TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2005

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2005 Tampereen Seudun Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-16 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 50 Hallituksen allekirjoitus 50 Hallintoneuvoston varmennus 50 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista

2 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Tampereen Seudun Osuuspankin vahva kasvu jatkui vuonna 2005, asiakasvarojen määrä kasvoi 14,2 prosenttia, luottokanta 16,1 prosenttia ja ydinliiketoiminta yhteensä 15,1 prosenttia. Pankin liikevoitto oli 16,4 miljoonaa euroa (11,2) eli 47,0 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli pankin historian korkein. Liikevoittoon sisältyi kertaluontoisia eriä, merkittävimpinä niistä 1,0 miljoonan euron suuruinen OKOn osakkeiden merkintäoikeuksien luovutusvoitto, 0,7 miljoonan euron suuruinen fuusiovoitto sekä aiempina vuosina tulouttamattomat 0,6 miljoonan euron yhtiöveron hyvitykset. Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostavat pankkiryhmän keskusyhteisönä toimiva Osuuspankkikeskus Osk (OPK) tytäryhtiöineen ja OPK:n jäsenpankit. OPK:n jäseniä olivat vuoden 2005 lopussa 238 osuuspankkia sekä OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, Okopankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OPK:n tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenpankilla on koko OP-ryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastui vuonna 2005 noin 2 prosenttiin. Kasvun laantuminen aiheutui pitkälti alkukesään ajoittuneesta paperiteollisuuden työkiistasta. Tämä hidasti talouskasvua kerrannaisvaikutuksineen noin 1 prosenttiyksiköllä. Vuoden alkupuoliskolla talouden aktiviteetti jäi tosin muutenkin odotettua vaisummaksi. Kasvu kuitenkin nopeutui vuoden loppua kohti. Sekä vienti että tuonti kasvoivat ripeästi ja lähes tasatahtiin, joten nettovienti ei juurikaan tukenut tuotannon kasvua. Myös investoinnit pysyivät vaimeina etenkin vuoden alkupuoliskolla. Rakentaminen oli kuitenkin vilkasta ja kasvu nopeutui vuoden aikana. Kone- ja laiteinvestoinnit sen sijaan supistuivat tuntuvasti. Kasvua ylläpitikin lähinnä yksityinen kulutus. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvoi liki 4 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät lähes saman verran kuin edellisenä vuonna eli noin 5 prosenttia palkkasumman kasvun ja etenkin omaisuustulojen lisäyksen ansiosta. Palkkasumman kasvua tuki työllisyyden paraneminen. Työttömyysaste aleni runsaaseen 8 prosenttiin. Uusia työpaikkoja syntyi etenkin rakennustoimintaan sekä kotimarkkinoiden palvelualoille kuten kauppaan, liike-elämän palveluihin ja julkisiin palveluihin. Teollisuuden työpaikat pysyivät suurin piirtein ennallaan. Inflaatio pysyi edelleen hyvin hitaana. Kuluttajahinnat olivat keskimäärin vajaan 1 prosentin kalliimmat kuin edellisenä vuonna. Eniten inflaatiota kiihdytti energia, vaikka öljyn hinta laskikin syksyllä loppukesän hintahuipusta. Myös asuntohintojen ja vapaa-ajan palveluiden kallistuminen nosti hintatasoa. Heikon talouskasvun oloissa Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa lähes koko vuoden ennallaan 2 prosentissa. Joulukuun alussa keskuspankki kuitenkin nosti ohjauskorkoaan 2,25 prosenttiin perusteluinaan inflaation pysyminen sitkeästi tavoitetasonsa yläpuolella. Markkinoilla koron nostoa osattiin odottaa. Esimerkiksi pankkien luotonannossa eniten käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, alkoi nousta jo syyskuussa ja päätyi vuoden lopussa yli 0,5 prosenttiyksikköä 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta 2004.

