Kirjallisuuskatsaus. Tonni lähti ryhmä 4

Transkriptio

1 Kirjallisuuskatsaus Tonni lähti ryhmä 4 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia ja puutekniikka Kirjallisuuskatsaus Reetta Eskola, Niklas Kaikonen, Saku Kaikkonen, Pauli Kanervo, Sami Korhonen, Essi Nora, Viktor Petuhov, Markus Roslakka

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTAA Kestävä kehitys Tulevaisuus Hyödyt Materiaalijalanjälki 5 3 MATERIAALIJALANJÄLKI -LASKURI Ilmastodieetti WWF Footprint Calculator Carbon calculator Greencred 9 4 TONNI LÄHTI -LASKURI Alueellinen tavoite Liikkuminen Tonni-lähti laskurin kuvaus 11 5 YHTEENVETO 12 LÄHTEET 13

3 1 1 JOHDANTO Tämä kirjallisuuskatsaus on osa Lahden ammattikorkeakoulun Kiertotalous-väylä -opintojaksoa. Kurssin aikana projektiryhmämme on perehtynyt Tonni lähti -materiaalijalanjälkilaskurin käyttöön, kehittämiseen sekä markkinointiin. Projektiryhmäämme kuuluu energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat Reetta Eskola, Niklas Kaikonen, Saku Kaikkonen, Pauli Kanervo, Essi Nora ja Markus Roslakka, sekä puutekniikan opiskelijat Sami Korhonen ja Viktor Petuhov. Projektin toimeksiantaja on Lahden kaupunki ja sen tavoitteena on tuoda materiaalijalanjälkilaskuria laajemmin kuluttajien tietoisuuteen. Kirjallisuuskatsausta toteuttaessa tutustuimme tarkemmin materiaalijalanjälkeen käsitteenä, sekä sen vaikutuksiin niin globaalilla kuin paikallisella tasolla. Olemme myös pohtineet laskureiden arvoa ja niiden merkitystä ihmisten kulutustottumuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa on esitelty tarkemmin Tonni lähti -laskuria ja sen taustoja, sekä muita vastaavia jo olemassa olevia toimivia laskureita.

4 2 2 TAUSTAA 2.1 Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan toimintaa ja päätöksentekoja, joissa on otettu tasapuolisesti huomioon ympäristö, ihminen sekä talous. Sen tarkoituksena on varmistaa, että yhteiskunnallisten muutosten on tapahduttava siten, että tulevien sukupolvien toimeentulo ja elinolosuhteet ovat turvatut. (Ympäristöministeriö 2016.) Valitettavasti nykyään on kuitenkin niin, että suurin osa tapahtuvasta kehityksestä on kestämätöntä, mutta tähän on kuitenkin havahduttu. Silti esimerkiksi elintasoltaan kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, päästöjen kasvu on nopeaa ja näin ollen kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä kasvavat yhä tehokkaammin. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) Kestävä kehitys voidaan jakaa ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan monimuotoisuuden säilyttämistä. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tarkoituksena on taata hyvinvoinnin edellytykset sekä nykyisille että tuleville sukupolville (Ympäristöministeriö 2013). Taloudellinen kestävyys puolestaan tarkoittaa sitä, että talouden kasvu tapahtuu sisällöllisesti, laadullisesti ja tasapainoisesti. Ympäristöministeriön mukaan (2013) kestävä talous on yhteiskunnan keskeisten toimintojen edellytys. "Taloutta tulisi voida kasvattaa ilman että kulutettavan materiaalin määrä kasvaa entisestään" (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016). (Ympäristöministeriö 2013.) Kehitys on kestämätöntä, kun luonnonvaroja käytetään enemmän kuin ne ehtivät uusiutua, tuotetaan enemmän materiaalia kuin se ehtii hajota tai syödään enemmän ruokaa kuin sitä tuotetaan. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) Biologian ja maantieteen opettajien liiton (2016) artikkelin mukaan tulevaisuus voi olla toiveikas siitä huolimatta, että nykyään uutisoidaan yhä

