27 Muut , ,54 Muut velat , ,63 Vaadittaessa maksettavat 113,25 115,30 Muut , ,33 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,84 Joukkovelkakirjalainat , ,33 Muut , ,51 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,73 Muut velat , ,54 Muut velat , ,54 Pakolliset varaukset ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,40 Pääomalainat , ,27 Muut , ,13 Laskennalliset verovelat reservi OMA PÄÄOMA , ,93 Osake-, osuus- tai peruspääoma , ,45 Vähemmistön osuus pääomasta Sij.osuuspääoma/kantarahasto/lisäpääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto , ,63 Muut sidotut rahastot , ,35 Vararahasto , ,35 Yhtiöjärj./Sääntöjen muk. rahastot Muut rahastot Vapaat rahastot ,49 Käyvän arvon rahasto ,49 Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,95 Tilikauden voitto (tappio) , ,55 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,12 Sivu 2