Tonni Lähti, ryhmä 4. Kiertotalous, Markkinointisuunnitelma

Transkriptio

1 Tonni Lähti, ryhmä 4 Kiertotalous, Markkinointisuunnitelma LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Syksy 2016 Reetta Eskola Saku Kaikkonen Niklas Kaikonen Pauli Kanervo Sami Korhonen Essi Nora Viktor Petuhov Markus Roslakka

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS Kestävä kehitys Materiaalijalanjälki Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskuri 4 3 TYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Ryhmä ja työnjako Työssä käytetyt menetelmät 5 4 TULOKSET JA TULOSTEN ANALYSOINTI Markkinointisuunnitelma Seuranta ala-koulussa Mainonta 8 5 YHTEENVETO 10 6 REFLEKTOINTI Oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Kuormittavuus Toivomuksia opettajalle/ohjaajalle 12 LÄHTEET 13

3 1 1 JOHDANTO Raportti on osa Lahden ammattikorkeakoulun Kiertotalous-väylä - opintojaksoa. Kurssin aikana projektiryhmämme on perehtynyt Tonni lähti - materiaalijalanjälkilaskurin markkinointiin, mutta myös käyttöön ja hieman kehittämiseen. Projektiryhmäämme kuuluu energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat Reetta Eskola, Saku Kaikkonen, Niklas Kaikonen, Pauli Kanervo, Essi Nora ja Markus Roslakka, sekä puutekniikan opiskelijat Sami Korhonen ja Viktor Petuhov. Projektin toimeksiantaja on Lahden kaupunki ja sen tavoitteena on tuoda materiaalijalanjälkilaskuria laajemmin kuluttajien tietoisuuteen. Vuonna 2015 käynnistettiin Tonni Lähti -haaste, jota varten laskuri on kehitetty. Laskurilla pyritään saamaan käyttäjät kiinnittämään huomiota omaan materiaalijalanjälkeen ja pienentämään kulutustaan. Samalla kerätään arvokasta dataa ihmisten kulutustottumuksista. Projektin tavoitteena on löytää keinoja Tonni Lähti-hankkeen näkyvyyden parantamiseksi. Projektin aluksi ryhmämme keskittyi laskurin kehittämiseen, mutta muiden Tonni Lähti ryhmien kanssa tehdyn tehtävänjaon jälkeen olemme keskittyneet laskurin markkinointisuunnitelman tekemiseen.

4 2 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan toimintaa ja päätöksentekoja, joissa on otettu tasapuolisesti huomioon ympäristö, ihminen sekä talous. Sen tarkoituksena on varmistaa, että yhteiskunnallisten muutosten on tapahduttava siten, että tulevien sukupolvien toimeentulo ja elinolosuhteet ovat turvatut. (Ympäristöministeriö 2013.) Valitettavasti nykyään on kuitenkin niin, että suurin osa tapahtuvasta kehityksestä on kestämätöntä, mutta tähän on kuitenkin havahduttu. Silti esimerkiksi elintasoltaan kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, päästöjen kasvu on nopeaa ja näin ollen kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä kasvavat yhä tehokkaammin. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) Kestävä kehitys voidaan jakaa ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan monimuotoisuuden säilyttämistä. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tarkoituksena on taata hyvinvoinnin edellytykset sekä nykyisille että tuleville sukupolville (Ympäristöministeriö 2013). Taloudellinen kestävyys puolestaan tarkoittaa sitä, että talouden kasvu tapahtuu sisällöllisesti, laadullisesti ja tasapainoisesti. Ympäristöministeriön mukaan (2013) kestävä talous on yhteiskunnan keskeisten toimintojen edellytys. "Taloutta tulisi voida kasvattaa ilman että kulutettavan materiaalin määrä kasvaa entisestään" (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016). (Ympäristöministeriö 2013.) Kehitys on kestämätöntä, kun luonnonvaroja käytetään enemmän kuin ne ehtivät uusiutua, tuotetaan enemmän materiaalia kuin se ehtii hajota tai syödään enemmän ruokaa kuin sitä tuotetaan. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016)