3 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 2 loppukesän tasoa korkeammalle 2,8 prosenttiin. Myös pitkät markkinakorot nousivat hieman. OPryhmän viitekorko Op-prime pysyi kuitenkin koko vuoden 2,5 prosentissa. Matalat korot ja pankkien välinen kova kilpailu luotonannossa, erityisesti asuntorahoituksessa, heikensivät korkomarginaalia ja rahoituskatetta. Luotonannon kiihtynyt kasvu kuitenkin kompensoi rahoituskatteen heikkenemisen. Etenkin asuntoluottojen kysyntä säilyi odotettua vilkkaampana. Vuoden lopussa kotitalouksilla oli asuntoluottoja 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yritysluottojen 9 prosentin kasvu oli nopeaa investointien vaatimattomaan lisäykseen verrattuna. Kaikkiaan pankkien luottokannan kasvu nopeutui 12,5 prosenttiin. Kotitalouksien tulojen kasvu ja yritysten hyvä kannattavuus lisäsivät pankkitalletuksia, joiden kasvu oli viime vuonna 5 prosenttia. Varsinkin pitkäaikaissäästäminen lisääntyi tuntuvasti. Sijoitusrahastojen pääomat olivat vuoden lopussa 40 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Henkivakuutussäästöt kasvoivat runsaan kymmenyksen. Osakemarkkinoilla viime vuosi oli nousuvoittoinen. Pörssikurssien nousua tukivat yritysten parantunut tuloskehitys ja matalat korot. Esimerkiksi Helsingin Arvopaperipörssin painorajoitetun indeksin vuosinousuksi kertyi 30 prosenttia. Olennaiset tapahtumat Tilikauden aikana Lielahden konttori siirtyi uusiin tiloihin ja Sääksjärven ja Hervannan konttorit peruskorjattiin. Tilikauden lopussa lopetettiin toiminta Narvan, Siuron ja Kämmenniemen konttoreissa, Tesoman ja Turtolan palvelupisteissä sekä Partolan itsepalvelupisteessä. Asunto Oy Pirkkalan Partovainio sulautui pankkiin kesäkuussa. Sulautuminen tuotti pankille 0,7 miljoonan euron suuruisen fuusiovoiton. OP-ryhmän keskuspankki OKO hankki syyskuussa 2005 enemmistön Pohjola-Yhtymän osakkeista ja äänivallasta. Kauppa sai viranomaishyväksynnät lokakuussa. Kauppa laajentaa OP-ryhmän toiminnan vahinkovakuutukseen ja vahvistaa ryhmän asemaa varallisuudenhoidossa, rahastoissa ja henkivakuutuksessa. Pohjola-kauppojen jälkeen OP-ryhmä on johtava finanssiryhmä Suomessa. Osana kokonaisjärjestelyä osuuspankki merkitsi Osuuspankkikeskus Osk:n osuuspääomaa 14,4 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaa myöskin 14,4 miljoonaa euroa. Osuuspankki myi lisäksi omistamiinsa OKOn osakkeisiin liittyneet merkintäoikeudet. Osuuspankin tulos Osuuspankin liikevoitto oli 16,4 miljoonaa euroa, eli 47,0 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (11,2). Kasvu johtui tuottojen lisääntymisestä. Eniten kasvoivat palkkiotuotot ja korkokate, edellinen 1,5 miljoonaa euroa ja jälkimmäinen 1,3 miljoonaa euroa. Kulut olivat 0,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna.

