PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS
|
|
- Hanna-Mari Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS Pentti Saukkonen
2 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Siikalahti LIFE -projekti HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) JULKAISUN NIMI TIIVISTELMÄ Lintuvesiensuojeluohjelma kohde Parikkalan Siikalahti Siikalahti-Sammallampi-Rautalahti FI (SPA-alue) Siikalahti FI (SCI alue SPA alueen sisällä) Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Saukkonen Pentti Parikkalan Siikalahden kalastoselvitys Saimaan vesiensuojeluyhdistys koekalasti Parikkalan Siikalahdella ja Siikalahden reunamilla Sokkiiselän puolella heinäkuussa Varsinaisen Siikalahden puolella sekä Sokkiiselän reunassa koekalastus tehtiin tiheäsilmäisillä katiskoilla, koska alue oli matalaa ja vesilintujen tarttuminen verkkoihin kaislikkoisella alueella oli mahdollista. Sokkiiselällä, missä vesisyvyyttä oli riittävästi, kalastus tehtiin standardoiduilla pohjoismaisilla yleiskatsausverkoilla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Kalastoselvitys on tehty tehtiin Metsähallituksen Interreg IIIA Yhteiset uhanalaiset tila, suojelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset hanketta ( ) ja osittain osallistunut selvityksen rahoitukseen. Tutkimusta on rahoittanut myös EU. Siikalahdella koekalastuksen saaliina oli lähes ainoastaan ruutanaa ja suutaria. Näitä kaloja oli hyvin paljon ja ne olivat kookkaita ja kalasääskeä lukuun ottamatta kalaa syöville linnuille ravinnoksi kelpaamattomia. Näiden kalojen poikaset oleskelivat ilmeisesti sankassa ruohikossa ja olivat siten vesilintujen tavoittamattomissa. Ruutana kestää ajoittain jopa hapettomuutta ja myös suutari kestää hyvin niukkahappisuutta. Kesäkuumalla rehevän Siikalahden erittäin matalassa eteläosassa vesisammalpatja kuluttaa yöaikana hengittäessään ohuesta vesikerroksesta hapen vähiin, mikä on liikaa sellaisellekin yleiskalalajille kuin särjelle. Keväällä ja alkukesästä, kun veden pinta on korkealla ja ruovikko ei vielä ole täydessä kasvussaan, saattaa alueelle tulla järven puolelta myös muita kalalajeja. Näiden kalojen poikasille lämpimän veden aikaiset ankarat happiolot ovat kuitenkin liikaa eikä poikasia enää heinäkuun lopulla Siikalahdella juuri ole. Talvella matala Siikalahti jäätyy lähes kokonaan ja niilläkin alueilla, missä vettä vielä on, happi kuluu hyvin vähiin tappaen loputkin huonoja happioloja kestämättömät kalat. Nämä seikat estävät muiden kalalajien lisääntymisen ja viihtymisen alueella. Siikalahti tuottaa runsaasti ruutanan ja suutarin poikasia, mikä näkyy Sokkiiselän puolella näiden kalojen erittäin runsaana esiintymisenä. Tämä havaittiin koeverkkokalastuksessa, missä ruutana ja suutari olivat painon perusteella yleisimmät lajit. Tämä on järviolosuhteissa hyvin harvinaista, missä näiden kalojen esiintyminen on yleensä melko marginaalista. Koeverkkojen mukaan Sokkiiselkä oli muutoinkin kalastollisesti erittäin rehevä alue, rehevämpi kuin sitä pelkkien vesianalyysien perusteella voisi kuvitella. Vesilintujen kannalta hyvää oli se, että pienikokoista särkeä alueella oli erittäin runsaasti. Nämä kalat liikkuvat myös pinnan lähellä ja ovat siten myös pinnalta kalastavien lintujen saalistettavissa. Koekalastuksen tulosten mukaan Sokkiiselkä on kalaa syöville linnuille hyvä saalistusalue kun taas varsinainen Siikalahti ei juuri kalaa pyydystäville linnuille ravintoa tarjoa. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Siikalahti, koekalastus, veden laatu SARJAN NIMI JA NUMERO ISSN ISBN (NIDOTTU) ISBN (PDF) SIVUMÄÄRÄ KIELI KUSTANTAJA PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luonnonsuojelu HINTA
