TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2005

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2005 Osuuspankin nimi PORIN SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1 Toimintakertomus 17 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 52 Hallituksen allekirjoitus 52 Hallintoneuvoston varmennus 53 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta 54 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista

2 1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Osuuspankin liikevoitto oli 10,3 miljoonaa euroa (8,5) 1, eli 20,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tulosta paransi etenkin palkkiotuottojen kasvu. Tuloksen kasvua hidasti sen sijaan henkilöstökulujen 3,2 prosentin kasvu. Talletusten määrä kasvoi 7,3 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin 21,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Luottokanta kasvoikin 621 miljoonaan euroon. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäseniä oli Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostavat pankkiryhmän keskusyhteisönä toimiva Osuuspankkikeskus Osk (OPK) tytäryhtiöineen ja OPK:n jäsenpankit. OPK:n jäseniä olivat vuoden 2005 lopussa 238 osuuspankkia sekä OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, Okopankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OPK:n tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valta-kunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenpankilla on koko OP-ryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeissa ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Satakunnan tuotanto- ja työllisyysnäkymiä parantaa osaltaan Olkiluodon ydinvoimalarakentaminen, joskin sen vaikutukset ovat tähän mennessä jääneet odotettua vähäisemmiksi. Talousnäkymät ovat suhdannetiedustelujen mukaan pääosin positiiviset. Maakunnan yritysten kasvuodotukset kohdistuvat enemmän tuotannon tasoon ja liikevaihtoon kuin henkilöstömäärään. Satakunnan väestömäärä vuoden 2005 lopussa on ennakkotiedon mukaan henkilöä eli 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli 13,9 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi. Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastui vuonna 2005 noin 2 prosenttiin. Kasvun laantuminen aiheutui pitkälti alkukesään ajoittuneesta paperiteollisuuden työkiistasta. Tämä hidasti talouskasvua kerrannaisvaikutuksineen noin 1 prosenttiyksiköllä. Vuoden alkupuoliskolla talouden aktiviteetti jäi tosin muutenkin odotettua vaisummaksi. Kasvu kuitenkin nopeutui vuoden loppua kohti. Sekä vienti että tuonti kasvoivat ripeästi ja lähes tasatahtiin, joten nettovienti ei juurikaan tukenut tuotannon kasvua. Myös investoinnit pysyivät vaimeina etenkin vuoden alkupuoliskolla. Rakentaminen oli kuitenkin vilkasta ja kasvu nopeutui vuoden aikana. Kone- ja laiteinvestoinnit sen sijaan supistuivat tuntuvasti. Kasvua ylläpitikin lähinnä yksityinen kulutus. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvoi liki 4 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät lähes saman verran kuin edellisenä vuonna eli noin 5 prosenttia palkkasumman kasvun ja etenkin omaisuustulojen lisäyksen ansiosta. Palkkasumman kasvua tuki työllisyyden paraneminen. Työttömyysaste aleni runsaaseen 8 prosenttiin. Uusia työpaikkoja syntyi etenkin rakennustoimintaan sekä kotimarkkinoiden palvelualoille kuten kauppaan, liike-elämän palveluihin ja julkisiin palveluihin. Teollisuuden työpaikat pysyivät suurin piirtein ennallaan. 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta 2004.

