ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115. Otsikko Sivu

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta AIKA kello 17:00-20:05 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajat 4 3 Viheralueiden hoitoluokitus eli ABC-luokitus Äänekosken kaupungissa 5 4 Liikennejärjestelyt Liikuntakadulla, Pohjantiellä ja Pitkäkadulla 7 5 Lausunto Lapin ympäristökeskukselle Metsäliiton ja Vapon biodieselhankkeen 12 ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 6 Lausunto luonnoksesta Keski-Suomen ympäristöohjelmaksi vuoteen : Sanoista tekoihin 7 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25 8 Teknisen johtajan päätökset 30 9 Hankintamenettely Keskuskoulun peruskorjauksen vaiheen 6 urakoitsijoiden 31 valinnassa 10 Teknisen lautakunnan maaliskuun kokouksen ajankohta 32 PUHEENJOHTAJA OLLI VERTAINEN

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Vertainen Olli 17:00-20:05 puheenjohtaja Ahonen Kalevi 17:00-20:05 jäsen Ilomäki Olavi 17:00-20:05 jäsen Niskanen Kalle 17:00-20:05 jäsen Nurmi Eila 17:00-20:05 jäsen Nyrönen Riitta 17:00-20:05 jäsen Penttinen Henna 17:00-20:05 jäsen Piispanen Liisa 17:00-20:05 jäsen Poikonen Raimo 17:00-20:05 jäsen Seppälä-Kupari Helena 17:00-20:05 jäsen Toffer Kalervo 17:00-20:05 jäsen Tuikka Minna 17:00-20:05 jäsen Vasko Ville 17:00-20:05 jäsen POISSA Ilves Mauri varapuheenjohtaja Markkanen Matti jäsen Javanainen Hannu kaupunginjohtaja MUU Kiiskinen Kari 17:00-20:05 kaupunginhallituksen edustaja Nyholm Rolf 17:00-20:05 kaup.hallituksen puheenjohtaja Latvala Jarmo 17:00-20:05 tekninen johtaja Mäkikallio Mikko 17:00-20:05 hallintopäällikkö Moisio Marko 17:00-17:35 tilapalvelupäällikkö klo :n 9 käsitte lyn aikana Eklund Raimo 17:00-18:15 Jätehuollon esimies klo :ien 7 ja 9 käsit telyn ai ka na Nejlik Tiina 17:00-18:40 kaupunginpuutar huri klo :ien 3, 4 ja 9 kä sittelyn ai kana ALLEKIRJOITUKSET Olli Vertainen Puheenjohtaja Mikko Mäkikallio Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros Riitta Nyrönen Henna Penttinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ NÄHTÄVILLÄ kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus TELA 1 Ehdotus: Päätös: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat TELA 2 Ehdotus: Päätös: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Riitta Nyrönen ja Henna Penttinen. Hyväksyttiin

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta Viheralueiden hoitoluokitus eli ABC-luokitus Äänekosken kaupungissa TELA 3 Äänekosken teknisessä toimessa on laadittu viheralueiden hoitoluokitus koskien kaupungin taajamissa olevia puistoyksikön hoidossa olevia alueita. Hoitoluokitus on viheralueiden hoidon laadun tarkkai lun väline. Taajaman viheralueita ovat puistot, liikennealueilla olevat viheralu eet, leikki-puistot, taajama metsät, virkistysalueet, suojaviheralueet, avoimet niityt ja pellot. Valtakunnallisesti viheralueiden hoito perustuu sekä julkisilla että yksityisillä alueilla yleisesti käytössä olevaan Viheralueiden hoitoluokitukseen sekä luokitusta täydentäviin hoidon laatuvaatimuksiin ja työselostuksiin. Viheralueen käytännön hoitotyö tehdään hoitoluokkiin perustuvan hoitotyö-selostuksen mu kaan. Jokaisen hoitoluokan sisällä on eri kasvillisuustyypeille, raken teille ja päällysteille määritelty laatuvaatimukset, joita hoidossa nou da-tetaan. Viheralueiden hoitoluokituksen avulla viheralueet saadaan yleisil meen, laadun ja kustannus tekijöiden puolesta vertailukelpoisiksi. Hoitoluokituksen avulla luo daan myös viheralueiden monipuolisuus. Keskusta-alueilla tarvitaan kaupunkikuvallisista syistä sekä voimakkaan käytön ja kulutuksen takia rakennettuja viheralueita (A-luokat). Taajamien reuna-alueille sopivat luonnon-mukaisemmat ja luonnonmukaisuutta edistävät vi heralueet (B- ja C -luokat). Hoitoluokan valintaan vaikuttavat alueen luonnonominaisuudet ja asema kaupunkikuvassa, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisaste. Lisäksi valintaan vaikutta vat hoidon laatutavoite ja intensiivisyys se kä kustannukset, joihin si toudutaan rakentamisessa ja tulevassa hoidossa. Hoitoluokkaa määritet-täessä joudutaan pohtimaan kunkin alueen kohdalla edellä mainittujen tekijöi-den keskinäistä painoarvoa ja käytettävissä olevia resursseja. Hoitoluokitus määrittelee laatutason, jonka mukaisena aluetta hoidetaan. Lisätietoja: Tiina Nejlik p Oheismateriaalina kartat Äänekosken taajamien hoitoluokituksista sekä Viherympäristöliitto ry:n ja Kaupunginpuutarhurien Seura ry:n julkaisema Päätöksenteki jän opas Viherhoidon ABC. Hoitoluokitus esitellään kokouksessa.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Teknisen johtajan ehdotus: Lautakunta päättää asettaa viheralueiden hoitoluokituksen nähtäville työtoimistolle ja kaupungin internet-sivulle kahdeksi viikoksi helmi kuun alus ta lu kien ja pyy tää luo kituksesta ympäristö lautakunnan lau sun non. Hoi to luoki tus on tar koi tus ottaa käyttöön toukokuussa alus ta al kaen. Päätös: Hyväksyttiin Kaupunginpuutarhuri Tiina Nejlik selosti viheralueiden hoitoluokitus ta lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Liikennejärjestelyt Liikuntakadulla, Pohjantiellä ja Pitkäkadulla 59/080505/2009 TELA Liikuntakadun ja Pitkäkadun asukkaat ovat tehneet aloitteen tekni sel le lau ta kun nalle otsikossa mainittujen katujen liikennejärjestelyis tä. Samas ta asiasta on tehty aloite vuonna 2000, jonka aloitteen tek ni nen lau ta kunta on silloin käsitellyt. Aloitteessa todetaan mm. seuravaa: "Me Liikuntakadun asukkaat olemme hyvin huolestuneita katumme liikenteestä. Liikuntakatua käyttävät kulkemiseen pääasiassa lapset ja nuoret koulumatkallaan sekä päiväkotiryhmät. Markkamäestä tu levat koulaiset kulkevat Liikuntakatua koulumatkoillaan ja koulujen liikuntaryhmät kulkevat lähes poikkeuksetta liikuntatunneille Liikuntapuistoon liikuntakatua pitkin. Liikuntakadulla asuu paljon lapsiperhei tä. Meitä ei huolestuta lasten ja nuorten kulkeminen sinänsä, mutta samaa katua ajetaan autoilla, välillä melko vauhdikkaasti. Ehdotam mekin, että Liikuntakatu muutetaan pihakaduksi, tai niin, että vain "pihoihin ajo" on sallittu. Näin turvaisimme monen koululaisen koulu matkan. Samaa käytäntöä ehdotamme samasta syystä myös Poh jantien ja Pitkäkadun niihin osuuksiin, jotka rajoittuvat Hämeentien ja Honkolankadun välisiin osuuksiin. Mämmensalmentien kevyenliikenteenväylä on lähellä, mutta koke mus on osoittanut, että varsinkaan lapset ja nuoret eivät sitä käytä. Lisäksi esitämme, että Liikuntakadun alkupäähän tehtäisiin suojatie, niin että hämeentien ylittäminen muuttuisi turvallisemmaksi. Suojatie on jo nyt lähellä, mutta kokemus on osoitanut, että koulumatkalaiset ylittävät tien joka tapauksessa Liikuntakadun päästä suoraan ortodoksikirkkoa kohti. Myös Pitkäkadun päästä Honkolankadun ylittäminen on mahdotonta kulkematta ajoradalla. On vaarallista kulkea lähimmälle suojatielle tienpengertä pitkin. Toivomme suojatietä Pitkäkadun päähän tai vaihtoehtoisesti kävelytietä Honkolankadun laitaan välille Pitkäkatu- Pohjantie, josta Honkolankadun voi ylittää suojatietä pitkin. --- Liikuntakatu, Pohjantie ja Pitkäkatu ovat tonttikatuja, joil la on 40 km/h nopeusrajoitus. Kaduilla ei ole kevyenliikenteenväyliä. Em. kadut sijaitsevat Koulukeskuksen ja Liikuntapuiston välisellä alueella, joten kadut ovat koululaisten käyttämiä siirryttäessä koulus ta liikuntapuistoon. Pohjantie ja Pitkäkatu alkavat Koulunmäenkadusta ja päättyvät Honkolankadulle. Liikuntakatu alkaa Hämeentiestä ja päät tyy Honkolan-