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KATISKAKOEKALASTUS SIIKALAHTI SIIKALAHDEN SUUALUE SOKKIISELÄN KOEVERKKOKALASTUS TOTEUTUS TULOKSET KOEVERKKOSAALIS LAJEITTAIN SIIKALAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN KALASTON MERKITYS VESILINNUILLE LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Koekalastusalueet ja vesinäytepisteet Vedenlaaturaportti
4
5 1 JOHDANTO Parikkalan Siikalahti on Parikkalassa kaakkoisrajan tuntumassa sijaitseva Simpelejärven lahti. Siikalahti on hyvin matala ja se on ollut umpeen kasvamassa, mutta kunnostustoimilla umpeenkasvua on saatu hidastumaan. Siikalahti on ilmeisesti luonnostaankin ollut rehevä, mutta rehevöitymistä ovat edistäneet veden pinnan laskun lisäksi myös Parikkalan kunnan luvuilla lasketut jätevedet sekä maa- ja metsätalouden hajakuormitusvedet. Siikalahti on tunnettu lintuvesi ja sisämaan lintuvesistä sitä on pidetty Suomen arvokkaimpana. Lintulaskennassa on Siikalahden suojelualueella havaittu pesivän yli 70 lintulajia ja sen ympäristössä on havaittu yli 250 lintulajia. Lisäksi alue on tärkeä muuttolintujen levähdysalue. Siikalahdella pesii ja ruokailee myös monia kalaa syöviä lintuja. Säännöllisesti havaittuja kalaa syöviä lintuja ovat silkkiuikku, härkälintu, harmaahaikara, kaulushaikara, uivelo, isokoskelo, kalasääski, naurulokki, kalalokki, harmaalokki ja kalatiira. Satunnaisesti havaittavissa sekä aluetta muuttomatkan levähdyspaikkanaan käyttävissä lintulajeissa on myös monia kalaa ravintonaan käyttäviä lintuja. Siikalahden kalastoa ei aikaisemmin ole kartoitettu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varsinaisen Siikalahden, Siikalahden suualueen ja Sokkiiselän kalastoa ja arvioida sitä kalaa syövien lintujen kannalta. Linnut syövät sitä kalaa mitä on saatavissa. Kalalajilla ei ole juuri merkitystä. Tärkein kriteeri on kalan koko. Ainoastaan kalasääski kykenee syömään hyvin suuria kaloja. Toinen kriteeri on saalistustapa. Sukeltamaan pystyvät linnut voivat syödä myös syvemmällä viihtyviä kaloja, mutta pinnalta saalistavat linnut saavat saaliikseen pintavedessä liikkuvia kaloja. Koekalastus toteutettiin kahdella tavalla. Siikalahdella ja Siikalahden suualueen matalikolla kalastettiin tiheäsilmäisillä katiskoilla ja syvemmällä Sokkiiselän puolella standardoiduilla Nordickoeverkoilla. Koekalastus tehtiin Kalastusalueet on esitetty karttaliitteessä. Kalastoselvitys on tehty osana Metsähallituksen Interreg IIIA Yhteiset uhanalaiset tila, suojelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset hanketta ( ) ja osittain osallistunut selvityksen rahoitukseen. 2 KATISKAKOEKALASTUS Varsinaisella Siikalahden alueella sekä Siikalahden suualueen matalikolla koekalastettiin katiskoilla. Koekatiskana käytettiin tiheäsilmäistä 12 mm:n Weke-katiskaa, joka on erittäin hyvin pyytävä ja pyytää kaikenkokoista kalaa. Katiskaa on käytetty menestyksellisesti monissa hoitokalastushankkeissa. Koekalastuksessa oli tarkoitus käyttää 5 Weke-katiskaa Siikalahdentien molemmin puolin kolmena peräkkäisenä pyyntipäivänä. Katiskat kuitenkin limoittuivat voimakkaasti ja pahiten limoittuneet neljä katiskaa poistettiin käytöstä viimeisenä kalastusvuorokautena. Yhteensä katiskapyyntivuorokausia kertyi kummallekin alueelle 13. Koska särki on keskikesällä huono menemään katiskaan, kahtena ensimmäisenä pyyntivuorokautena kahteen katiskaan pyyntialuetta kohti laitettiin mäskiä, minkä pitäisi houkutella särkiä ja yleensä särjen sukuisia kaloja. Mäskillä ei havaittu olevan saaliiseen mitään vaikutusta, vaan katiskat olivat kalaa täynnä, oli niissä mäskiä tai ei. Särkiä ei kuitenkaan juuri tullut. Saaliista mitattiin lajikohtaiset yksilömäärät ja painot sekä pituusjakauma.