5 3 2.2 Materiaalijalanjälki Lyhyesti sanottuna "materiaalijalanjäljellä tarkoitetaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöä ja sen avulla pystytään laskemaan kaikki ne luonnonvarat, jotka kulutuksemme sisältää" (Laakso, Lettenmeier 2014). Monesti ei tule edes ajateltua, kuinka paljon luonnonvaroja kuluu jo pelkästään ihan tavallisissa arjen askareissa. Esimerkiksi ruoanlaittoon tarvitaan ruoan raaka-aineet, siihen tarkoitettuja välineitä, sähkölaitteita, energiaa ja niin edelleen. Jo itsessään raaka-aineiden valmistamiseen, säilömiseen ja varastointiin ja kuljettamiseen käytetään todella paljon luonnonvaroja ja energiaa. (Laakso, Lettenmeier 2014.) Biologian ja maantieteen opettajien liiton (2016) sivuilla on luetteloitu, mitä huomioidaan, kun materiaalijalanjälkeä lasketaan: Ilmastonmuutos Monimuotoisuuden kaventuminen Biokemialliset vaikutukset Tuottavan maan käyttö Veden kulutus Otsonikerros Sosiaaliset seikat, kuten koulutus eri maissa, elinajanodote ja tasaarvoisuus Väkiluku Muita käsitteitä ja työkaluja kulutuksen mittaamiseen ovat elinkaariarviointi, jossa arvioidaan tuotteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ekologinen selkäreppu puolestaan kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut. Näiden lisäksi on myös MIPS, joka huomioi luonnonvarojen kulutuksen lisäksi sen, kuinka kauan tai paljon tuotetta käytetään. (JAPA ry, 2016)

6 4 2.3 Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskuri Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskuri on osa vuonna 2015 käynnistettyä Tonni Lähti haastetta. Haasteen tavoitteena on antaa ihmisille uusia näkökulmia, ohjeita sekä vinkkejä luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen. (PHJ 2015.) Laskuri on toteutettu yhteistyössä saksalaisen Wuppertal Institutin kanssa, ja sen takana ovat myös muut Tonni Lähti -haasteen käynnistäneet tahot, joita ovat D-mat, Lahden Kaupunki, LAMK, LUT, Ladec sekä PHJ. Teknisestä toteutuksesta on vastannut LAMK :n tieto- ja viestintätekniikan alan opiskelijat. (Tonnilahti 2016.) Materiaalijalanjälkilaskurin avulla ihmiset voivat selvittää helposti ja nopeasti oman materiaalijalanjälkensä, sekä samalla se kerää arvokasta dataa vastanneiden kulutustottumuksista. Laskuri koostuu 25 eri diasta ja sen tekemiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia. Kysymykset liittyvät luonnonvarojen käytön kannalta tärkeisiin aiheisiin, joita ovat asuminen, ruoka, vapaa-aika, tavarat, matkailu sekä arki liikkuminen. Laskuria täyttäessä vastaaja näkee reaaliaikaisesti eri vastausten vaikutuksen materiaalijalanjäljen kokoon. (Tonnilahti 2016.) Kyselyn päätteeksi vastaaja voi verrata omaa materiaalijalanjälkeään keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälkeen, kyselyyn vastanneiden keskiarvoon sekä vuosien 2030 ja 2050 tavoitearvoihin. (Tonnilahti 2016.)