5 3 enemmän kestämätöntä kehitystä ilmentävistä asioista. Siinä mainitaan myös 1987-luvulla solmitusta Montrealin sopimuksesta, joka solmittiin, kun huomattiin otsonikerroksen ohentuneen ja tämän myötä UV-säteilyn lisääntyneen. Artikkelin mukaan tämän sopimuksen myötä on vähennetty huomattavasti otsonikerrosta ohentavien aineiden käyttöä. Myös väestön kasvu on alkanut hidastumaan, samalla kun talous on kasvanut ja koulutustaso noussut. Myös tekniikka on kehittynyt entisestään, mikä on parantanut esimerkiksi saasteiden käsittelyä ja kierrätysjärjestelmiä. Jos tekniikka ei olisi yhtä kehittynyttä kuin nykyään, ei esimerkiksi olisi yhtä toimivia jäteveden puhdistamismenetelmiä, ja jopa esimerkiksi Suomessa vesistöt olisivat vielä rehevämpiä kuin nyt. Euroopassa asiat ovat jo hyvin, sillä täällä ympäristöasioihin kiinnitetään paljon huomiota, mutta muualla on vielä paljon kehitettävää. Ensin on saatava ihmisten mieliin, että ympäristöystävälliset valinnat ovat hyviä ja tehokkaita, ja että kaikki voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan ympäristön tilanteeseen. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) Tulevaisuus Euroopan unionilla oli käynnissä "Kestävät elämäntavat" -tutkimushanke. Tulevaisuus sivustolta löytyy tammikuussa 2013 kirjoitettu "Näillä eväillä vuoteen 2050" -artikkeli, jossa kerrotaan tästä tutkimushankkeesta. Arikkelissa mainitaan, että nykyeurooppalaisen materiaalijalanjälki on kiloa. Tämä olisi tarkoitus pudottaa kiloon. (Tulevaisuus 2030, 2013.) Tutkimuksen toteutti artikkelin mukaan ajatushautomo Demos Helsinki, jonka edustaja Aleksi Neuvonen mainitsi artikkelissa, että tutkimuksen aikana käytettiin back casting -metodia. Tällä hän tarkoitti sitä, että aluksi sovittiin mikä on tavoitetila, josta hahmoteltiin erilaisia reittejä kohti nykytilaa. Näitä reittejä syntyi kaiken kaikkiaan neljä. Demos Helsingin toinen edustaja, Maria Ritola, puolestaan mainitsi, että vaikka materiaalien kulutus pienenee, elintason ei ole tarkoitus muuttua huonompaan

6 4 suuntaan. Sen sijaan elämän on tarkoitus olla hänen mukaansa hyvää ja mielekästä myös vuonna (Tulevaisuus 2030, 2013.) Hyödyt Jos ympäristö otetaan huomioon esimerkiksi päätöksenteoissa ja valinnoissa, siitä tulevat hyötymään ympäristön lisäksi myös ihmiset ja talous. Sen avulla voidaan esimerkiksi mahdollisesti luoda uusia työpaikkoja ja säästää energiakustannuksissa. Näiden lisäksi, esimerkiksi kunnilla, olisi paremmat mahdollisuudet parantaa asukkaiden hyvinvointia sekä kehittää uusia innovaatioita. (SITRA 2016.) Myös monet yksityiset henkilöt ovat kiinnostuneita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä omassa taloudessa. SITRA: n lähienergiaa käsittelevän artikkelin mukaan Taloustutkimus Oy teki SITRA:lle kyselytutkimuksen, josta kävi ilmi, että kiinnostavia energiaratkaisuja ovat: - Aurinkopaneelit - Pelletit - Lämpöpumput - Älytaloautomaatiot - Eristeet - Termoikkunat - Ledit (SITRA 2016.) Mikäli näiden tai muiden vaihtoehtojen hyödyntäminen olisi tehty helpoksi, niitä käyttämällä olisi mahdollista säästää sekä luontoa että rahaa. Samassa artikkelissa mainitaan nimittäin myös, että tällä hetkellä siirtyminen uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöön on vielä hankalaa, koska näihin verkkoihin siirtyminen on vielä vaikeata ja keskitettyjä energiaratkaisuja tuetaan edelleen. Näiden lisäksi sopivien energiaratkaisujen löytäminen vertailemalla erilaisia vaihtoehtoja on tehty hankalaksi. (SITRA 2016.)