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ kadulle. Liikuntakatua, Pohjantietä ja Pitkäkatua ympäröivät kokoojakadut Koulunmäenkatu, Hämeentie, Mämmen salmetie ja Honkolankatu, jo ten otsikossa mainituilla kaduilla ei ole tarvetta läpiajoliikentee seen. Vastaavasti Koulunmäenkadun ja Hämeentien välissä sijaitsevan Palokatu-Palokujan moottoriajoneuvoliikenteen läpiajo on jo kielletty. Teknisen johtajan ehdotus: Liikuntakadun Hämeentien puoleisen pään lähin suojatie on Mämmensalmen kiertoliittymän kohdalla sekä Pohjantienristeyksessä. Suojatie olisi asiallista kev.liik.tur valli suuden kan nalta tehdä myös Liikuntakadun ja Hä meentien ris teyk seen, jol loin kev.lii kenteellä olisi suora reitti Liikunta kadulta Hä meen tien kev.liik.väylälle. Pitkäkadun Honkolankadun puoleisen pään lähimmät suojatiet ovat Pohjantiellä sekä Puistokadulla. Honkolankadulla sijaitsevat linja-autopysäkit Pohjantien ja Pitkäkadun välillä. Jotta pysäkeille pääsisi turvallisesti Pitkäkadulta tulisi suojatie tehdä myös Pitkakadun ja Honkolankadun risteykseen. Oheismateriaalina on kartta alueesta sekä asukkaiden kirje. Lisätietoja Jukka Karppinen puh ja Jarmo Latvala puh Tekninen lautakunta päättää, että Liikuntakadulle se kä myös Pitkäkadulle ja Pohjantielle välillä Koulunmäenkatu-Hämeentie-Honkolankatu asennetaan liikennemerkki, moottoriajoneuvolla ajo kielletty, lisäkilvellä pihoihin ajo ja huol toajo sallittu. Sama liikennemerkki asenne taan myös Mämmenkoskentien Lähteenkadun puoleiseen pää hän. Tehdään suojatiet Liikuntakadun ja Hämeentien ris teyk seen se kä Pitkä ka dun ja Honkolankadun risteykseen. Päätös perustuu Koulukeskuksen ja Liikuntapuiston väliseen liikenteeseen sekä siihen, että aluetta ympäröi voimakas kokoojakatuverkosto, jolloin nyt käsitellyil lä kaduilla ei ole tarvetta läpikulkuliikenteeseen vaan voidaan tällä ta voin panostaa alueen liikenneturvallisuuteen. Käsittely: Päätös: Tekninen johtaja muutti päätösehdotustaan siten, että asia jätetään pöydälle lausuntojen pyytämistä varten. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti teknisen johtajan muutetun päätösehdotuksen, jonka mukaan asia jätettiin pöydälle lausuntojen pyytämistä varten TELA