4 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 3 Tulosanalyysi 1000 euroa Tuotot Korkokate Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot, netto Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Tuotot yhteensä Kulut Hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista Liikevoitto (-tappio) Korkokate kasvoi 5,7 prosenttia 23,4 miljoonaan euroon luottokannan ja talletuskannan kasvun johdosta. Korkokatteeseen vaikuttivat edelleen alhainen korkotaso ja pienentyneet asiakasmarginaalit. Muut tuotot kasvoivat 23,5 prosenttia 18,7 miljoonaan euroon (15,1). Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kertyi 1,4 miljoonaa euroa (1,6). Tuottojen vähentyminen johtui yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistumisesta. Nettomääräiset palkkiotuotot olivat 13,0 miljoonaa euroa (11,6). Vakuutusten välittämisestä saatuja palkkioita oli 4,4 miljoonaa euroa (4,3). Talletusten palkkiotuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,3), luotonannon palkkiot 1,5 miljoonaa euroa (1,6), maksuliikkeen palkkiot 5,2 miljoonaa euroa (5,2), arvopaperien välitys- ja liikkeeseenlaskupalkkiot 2,9 miljoonaa euroa (1,9), omaisuudenhoidon ja lainopillisten tehtävien palkkiot 1,0 miljoonaa euroa (0,8), takauspalkkiot 0,2 miljoonaa euroa (0,2) ja muut palkkiotuotot yhteensä 1,6 miljoonaa euroa (1,0). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot pienenivät 32,7 prosenttia 0,07 miljoonaan euroon (0,1). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot kasvoivat 0,03 miljoonasta eurosta 1,1 miljoonaan euroon. Kasvu johtui OKOn osakkeiden merkintäoikeuksien myyntivoitosta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 116,0 prosenttia 0,9 miljoonaan euroon (0,4). Muihin tuottoihin sisältyy aiempina vuosina kirjaamatta jätettyjä yhtiöveron hyvityksiä 0,6 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot kasvoivat 55,5 prosenttia 2,2 miljoonaan euroon (1,4). Nettotuottoa kasvattivat luovutus- ja fuusiovoitot 1,0 miljoonaa euroa ja pienensi 0,5 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus. Kulujen yhteismäärä kasvoi 2,1 prosenttia 27,4 miljoonaan euroon (26,9). Hallintokuluista henkilöstökulut kasvoivat 8,5 prosenttia 12,2 miljoonaan euroon (11,3) ja muut hallintokulut 7,6 prosenttia 10,6 miljoonaan euroon (9,9). Henkilöstökuluja kasvatti keskimäärin töissä olleen henkilöstön määrän kasvun ja palkkatason nousun lisäksi henkilöstön pitkän aikavälin kannustejärjestelmän käyttöönotto. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,0 miljoonaa euroa (0,8). Poistoja kasvattivat konttoreiden uudistamiset. Liiketoiminnan muut kulut olivat 3,6 miljoonaa euroa (4,9). Muiden kulujen pieneneminen johtuu edellisvuonna tehdystä Kiinteistö Oy Hämeenkiven vuokravastuuseen liittyvästä varauksesta.

5 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 4 Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappioiden nettomäärä saamiskohtaisten arvonalentumisten sekä vanhojen luottotappiovarauksien purku huomioon ottaen muodostui 1,7 miljoonaa euroa tuloksen kannalta positiiviseksi (0,8). Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Osuuspankin tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (1 354) eli 13,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Luottokanta kasvoi 187 miljoonaa euroa sekä osakkeet ja osuudet 35 miljoonaa euroa. Oma pääoma kasvoi 11 miljoonaa euroa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Tase Luotot Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Talletukset Oma pääoma Taseen ulkopuoliset sitoumukset Talletuskehitys Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 80 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia. Kasvuun vaikutti määräaikaistilien talletusten 72,7 prosentin lisäys. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista, olivat vuoden lopussa 33 miljoonaa euroa (30). Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Antolainauksen kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, kasvoivat 317 miljoonaan euroon (237). Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 3,3 miljoonaa euroa eli 0,9 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat vähenivät 0,2 miljoonaa euroa. Niiden määrä oli vuoden lopussa 21 miljoonaa euroa. Pankki osallistui vuoden aikana 3,3 miljoonalla eurolla OP-ryhmän yhteisesti liikkeeseen laskemiin debentuurilainoihin. Pankilla oli pääomalainoja 65 miljoonaa euroa (65). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 183 miljoonaa euroa eli 50 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 187 miljoonaa euroa eli 16,1 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 0,2 prosenttia. Osuus väheni vuoden aikana 0,1 prosenttiyksikköä. Uusia luottoja annettiin vuoden aikana 582 miljoonaa euroa eli 120 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, alhaiset korot ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana.