3 2 Inflaatio pysyi edelleen hyvin hitaana. Kuluttajahinnat olivat keskimäärin vajaan 1 prosentin kalliimmat kuin edellisenä vuonna. Eniten inflaatiota kiihdytti energia, vaikka öljyn hinta laskikin syksyllä loppukesän hintahuipusta. Myös asuntohintojen ja vapaa-ajan palveluiden kallistuminen nosti hintatasoa. Heikon talouskasvun oloissa Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa lähes koko vuoden ennallaan 2 prosentissa. Joulukuun alussa keskuspankki kuitenkin nosti ohjauskorkoaan 2,25 prosenttiin perusteluinaan inflaation pysyminen sitkeästi tavoitetasonsa yläpuolella. Markkinoilla koron nostoa osattiin odottaa. Esimerkiksi pankkien luotonannossa eniten käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, alkoi nousta jo syyskuussa ja päätyi vuoden lopussa yli 0,5 prosenttiyksikköä loppukesän tasoa korkeammalle 2,8 prosenttiin. Myös pitkät markkinakorot nousivat hieman. OPryhmän viitekorko Op-prime pysyi kuitenkin koko vuoden 2,5 prosentissa. Matalat korot ja pankkien välinen kova kilpailu luotonannossa, erityisesti asuntorahoituksessa, heikensivät korkomarginaalia ja rahoituskatetta. Luotonannon kiihtynyt kasvu kuitenkin kompensoi rahoituskatteen heikkenemisen. Etenkin asuntoluottojen kysyntä säilyi odotettua vilkkaampana. Vuoden lopussa kotitalouksilla oli asuntoluottoja 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yritysluottojen 9 prosentin kasvu oli nopeaa investointien vaatimattomaan lisäykseen verrattuna. Kaikkiaan pankkien luottokannan kasvu nopeutui 12,5 prosenttiin. Kotitalouksien tulojen kasvu ja yritysten hyvä kannattavuus lisäsivät pankkitalletuksia, joiden kasvu oli viime vuonna 5 prosenttia. Varsinkin pitkäaikaissäästäminen lisääntyi tuntuvasti. Sijoitusrahastojen pääomat olivat vuoden lopussa 40 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Henkivakuutussäästöt kasvoivat runsaan 10 prosenttia. Osakemarkkinoilla viime vuosi oli nousuvoittoinen. Pörssikurssien nousua tukivat yritysten parantunut tuloskehitys ja matalat korot. Esimerkiksi Helsingin Arvopaperipörssin painorajoitetun indeksin vuosinousuksi kertyi 30 prosenttia. Olennaiset tapahtumat Pankin hallitus hyväksyi asiakirjan, joka koskee osuuspankkitoiminnan järjestelyä Porin Seudun Osuuspankin, Eurajoen Osuuspankin, Kankaanpään Osuuspankin ja Rauman Seudun Osuuspankin sulautuessa perustamalla uuden Länsi-Suomen Osuuspankin. Hallintoneuvosto käsitteli kokouksessaan mainitun osuuspankkitoiminnan järjestelyasiakirjan ja yhtyi lausunnossaan uuden pankin sääntöjä ja edustajiston vaalijärjestystä koskeviin ehdotuksiin. Edustajisto käsitteli jäsenten nähtävillä olleet sulautumista koskevat asiakirjat kokouksessaan ja päätti keskustelun jälkeen yksimielisesti hyväksyä Eurajoen Osuuspankin, Kankaanpään Osuuspankin, Porin Seudun Osuuspankin ja Rauman Seudun Osuuspankin yhteisesti laatiman osuuspankkien sulautumista koskevan sulautumissuunnitelman ja sen liitteenä olevan ehdotuksen Länsi-Suomen Osuuspankin säännöiksi. OP-ryhmän keskuspankki OKO hankki syyskuussa 2005 enemmistön Pohjola-Yhtymän osakkeista ja äänivallasta. Kauppa sai viranomaishyväksynnät lokakuussa. Kauppa laajentaa OP-ryhmän toiminnan vahinkovakuutukseen ja vahvistaa ryhmän asemaa varallisuudenhoidossa, rahastoissa ja henkivakuutuksessa. Pohjola-kauppojen jälkeen OP-ryhmä on johtava finanssiryhmä Suomessa. Osana kokonaisjärjestelyä Osuuspankki merkitsi Osuuspankkikeskus Osk:n osuuspääomaa 7 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaa 7 miljoonaa euroa. Osuuspankki myi lisäksi omistamiinsa OKOn osakkeisiin liittyvät merkintäoikeudet. Marraskuussa 2005 osuuspankki myi omistamansa Friitalan ja Vanha-Ulvilan konttorikiinteistöt ja jäi vuokralle entisiin, aiemmin omistamiinsa pankkitiloihin.