6 2.1. Siikalahti Siikalahden katiskasaalis koostui lähes yksinomaan ruutanasta ja suutarista (taulukko 1). Muiden kalojen osuus saaliista oli yhteensä vain 1,4 %. Ruutanaa ja suutaria sen sijaan tuli valtavasti. Parhaimmissa katiskoissa kalaa oli noin 25 kg. Keskimääräinen saalis katiskaa ja kalastuspäivää kohti oli 11,3 kg. Tämä siitäkin huolimatta, että pyydykset alkoivat limoittua jo ensimmäisen kalastusyön jälkeen, kaksi katiskaa poistettiin voimakkaan limoittumisen vuoksi kahden pyyntipäivän jälkeen ja viimeisenä kalastusvuorokautena lintutornin eteläpuoleisen matalan alueen saalis oli vähäinen. Taulukko 1. Siikalahden katiskakoekalastuksen saalis, kalojen keskipaino ja keskipituus kalalaji saalis g biomassaosuus keskipaino saalis keskipituus cm kokonaissaaliista % g kpl ahven 826 0, ,6 hauki , ,7 ruutana , ,8 suutari , ,6 yhteensä ,4 Ruutanat ja suutarit viihtyivät lintutornin pohjoispuolella noin 1 metrin syvyisessä vedessä ruovikoitten pirstomalla sokkeloisella alueella. Kolmanneksi yöksi pyydykset siirrettiin lintutornin eteläpuolelle avaralle, mutta erittäin matalalle ja pohjan laadultaan yksitoikkoiselle vesialueelle. Tältä alueelta kalaa tuli hyvin vähän, vain yksittäisiä ruutanoita ja suutareita kpl pituus cm Kuva 1. Ruutanan pituusjakauma Siikalahden katiskakoekalastuksessa Ruutanan koko vaihteli 17 cm:n ja 32 cm:n välillä (kuva 1). Yleisimmät kokoluokat olivat cm. Suutarit olivat keskimäärin vähän kookkaampia. Suutarin pituus vaihteli cm:n välillä (kuva 3). Selvästi yleisin pituusluokka oli 35 cm. Ruutanan keskipaino oli 350 g ja suutarin 515 g, joten ne ovat kalaa syöville linnuille aivan liian suuria saalistettavia. Kummaltakaan kalalta ei tavattu poikaskokoja, vaikka tiheäsilmäinen katiska pystyisi kalastamaan hyvin pieniäkin kaloja. Ilmeisesti näiden kalojen poikaset oleskelevat tiheän ruovikon seassa eri paikoissa kuin kookkaammat. Poikasia alueella on pakko olla, koska kookkaampia kaloja saaliissa oli hyvin monen pituisia.
7 Kuva 2. Ruutanan ja suutarin suosikkialueita lintutornin pohjoispuolella Siikalahden eteläosassa (P.Saukkonen 2005) Myös kovin suuret yksilöt puuttuivat katiskasaaliista. Saattaa hyvinkin olla, että suuret yksilöt pyrkivät pois järven suuntaan, jossa niillä on vähemmän kilpailua verrattuna erittäin tiheisiin kalapopulaatioihin matalalla ja rajoitetulla alueella. Suurilla yksilöillä ei niin ikään ole järvenkään puolella enää vihollisia suuria haukia lukuun ottamatta kpl pituus cm Kuva 3. Suutarin pituusjakauma Siikalahden katiskakoekalastuksessa Ahventa ja haukea katiskasaaliissa oli vain muutamia kappaleita. Tämä kertoo siitä, ettei niitä kaloja alueella yksinkertaisesti ole. Kalat mitä ilmeisimmin tulevat järven puolelta kevättulvan aikoihin eteläisempäänkin Siikalahteen. Osa kaloista siirtyy kudun jälkeen takaisin järvialueelle, mutta osa jää eristyksiin veden laskiessa ja tuuhean ruovikon kasvaessa. Ankarat olot matalassa, rehevässä ja lämpimässä vedessä tappavat heikkoja happioloja huonosti sietäviä kaloja ja osa joutuu pinnan lähellä happea haukkoessaan myös lintujen ravinnoksi. Kalojen määrä pienenee kesän edetessä ja
8 loput tappaa jäitten tulo talvella. Jäljelle jäävät vain ruutana ja suutari. Tämä on selitys hyvin erikoiselle kalansaaliille. Kuva 4. Ruutana ja suutari olivat selvästi yleisimmät kalalajit Siikalahdella (P.Saukkonen 2005) 2.2. Siikalahden suualue Myös Siikalahden suualueelta kalastettiin kahtena ensimmäisenä yönä viidellä katiskalla ja viimeisenä yönä limoittumisen takia enää kolmella katiskalla. Katiskoiden limoittuminen oli tällä alueella vielä voimakkaampaa kuin Siikalahdella ja myös saaliskalojen määrä väheni voimakkaammin ensimmäisen yön kalastuksesta. Tältä alueelta saatiin jo enemmän muita lajeja kuin Siikalahdelta (taulukko 2). Suutari oli selvästi biomassaltaan yleisin kala ja muodosti reilusti