6 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 5 Kiinteistöomistukset Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 2,5 miljoonaa euroa eli 0,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,2 miljoonaa euroa (0,3). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,19 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä sekä sijoituskiinteistöistä, joihin sisältyy myös saamisten turvaamiseksi hankittuja kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöosakkeita. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä oli tilikauden päättyessä 52,8 miljoona euroa (55,2) eli 3,4 prosenttia taseen loppusummasta (4,1). Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä 2,7 miljoonan euron arvosta. Kiinteistöosakeyhtiö Tahko Twinhills 212 osakkeet hankittiin pankin edustus- ja henkilökunnan virkistyskäyttötiloiksi. Muita kiinteistöhankintoja ei tehty. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 21,7 miljoonaa euroa. Se oli 1 miljoona euroa enemmän kuin vuosi sitten ja vastasi 1,4 prosenttia taseen loppusummasta. Euromääräinen kasvu johtui konttoriverkostoon tehdyistä investoinneista sekä edustus- ja henkilökunnan virkistyskäyttöön hankitusta kiinteistöstä. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 1,5 prosenttia. Arvonalennuksia kirjattiin tilikauden aikana 0,5 miljoonaa euroa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0,4 miljoonaa euroa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 31,1 miljoonaa euroa. Se oli 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 2,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 2,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo vuoden lopussa oli 31,5 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 7,3 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto parani muun muassa vuokrausasteen nousun seurauksena. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 11 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 0,9 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöihin sisältyy erikseen yksilöityjä kehittämiskohteita, joihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 7,2 miljoonaa euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin vähenivät vuoden aikana 0,2 miljoonaa euroa ja olivat vuoden lopussa 0,9 miljoonaa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 90 miljoonaa euroa. Määrä oli 41 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Väheneminen johtui katetalletusjärjestelmän päättymisestä, jolloin OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:stä vapautuneet talletusvarat ohjautuivat muihin kohteisiin.

7 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 6 Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 35 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 47 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin Osuuspankkikeskus Osk:n osuus- ja lisäosuuspääoman merkinnästä. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 2,3 miljoonaa euroa oli 0,06 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 2,6 prosenttia 5,9 miljoonaan euroon (5,7). Koko oman pääoman määrä kasvoi 95,7 prosenttia 23,4 miljoonaan euroon (12,0). Kertyneen tuloksen lisäksi omaa pääomaa kasvatti uusi käyvän arvon rahasto, johon kirjataan myytävissä olevien rahoitusinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon rahasto oli tilikauden päättyessä 3,6 miljoonaa euroa. Pääomalainojen siirto omasta pääomasta velkoihin vähensi taseen omaa pääomaa 64,6 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten johdosta tehdyt kirjaukset edellisten tilikausien voittovarojen oikaisuksi kasvattivat omia pääomia 4,7 miljoonalla eurolla. Luottotappiovarausta kasvatettiin elinkeinoverolain sallima vuotuinen enimmäismäärä 8,1 miljoonaa euroa, minkä jälkeen varauksen määrä oli 10,1 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuussuhde oli sama kuin vuotta aiemmin eli 10,9 prosenttia. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuussuhteet ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat Ensisijaiset omat varat josta pääomalainat josta irtisanottu osuuspääoma 0 0 Toissijaiset omat varat 14 9 Vähennykset Omat varat yhteensä Riskipainotet saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Vakavaraisuussuhde, emo-osuuspankki, % 10,9 10,9 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 9,4 9,7 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,6* 15,5 *syyskuussa 2005 Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 70,4 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toissijaisten omien varojen määrä kasvoi 4,8 miljoonaa euroa lähinnä uuden käyvän arvon rahaston johdosta. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 106,0 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 23,4 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 82,6 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut pääomalainat (64,6), debentuurilainat (10,7) sekä vapaaehtoiset varaukset laskennallisella verolla vähennettynä (7,5). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat aineettomat hyödykkeet (0,05).

8 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 7 Milj. euroa Riskiluokka arvo Riskipaino Ryhmä I % 0 0 Ryhmä II % Ryhmä III % Ryhmä IV % Ryhmä V 10 % Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Riskipainonetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä Riskipainotetut erät yhteensä Riskipainotetut erät tetut Riskipaino erät Tase-erien kirjanpito- Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui pääosin luottokannan kasvusta. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 242 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2005 rahastolle kannatusmaksuja 14,9 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa.

9 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 8 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % Omavaraisuusaste, % Kulujen suhde tuottoihin, % ,0 15,4 5,7 0,9 0,9 0,3 2,0 5,8 5,6 65,1 72,1 91,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) - Tuloverot Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) - Tuloverot Taseen loppusumma keskimäärin x 100 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä Taseen loppusumma x 100 Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten x 100 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja operatiivisia riskejä koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ohjeet uudistettiin keskeisiltä osiltaan vuonna Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta.