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekniselle lautakunnalle on tullut lausunnot Äänekosken poliisilta, yh teinen lau sunto Keskuskoululta ja Koulunmäenkoululta sekä myös yhteinen lausunto Suolahden Auto-opistolta, Keski-Suomen ajotai dolta ja Ää nekosken autokoululta. Vapaa-aikatoimi antaa lausunton sa lokakuun 8. päivän kokouksessaan. Koulujen lausunnossa todetaan mm., että koulut käyttävät etupääs sä Pohjantietä ja osin Liikuntakatua liikuttaessa koulujen ja liikunta pui ston väliä. Pitkäkatu ei ole yleensä oppilaiden siirtymäkatu, mut ta sitä käytetään kouluuntuloreittinä ja saattoliikenteeseen. Se ai heut taa risteyksen tukkiutumisen. Oppilaiden vanhemmat myös py säköi vät Pitkäkadun varteen odottamaan lastaan koulusta. Koulun henkilökunta on huolissaan otsikossa mainittujen katujen lii kenne tur valli suu des ta, koska kadut ovat kapeita ja niillä ei ole ke vyen liiken teen väylää. Koulujen henkilökunta näkee tärkeänä, että katujen autoliikenne on mahdollisimman vähäistä. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat Honkolankadun ja Pohjantien risteys, Honkolankadun ja Liikuntakadun risteys, Hämeentien ja Pohjantien sekä Hämeentien ja Liikuntakadun ris teys. Lau sun non mu kaan ne kai paa vat suojatietä. Lisäksi lausunnossa todetaan, että Pohjantieltä Koulunmäenkadulle tultaessa stop-merkkiä ei noudateta varsinkaan pyöräilijöiden toimesta. Koulujen antaman lausunnon mukaan Pihoille ajo sallittu-kyltit Liikuntakadulla, Pohjantiellä ja Pitkäkadulla hiljentäisivät liikennettä ja toisivat sitä kautta turvallisuutta oppilaiden kulkemiseen. Äänekosken poliisiaseman antamassa launnossa todetaan mm., et tä poliisin käsityksen ja empiiristen havaintojen mukaan em. katuosuuksilla on moottoriajoneuvoliikenne vähäistä. Samoin jatkuvaa kevyttä liikennettä on vähän. Kevyt liikenne käyttää teitä ajottaisesti ja satunnaisesti, mutta jatkuvaa ja ympärivuotista vilkasta kevyttä liikennettä ei ko. kaduilla ole. Poliisin lausunnon mukaan em. katujen moottoriajoneuvoliikenteen kieltäminen olisi varsin voimakas toimenpide. Yleiset alueet ja ylei seen liikenteeseen luovutetut alueet ovat pääsääntöisesti tarkoitettu vapaasti kuljettaviksi. Jos tässä tapauksessa päädyttäisiin voimakkaaseen rajoittamiseen, voisi se linjaus yhdenvertaisuuden perus teel la koskemaan katuverkkoa yleisemminkin. Poliisin kannalta myös käytännössä yksittäisten kohteiden liikennemerkkien valvonta on viranomaistoimin lähes mahdoton tehtävä. Poliisi pitää lausunnossaan parempana katujen rakenteellisten muutosten tekoa, eli korokkeiden sijoittamista sopiiviin paikkoihin. Samoin he näkevät hyvänä asiana, että suojateiden paikkoja harki taan erikseen ja niiden sijoituspaikkoja muutetaan sekä tarvittaessa ne olisi korotettuja. Autokoulujen antamassa lausunnossa he toteavat, että seuraavat liikennettä päivittäin aitiopaikalta ja näkevät kuinka liikenne käytän nös sä toimii. Lausunnon antaneet autokoulut ovat yksimielisesti sillä kannalla, että ko. katujen sulkeminen ei ole paras ratkaisu. Perus teena

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Vs. teknisen johtajan ehdotus: lausunnon mukaan on, että kyseisten katujen liikenne on jo nykyisellään alueen tonteille menevää ja niiltä lähtevää. Läpiajolii kennettä on vähän ja nopeudet kohtuullisia. Nykyisellä ratkaisulla lii kenne jakaantuu tasaisesti useille kaduille. Suljettaessa osa kaduis ta siirtyy kuormitus toisille kaduille aiheuttaen siellä riskien lisäänty mistä. Lisäksi ajokieltojen valvonta olisi käytännössä mahdotonta, jolloin tilanne ei nykyisestä muuttuisi miksikään, välinpitämättömyys muitakin liikennemerkkejä kohtaan lisääntyisi. Katujen sulkeminen lä piajolta vaatisi melkoisen merkkiviidakon, jotta järjestely olisi asian mukaisesti merkitty. Lausunnon mukaan katujen sulkemisen sijaan lasten turvallisuus paranee tehoikkaimmin opet ta malla lap set nou dattamaan liikennesääntöjä ja ottamalla muu lii ken ne huomi oon. Lapset on syytä opastaa käyttämään reittejä, joissa on kevyen lii kenteen väylät. Lausunnossaan autokoulut toteavat, että suojateiden tekeminen esityksen mukaisiin paikkoihin on hyvä ratkaisu. 30 km/h rajoitusaluetta voisi jatkaa Pohjantiellä ja Pitkäkadulla Hämeentielle saakka. Oheismateriaalina on saadut lausunnot. Lisätietoja Jukka Karppinen p ja Jarmo Latvala p Alueelle laaditaan liikennesuunnitelma, jossa esitetään mitä rakenteellisia ratkaisuja liikenteen rahoittamiseen käytetään milläkin ka dulla. Suunnitelmassa tullaan esittämään myös suojatiejärjestelyt sekä mahdolliset nopeusrajoitusten muutokset. Suunnitelma laadi taan v aikana ja toteutukseen varaudutaan tulevan vuoden (2010) talousarviossa. Käsittely: Jukka Karppinen selosti liikennesuunnitelmaa ja laajemminkin liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita lautakunnalle ja poistui ennen päätöksentekoa asiassa. Raimo Poikonen esitti, että liikennesuunnitelmaa ei laadita, vaan autokoulujen esityksen mukaisesti tehdään suojatiet esityksen mukai siin paikkoihin ja jatketaan 30 km/h rajoitusaluetta Pohjantieltä ja Pitkäkadulta Hämeentielle saakka. Poikosen esitystä kannatti Erkki Pönkänen. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjaehdotuk sesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Pu heenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestys, jossa käsittelyn pohjana oleva ehdotus JAA ja Poikosen esitys EI. Äänes tys esi tys hyväksyttiin. JAA äänestivat: Mauri Ilves, Olavi Ilomäki, Matti Markkanen, Kalle Niskanen, Hilkka Vepsä, Riitta Nyrönen, Henna Pentti nen, Kalervo Toffer ja Minna Tuikka. EI äänestivät: Olli Vertai nen, Kalevi Ahonen, Liisa Piispanen, Raimo Poikonen ja Erkki Pön kä nen. Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsittelyn pohjana olleen eh do tuksen.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsittelyn pohjana olleen ehdotuk sen, jonka mukaan alueelle laaditaan liikennesuunnitelma, jossa esi tetään mitä raken teellisia ratkaisuja liikenteen rahoittamiseen käyte tään milläkin ka dulla. Suunnitelmassa tullaan esittämään myös suojatiejärjestelyt sekä mahdolliset nopeusrajoitusten muutokset. Suunnitelma laadi taan v aikana ja toteutukseen varaudutaan tule van vuoden (2010) talousarviossa TELA 4 Teknisessä toimessa on laadittu alueen liikennesuunnitelma, jossa on otet tu huomioon koulujen, poliisilaitoksen ja autokoulujen lausun not. Suunnitelmassa esiteetään, että 30 km/h aluenopeusrajoitus tulisi laajenemaan siten, että rajoituksen piiriin kuuluisivat kokonaan Koulunmäenkatu, Keskuskuja, Louhenkatu, Hakakuja sekä Palokuja vä lillä Koulunmäenkatu-Hakakuja. Li säk si rajoitusalueeseen kuuluvat Pitkäkatu ja Pohjantie välillä Koulunmäenkatu-Hämeentie. Nopeusrajoitusalueen laajenemisen jälkeen Koulunmäenkatuun liit tyvät tonttikadut ovat 30 km/h aluenopeusrajoituksen piirissä. Suunnitelman mukaan uusia suojateitä rakennetaan Honkolankadul le Pitkäkadun ja Liikuntakadun risteyksiin sekä Hämeentielle Liikuntakadun risteykseen. Lisäksi Hämeentien ja Pitkäkadun risteyksen suojatien paikka siirtyy Pitkäkadun itäpuolelle. Teknisen johtajan ehdotus: Oheismateriaalina suunnitelmakartta Lisätietoja Jukka Karppinen, p Tekninen lautakunta päättää hyväksyä liikennesuunnitelman lukuunottamatta Hämeenkadun ja Pitkäkadun risteyksen suojatien siirtoa. Tämä suojatie säilyy entisellä paikallaan. Suun ni telma suojatien siir toa lukuunottamatta toteutetaan vuo den 2010 ai ka na. Päätös: Hyväksyttiin