yli puolet kokonaisbiomassasta. Pituudet vaihtelivat 24 cm:n ja 41 cm:n välillä eli ne olivat Siikalahtea kookkaampia. Keskipainoltaan suutarit olivat 60 % suurempia kuin Siikalahdella. Seuraavaksi yleisin kala oli hauki, lahna ja ahven. Hauet ja lahnat olivat kookkaita, ahvenet pieniä. Särkeä katiskoihin meni hyvin vähän. Ruutanoita ei tällä alueella koekalastusaikaan liikkunut. Taulukko 2. Sokkiiselän suualueen katiskakoekalastuksen saalis, keskipaino ja keskipituus kalalaji saalis g ahven hauki lahna suutari särki säyne yhteensä biomassaosuus kokonaissaaliista % 4,4 20,7 12,6 61,7 0,4 0,0 100 keskipaino g 8, saalis kpl keskipituus cm 9,7 53,5 44,0 36,6 11,1 12,0 14,4
9 Sokkiiselän vaikutus näkyi jo Siikalahden suualueen kalastossa, vaikka suuren osan biomassasta muodosti suutari. Kookas lahna ja hauki viihtyivät myös alueella, josta ne voivat olosuhteitten huonotessa siirtyä syvemmälle järvialueelle. Pientä lintujen saalistettavissa olevaa ahventa saaliissa oli jonkin verran, mutta särkiä oli vähän. Hyvin matalan ruovikkoalueen reunassa havaittiin liikuskelevan myös säyneitä ja pari niistä onnistuttiin pyydystämään lippauistimella. Katiskoihin ei eksynyt kuitenkaan kuin yksi säyne. 3 SOKKIISELÄN KOEVERKKOKALASTUS 3.1 Toteutus Siikalahden edustalla Sokkiiselän puolella on syvempää vettä, jossa koekalastus voitiin toteuttaa Nordic-koeverkoilla. Nordic-verkko on Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen suosittelema koekalastumenetelmä ja se on jo eurooppalainen standardi (SFS-EN 14757). Menetelmä on suomeksi kuvattu RKTL:n kirjassa Kalataloustarkkailu, periaatteet ja menetelmät. Yhdessä 30 metriä Nordic-verkossa on 12 eri silmäkokoa: silmäkoot ovat 5 mm, 6,25 mm, 8 mm, 10 mm, 12,5 mm, 15,5 mm, 19,5 mm, 24 mm, 29 mm, 35 mm, 43 mm ja 55 mm. Periaatteessa verkko pyytää siis kaikenkokoisia kaloja aivan suurimpia lukuun ottamatta, mutta käytännössä kaksi pienintä silmäkokoa ei pyydä kalaa niin hyvin suhteessa kalojen esiintymiseen mm. limoittumisen takia. Saunasaaren pohjoispuolinen alue (kts. liitekartta) jaettiin noin 30 m * 30 m:n ruutuihin. Verkkoruutu ja laskusuunta arvottiin. Verkot laskettiin illalla ja koettiin aamulla, joten pyyntiajaksi tuli tuntia. Kunakin koekalastusyönä pyytämässä oli kolme koeverkkoa. Kokonaisuudessaan n. 30 hehtaarin alueella laskettiin yhteensä 9 verkkoa, mikä on standardin ohjeistuksen mukainen. Aamulla verkot tyhjennettiin kaloista, mitattiin lajeittain kaikkien kalojen pituudet ja yhteispaino. Lisäksi ahvenista punnittiin erikseen yli 16 cm:n kalat, jotka laskettiin pedoiksi. Pedoiksi laskettiin myös hauet ja kuhat. Kalastotutkimuksesta saatiin mm. seuraavanlaista tietoa: lajistojakauma, pituusjakauma, särkikalojen osuus, petokalojen osuus sekä kokonaisbiomassa ja sen osoittama rehevyysaste. Lisäksi tuloksia verrattiin muualla tehtyihin Nordickoeverkkokalastuksiin.
10 Kuva 5. Koeverkkojen laskua Sokkiiselällä (O. Saukkonen 2005) 3.2. Tulokset Saalisjakauma Sokkiiselän Nordic-koekalastuksessa oli järvivedeksi varsin erikoinen. Lajeista ruutana muodosti yksinään yli 50 % koeverkkojen biomassasaaliista (kuva 6, taulukko 3). Runsaita painon suhteen olivat myös suutari, särki ja lahna muiden kalojen jäädessä vähemmälle osuudelle. Ahventa, haukea ja kuhaa oli hyvin vähän särkikaloihin verrattuna. Kappalemääräisesti särki oli selvästi yleisin laji g/verkko ahven hauki kiiski kuha lahna ruutana salakka suutari särki säyne Kuva 6. Sokkiiselän saalisjakauma g/koeverkko Nordic-koeverkkokalastuksessa