10 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 9 Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja Osuuspankkikeskus Osk:n tuottaman riskitilanteeseen liittyvän stressitestin pohjalta. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on pääomalainat huomioon ottaen riittävä. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat alle 25 prosenttia omista varoista. Pankilla ei ole sellaisiakaan asiakkaita, joiden vastuut pankille ylittäisivät 10 prosenttia pankin omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli kuluneena vuonna 0,12 prosenttia luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Tämän lisäksi pankilla on sijoitusluonteisia kiinteistöomistuksia 31,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy luotonannon vakuutena haltuun joutuneita kiinteistöjä 0,2 miljoonaa euroa. Aktiivisen realisointitoiminnan seurauksena luottojen sijaan tulleiden kiinteistöjen määrä on vähentynyt vuonna prosenttia. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla pankin hallituksen asettaman tavoitteen mukaan korkeintaan 5 prosenttia taseesta. Vuoden 2005 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 3,4 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 89 prosenttia vuokrattuna.

11 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 10 Palveluverkosto Jäsenistö Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 7,3 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Vuonna 2005 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Osuuspankin palveluverkosto muodostuu konttoreista, palvelupisteistä ja automaateista sekä verkkopalveluista ja yhteyskeskustoiminnasta. Palveluverkosto muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin ja asiakkuusyksikön lisäksi 17 sivukonttoria. Vuoden aikana Kämmenniemen, Narvan ja Siuron konttoreiden sekä kaikkien palvelupisteiden toiminta lakkasi. Lielahden uusi konttori aloitti toimintansa vuoden 2005 huhtikuussa. Sääksjärven ja Hervannan konttoreita uudistettiin peruskorjauksilla loppuvuodesta. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2005 aikana. Vuoden lopussa jo lähes 94 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden ja korttien käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 10,5 prosenttia. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana jäsenellä ja oli vuoden lopussa Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö Osuuspankki kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Ensimmäiset voittopalkkiomittareiden tavoitetasot on vahvistettu vuodelle Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Vuoden 2005 päättyessä osuuspankin palveluksessa oli yhteensä 337 henkilöä. Henkilömäärä oli sama kuin vuoden 2004 lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 284. Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 4 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Tampereen Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 60 ja enintään 100 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 65. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.

12 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 11 Hallintoneuvosto Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen edustajiston kokouksen käsiteltäviin asioihin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen, tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 20 ja enintään 25 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 25. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2005 kahteen varsinaiseen kokoukseen, minkä lisäksi kesällä järjestettiin hallituksen ja hallintoneuvoston yhteistapaaminen. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4- jäseninen tarkastusvaliokunta. Sen tehtävänä on valvoa pankin hallintoa ja sille on toimitettava pankkia koskevat viranomaisten, keskusyhteisön, tilintarkastajan sekä muiden antamat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa niistä ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Keskeisin toimielin osuuspankin liiketoiminnan kannalta on pankin hallitus. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus päättää pankin strategiasta ja keskeisistä liiketoimintatavoitteista. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä.

13 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 12 Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää edustajisto. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa vuodessa, minkä lisäksi hänelle ja muille hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 250 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan hallintoneuvoston jäsenille verohallituksen vahvistamien matkakorvausten mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa vuodessa ja varapuheenjohtajalle euroa vuodessa, minkä lisäksi heille sekä hallituksen muille jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 300 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan verohallituksen vahvistamien matkakorvausten mukaisesti. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia. Hallintoelinten jäsenet Edustajisto Edustajiston jäsenet Hämeenkyrö-Viljakkala Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2005 järjestetyillä vaaleilla. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2009 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Jari Katara, maanviljelijä, Viljakkala Esa Koivunen, vanhempi konstaapeli, Hämeenkyrö Päivi-Lea Leppänen, sairaanhoitaja, Hämeenkyrö Markku Rasa, maanviljelijä, Hämeenkyrö