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta Lausunto Lapin ympäristökeskukselle Metsäliiton ja Vapon biodieselhankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta TELA 5 Lapin ympäristökeskuksessa on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/ muutokset ) mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka koskee Metsäliiton ja Vapon yhteistä biodieselhanketta. Lapin ympäristökeskus varaa Äänekosken kaupunginhallitukselle mahdollisuuden antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta viimeistään mennessä. Myös mm. kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, sosiaali- ja maankäyttöasioita käsitteleville lautakunnille tai viranhaltijoille tulisi antaa tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Metsäliitto Osuuskunta ja Vapo Oy ovat solmineet konsortiosopimuksen liikenteen biopolttonestelaitoksen esisuunnittelusta. Hankkeen taustalla on yleinen metsäteollisuuden rakennemuutos, jossa suomalaisella puuta jalostavalla teollisuudella on tarve löytää uusia tuotteita ja toimintamalleja. Liikenteen biopolttonesteen val mistus nähdään kiinnostavana vaihtoehtona erityisesti siksi, että EU -maat ovat sitovasti sopineet vuoden 2020 tavoitteeksi biopolttones teiden osuudeksi liikenteen polttoaineista vähintään 10 prosenttia. Suomen oma vastaava tavoite on alustavasti 20 prosenttia. Hank keella konsortio on etulinjassa käynnistämässä uutta liiketoimintaa, joka perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja jolla pystytään merkittävästi vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Metsäliitolla on omistajajäsentensä ja Vapolla bioenergialiiketoimintansa kautta käytettävissään suuret biomassapohjaiset raaka-ainevarannot, jotka muodostavat hyvän lähtökohdan merkittävän kokois ten biopolttonestelaitosten rakentamiselle ja toiminnalle. Metsäliitolla ja Vapolla on lisäksi vahva kokemus raaka-aineiden hankintaketjuis ta, biomassojen käsittelystä, prosessiteollisuudesta ja suurista investointihankkeista. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on arviolta tonnia liiken teen biopolttonesteitä vuodessa ja sen polttoaineteho on noin 500 MW. Raaka-aineiksi on suunniteltu ensisijaisesti metsäenergiajakei ta ja peltobiomassaa. Prosessien tuottama energia käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi tehdasintegraattien energiantuotannossa. Koko tehdaskokonaisuuden energiahyötysuhteeksi saadaan tällöin yli 90 %. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä myös kasvaa merkittävästi. Polttoneste valmistetaan biomassasta kaasuttamalla ja Fischer - Tropsch- eli FT-synteesillä. Laitos sisältää raaka-aineen käsittelyn ja

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ kuivauksen kaasutukseen kelpaavaksi biomassaksi, biomassan paineistetun happikaasutuksen raakakaasuksi, raakakaasun puhdistuksen ja käsittelyn synteesikaasuksi, FT-synteesin ja FT-tuotteiden jatkojalostuksen. Tuotantoa palvelevia toimintoja ovat raaka-aineen hankinta, raaka-aineiden, apuaineiden ja tuotteiden varastointi, energiantuotantolaitos, vesi- ja jätevesijärjestelmät sekä tuotteiden toimitukset. Lisäksi prosessi edellyttää ilmakaasutehtaan rakentamista. Lopputuotteita ovat mm. diesel tai kerosiini, nafta ja LPG (nestemäinen kaasu). Biopolttonestelaitoksen raaka-aineena käytetään pääosin metsäenergiajakeita kuten hakkuutähteitä, kuorta ja haketta ( %), lisäksi peltobiomassaa (ruokohelpeä) ja tarvittaessa turvetta. Biomassan kokonaistarve on täydellä kapasiteetilla noin 4,1 TWh biomassaa. Raaka-aineen hankintasäde olisi keskimäärin alle 200 km. Raaka-aineita tuodaan laitokselle läyttötarpeen mukaan. Suunnitel lulla enimmäiskäytöllä laitokselle käyvien raskaiden ajoneuvojen lu kumäärä on noin 250 kpl vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat se kä maanteitse että rautateitse, mutta myös vesikuljetukset ovat mahdollisia. Äänekoskella raaka-ainekuljetukset saapuvat alueelle pääsääntöisesti reittiä E75- Kotakennääntie- Äänekoskentie- Mannilan tie sekä olemassa olevaa rautatieyhteyttä käyttäen. Hanke rakennettaisiin Äänekosken tehdasintegraatin yhteyteen, jos sa on kaavalliset valmiudet olemassa. Biopolttonestelaitos työllistää noin 100 henkilöä ja raaka-aineen hankinta luo noin 500 työpaikkaa lisää. Rakennusaikainen vaikutus on arviolta vähintään tuhat miestyövuotta. Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitellään hanke toteuttamisvaihtoehtoineen ja kuvataan vaihtoehtoisten sijoituspaikkakuntien ympäristön nykytilaa. Lisäksi esitetään suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettävistä ympäristövaikutuksista ja vaikutusten arvioinnissa sovellettavista menetelmistä. Hankevaihtoehtoina tarkastellaan biopolttonestelaitoksen perusta mista kahdelle Metsäliiton tehdaspaikkakunnalla Suomessa: o Hankevaihtoehdossa K tarkastellaan laitoksen sijoittamista Kemin tehdasintegraattiin o Hankevaihtoehdossa Ä tarkastellaan laitoksen sijoittamista Äänekosken tehdasintegraattiin o Vaihtoehdossa Ä+K tarkastellaan laitoksen sijoittamista sekä Kemiin että Äänekoskelle o Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämis tä. Tässä vaihtoehdossa toiminta hankevaihtoehtopaikkakunnilla ei muutu nykyisestä eikä liikenteen biopolttonesteiden tuotantoa aloite ta. Hankevaihtoehdoilla arvioidaan olevan ympäristövaikutuksia, joista keskeisimpinä lisääntyvän liikenteen, vesistö- ja ilmapäästöjen, me lun ja tuhkan määrän lisääntymisen vaikutukset. Tuotteiden käyttä minen