11 Verkkojen keskisaalis oli 7380 g. Jos verrataan tuloksia Etelä-Suomen rehevissä järvissä tehtyihin koekalastuksiin, niin niissä järvissä korkeimmillaankin jo vuonna 1996 alkaneissa tutkimuksissa keskisaalis on ollut vähän yli 5 kg kaikkien tutkimuksessa olleiden järvien keskiarvon jäädessä alle 3 kg:n. Vahvasti kuormitettu Lappeenrannan Haapajärvi on Suomen oloissa poikkeuksellisen rehevä järvi. Kesäaikana kokonaisfosforipitoisuus ylittää usein 300 µg/l rajan. Fosforipitoisuuden vuosikeskiarvon perusteella arvioituna Haapajärvi on 13 kertaa niin rehevä kuin Sokkiiselkä, jossa keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2005 oli 15 µg/l. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen koekalastuksissa vuonna 2002 Haapajärven keskisaalis Nordic-verkoilla oli 6,82 kg, mikä on Sokkiiselkää pienempi saalis. Sokkiiselän kalaston biomassaa voidaan siis pitää erittäin rehevälle järvelle ominaisena. Suurin osa myös RKTL:n tutkimusjärvistä oli fosforipitoisuudeltaan selvästi rehevämpiä kuin Sokkiiselkä, joten pelkkä veden ravinnetaso ei selitä Sokkiiselän kalaston suurta biomassaa ja särkivaltaisuutta. Sokkiiselän kalastosta merkittävä osa on peräisin Siikalahdelta. Taulukko 3. Sokkiiselän koekalastuksen saalis kalalajeittain yhdeksällä Nordic-koeverkolla, kalojen keskipituus ja keskipaino kalalaji saalis g biomassaosuus keskipaino saalis keskipituus cm kokonaissaaliista % g kpl ahven , ,9 hauki , ,0 kiiski 245 0,4 3,4 73 6,8 kuha 554 0, ,8 lahna , ,1 ruutana , ,7 salakka 373 0,6 3, ,2 suutari , ,9 särki , ,7 säyne 63 0, ,0 yhteensä ,6 Koekalastuksessa särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli peräti 93,1 %, mikä sekin todistaa alueen rehevöitymistä ja kalaston vinoutumista. RKTL:n tutkimusjärvissä vuoden 2001 koekalastuksessa särkikalojen osuus vaihteli 50,0 85,6 %:n välillä keskiarvon ollessa 68,1 %. Haapajärvellä särkikalojen osuus oli vain 47,0 % johtuen siitä, että saaliiksi tuli runsaasti kookkaita haukia. Luonnon tasapainon kannalta myös muita lajeja syövät pedot ovat välttämättömiä. Tämä pätee myös kalayhteisöihin. Ihanteelliseksi on katsottu, jos petokalojen osuus kalaston kokonaisbiomassasta olisi vähintään 30 %. Sokkiiselän koekalastuksissa petoja oli vain 5,0 % eli kalaston tasapainon kannalta Sokkiiselän kalasto on pahasti vinoutunut ja särkikalavaltaistunut.
12 Kuva 7. Koeverkot tyhjennettiin kaloista heti pyynnin jälkeen (P.Saukkonen 2005) 3.3. Koeverkkosaalis lajeittain Ahven Ahven on Suomen yleisin kala. Se käyttää ravinnokseen aluksi eläinplanktonia, hieman suurempana pohjaeläimiä ja yli 15 cm:n ahvenet alkavat vähitellen siirtyä kalaravintoon. Ahvenia oli koekalastussaaliissa vain 3,8 %, mikä on Suomen yleisimmäksi kalaksi todella vähän. Ahvenet olivat pääosin hyvin pienikokoisia, sillä yleisin pituus oli 5 cm ja runsaasti esiintyi myös kokoluokkia 4 cm, 6 cm, 9 cm ja 10 cm (kuva 8). Suurikokoisia pedoiksi luokiteltavia ahvenia oli myös, mutta niiden lukumäärä oli vähäinen. Petoahventen biomassa ahventen kokonaisbiomassasta oli 61,0 %, mikä on ahvenjakaumassa hyvä osuus, mutta koska ahvenia kaikkiaan oli hyvin vähän, ei petoahvenilla ole suurta merkitystä koko kalastorakenteessa. Pientä eläinplanktonia ravintonaan käyttävää ahventa oli kuitenkin niin runsaasti, että sillä on merkitystä sukeltamalla pyytäville lintulajeille.
13 kpl pituus cm Kuva 8. Ahvenen pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa Hauki Hauki on järvien vesiekosysteemissä tärkeä kala, sillä se on usein ainoa särkikalakantojen runsastumista rajoittava petokala. Hauki pystyy saalistamaan kookkaan suunsa vuoksi myös suuria kaloja, mihin muut petokalat eivät pysty. Haukia oli koeverkkosaaliissa 4 kpl, kaksi pientä 8 cm ja 11 cm ja kaksi kookasta 46 cm ja 47 cm. Haukien joutumista verkkoihin rajoittaa se, että ne liikkuvat kesäaikaan usein verkotussyvyyttä matalammassa vedessä. Kiiski Kiiskellä ei yleensäkään pienikokoisena kalana ole suurta osuutta kokonaisbiomassasta. Hyvin runsaana esiintyessään sillä saattaa olla ravintokilpailua pohjaeläimistä esimerkiksi lahnan kanssa. Kiiski oleskelee yleensä hieman syvemmällä pohjan lähellä, joten lintujen ravintona kalalla ei ole suurta merkitystä. Selvästi yleisin pituus kiiskellä oli 7 cm eli enemmän kuitenkin kuin ahvenella. Erikoista oli, että pituusluokat 5 cm ja 9 cm puuttuivat kokonaan (kuva 9) kpl pituus cm Kuva 9. Kiisken pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa
14 Kuha Kuha on sameitten ja usein myös rehevien vesien arvostettu ja arvokas petokala. Kuhan merkitys kalastorakenteen tasapainottajana on tällaisissa vesissä usein suuri. Kuhan osuus koekalastussaaliista oli alle prosentin, mikä on vähän. Koska kuha viihtyy syvemmällä avovesialueella, voi olla että koekalastusalue, mikä pääosin melko matalaa, aliarvioi kuhan todellista osuutta Sokkiiselän kalabiomassasta. Jos kuhaa kuitenkin esiintyisi hyvin runsaasti, niitä olisi koeverkkoihin pitänyt tarttua enemmän. Kuhien pituudet vaihtelivat välillä cm. Lahna Lahnaa oli kokonaissaaliista 7,5 %. Kokojakauma oli varsin laaja. Pieniä ensimmäisen ja toisen kasvukauden poikasia esiintyi runsaasti, mutta myös suuria lahnoja aina 43 cm:iin asti tavattiin (kuva 10). Lahna on pitkäikäinen ja rehevissä vesissä yleinen kala, joten laaja pituusskaalajakauma on kalalle varsin tyypillinen. Lahna oleskelee pohjan lähellä syöden pohjaeläimiä ja on vähänkin suurempana muotonsakin vuoksi linnuille hankala ravintokohde kpl pituus cm Kuva 10. Lahnan pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa Ruutana Ruutana on ainut kaloistamme, joka selviää jopa hapettomassa vedessä jonkin aikaa. Ruutanan lajikilpailukyky on huono ja sen vuoksi sitä tavataan järvissä yleensä vain vähän. Jos se esiintyy yksinään pienessä lammessa, se voi muodostaa hyvin tiheän, mutta samalla kääpiökasvuisen kannan. Isommissa järvissä sitä on harvakseltaan, mutta jos sitä on runsaasti se viittaa siihen, että järvessä on alueita, joissa se pystyy lisääntymään ilman kilpailevien kalalajien painetta. Ruutana käyttää ravintonaan lähes yksinomaan pohjaeläimiä. Sokkiiselän koekalastuksessa ruutanaa oli yli puolet koekalastussaaliin biomassasta. Tällainen saalis on järviolosuhteissa varsin poikkeuksellista. Selitys ruutanan erittäin runsaalle esiintymiselle löytyy Siikalahdesta. Siikalahdella ruutana pystyy lisääntymään ilman kilpailijoita (suutaria lukuun ottamatta) ja osa Siikalahden ruutanoista siirtyy täysikasvuisina järvialueelle. Suurikokoisella ruutanalla, joita lähes kaikki koeverkoissa olleet ruutanat olivat, ei ole huolta petokaloista. Ruutanan pituus vaihteli koeverkoissa välillä cm yleisimmän pituuskoon ollessa 29 cm (kuva 11). Kalaa syöville linnuille ei kookkaista ruutanoista ravinnoksi ole.
15 kpl pituus cm Kuva 11. Ruutanan pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa Salakka Salakka liikkuu aktiivisesti pintavedessä ja on sukkulan muotoisenakin kalansyöjälintujen mieluista saalista. Salakka syö eläinplanktonia sekä hyönteisiä veden pintakalvolta. Salakan osuus kokonaissaaliista oli alle prosentin, joten sillä ei ole muihin särkikaloihin verrattuna merkittävää asemaa Sokkiiselällä. Salakoiden pituudet vaihtelivat välillä 7 12 cm ja eniten esiintyi pieniä salakoita (kuva 12) kpl pituus cm Kuva 12. Salakan pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa Suutari Suutaria ei kappalemääräisesti tullut kovin runsaasti (16 kpl), mutta kun kalat olivat suuria pituusvaihteluväliltään cm (kuva 13), niiden biomassa oli saaliskaloista toiseksi suurin ruutanan jälkeen. Suutarin osalta pätee hyvin pitkälle sama kuin ruutanallekin. Kala pärjää niukkahappisesssa vedessä ja vailla muita kilpailijoita kuin ruutana, kala tuottaa runsaasti poikasia Siikalahden alueella, josta ne sitten osittain siirtyvät kookkaina kaloina järven puolelle. Myöskin suutarin esiintymi-