14 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 13 Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Helena Alapoti, eläkeläinen, Lempäälä Hilkka Frigård, yrittäjä, Lempäälä Anita Haapasalmi, yrittäjä, Lempäälä Rauno Toikka, yrittäjä, Lempäälä Seppo Kallio, kunnallisneuvos, Nokia Aile Lahti, pitoemäntä, Nokia Raija Lehtimäki, sairaanhoitajajohtaja, Nokia Raija Nurminen, terveydenhoitaja, Nokia Matti Vasara, toimitusjohtaja, Nokia Mervi Veijola, sairaanhoitaja, Nokia Sami Palola, myynti-insinööri, Pirkkala Helena Pulkkinen, kanslisti, Pirkkala Antti Aalto, rakennusmestari, Tampere Mikko Alatalo, kansanedustaja, Tampere Laila Auer-Luttinen, työkyvyttömyyseläkeläinen, Tampere Markku Heinimäki, sähköasentaja, Ylöjärvi Matti Ilveskoski, hallintojohtaja, Tampere Mervi Juntunen, mielenterveyshoitaja, Tampere Juhani Kankare, toimitusjohtaja, Tampere Reijo Kilpinen, ostopäällikkö, Tampere Kristiina Knuutila, terveydenhoitaja, Tampere Päivi Koppanen, lehtori, Tampere Jouni Koskela, maakunta-asiamies, Tampere Jussi Kuortti, toimitusjohtaja, Tampere Arja Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Matti Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Timo Lahtinen, eläkeläinen, Tampere Esa Lavikka, työsuojelutarkastaja, Ikaalinen Mikko Leppälahti, toimitusjohtaja, Tampere Kerttu Leppäniemi, eläkeläinen, Tampere Anne Liimola, päiväkodin johtaja, Tampere Anja Liukko, pääluottamusmies, Tampere Terttu Lämsä, siistijä, Nokia Timo Malmi, viestintäpäällikkö, Tampere Kati Malmi, nuorisotyönohjaaja, Tampere Pirjo Meri, perushoitaja, Tampere Raija Moilanen, ammattiasiainsihteeri, Tampere Timo Mäkelä, aluesihteeri, Tampere Irja Mäki-Maukola, tiedotussihteeri, Tampere Raimo Nieminen, pääluottamusmies, Tampere Kirsileena Nurmikolu, lähihoitaja, Ylöjärvi Matti Oja, toimitusjohtaja, Tampere Anneli Oldén, hallinnon sihteeri, Tampere Pekka Paldanius, asianajaja, Tampere Pauli Pauhu, työnjohtaja, Tampere Jukka Petäjä, toimitusjohtaja, Tampere Kari Pihlajamäki, toimitusjohtaja, Tampere Tuomo Tiainen, professori, Tampere Arto Tonttila, liikkeenharjoittaja, Tampere Leena Tuominen-Saarela, ylihoitaja, Tampere Päivi Vuorinen, siivooja, Tampere Tampere-Teisko Seppo Siuko, yrittäjä, Tampere Leena Valkeeniemi-Tasanen, sairaanhoitaja, Tampere