4 3 Osuuspankin tulos Tulosanalyysi Osuuspankin liikevoitto oli 10,3 miljoonaa euroa, eli 20,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (8,5). Kasvu johtui tuottojen lisääntymisestä. Eniten kasvoivat korkokate ja palkkiotuotot, edellinen 0,5 miljoonaa euroa ja jälkimmäinen 1,4 miljoonaa euroa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot kasvoivat 1,0 miljoonaa euroa. Kulut olivat 1,2 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Milj. euroa Tuotot Korkokate 15,9 15,4 16,5 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 0,6 1,1 0,5 Palkkiotuotot, netto 6,1 4,8 5,0 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,0 0,0 0,2 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1,0 0,0 0,0 Suojauslaskennan nettotulos 0,0 0,0 0,0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,0-0,1 0,3 Liiketoiminnan muut tuotot 1,1 0,3 0,2 Yhteensä 8,9 6,1 6,1 Tuotot yhteensä 24,8 21,6 22,7 Kulut Hallintokulut 11,1 11,0 11,8 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 1,4 0,8 1,4 Liiketoiminnan muut kulut 2,1 1,6 1,8 Kulut yhteensä 14,5 13,4 15,0 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 0,0-0,3-0,6 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0,0 0,0 0,0 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,0 0,0 Liikevoitto (-tappio) 10,3 8,5 8,3 Korkokate kasvoi 2,9 prosenttia 15,9 miljoonaan euroon luottokannan ja talletuskannan kasvun johdosta. Korkokatteeseen vaikuttivat edelleen alhainen korkotaso ja pienentyneet asiakasmarginaalit. Muut tuotot kasvoivat 44,9 prosenttia 8,9 miljoonaan euroon (6,1). Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kertyi 0,6 miljoonaa euroa (1,1). Näiden tuottojen vähentyminen johtui osin yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistumisesta. Nettomääräiset palkkiotuotot olivat 6,1 miljoonaa euroa (4,8). Vakuutusten välittämisestä saatuja palkkioita oli 1,9 miljoonaa euroa (0,9). Talletusten palkkiotuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,2), luotonannon palkkiot 1,0 miljoonaa euroa (1,2), maksuliikkeen palkkiot 2,4 miljoonaa euroa (2,4), arvopaperien välitys- ja liikkeeseenlaskupalkkiot 1,1 miljoona euroa (0,7), omaisuudenhoidon ja lainopillisten tehtävien palkkiot 0,7 miljoonaa euroa (0,6), takauspalkkiot 0,1 miljoonaa euroa (0,1) ja muut palkkiotuotot yhteensä -0,2 miljoonaa euroa (-0,4) sisältäen omistajajäsenille myönnetyt bonukset, -1,0 miljoonaa euroa (-0,8). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot kasvoivat 0,2 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot kasvoivat 1,0 miljoonaan euroon (0,0). Kasvu johtui pääosin OKOn osakkeiden merkintäoikeuksien myyntivoitosta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 1,1 miljoonaan euroon (0,3). Sijoituskiinteistöjen nettotuotot olivat vähäiset. Kiinteistötuottoja vertailtaessa edellisen vuoden lukuihin on huomioitava vuoden 2005 alusta voimaan tullut kirjauskäytännön muutos; osa on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa ja osa sijoituskiinteistöjen nettotuotoissa, joten tuloslaskelman erät vuosilta 2004 ja 2005 eivät ole tältä osin keskenään vertailukelpoisia.