16 nen näin runsaana koeverkkosaaliissa on poikkeuksellista. Suutari käyttää ruutanan tapaan hyväkseen pohjaravintoa ja joutuu harvoin vesilintujen ravinnoksi kpl pituus cm Kuva 13. Suutarin pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa Särki Särki on Etelä-Suomessa biomassaltaan useimmiten ahventa yleisempi. Se syö pienenä pohjaläimiä ja siirtyy vähitellen yli 10 cm:n kokoisena käyttämään pohjaravintoa. Se hyötyy rehevöitymisestä, joten se saattaa rehevissä vesissä muodostaa yksinäänkin suurimman osan kalabiomassasta. Särjen osuus kokonaissaaliista oli 15,5 %, mikä ei ole paljon, mutta verkkokohtainen saalis 1141 g on kuitenkin merkittävä. Lukumääräisesti särjistä valtaosan muodostivat 9 11 cm:n kalat (kuva 14), minkä jälkeen pituusluokkien kokoluokkapylväät pienenivät tasaisesti. Suurimmalla koeverkkosärjellä oli mittaa 27 cm. Koska särkeä on Sokkiiselällä paljon ja ne liikkuvat paljon myös pintavedessä, niillä on oleellinen merkitys kalaa pyytävien lintujen ruokavaliossa kpl pituus cm Kuva 14. Särjen pituusjakauma Sokkiiselän koeverkkokalastuksessa
17 Säyne Säyne on Särkisalmen itäpuolisessa Simpelejärvessä yleinen kala, joten sen erittäin vähäinen esiintyminen koeverkoissa oli yllätys. Kaikkiaan säyneitä saatiin vain 3 kpl pituudeltaan cm ja yhteispainoltaan 63 g. Siikalahti ja sen edusta saattavat olla säyneelle hieman liian reheviä alueita ja isokokoiset ruutana ja suutari aiheuttavat voimakasta ravintokilpailua. Varsinaisella Siikalahdella säyne tuskin juurikaan pystyy tuottamaan poikasia, jotka kestäisivät hengissä talven yli, koska säyneen happivaatimukset ovat suuremmat kuin ruutanan ja suutarin. Säyneellä ei näin vähäisessä määrin ole merkitystä lintujen ravintona. Säynettä esiintyy kuitenkin runsaasti lähialueilla, joten vähän pitempien saalistusmatkojen saaliskala saattaa olla myös säyne. 4 SIIKALAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN KALASTON MERKITYS VESILINNUILLE Siikalahden kalasto muodostuu varsinaisella lahtialueella lähes pelkästään ruutanasta ja suutarista. Näitä kookkaaksi kasvavia kaloja on alueella erittäin paljon, mutta ne eivät ole soveltuvaa ravintoa kalaa syöville linnuille kalasääskeä lukuun ottamatta. Poikasvaiheessa ruutana ja suutari oleskelevat sankan ruohikon kätköissä ja ovat myös huonosti lintujen tavoiteltavissa. Ruutana ja suutari käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä ja kun niitä on Siikalahden alueella erittäin runsaasti, ne ovat myös pohjaeläimiä käyttäville linnuille merkittäviä ravintokilpailijoita. Syynä heikkoon kalastorakenteeseen on vesitilavuuden riittämättömyys. Lintutornin eteläpuolella laajalla, mutta tasasyvyisellä, hyvin matalalla ja pohjan laadultaan yksitoikkoisella alueella kalamäärät olivat kokonaisuudessaankin vähäisiä. Siikalahden suualueella ja Sokkiiselällä kalasto on lajistoltaan runsaampaa ja siellä on paljon myös sopivan kokoista pikku kalaa tarjolla. Tärkein lintujen saaliskala on särki. Kevääksi 2006 suunniteltu pohjaeläintutkimus selvittää Siikalahden pohjaeläimistön tilan. Lisäksi kannattaisi tutkia kalaston rakenne keväällä hauen ja ahvenen kutuaikana. Heinäkuun loppupuolella kalasto koostuu lähes yksinomaan ruutanasta ja suutarista, mutta saattaa olla että keväällä korkean veden ja vasta kasvuvaiheensa alussa olevan ruovikon aikana Siikalahden eteläosiin asti nousee kalaa järven puolelta kudulle. Näitä kaloja ovat ainakin hauki ja ahven, ehkä särki ja säynekin. Jos kala kutee merkittävissä määrin Siikalahden eteläosiin, syntyy myös pikkupoikasia, joilla saattaa olla merkitystä vesilintujen ravintona alkukesällä. LÄHTEET Böhling P. & Rahikainen M. (toim.) Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Karels A. & Saukkonen P Tutkimus Haapajärven kalastosta ja vertailu aikaisempien kalastotutkimusten tuloksiin. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen raportti, Lappeenranta. Olin. M. & Ruuhijärvi J. (toim.) Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja nro 262. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki.