15 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 14 Vesilahti Viiala Ylöjärvi Pirkko Kinnari, emäntä, Vesilahti Jari Saarnio, ylikonstaapeli, Vesilahti Harri Rantala, rehtori, Viiala Jukka Saari, kuvataiteen lehtori, Viiala Martti Ahde, panttivirkailija, Ylöjärvi Eila Henriksson, terveyskeskusavustaja, Ylöjärvi Heikki Nylander, yrittäjä, Ylöjärvi Antti Teivaala, maanviljelijä, Tampere Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Risto Nuolimaa, ( ), oikeustieteen tohtori, professori, Tampere Varapuheenjohtaja Rauno Ihalainen, ( ), yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, sairaanhoitopiirin johtaja, Tampere Muut jäsenet Leena Haavisto-Witans, ( ), kansliasihteeri, Tampere Tuomo Heinonen, ( ), terveyskeskuslääkäri, Viiala Risto Härkönen, ( ), taloustieteiden maisteri, Tampere Pauli Kiviniemi, ( ), yrittäjä, Viljakkala Timo Koivula, ( ), ylilääkäri, Tampere Raimo Lehtinen, ( ), työkalujyrsijä, Pirkkala Risto Linnainmaa, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Leena Manninen, ( ), filosofian kandidaatti, Tampere Yrjö Nevala, ( ), palopäällikkö, Ylöjärvi Sinikka Niemi, ( ), siistijä, Nokia Seppo Nieminen, ( ), talousjohtaja, Lempäälä* Teuvo Pernu, ( ), aluejohtaja, Tampere Tuula Petäkoski-Hult, ( ), filosofian tohtori, Lempäälä Tuula Ruokonen, ( ), työehtosihteeri, Lempäälä* Markku Sipilä, ( ), elinkeinojohtaja, Lempäälä* Pertti Timonen, ( ), rehtori, Tampere Seppo Tuomisto, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Aimo Tuuri, ( ), trukinkuljettaja, Nokia Veikko Viljanen, ( ), laatujohtaja, Vesilahti* Kari Virtanen, ( ), työnjohtaja, Lempäälä Jorma Välimäki, ( ), siistaaja, Nokia *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Jorma Hyrskyluoto, ( ), ekonomi, toimitusjohtaja, Tampere Varapuheenjohtaja Heikki Tuokko, ( ), rehtori, Viiala Muut jäsenet Ahti Anttila, ( ), maanviljelijä, Ylöjärvi Esa Martikkala, ( ), toimitusjohtaja, Nokia Aki Ojakangas, ( ), rehtori, Tampere Erkki Uusi-Rauva, ( ), professori, Tampere

16 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 15 Toimitusjohtaja Johtoryhmän kokoonpano Tilintarkastajat Tony Vepsäläinen, oikeustieteen kandidaatti, emba, 46 v, toimitusjohtaja vuodesta 1998 Tony Vepsäläinen, oikeustieteen kandidaatti, emba, toimitusjohtaja Olli Lehtilä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, MBA, varatoimitusjohtaja Pekka Hirvonen, varatuomari, ekonomi, hallintojohtaja Mikko Rosenlund, hallintotieteiden maisteri, pankinjohtaja Hannu Routamaa, merkonomi, pankinjohtaja Veikko Terho, kauppatieteiden maisteri, KHT, varsinainen tilintarkastaja KHT-yhteisö Moore Stephens Rewinet Oy Ab, varatilintarkastaja Muu tarkastustoiminta Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat suorittivat osuuspankin tarkastuksen tarkastuspäällikkö Erkki Parikan johdolla. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut merkonomi Merja Keso. Pankkien vakavaraisuussäännöstö muuttuu Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet syksyllä 2005 Baselin komitean suositukseen (ns. Basel II) perustuen uuden vakavaraisuusdirektiivin. Uusi vakavaraisuussäännöstö tulee voimaan EU:ssa vuoden 2007 alussa. Uusi vakavaraisuussäännöstö perustuu riskienhallinnassa yleisesti käytettyihin menetelmiin, ja se jakautuu kolmeen pilariin. Pilari I säätelee pankkien vähimmäispääoman ja vakavaraisuussuhteen laskentaa. Pilari II:n säännöksillä pyritään varmistumaan, että pankeilla on riittävästi omia pääomia suhteessa pankin riskiprofiiliin sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon. Pilari III säätelee pankkien riski- ja vakavaraisuusasemaa koskevan informaation julkistamista. Uudistuksella pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys suhteessa riskeihin. Tavoitteena on kannustaa pankkeja kehittämään riskienhallintajärjestelmiään ja edistämään riskien oikeaa hinnoittelua. Uuden vakavaraisuussäännöstön kehittämisen yhtenä tavoitteena on ollut, että omien varojen vähimmäismäärän määräytymisperusteiden muuttumisesta huolimatta koko pankkitoimialan keskimääräinen vähimmäispääomavaatimus ei muutu. Nykyisestä säännöstöstä poiketen valmisteilla oleva vakavaraisuussäännöstö sallii vähimmäispääoman laskennan usealla eri menetelmällä. Luottoriskin pääomavaatimus voidaan tulevaisuudessa laskea myös asiakkaan ulkoisen tai pankin itse tekemän luottokelpoisuusluokituksen mukaan. Uusi säännöstö asettaa omien varojen vähimmäisvaatimuksen myös operatiivisille riskeille. Kansainvälisten selvitysten mukaan sisäisten luokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa hyötyvät eniten osuuspankkien kaltaiset vähittäispankkitoimintaan keskittyneet pankit. Sisäisten luokitusten käyttö lisää omien varojen vähimmäisvaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. OP-ryhmän valmistautuminen uudistukseen OP-ryhmässä valmistautumista vakavaraisuusuudistukseen hoidetaan keskitetysti OPK:ssa. OPK:ssa on käynnissä kehitysohjelma, joka vastaa vakavaraisuusuudistuksen vaatimasta kehitystyöstä. OP-ryhmän riskienhallintamenetelmien ja -järjestelmien kehittämisen lähtökohtana