5 4 Kulujen yhteismäärä kasvoi 8,9 prosenttia 14,6 miljoonaan euroon (13,4). Hallintokuluista henkilöstökulut kasvoivat 3,2 prosenttia 6,0 miljoonaan euroon (5,8) ja muut hallintokulut vähenivät 1,4 prosenttia 5,1 miljoonaan euroon (5,2). Henkilöstökuluja kasvattivat palkkatason nousun lisäksi henkilöstön pitkän aikavälin kannustejärjestelmät. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,8) ja arvonalentumispoistot 0,3 miljoonaa euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,6). Kiinteistökuluja vertailtaessa edellisen vuoden lukuihin on huomioitava vuoden 2005 alusta voimaan tullut kirjauskäytännön muutos; osa on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa ja osa sijoituskiinteistöjen nettotuotoissa. Uusia luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappioita kirjattiin bruttomääräisesti 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 alusta käyttöön otettujen uusien ryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten määrä kasvatti luottotappioita 0,1 miljoonalla eurolla. Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla poistetuilla saamisilla oikaistu tappioiden nettomäärä oli tulosta parantava -0,02 miljoonaa euroa (-0,3). Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Osuuspankin tase oli vuoden lopussa 700 miljoonaa euroa (656) eli 6,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Luottokanta kasvoi 72 miljoonaa euroa sekä osakkeet ja osuudet 18 miljoonaa euroa. Oma pääoma kasvoi 8 miljoonaa euroa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Tase Luotot Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Talletukset Oma pääoma Taseen ulkopuoliset sitoumukset Talletuskehitys Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 565 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 38 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä maksuliiketilien 4,3 prosentin ja tuottotilien talletusten 20,4 prosentin lisäyksestä, sillä säästämistilien talletukset vähenivät 5,6 prosenttia. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista, olivat vuoden lopussa 11 miljoonaa euroa (10). Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, vähenivät 1 miljoonaan euroon (11). Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 22 miljoonaa euroa (24). Velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli OP-ryhmän liikkeeseen laskemia debentuurilainoja, oli 1 miljoona euroa (0). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 54 miljoonaa euroa eli 8 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa.

6 5 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 621 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 72 miljoonaa euroa eli 13,1 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 0,8 prosenttia. Osuus väheni vuoden aikana 0,2 prosenttiyksikköä. Uusia luottoja annettiin vuoden aikana 246 miljoonaa euroa eli 43 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, alhaiset korot ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Osuuspankki tarjoaa asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 0,7 miljoonaa euroa eli 29,1 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,1 miljoonaa euroa (0,2). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,13 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,08 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöosakkeista. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä yhteensä 22 miljoonaa euroa. Se oli 1 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli 3,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin niiden osuus oli 3,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä 0,4 miljoonan euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden hankintoja ei tehty tilikaudella. Kiinteistöistä kirjattiin tilikauden aikana arvonalennuksia 0,3 miljoonaa euroa. Arvonkorotuksia ei ole. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjä, joita pankilla on hyvin vähäinen määrä, omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 0,3 miljoonaa euroa vastaten 0,05 prosenttia taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo vuoden lopussa oli 1 miljoona euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 13,8 prosenttia. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 4 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Asuntojen ja maa-alueiden arvostuksen perustana ovat olleet pankin johdon kuluneen tilikauden aikana laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin ei sisälly arvonkorotuksia eikä niihin ole tehty tilikauden aikana peruskorjauksia.

7 6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin vähenivät vuoden aikana hieman ollen vuoden lopussa 3 miljoonaa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 21 miljoonaa euroa. Määrä oli 45 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Väheneminen johtui pääsääntöisesti katetalletusjärjestelmän päättymisellä, jolloin OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:stä vapautuneet talletusvarat ohjautuivat muihin sijoituskohteisiin. Vapautuneilla talletusvaroilla osuuspankki maksoi rahoitusluottoja OKOlle 20 miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 18 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 25 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin Osuuspankkikeskus Osk:n osuus- ja lisäosuuspääoman merkinnästä. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 1 miljoonaa euroa oli 20,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi tilikauden aikana suoritetun aktiivisen jäsenhankinnan johdosta 3,4 prosenttia 3 miljoonaan euroon (3). Koko oman pääoman määrä kasvoi 14,4 prosenttia 64 miljoonaan euroon (56). Kertyneen tuloksen lisäksi omaa pääomaa kasvatti uusi käyvän arvon rahasto, johon kirjataan myytävissä olevien rahoitusinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon rahasto oli tilikauden päättyessä 3 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten kirjaaminen edellisten tilikausien voittovarojen oikaisuksi vähensivät omia pääomia 0,03 miljoonalla eurolla. Poistoeroa kasvatettiin 0,2 miljoonaa euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 4 miljoonaa euroa, minkä jälkeen varauksen määrä kohosi elinkeinoverolain sallimaan enimmäismäärään viiteen prosenttiin saamisista. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 0,06 prosenttiyksikköä 18,3 prosenttiin. Konsernin/osuuspankin omat varat ja vakavaraisuussuhteet ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat Ensisijaiset omat varat josta pääomalainat 0 0 josta irtisanottu osuuspääoma 0 0 Toissijaiset omat varat 4 0 Vähennykset 0 0 Omat varat yhteensä Riskipainotet saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 18,29 18,35 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,6* 15,5 *syyskuussa 2005