18 LIITE 2 PARIKKALAN SIIKALAHDEN VEDEN LAATU KESÄLLÄ 2005 JA VUOSINA Johdanto Parikkalan kunta johti taajaman jätevesiä Siikalahteen vuoteen 1983 asti, jonka jälkeen jätevedet on käsitelty Särkisalmen jätevedenpuhdistamossa ja johdettu Simpelejärven Särkisalmen länsipuoliselle alueelle. Siikalahti rehevöityi pahoin jätevesien ja hajakuorman vaikutuksesta johtaen laajojen alueiden umpeenkasvuun. Siikalahdelta ei ole varhempia vedenlaatutietoja, mutta Siikalahden edustalta Sokkiiselältä on säännöllisiä vedenlaatutietoja vuodesta 1975 lähtien. Vesistötarkkailujen mukaan Sokkiiselkä oli huomattavan rehevä vesialue vuoteen 1983 asti, mutta sen jälkeen rehevyys vähentyi nopeasti nykyiselle keskirehevälle tasolleen. Jätevesien johtamisen lopettamisella oli siis huomattava vaikutus. Sama vaikutus, mutta vielä voimakkaampana, on täytynyt näkyi myös Siikalahdella, johon jätevedet ensisijaisesti johdettiin. Parikkalan kunta on ottanut Siikalahden ylittävän tien kohdilta vesinäytteitä säännöllisesti 2 kertaa vuodessa vuodesta 1995 lähtien. Näytteet on otettu keväällä ja syksyllä. Tutkimuksen aloitusvuotena vuonna 1995 oli intensiivivuosi, jolloin näytteitä otettiin 12 kertaa. Analyysit on tehty Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa. Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalvelut tilasi Saimaan vesiensuojeluyhdistykseltä kertaluonteisen vedenlaatututkimuksen Siikalahdelta kesällä Näytepisteet sijaitsivat Siikalahden eteläosassa lintutornin eteläpuolella (Siikalahti 1) ja Siikalahdentien kohdalla (Siikalahti 2), mistä näytteitä on otettu aiemminkin (liitekartta). 2. Siikalahden veden laatu kesällä 2005 Siikalahden vedenlaatunäytteet otettiin kalastotutkimuksen yhteydessä Tulokset on esitetty taulukossa 1. Tuloksia on verrattu vuosien Siikalahdentien keskimääräisiin vedenlaatutietoihin niiden analyysien osalta, joita on ollut käytettävissä. Taulukko 1. Siikalahden vedenlaatutulokset heinäkuulta 2005 sekä Siikalahdentien pitkäaikaisen veden laadun keskiarvotiedot vuosilta Siikalahti 1 Siikalahti 2 Siikalahti 2, pitkäaikaiskeskiarvo sameus FTU 1,4 5,7 kiintoaine mg/l 2,2 7,0 sähkönjohtavuus ms/m 10,4 14,1 ph 7,6 7,3 väriluku mgpt/l CODMn mg/l BOD7 mg/l 3,2 5,1 kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l kokonaisfosfori µg/l fosfaattifosfori µg/l nitraatti-nitriittityppi µg/l <20 <20
19 Molemmilla näytepisteillä vesi oli rehevää, sameaa, tummaa ja sakkaista. Kuitenkin näytepisteiden välillä oli huomattavia laatueroja. Siikalahden eteläosassa lintutornin pohjoispuolisessa aavalla, mutta matalalla ja vesisammalen peittämällä alueella veden laatu oli selkeästi parempi kuin Siikalahdentien kohdalla. Tämä oli myös silminnähden havaittavaa, sillä soudettaessa lintutornin ohi matalalta alueelta ojamaisten syvänteiden ja ruovikkosaarekkeiden muodostamalle alueella, vesi samentui voimakkaasti ja näkösyvyys pieneni. Paitsi sameampaa, vesi oli tällä alueella myös tummempaa, enemmän kiintoainetta ja orgaanista ainetta sisältävää sekä fosfori- ja typpipitoisuudeltaan rehevämpää. Biologinen hapenkulutus oli järvivedeksi korkea, mutta ei kuitenkaan erityisen suuri. Kuva 1. Vesinäytteenottoa Siikalahdelta (O. Saukkonen 2005) Mielenkiintoiset laatuerot läheisillä vesialueilla selittyvät pääosin kalastolla. Kalastotutkimuksen mukaan Siikalahdentien ja lintutornin välisellä alueella oli erittäin paljon kookasta ruutanaa ja suutaria, kun taas aavalla ja tasaisella alueella lintutornin eteläpuolella kalaa oli vähän. Sekä ruutana että suutari ovat pohjantonkijakaloja, joten ne sekoittavat ja samentavat vettä ja liuottavat samalla ravinteita pohjasedimentistä. Siikalahdella ei heinäkuun lopulla ollut kovin paljon vesilintuja, mutta on oletettavaa, että myös ne viihtyvät paremmin suojaisella ja rikkonaisella vesialueella kuin tasaisella aavalla. Pitkäaikaisvertailussa Siikalahdentien ammoniumtyppipitoisuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi, muutoin veden laatu ei paljon poikennut keskimääräisestä.
20 Vesilintujen kannalta veden laadulla ei ole suoranaista merkitystä. Yleensä rehevä vesi tuottaa kuitenkin enemmän ravintoa linnuille, josta syystä rehevien vesien kuten Siikalahden linnusto on karuja vesiä runsaampi. Matalan ja rehevän veden haittapuolena on happitilanteen meneminen huonoksi talvella ja öiseen aikaan kasvien hengittäessä kesällä. Jos vesitilavuutta ei ole riittävästi, muilla kuin ruutanalla ja suutarilla on heikot menestymisen edellytykset. Nämä kalat taas eivät juurikaan sovellu lintujen ravinnoksi suuren kokonsa vuoksi. SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKeikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI
Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotSANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotMERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.
Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotKOEKALASTUSRAPORTTI. Iso-Valkeinen (länsi) Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi)
KOEKALASTUSRAPORTTI Iso-Valkeinen (länsi) 2015 Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi) 2015 1 Sisällys 1 Iso-Valkeisen länsipuoli... 3 2 Tulokset... 5 3 Johtopäätökset... 9 4 Lähteet... 11 Kuopion kaupungin
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen
Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari
LisätiedotIso-Perkai -järven koekalastus 2014
Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotHAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotSOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
Lisätiedot