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ liikenteen polttoaineena vähentää merkittävästi liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla, kansalais- ja ympäristöjärjestöillä, toiminnanharjoittajilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa tähän YVA -ohjelmaan ja myöhemmin myös YVA -selostukseen. Hankkeen YVA -menettelyn yhteysviranomaisena toimii Lapin ympäristökeskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa YVA -ohjelman, ja -selostuksen vireil lä olosta ja antaa samalla ohjeet mielipiteiden esittämistä varten. Yhteysviranomainen pyytää myös lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta ja useilta muilta tahoilta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukainen arviointiselos tus laaditaan tämän ohjelman sekä siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Tehtyjen selvitys ten perusteella kuvataan ja arvioidaan vaikutuksia mm. ihmisten viihtyvyyteen, alueiden käyttöön, alueen elinkeinoelämään, luonnonympäristöön ja suojelukohteisiin. YVA -menettelyn aikana järjestetään kummallakin paikkakunnalla yleisölle kaksi avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista. Tiedonkulun ja paikallistuntemuksen varmistamiseksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointia seuraamaan perustetaan paikkakunnit tain seurantaryhmät. Hankkeen YVA -menettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2010 aikana. Hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta ja toteuttamisaikataulusta päätetään aikaisintaan YVA -menettelyn päättymi sen jälkeen. _ Vapo Oy ja Metsäliitto Osuuskunta kutsuivat VapOil projektin YVA-menettelyn seurantaryhmään Äänekosken kaupungin edusta jiksi kaupunginjohtaja Hannu Javanaisen, ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvosen ja johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkelan sekä Ääneseudun Kehitys Oy:n edustajaksi toimitusjohtaja Jouko Variksen. YVA-menettelyn seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Tilaisuudessa kerrottiin hankkeen taustoja ja käytiin läpi ensimmäinen versio hankkeen YVA Ohjelmasta. Tilaisuuden aikana tehtiin muutamia korjauksia YVA Ohjelmaluonnokseen. YVA Ohjel man laadinnan toimeksisaaneena konsulttina WSP Environmental Oy pyysi läsnäolleita toimittamaan korjaukset ja muutokset YVA luonnokseen sähköpostitse. Seurantatyöryhmän äänekoskelainen jäsenistö, lisättynä kaavoituspäällikkö Olli Kinnusella, kokoontui

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Teknisen johtajan ehdotus: Palaverin tuloksena ryhmä toimitti sähköpostilla konsul tille toivomansa muutokset ja korjaukset luonnokseen. Esitykset on huomioitu päivätyssä YVA Ohjelmassa. Hanke ja laadittu YVA Ohjelma esiteltiin Äänekosken kaupunginhallitukselle ja asiaa koskeva yleisötilaisuus järjestettiin Äänekosken kaupungintalolla. YVA Ohjelma oli jaettava na yleisötilaisuudessa. YVA Ohjelma on kokonaisuudessaan nähtä vissä teknisessä hallinnossa, sekä osoitteessa: > linkkejä > lapin ympäristökeskus Lisätietoja Jarmo Latvala puh Tekninen lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle arviointisuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Koska asiaa valmistelevalle taholle on jo toimitettu YVA Ohjelmaa koskevat kaupungin esittämät täydennys- ja muutostoivomukset, ei kä yleisötilaisuudessakaan tullut esiin paikallisia täydennystarpeita, teknisellä lautakunnalla ei ole tässä vaiheessa huomautettavaa hankkeesta (YVA-ohjelman sisällöstä). Jatkoselvityksessä olisi tutkittava, onko pääsisääntulo kaupunkiin ja tehdasalueelle Äänekosken tie Kotakennääntien sijaan. Päätös: Hyväksyttiin

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Tekninen lautakunta Lausunto luonnoksesta Keski-Suomen ympäristöohjelmaksi vuoteen 2015: Sanoista tekoihin TELA 6 Keski-Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, ympäristökeskuksen sekä sidosryhmien edustajista kootuissa neljässä asiantuntijatyöryhmissä valmisteltu Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 on valmistumassa. Ympäristöohjelma on osa maakunnan aluekehitystyötä. Suurimmiksi ympäristöllisiksi haasteiksi on tunnistettu ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä vesistöjen tilan heikkenemi nen. Ympäristöohjelman tarkoituksena on näyttää suuntaa kohti kestävämpää Keski-Suomea otsikolla "Sanoista tekoihin" eli pyrkiä lyhyehköön tavoiteaikatauluun ja konkretiaan. Keski-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt ohjelmaluonnoksesta lausuntoa yhteistyökumppaneilta, mm. kunnilta. Lausunto pyydetään toimittamaan Keski-Suomen ELY-keskukselle mennessä. Ohjelmaa valmistelevissa työryhmissä on ollut edustettuna eri toimialojen edustajia julkishallinnosta, kuten K-S ympäristökeskuksesta ja K-S Liitosta, TE-keskuksesta, metsäkeskuksesta ja Metsähallituksesta, tiepiiristä ja kunnista, mutta myös oppi- ja tutkimuslaitoksista, etujärjestöistä, yrityksistä ja Sanomalehti Keskisuomalaisesta. Viimeksi mainitun kautta myös kansalaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua työskentelyyn. Äänekosken kaupunkikonsernista on ollut edustus kaikissa neljässä työryhmässä: Teollisuus ja alkutuotanto (toimitusjohtaja Jouko Varis, Ääneseudun Kehitys Oy), Kauppa, palvelut, jätehuolto ja liikenne (kaupunginjohtaja Hannu Javanainen), Yhdyskunnat ja elinympäris tö (kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen) sekä ympäristökasvatus-, tutki musja teknologia (ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen). Ympäristöohjelman laatimisen kanssa samaan aikaan on Keski- Suomessa valmistunut sektorikohtaisia ympäristöpoliittisia ohjelmia. Näitä ovat vesienhoitosuunnitelmat ja vesienhoidon toimenpideohjelmat Kokemäenjoen ja Kymijoen vesienhoitoalueille (2009), Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma (2009) sekä Keski-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia (2009). Näistä ohjelmista on koottu ympäristöohjelmaan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty myös vuonna 2005 valmistunutta maakunnallista kulttuuriympäristöohjelmaa. Valmistelussa on tehty yhteistyötä Keski-Suomen Liiton vetämän maakuntasuunnitel man valmistelun kanssa. Ympäristöohjelmassa on tarkasteltu maa kunnan kehityksen suuntia ensisijaisesti ympäristöllisestä näkökul masta. Ohjelmaluonnokseen sisältyy 17 tavoitekokonaisuutta (alla lihavoitu na)