8 7 Ensisijaisiin omiin varoihin ei sisälly pääomalainoja. Toissijaisten omien varojen määrä kasvoi 4 miljoonaa euroa lähinnä uuden käyvän arvon rahaston johdosta. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 84 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 64 miljoona euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 20 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut debentuurilainat (1), sekä vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (19). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet sekä yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin, joita ei pankilla ole. Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Milj. euroa Riskipainonetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Tase-erien kirjanpito- Riskiluokka arvo Riskipaino Ryhmä I 50 0 % 0 0 Ryhmä II % 4 13 Ryhmä III % Ryhmä IV % Ryhmä V 0 10 % 0 0 Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Riskipainotetut erät Riskipaino tetut erät Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä 0 0 Riskipainotetut erät yhteensä Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui pääosin luottokannan kasvusta. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 242 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OPryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2005 rahastolle kannatusmaksuja 14,9 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa.

9 8 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % Omavaraisuusaste, % Kulujen suhde tuottoihin, % ,9 8,8 9,5 1,1 1,0 1,0 11,9 11,0 10,9 58,7 61,9 66,2 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) - Tuloverot Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) - Tuloverot Taseen loppusumma keskimäärin x 100 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä Taseen loppusumma x 100 Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja operatiivisia riskejä koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ohjeet uudistettiin keskeisiltä osiltaan vuonna Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa.

10 9 Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja Osuuspankkikeskus Osk:n tuottaman riskitilanteeseen liittyvän stressitestin pohjalta. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat 33,7 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakkaiden, joiden vastuut pankille ylittivät 10 prosenttia pankin omista varoista, vastuut olivat yhteensä 11,8 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli kuluneena vuonna 0,16 prosenttia luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Suhdeluvun odotetaan kuluvana vuotena pysyvän edelleen alhaisella tasolla. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon.

11 10 Palveluverkko Jäsenistö Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Tämän lisäksi pankilla on sijoitusluonteisia kiinteistöomistuksia 0,3 miljoonaa euroa, johon ei sisälly luotonannon vakuutena haltuun joutuneita kiinteistöjä. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla korkeintaan 7 prosenttia taseesta. Vuoden 2005 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 3,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 95 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 13,8 prosenttia. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Vuonna 2005 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista, marketkonttoreista ja automaateista sekä verkkopalveluista ja yhteyskeskustoiminnasta. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kaksitoista sivukonttoria sekä kaksi marketkonttoria. Useimmissa konttoreissa ja palvelupisteessä on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Kuluneen vuoden aikana ei ole tapahtunut muutoksia konttoriverkostossa. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2005 aikana. Vuoden lopussa jo noin 92 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internetpalveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana yli 5,8 prosenttia. Myös GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 967 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö Osuuspankki kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Ensimmäiset voittopalkkiomittareiden tavoitetasot on vahvistettu vuodelle Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Pankin palveluksessa olevan vakinaisen, pankkityössä olevan henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 147 henkilöä eli kaksi vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa.

12 11 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Porin Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 40 ja enintään 60 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 40. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 7 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajiston kokous ja se on tällä hetkellä 27. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2005 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Sen tehtävänä on valvoa pankin hallintoa ja sille on toimitettava pankkia koskevat viranomaisten, keskusyhteisön, tilintarkastajan sekä muut tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa niistä ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

13 12 Hallitus Toimitusjohtaja Keskeisin toimielin osuuspankin liiketoiminnan kannalta on pankin hallitus. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus päättää pankin strategiasta ja keskeisistä liiketoimintatavoitteista. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää edustajisto. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 570 euroa kuukaudessa. Varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 115 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan hallintoneuvoston jäsenille pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 950 euroa kuukaudessa. Varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille maksetaan palkkiota 190 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 115 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia.