7 5 3 TYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT 3.1 Ryhmä ja työnjako Ryhmällämme ei ollut varsinaista työnjakoa. Tehtävät tehtiin yhdessä ryhmän kesken. 3.2 Työssä käytetyt menetelmät Ryhmäytymisen jälkeen ryhmämme keskuudessa alettiin ideoida kuinka laskuria voisi parannella sekä hieman sen markkinointia. Jokainen ryhmäläinen kirjoitti ideoita post-it -lapuille, joista valittiin muutama paras vaihtoehto. Tämän vaiheen jälkeen ideointi jatkui ajatuskartan parissa, minkä yhteydessä valmisteltiin BootCamp -esitystä. Esityksessä esiteltiin alustavia ideoita liittyen laskurin kehittämiseen sekä sen markkinointiin. Esityksen jälkeen ryhmä kirjoitti teemaan liittyvän kirjallisuuskatsauksen, jossa käsiteltiin Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskurin lisäksi myös muita saman tyyppisiä laskureita sekä yleisesti termejä materiaalijalanjälki ja kestävä kehitys. Myöhemmin, kaikki Tonni Lähti -ryhmät kokoontuivat keskenään suunnittelemaan, miten projektissa tullaan etenemään jatkossa. Tapaamisissa olivat myös mukana ryhmää ohjaava opettaja sekä projektin toimeksiantajan edustaja. Ryhmät valmistelivat yhdelle tapaamiselle PowerPoint -esitykset, joihin jokainen ryhmä oli koonnut ajatuksia laskurin kehittämisestä. Myöhemmin näiden tapaamisten aikana päätettiin jakaa jokaiselle ryhmälle omat osa-alueet, joita kukin ryhmä käsittelee jatkossa. Saimme tehtäväksemme tehdä markkinointisuunnitelman, johon koottiin kaikkien ryhmien markkinointi-ideat. Kävimme Lahden kaupungin ympäristötoimessa esittelemässä siihen mennessä syntyneitä ideoita. Tämän lisäksi saimme tarkempaa tietoa siitä mikä on heidän toiveensa markkinointisuunnitelman suhteen, sekä hyviä vinkkejä. Saimme apua suunnitelman laatimiseen myös Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorilta. Markkinointisuunnitelma esiteltiin myöhemmin

8 6 kaikille Kiertotalousväylä -kurssille osallistuneille sekä toimeksiantajille ja projektien ohjaajille.

9 7 4 TULOKSET JA TULOSTEN ANALYSOINTI 4.1 Markkinointisuunnitelma Taulukossa 1 on esitetty ryhmämme laatima markkinointisuunnitelma. Taulukkoon on eritelty eri kohderyhmiä, keinoja kuinka heitä lähestytään ja milloin. Näiden lisäksi olemme miettineet, mikä voisi toimia eri kohderyhmien motivaattorina, jotta heidät saataisiin täyttämään laskuri sekä muuttamaan elämäntapojaan ympäristöystävällisemmiksi. Pääasiassa pyrimme miettimään, kuinka saataisiin parhaiten yhteyttä sellaisiin henkilöihin, jotka pystyvät vaikuttamaan näihin asioihin. Jouduimme kuitenkin toteamaan, että ympäristötietoisuuden lisäämisen on alettava jo koulussa sekä mahdollisesti jo päiväkodissa, sillä myöhemmin on paljon vaikeampi lähteä muuttamaan jo totuttuja elämäntapoja. Markkinointia ei tule kohdistaa liian monelle ajanjaksolle, sillä muuten ihmiset voivat kokea markkinoinnin liian painostavana. Katsoimme parhaaksi ajankohdaksi kansainvälisen ylikulutuspäivän. Mahdollisia muita ajankohtia voisi olla suomalaisten ylikulutuspäivä, sekä ympäristöviikko. Koimme tunteisiin tai muuten tärkeään aiheeseen vetoamisen parhaana motivaattorina laskurin käyttämiseen ja elämäntapojen pieneen muutokseen. Muun muassa vanhuksille motivaattorina toimii puhtaamman maapallon jättäminen lapsenlapsilleen ja aikuisille muutoksista syntyvä rahallinen säästö. Katsoimme lisämotivaattorina toimivan kilpailut ja arvonnat. Arvonta voitaisiin suorittaa niiden kesken, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa, johon lähetetään linkki laskuriin aika-ajoin kulutuksen seuraamiseksi. Myös muita arvontoja voitaisiin suorittaa kohdennetuin ajankohdin. Palkinnoiksi ajattelimme sopivaksi aineettomia palkintoja, esimerkiksi kulttuuriseteleitä, liikuntaseteleitä tai muita pääsylippuja.