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ joiden alla on lähes 80 osatavoitetta seuraavasti: Toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne on perusta kestävälle ja vähä päästöiselle liikenteelle Alueidenkäytön suunnittelun keskeinen tavoite on ilmastonmuutok sen hillintä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin varautuminen. Keski-Suomessa on toimiva, taloudellinen, eheä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne, joka on perusta kestävälle ja vähäpäästöiselle liikkumiselle. Kasvavan Jyväskylän seudun sekä Äänekoski-Jyväskylä- Jämsä - kehityskäytävän yhdyskuntarakennetta kehitetään entistä toimivammaksi, viihtyisämmäksi ja ympäristötavoitteet huomioon ottavaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään sujuvan ja edullisen joukkoliikenteen toteutukseen. Asuinympäristö on viihtyisä. Elinympäristöjen viihtyisyyden säilymisestä ja paranemisesta huolehditaan turvaamalla maankäytön suunnittelulla riittävät ja monimuotoiset viher- ja virkistysalueet, hyvät lähipalvelut, esteettömyys ja rakentamisen arkkitehtooninen laatu sekä kulttuurien monikerroksisuus. Asuinympäristöt suunnitellaan meluttomiksi. Melualueella asuvien ihmisten määrä vähenee 20 %:lla vuoteen 2010 mennessä. Kansalaiset osallistuvat kaavoitusprosessiin. Alueidenkäytössä edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön- ja lämmöntuotantotekniikan käyttö lisääntyy uudisrakennuksissa sekä kunnostettavissa rakennuskohteissa. Yhdyskuntasuunnittelussa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin Varaudutaan lisääntyviin tulviin ja rankkasateisiin. Rakennuksista energiatehokkaampia Energiatehokas kaavoitus sisältää energiatehokkaat rakentamismääräykset. Rakennussuunnittelu on laadukasta.

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan ominaispiirteet tunnistetaan ja huomioidaan energiatehokkuuden normiohjaukses sa. Rakentamisesta vastaavat osaavat ja yhteistyökykyiset ammattilai set. Asukas osaa käyttää taloaan. Liikenne kestäväksi ja kevyeksi Henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Joukkoliikenteestä sujuva ja houkutteleva vaihtoehto liikkumiselle ja kuljetuksille. Joukkoliikenteen peruspalvelutaso säilyy myös harvaan asutuilla seuduilla. Henkilöautoilla kuljettavien työ-, asiointi- ja vapaa-ajanmatkojen määrä vähenee ja polkupyörällä tai kävellen tehdyt matkat lisäänty vät. Kevyen liikenteen väylät ovat korkealaatuiset, yhtenäiset ja tur valliset ja ne soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön. Jyväskylässä teh tävistä matkoista 15 % tehdään polkupyörillä. Keski-Suomi on edelläkävijä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen aseman vahvistamiseksi työmatkaliikkumisessa. Raideliikenteen osuus henkilö- ja tavaraliikenteessä kasvaa. Ajoneuvojen päästökehitys kääntyy laskuun. Tiestö pidetään kunnossa ja turvallisena - tieympäristö puhtaana ja viihtyisänä. Maakunnan energiantuotantoa kehitetään ilmastovastuulliseksi ja kestäväksi Maakuntasuunnittelun keskeiseksi lähtökohdaksi otetaan energian säästö ja energiatehokkuus. Päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat pienet. Uusiutuvan energian kulutuksen osuus ylittää kansallisen tavoitteen 38 % loppukulutuksesta. Energiantuotanto on kilpailukykyistä ja huoltovarmaa. Yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen sekä biohajoavista jätteis tä laitosmaisesti tuotetun biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen li sääntyy. Biokaasun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa kasvaa 25 GWH:iin. Peltoenergian tuotanto kasvaa merkittävästi.

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Puuenergian käyttö energiantuotannossa lisääntyy. Energiapuun korjuu toteutetaan kestävästi ja energiapuun korjuun ympäristövai kutusten hallintaa koskevaa osaamista parannetaan. Rikkidioksidia, typen oksideja, hiukkasia, haihtuvia orgaanisten aineiden päästöjä ja ammoniakkipäästöjä vähennetään teollisuudessa ja energiantuotannossa vähintään ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan tai lainsäädännön mukaiselle tasolle. Keskisuomalaisten uusiutuvaan energiaan keskittyvien teknologiayritysten laitteiden, asiantuntijapalveluiden ja teknologian vienti kas vaa. Keski-Suomi on edelläkävijä bioenergiatuotannon sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden osaajana. Jätteiden määrä vähenee, tuotannon ja kulutuksen materiaalitehok kuus lisääntyy Tuotannon, kulutuksen ja rakennustoiminnan materiaalitehokkuus lisääntyy. Teollisuuden tuottama kokonaisjätemäärä vähenee. Yhdyskuntajätteen määrä on vakiintunut vuoden 2000 tasolle ja sen jälkeen jätemäärä kääntyy laskuun. Loppusijoitettavaksi kaatopai koille päätyy enintään 20 % yhdyskuntajätteestä. Haja-asutusalueiden jätehuollon palvelutaso paranee ja palveluta son tasapuolisuus on turvattu. Jätehuollon kustannustehokkuus ja jätemaksujen ohjaavuus lisääntyy. Vesihuollon toimintavarmuus on hyvä ja yhteistyö maankäytön suun nittelun kanssa toimii Yleisen alueidenkäytön suunnittelun ja vesihuollon yhteensovittami nen on vakiintunut. Maakunnan vesilaitosrakenne on tarkoituksenmukainen. Vedenhankinnan varmuus on parantunut siten, että kaikki isot vesihuoltolaitokset (yli 1000 asiakasta) kuuluvat varmuusluokkaan I ja pienet vesihuoltolaitokset (alle 1000 asiakasta) luokkaan II. Jätevedenpuhdistamot ovat hyvässä kunnossa ja niiden mitoitus riittävä. Vesienhoidolla parannetaan vesien tilaa Saavutetaan pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila. Vesien tila ei heikkene. Haja- ja loma-asutuksen ravinnekuormitus vähenee noin puolella