14 13 Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2003 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 37,7 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2007 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Kullaa Ahlqvist Esa, lakimies Lähteenlahti Hannu, maanviljelijä Merikarvia Ahola Aku, maanviljelijä Kotiranta Juhani, maanviljelijä Meri-Pori Jokisuo Risto, muurari Tiira Hannes, tietokirjailija Vaahtera Juha, rikosylikonstaapeli Westerlund Ari, rakennusinsinööri Noormarkku Joutsenlahti Juha, rikoskomisario Huhtanen Kristiina, rehtori, FT Mattila Kalevi, maanviljelijä Pomarkku Uusitalo Vesa, yrittäjä Ylitensiö Raila, perushoitaja Pori Ahtikoski Seppo, ye-eversti Anttila Esa J., rehtori Haaslahti Heikki, hammaslääkäri Hakulinen Veijo, vanhempi rikoskonstaapeli Heljakka Helena, perushoitaja Hirvelä Tiina, kahvilatarjoilija Jylhe Paula, toiminnanjohtaja Kesti Harri W, maanviljelijä Kivelä Antero, työsuojeluvaltuutettu Korpela Simo, lehtori Kyhä Kalle, kaupunginviskaali Lajunen Reima, komisario Lamminen Kalevi, kansanedustaja Laurila Eero, asianajaja Pajukoski Jari, ahtaaja Rantanen Veijo, hitsaaja Salonen Marjatta, opettaja Suckman Anja, myyjä Wallin Maija, tilitoimistoyrittäjä Välimäki Pekka, yrittäjä Siikainen Jaakola Jouko, maanviljelijä Mäkitalo Sirpa, emäntä Ulvila Jokinen Inkeri, sairaanhoitaja Koskela Matti, hankintapäällikkö Paala Antti, maanviljelijä Pensas Keijo, laitosmies Vuohiniemi Jouko, erikoisammattimies

15 14 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Vainio-Mattila Tapani ( ), diplomi-insinööri, Pori Varapuheenjohtaja Jokinen Samuli ( ), kunnallisneuvos, Ulvila Muut jäsenet Hallitus Hannus Kari ( ), apulaiskaupunginjohtaja, Pori Huhtanen Timo ( ), maanviljelijä, Siikainen Hämäläinen Jorma ( ), maanviljelijä, Ulvila Kaarto Kari ( ) toimitusjohtaja, Pori Kankaanpää Tapani ( ), kaivinkoneurakoitsija, Ulvila Kilkku Pentti P., ( ) lääket. ja kir. tri, Pori Koivumäki Kati ( ), sivistystoimenjohtaja, Noormarkku Laitinen-Pesola Jaana ( ), terveydenhuollon maisteri, Pori Lavonen Jouko ( ), huoltomies, Pori Mattila Ilkka ( ), maatalousyrittäjä, Pori Myllys Riitta ( ), projektipäällikkö, KTM, Pori * Oksman Jarmo ( ), toimitusjohtaja, ETM, Pori* Peltomo Pirkko ( ), kansanedustaja, Pori Pitkälä Esa ( ), linja-autonkuljettaja, Pori Sainio Sirkka, ( ), hallintopäällikkö, Noormarkku Salmi Ahti ( ), ympäristöpäällikkö, Pori Salonoja Hannu ( ), johtava sairaalateologi, Pori Silmu Esko ( ), teknikko, Pori Sulameri Esa ( ), tuotantopäällikkö, Pori Teikari Erkki ( ), päätoimittaja, Pori Tenho Kosti ( ), maanviljelijä, Kullaa * Träskelin Ilkka ( ), toimitusjohtaja, Pori Uusitalo Tapio ( ), fysioterapeutti, Pomarkku Wahlman Esa J. ( ), toiminnanjohtaja, Pori Viljanen Matti ( ), puheenjohtaja, insinööri, Pori *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Karra Esko, ( ), johtava lääkäri, Pori Varapuheenjohtaja Hällfors Terttu, ( ), terveyskeskuslääkäri, Ulvila Muut jäsenet Jaakkola Hannu, ( ), professori, Pori Jukkola Seppo, ( ), toimitusjohtaja, Noormarkku, alkaen Kaartinen Marjatta, ( ), johtaja, rovasti, Pori Ramstedt Jukka, toimitusjohtaja, KTM, Pori Rantanen Raimo, dipl.ins., asti Rekola Raimo, metsätaloustarkastaja, asti Toimitusjohtaja Ramstedt Jukka, kauppatieteiden maisteri, 58 vuotta, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi 1995