17 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI 16 ovat ensisijaisesti pankkien riskienhallinnan tarpeet ja toissijaisesti vakavaraisuussäännöstön vaatimusten täyttäminen. OP-ryhmässä sovelletaan tulevan vakavaraisuussäännöstön mahdollisuutta käyttää vuoden 2007 aikana nykyistä vakavaraisuussäännöstöä. Vuoden 2008 alusta siirrytään uuteen säännöstöön. Luottoriskin osalta siirrytään vaiheittain sisäisten luokitusten perusmenetelmään, operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä ja markkinariskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä kuten nykyisinkin. Tulevaisuuden näkymät Pankkien toimintaympäristön ja kilpailutilanteen arvioidaan pysyvän vuoden 2005 kaltaisena. Vuoden 2005 tulokseen sisältyvistä kertaluonteisista eristä johtuen arvioidaan vuoden 2006 tuloksen ennen veroja jäävän hieman vuoden 2005 tulosta pienemmäksi. Arvio perustuu olettamaan, että kansantaloudessa tai pankin toimintaympäristössä ei tapahdu odottamattomia muutoksia. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 17,4 miljoonaa euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 6,6 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että vararahastoon siirretään euroa ja lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,5 prosenttia eli yhteensä ,74 euroa.

18 (1) TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,83 Korkokulut , ,36 K o r k o k a t e , ,47 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,08 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä ,00 0,00 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,08 Palkkiotuotot , ,72 Palkkiokulut , ,48 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,60 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,12 Valuuttatoiminnan nettotuotot , ,48 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,77 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,30 Liiketoiminnan muut tuotot , ,29 Hallintokulut , ,79 Henkilöstökulut , ,67 Palkat ja palkkiot , ,79 Henkilösivukulut , ,88 Eläkekulut , ,23 Muut henkilösivukulut , ,65 Muut hallintokulut , ,12 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,79 Liiketoiminnan muut kulut , ,78 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,12 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0,00 0,00 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,51 Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloverot , ,88 Tilikauden verot , ,00 Aikaisempien tilikausien verot 0, ,88 Laskennallinen vero ,79 0,00 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,63 Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut 0,00 0,00 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,63

19 (2) TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,75 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,92 Vaadittaessa maksettavat , ,92 Muut , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,01 Muut , ,01 Saamistodistukset , ,90 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta , ,90 Osakkeet ja osuudet , ,46 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , ,01 Johdannaissopimukset , ,64 Aineettomat hyödykkeet , ,00 Aineelliset hyödykkeet , ,51 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,00 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,51 Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 Muut varat , ,32 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,41 Laskennalliset verosaamiset ,38 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,93 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille , ,87 Luottolaitoksille , ,87 Vaadittaessa maksettavat , ,81 Muut , ,06 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,73 Talletukset , ,20 Vaadittaessa maksettavat , ,52 Muut , ,68 Muut velat , ,53 Vaadittaessa maksettavat 128,36 17,04 Muut , ,49 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,04 Joukkovelkakirjalainat , ,04 Muut 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,58 Muut velat , ,35 Muut velat , ,35 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,65 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,52 Pääomalainat , ,34 Muut , ,18 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,74 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,00 Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,41 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot ,00 0,00 Vararahasto ,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot ,02 0,00 Käyvän arvon rahasto ,02 0,00 Käypään arvoon arvostamisesta ,02 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,85 Tilikauden voitto (tappio) , ,63 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,19 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,93 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,47 Takaukset ja pantit , ,47