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ fosforin ja kolmanneksella typen osalta. Yhdyskuntien jätevesipuhdistamoiden fosforipäästöt vähenevät 10 % ja typpipäästöt 30 %. Teollisuuden fosfori- ja typpipäästöjä vähennetään vähintään 5 % ympäristölupien tarkistamisen yhteydessä esitetyillä toimenpiteillä. Turvetuotannon ravinnepäästöt vähenevät noin %. Kalankasvatuksen päästöt vähenevät fosforin osalta noin 10 % ja ty pen osalta 5 %. Maatalouden ravinnekuormitus vähenee 15 %. Metsätalouden ravinnekuormitus vähenee 10 %. Toteutetaan pintavesien vesienhoidon toimenpideohjelmassa esite tyt vesistöjen säännöstelyyn, rakentamiseen ja kunnostukseen liitty vät toimenpiteet. Toteutetaan pohjavesien hoidon toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet. Matkailu on ekologisesti kestävää ja luonto- ja kulttuuriretkeilyn suo sio kasvaa Matkailijoiden liikkuminen on suunnitelmallista, sujuvaa ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa. Matkailuelinkeinoa sekä ravitsemispalveluja harjoitetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Luontoon ja kulttuuriperintöön tukeutuva matkailu ja retkeily kasvat tavat suosiotaan erityisesti Päijänteen seudulla ja kansallispuistois sa. Vesistöretkeily lisääntyy ja se tapahtuu ympäristöä kunnioittaen. Metsien käyttö virkistykseen lisääntyy. Suojelualueiden palveluva rustus on riittävä ja oikein kohdennettu. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy - suojelualue verkosto on kytkeytynyt ja laadultaan hyvä Turvataan uhanalaiset luontotyypit ja uhanalaisten lajien elinympä ristöt. Suojelualueverkosto täydentyy ja verkoston kytkeytyvyys paranee. Keski-Suomen metsäalasta 3 % on suojeltu. Suojelualueiden laatu paranee hoidon ja ennallistamisen avulla.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Hidastetaan haitallisten vieraslajien leviämistä luontoon. Jättiputkila jien leviäminen pysähtyy. Luontoarvoja koskeva paikkatieto on kattavaa, korkealaatuista ja luotettavaa. Luontoarvoja koskevan tiedon saatavuus paranee. Keski-Suomen metsät säilyvät elinvoimaisina ja monimuotoisi na Metsät säilyvät elinvoimaisina myös muuttuvassa ilmastossa. Talousmetsien luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Lahopuun määrä talousmetsissä lisääntyy. Metsänomistajien tieto omista metsistään ja niiden käyttövaihtoehdoista kasvaa. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään luonnon monimuotoisuu den säilymistä Luonnon monimuotoisuutta säilytetään kaavoituksen avulla taajama- ja maaseutuympäristössä. Alueiden käytössä edistetään hiljaisten alueiden säilymistä. Korvaavien elinympäristöjen luontoarvot tunnistetaan ja turvataan. Alueiden käytön suunnittelu perustuu ajantasaiseen, kattavaan ja laadukkaaseen ympäristöä koskevaan taustatietoon. Kaavojen luon toja maisemaselvitysten tasoa nostetaan ja tulkittavuutta paranne taan. Maaseutuluontoa hoidetaan ja uhanalaiset perinnebiotoopit elpyvät Maakunnan inventoiduista perinnebiotoopeista 75 % on hoidon piirissä. Perinnebiotooppien sekä muiden luonnon ja maiseman kan nalta arvokkaiden maatalousalueiden hoidon jatkuvuus ja laatu tur vataan. Keski-Suomeen saadaan maaseutuluonnon ja -maiseman hoidosta vastaava neuvoja. Kulttuuriympäristön arvot tunnetaan ja hoito on turvattu Kulttuuriympäristötietoa kartutetaan jatkuvasti. Tiedot ovat paikkatietojärjestelmissä ja kaikkien saavutettavissa. Keski-Suomessa on riittävä kulttuuriympäristön asiantuntemus. Maankäytön ja rakentamisen suunnittelu perustuu kulttuuriympäris tön asiantuntemukseen ja ympäristönsuunnittelun ammattitaitoon. Hyväillä

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ suunnittelulla turvataan arvokkaan kulttuuriympäristön säily minen. Ympäristön kulttuuristen piirteiden arviointi on tasaveroista muiden vaikutusten arvioinnin kanssa. Vesistöalueiden kulttuuriperintöä vaalitaan ja ylimaakunnallinen yhteistyö vesistöjen ympärillä toimii. Laadukas, monialainen tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee menes tyvän ja ympäristövastuullisen maakunnan kehittymistä Ympäristötutkimuksessa korostuvat eri tieteenalojen osaaminen ja niiden välinen yhteistyö. Yliopistollisen perustutkimuksen rinnalla vahvistetaan soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä. Tehostetaan tutkimustoiminnan ja muun yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Keski-Suomessa tehdään edistyksellistä ja innovatiivista ympäristötutkimusta, joka avaa uusia kasvun ja työllistymisen mahdollisuuksia maakunnassa. Maakunnan kehittymistä tuetaan ympäristöä koske van tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. Organisaatioiden ympäristöjärjestelmät yleistyvät Julkishallinto, yritykset ja yksittäiset kansalaiset suosivat valinnois saan kestävästi tuotettuja ja pitkään kestäviä ekotehokkaita tuotteita Yritysten ympäristöjärjestelmät yleistyvät. Kuntien ympäristöjärjestelmätyö vahvistuu. Valtionhallinto ottaa edelläkävijän roolin kestävän kehityksen ohjel mien toteuttajana. Sanoista ja teoista ympäristötietoisuutta tietoisuudesta sanoja ja te koja Avainhenkilöt ja portinvartijat ottavat vahvan roolin ympäristötietoisuuden parantamisessa. Jokainen päiväkoti, koulu ja oppilaitos laatii kestävän kehityksen ohjelman ja 15 prosentilla niistä on ulkoinen tunnus (Vihreä lippu, Okka-sertifikaatti). Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi tunnus. Hyvät toimintatavat näkyvät julkisuudessa. Ympäristökasvatuksen kehittäminen on jatkuvaa ja tuloksellista. Maakunta profiloituu ympäristökasvatuksen valtakunnallisena edel-