16 15 Tilintarkastajat Tarkastusvaliokunta Johtoryhmän kokoonpano Ramstedt Jukka, kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja Antila Jouko, varatuomari, sijoitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Rantasila Kari, ekonomi, emba, rahoitusjohtaja Kiuru Matti, kauppatieteiden maisteri, myyntijohtaja Borén-Petäjä Marita, varatuomari, emba, talous- ja hallintojohtaja Edustajiston kokouksen valitsemana vuoden 2005 tilitarkastajana on toiminut kauppatieteiden maisteri, KHT Jari Paloniemi ja varatilintarkastajana kauppatieteiden maisteri, KHT Veikko Terho. Hallintoneuvoston valitseman tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut projektipäällikkö, KTM Riitta Myllys ja muina jäseninä toimitusjohtaja Jarmo Oksman ja maanviljelijä Kosti Tenho. Muu tarkastustoiminta Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Matti Kuortti, Erkki Parikka, Timo Salminen ja Mikko Suutari suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut varatuomari, MBA Elisa Viljanen. Pankkien vakavaraisuussäännöstö muuttuu Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet syksyllä 2005 Baselin komitean suositukseen (ns. Basel II) perustuen uuden vakavaraisuusdirektiivin. Uusi vakavaraisuussäännöstö tulee voimaan EU:ssa vuoden 2007 alussa. Uusi vakavaraisuussäännöstö perustuu riskienhallinnassa yleisesti käytettyihin menetelmiin, ja se jakautuu kolmeen pilariin. Pilari I säätelee pankkien vähimmäispääoman ja vakavaraisuussuhteen laskentaa. Pilari II:n säännöksillä pyritään varmistumaan, että pankeilla on riittävästi omia pääomia suhteessa pankin riskiprofiiliin sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon. Pilari III säätelee pankkien riski- ja vakavaraisuusasemaa koskevan informaation julkistamista. Uudistuksella pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys suhteessa riskeihin. Tavoitteena on kannustaa pankkeja kehittämään riskienhallintajärjestelmiään ja edistämään riskien oikeaa hinnoittelua. Uuden vakavaraisuussäännöstön kehittämisen yhtenä tavoitteena on ollut, että omien varojen vähimmäismäärän määräytymisperusteiden muuttumisesta huolimatta koko pankkitoimialan keskimääräinen vähimmäispääomavaatimus ei muutu. Nykyisestä säännöstöstä poiketen valmisteilla oleva vakavaraisuussäännöstö sallii vähimmäispääoman laskennan usealla eri menetelmällä. Luottoriskin pääomavaatimus voidaan tulevaisuudessa laskea myös asiakkaan ulkoisen tai pankin itse tekemän luottokelpoisuusluokituksen mukaan. Uusi säännöstö asettaa omien varojen vähimmäisvaatimuksen myös operatiivisille riskeille. Kansainvälisten selvitysten mukaan sisäisten luokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa hyötyvät eniten osuuspankkien kaltaiset vähittäispankkitoimintaan keskittyneet pankit. Sisäisten luokitusten käyttö lisää omien varojen vähimmäisvaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille.