10 8 Taulukko 1. Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskurin markkinointisuunnitelma 4.2 Seuranta ala-koulussa Ala-kouluissa Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskuri voitaisiin ottaa osaksi ympäristökasvatusta. Lapsien tulisi täyttää laskuri yhdessä vanhempien kanssa ja palauttaa tulokset opettajalle. Opettaja laskisi luokan materiaalijalanjäljen keskiarvon ja siitä tehtäisiin esimerkiksi pahvista, laskurissakin ilmenevä, diagrammin pylväs, joka laitettaisiin kaikkien nähtävälle. Tämän toistettaessa puolen vuoden välein, pitäisi ala-koulun aikana ilmetä konkreettisia muutoksia pylväiden pienenemisenä. Laskurin täyttämisellä osana lasten koulun käyntiä, saataisiin sekä vanhemmat täyttämään laskuria, että opetettua lapsille luonnonvarojen kestävästä kulutuksesta. Lasten luonnollinen innostuminen asioista toimisi selkeänä motivaattorina lapsille itselleen ja heidän vanhemmilleen. Idean laajetessa ympäri Suomea, saataisiin vanhemmista Tonni Lähti -laskurille huomattava määrä käyttäjiä, jotka seuraisivat kulutustaan. 4.3 Mainonta Mainonta on iso osa kohti laskurille asetettua tavoitetta. Laskurilla on suhteellisen vähän käyttäjiä, joten sen nimenkin saaminen esiin tuo huomattavaa lisäarvoa laskurille ja sitä kautta käyttäjämäärä saadaan nousuun.

11 9 Sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan markkinointikanavana, tämän vuoksi Tonni Lähti -laskuria tulisi myös markkinoida sosiaalisessa mediassa. Tärkein sosiaalisen median kanava on Facebook, joka tavoittaa suuren määrän ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa. Facebookissa markkinointi on halpaa, esimerkkinä 14 euron päiväbudjetilla voisi tavoittaa noin henkilöä. Mainonnan pystyy kohdentamaan tietyille ikäryhmille, joilla on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Facebookissa etuna on myös, että ihmisten jaettua ja tykättyä mainoksesta se leviää itsestään. Sosiaalista mediaa käyttäessä, mainoksessa on oltava huomiota herättävä kuva, joka saa käyttäjien mielenkiinnon heräämään. Kaikki eivät kuitenkaan käytä sosiaalista mediaa tai osaa käyttää internettiä, eikä kaikilla ole omaa tietokonetta. Tämän vuoksi mainonnan tulisi tapahtua myös perinteisin menetelmin, kuten sanomalehtien ja tiedotustaulujen välityksellä. Muutenkin, jos sanomalehteen on kirjoitettu aiheesta artikkeli, se tuo laskurille enemmän uskottavuutta. Lisäksi laskuria voitaisiin mainostaa myös radion välityksellä sekä kirjaston ympäristöpisteellä. Esimerkiksi paikallisradiossa toimittaja voisi täyttää laskurin ennen toimitusta ja kertoa myöhemmin omista käyttökokemuksistaan, sekä muutenkin laskurista ja mahdollisesti myös kiertotaloudesta.