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Teknisen johtajan ehdotus: läkävijänä. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty kansalaisten vaikuttamisen paikat 1. Liikennevalinnat 2. Asuminen 3. Ruokavalinnat 4. Kulutusvalinnat 5. Tieto ympäristöongelmista ja niiden syistä 6. Osallistuminen muodolliseen päätöksentekoon Tavoitteiden alla olevia lukuisia toimenpiteitä ei ole toistaiseksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta selkeästi kohdistettu vas tuullisil le toteuttajatahoille. Tämän vuoksi lausuntoon on poimittu tekstistä sellaisia toimenpiteitä, joilla arvellaan olevan merkitystä ni men omaan kuntien näkökulmasta. Äänekoskea kaupunkina ei ole toi menpiteissä erikseen mainittu, mutta Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kehityskäytävä on saanut toimenpide-esityksissä erityishuomiota yhdyskuntarakenteen edelleen kehittämisen ja joukkoliikenteen tehostumisen mahdollistamisen osalta. Ympäristöohjelman toteutumista on tarkoitus tarkastella vuosittain. Tarkempi seuranta toteutetaan vuonna 2012, jolloin ohjelmakausi on puolivälissä. Seurannasta vastaa Keski-Suomen Liitto yhteistyössä Keski-Suomen ELY:n kanssa. Ohjelman vaikutusten arviointi laaditaan lausuntokierroksen jälkeen. Ohjelmaluonnos, joka sisältää myös nykytilan kuvauksen sekä toimenpide-ehdotukset, on nähtävillä teknisessä hallinnossa ja se on mahdollista toimittaa kokonaisuutena erikseen sähköpostitse tai kopiona sitä haluaville lautakunnan jäsenille. Luonnokselle ei vielä ole olemassa sähköistä verkko-osoitetta. Lisätietoja Jarmo Latvala puh Tekninen lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle ympäristöohjelmasta seuraavan lausunnon: Kunnat ovat keskeisessä roolissa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa, samoin infrastruktuurin toteutuksessa ja

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ vesihuollon järjestämisessä taajama-alueilla. Siten näihin liittyvät toimenpiteetkin koskevat erityisesti kuntia. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat teknisen lautakunnan käsityksen mukaan oikean suuntaisia. Jätehuoltoa ja vesienhoitoa koskevat toimenpiteet on ohjelmaan otettu niitä koskevista sektoriohjelmista, joten niistä kaupunki on lau sunut jo aikaisemmin. Maakunnan kasvihuonepäästöistä lähes kolmannes aiheutuu liikenteestä. Kaikesta liikenteen päästöistä tieliikenteen päästöosuus on yli 95 %, joten otsikon liikenne kestäväksi ja kevyeksi alla olevat ta voitteet ja toimenpiteet ovat merkityksellisiä. Keskeinen, mutta toteutuksen osalta suurelta osin kunnan järjestämisvastuun ulkopuolelle jäävä osa-alue on maakunnan energiantuotannon kehittäminen. Ilmastovastuullisen energiantuotannon kehittämisessä ja käyttöönotossa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla ja sen rahoittajilla sekä alan toimijoilla on ratkaiseva merkitys toimenpitei den toteuttamisessa. Kuntien tulisi suhtautua myönteisesti hankkei den tukemiseen eri tahojen kautta ja kuntakonserniin kuuluvien yh tiöiden myös niiden toteuttamiseen. Suomessa rakennusten lämmityksen osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 20 %, joten hyviin toimenpide-ehdotuksiin kuuluu myös, että kaikilla kunnilla on käytössä energiatehokkuussopimuk set. Ympäristönäkökulman huomioon ottamisessa hankinnoissa kunnilla on merkittävä tiennäyttäjän asema. Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 on kattava ja laaja, mistä syystä priorisointi keskeisiin ongelmiin ei nouse kovin hyvin esille kokonaisuudesta. Toimenpiteiden vastuulliset toteuttajatahot puuttuvat suurelta osin ohjelmasta. Päätös: Hyväksyttiin

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunginhallitus, julkinen Tekninen lautakunta Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin KHALL Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupun ginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kur kela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokan gas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoi ma Oy:n toimintaan Ää nekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimin taan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kulje tusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toi mesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sam makkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpai lutus on koskenut kaupungin vas tuulla olevaa yhdyskunta- ja biojä tettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kun nan vuonna 2003 perus tama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toi minta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kan nonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palve lutehtävät. Kaksi osakaskun taa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jä tehuoltonsa itse, mutta toimit tavat loppusijoitettavan jätteen Sam makkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jäte huollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhti öön osakepääoman verran ja an taneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osin koa kunnille. Mahdolliset tuotot käyte tään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemak sujen alentamiseen. Yhtiön ny kyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin asukasta. Jätekeskuksessa käsitel lään vuosittain tonnia jätettä. Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 % ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan aumakompostissa ja hyödyn netään loppusijoituspaikan maisemoinnis sa.

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan lop pusijoittamaan. Äänekosken jätteet muo dostavat tällä hetkellä suu ren osan loppusijoitettavasta jätteestä, jo ten yhtiön pitkänajan suun nittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mi hin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevai suuden suun nitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovitta valla tavalla, osa mak susta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on ar vioitu n Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvo tella toisesta pai kasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yh tiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai si ten, että Äänekoskella voi si olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla ole va jäte toimitetaan Sam makkokankaan osoittamaan paikkaan. Yh tiön toiveena on, että kul jetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saa rijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon se kä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ol len merkittävä puupoh jaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoainei den ja uusioraaka-ainei den toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollos ta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteis tä. Tontilla toimii myös pien erien vastaanottopiste. Hallissa käsitel lään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka kä sittelyn jälkeen ohjataan hyö tykäyttöön. Tontilla murskataan ja se koitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polt taa alle puolet lupaehtojen salli masta tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy. Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopaikoille menisi mahdollisim man vähän jätettä. Heidän toimintansa perustuu jätteen uudelleen käyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä.

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Mustankorkea Oy on perustettu vuonna Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) li säksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien li säksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimin ta-alueella asuu noin asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiak kaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 lop puun mennessä. Käytän nössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakei ta yhteensä ton nia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO laatujärjestelmän se kä ISO ja EMAS- ympäristöjärjes telmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikka kaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vas taanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkei den ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitel ty hyötyjäte toimite taan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neu vottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtä vänä on tehdä tämän vuo den loppuun mennessä eduskunnalle esi tys uudesta jätelaista. Uu den jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esi tyksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jä telaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on täysin eri mieltä. Uusi laki as tuu voi maan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä päättäminen. Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekos kea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestel män rakentaminen on jat kunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja aluekeräyspis teiden muutoksilla. Sumiaisten pienjätease maa