17 16 OP-ryhmän valmistautuminen uudistukseen OP-ryhmässä valmistautumista vakavaraisuusuudistukseen hoidetaan keskitetysti OPK:ssa. OPK:ssa on käynnissä kehitysohjelmaa, joka vastaa vakavaraisuusuudistuksen vaatimasta kehitystyöstä. OP-ryhmän riskienhallintamenetelmien ja -järjestelmien kehittämisen lähtökohtana ovat ensisijaisesti pankkien riskienhallinnan tarpeet ja toissijaisesti vakavaraisuussäännöstön vaatimusten täyttäminen. OP-ryhmässä sovelletaan tulevan vakavaraisuussäännöstön mahdollisuutta käyttää vuoden 2007 aikana nykyistä vakavaraisuussäännöstöä. Vuoden 2008 alusta siirrytään uuteen säännöstöön. Luottoriskin osalta siirrytään vaiheittain sisäisten luokitusten perusmenetelmään, operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä ja markkinariskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä kuten nykyisinkin. Tulevaisuuden näkymät Pankkien toimintaympäristön ja kilpailutilanteen arvioidaan pysyvän vuoden 2005 kaltaisena. Pankin vuoden 2006 tulos ennen veroja arvioidaan säilyvän edellisen vuoden tasolla, mikäli kansantaloudessa tai pankin toimintaympäristössä ei tapahdu odottamattomia muutoksia. Pankin edustajisto on hyväksynyt ylimääräisessä kokouksessaan sulautumissuunnitelman, joka koskee Porin Seudun Osuuspankin, Eurajoen Osuuspankin, Kankaanpään Osuuspankin ja Rauman Seudun Osuuspankin sulautumista perustamalla uuden Länsi-Suomen Osuuspankin. Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan kanssa käynnistetty yhteistyö tehostuu entisestään, sillä Pohjola on siirtämässä Porin konttorinsa kevään 2006 aikana Kauppakeskus BePOPiin. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,11euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,63 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,5 prosenttia eli yhteensä ,35 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,28 euroa siirretään käyttörahastoon.

18 (1) PORIN SEUDUN OSUUSPANKKI Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,05 Korkokulut , ,20 K o r k o k a t e , ,85 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,84 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 0,00 0,00 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,84 Palkkiotuotot , ,34 Palkkiokulut , ,91 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,76 Arvopaperikaupan nettotuotot 2 370, ,75 Valuuttatoiminnan nettotuotot , ,01 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,32 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,80 Liiketoiminnan muut tuotot , ,94 Hallintokulut , ,67 Henkilöstökulut , ,60 Palkat ja palkkiot , ,29 Henkilösivukulut , ,31 Eläkekulut , ,90 Muut henkilösivukulut , ,41 Muut hallintokulut , ,07 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,28 Liiketoiminnan muut kulut , ,69 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,31 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0,00 0,00 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,01 Tilinpäätössiirrot , ,53 Tuloverot , ,90 Tilikauden verot , ,90 Aikaisempien tilikausien verot 0,00 0,00 Laskennallinen vero ,58 0,00 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,58 Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut 0,00 0,00 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,58

19 (2) PORIN SEUDUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,92 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,53 Vaadittaessa maksettavat , ,53 Muut , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,99 Muut , ,99 Saamistodistukset , ,80 Julkisyhteisöiltä ,87 0,00 Muilta , ,80 Osakkeet ja osuudet , ,02 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ,57 0,00 Aineettomat hyödykkeet 2 206, ,69 Aineelliset hyödykkeet , ,40 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,55 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,51 Muut aineelliset hyödykkeet , ,34 Muut varat , ,42 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,68 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,45 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille , ,94 Luottolaitoksille , ,94 Vaadittaessa maksettavat 4 680, ,94 Muut , ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,53 Talletukset , ,38 Vaadittaessa maksettavat , ,06 Muut , ,32 Muut velat , ,15 Vaadittaessa maksettavat , ,21 Muut , ,94 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,44 Joukkovelkakirjalainat , ,44 Muut 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat ,80 0,00 Muut velat , ,89 Muut velat , ,47 Pakolliset varaukset , ,42 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,45 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ,30 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 Muut ,30 0,00 Laskennalliset verovelat ,42 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,25 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,80 Poistoero , ,77 Vapaaehtoiset varaukset , ,03 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , ,56 Vararahasto , ,41 Muut rahastot , ,15 Vapaat rahastot , ,26 Käyvän arvon rahasto ,51 0,00 Käypään arvoon arvostamisesta ,51 0,00 Muut rahastot , ,26 Edellisten tilikausien voitto (tappio) ,53 0,00 Tilikauden voitto (tappio) , ,58 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,40 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,45