12 10 5 YHTEENVETO Luonnonvarojen käyttö ei ole kestävällä pohjalla. Kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin ne ehtivät uusiutua ja tuotetaan enemmän materiaalia kuin se ehtii hajota. Luonnonvarojen kulutuksen hillitsemiseksi on Lahdessa käynnistetty Tonni Lähti -haaste. Haasteen tueksi on kehitelty Tonni Lähti -materiaalijalanjälkilaskuri, jolla käyttäjä pystyy laskemaan oman materiaalijalanjälkensä, ja saa vinkkejä sen pienentämiseksi. Laskurissa oli kuitenkin havaittavissa suuriakin puutteita. Projektin aikana teimme kehitysehdotuksia laskurin käytettävyyteen, sisältöön sekä markkinointiin. Projektin edetessä syvennyimme Tonni Lähti -laskurin markkinointisuunnitelmaan. Tapasimme Lahden kaupungin ympäristötoimen edustajia ja Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtoria, saadaksemme näkemyksiä markkinointisuunnitelmaan. Kokosimme taulukkoon kohderyhmiä, markkinointikanavia ja markkinoinnin ajankohtia. Näkisimme potentiaalisimpana markkinointikanavana Facebookin, jonka avulla tavoittaa helposti sekä edullisesti paljon käyttäjiä eri ikäryhmistä. Myös laskurin tuomisella osaksi ala-koululaisten ympäristökasvatusta, tavoitettaisiin suuri joukko vanhempia, ja edistettäisiin koululaisten ympäristötietoisuutta. Tämän hetkinen veriso Tonni Lähti -laskurista ei ole vielä sillä tasolla, että markkinointia markkinointisuunnitelmassa olevassa mittakaavassa olisi kannattavaa aloittaa. Laskuri on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa ja sillä on potentiaalia erottua edukseen muihin vastaaviin laskureihin verrattuna.

13 11 6 REFLEKTOINTI 6.1 Oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen Kurssin aikana olemme oppineet paljon uutta tietoa kiertotaloudesta. Tonni Lähti -projektin yhteydessä opimme materiaalijalanjäljestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Projekti on avartanut meitä katsomaan asioita myös ympäristöasioista tietämättömien näkökulmasta. Projektiryhmämme oppimistavoitteena oli kehittyä toimimaan monialaisessa ryhmässä, sekä eri tahojen kanssa. Ryhmämme koostui ympäristö- ja energiatekniikan, yhdyskuntasuunnittelun ja puutekniikan opiskelijoista. Työskentely ryhmässä onnistui saumattomasti hyvän ryhmähengen vallitessa. Myöskään kommunikointi ja työnjako eivät tuottaneet ongelmia. 6.2 Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Vaikka ryhmässämme kenelläkään ei ollut aikaisempaa kokoemusta markkinoinnista, onnistuimme mielestämme saavuttamaan ryhmällemme annetun tavoitteen markkinointisuunnitelman laatimisessa. Myös toimeksiantajat ja muut yhteistyötahot ovat olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Koemme onnistuneemme niin Tonni Lähti -projektissa kuin muissakin kurssiin liittyvissä tehtävissä. Merkille pantavia epäonnistumisia ei havaittu. 6.3 Kuormittavuus Kokonaisuutena hommia on ollut sopivasti kurssin pisteisiin nähden. Eri tehtävien palautuspäivät asettuivat suppealle ajanjaksolle, mikä kuormitti kurssia epätasaisesti.

14 Toivomuksia opettajalle/ohjaajalle BootCamp oli ryhmämme mielestä erittäin hyvä ja opettavainen. Toivomme vastaavia toimintatapoja käytettävän laajemmin myös muissa kursseissa. Opettajilta toivomme parempaa keskenäistä kommunikointia; eri opettajat eivät olleet tietoisia kurssin etenemisestä ja muiden opettajien ohjeistuksista. Myös nettisivujen tarkoitus ja sisältö jäivät epäselväksi.

15 13 LÄHTEET Tonni Lähti Laske materiaalijalanjälkesi. NYT [viitattu ] Saatavissa: PHJ Tonni Lähti: uusia ratkaisuja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen [viitattu ]. Saatavissa: JAPA ry Työkaluja kulutusvalintojen tekemiseen: elinkaariarviointi, ekologinen selkäreppu ja MIPS [viitattu ]. Saatavissa: Biologian ja maantieteen opettajien liitto Tavoitteena kestävä kehitys [viitattu ]. Saatavissa: Laakso, S., Lettenmeier, M Materiaalijalanjälki kertoo luonnonvarojen kokonaiskäytön. SITRA [viitattu ]. Saatavissa: Ympäristöministeriö Mitä on kestävä kehitys [viitattu ]. Saatavissa: kestävyys

16