7 5 Sitran mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen säästäminen on yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista ja kiertotalous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron mahdollisuus. (SITRA 2016.) Rahan säästämisen lisäksi, kestävällä kehityksellä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Esimerkiksi, jos vähennämme autoilua ja kuljemme lyhyemmät matkat joko polkupyörällä tai kävellen, nostamme samalla kuntoa ja saamme raitista ilmaa. Olemme myös todennäköisesti yhtä nopeasti, ellei jopa nopeammin perillä, kuin autolla ajaessa, sillä autolla joudumme pysähtymään ajoittain esimerkiksi liikennevaloihin, emmekä pysty kovasti oikaisemaan. (Sustainable Development Commission 2011.) 2.2 Materiaalijalanjälki Lyhyesti sanottuna "materiaalijalanjäljellä tarkoitetaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöä ja sen avulla pystytään laskemaan kaikki ne luonnonvarat, jotka kulutuksemme sisältää" (Laakso, Lettenmeier 2014). Monesti ei tule edes ajateltua, kuinka paljon luonnonvaroja kuluu jo pelkästään ihan tavallisissa arjen askareissa. Esimerkiksi ruoanlaittoon tarvitaan ruoan raaka-aineet, siihen tarkoitettuja välineitä, sähkölaitteita, energiaa ja niin edelleen. Jo itsessään raaka-aineiden valmistamiseen, säilömiseen ja varastointiin ja kuljettamiseen käytetään todella paljon luonnonvaroja ja energiaa. (Laakso, Lettenmeier 2014.) Biologian ja maantieteen opettajien liiton (2016) sivuilla on luetteloitu, mitä huomioidaan, kun materiaalijalanjälkeä lasketaan: - Ilmastonmuutos - Monimuotoisuuden kaventuminen - Biokemialliset vaikutukset - Tuottavan maan käyttö - Veden kulutus - Otsonikerros

8 6 - Sosiaaliset seikat, kuten koulutus eri maissa, elinajanodote ja tasaarvoisuus - Väkiluku (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) Muita käsitteitä ja työkaluja kulutuksen mittaamiseen ovat Elinkaariarviointi, jossa arvioidaan tuotteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ekologinen selkäreppu puolestaan kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut. Näiden lisäksi on myös MIPS, joka huomioi luonnonvarojen kulutuksen lisäksi sen, kuinka kauan tai paljon tuotetta käytetään. (JAPA ry, 2016.) Kelan sivuilla Tuuli Hirvilammen kirjoittamassa artikkelissa Pienituloisimmatkin kuluttavat yli luonnon kestokyvyn mainitaan, että vaikka suomalaiset kotitaloudet kuluttavat huomattavasti enemmän kuin maapallon ekologinen kantokyky sallisi, osa yhteiskuntamme jäsenistä elää siitä huolimatta köyhyydessä. (Hirvilammi, Laakso, Lettenmeier 2014.) Biologian ja maantieteen opettajien liiton (2016) Internet-sivuilla mainitaan myös yksilöiden välisistä eroista, lähinnä tuloeroista. Sen mukaan tuloerot vaikuttavat kuluttamisen määrään, mikä pitää paikkansa. Suurituloisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet hankkia esimerkiksi viihdeelektroniikkaa, vaatteita, ajaa autoilla ja niin edelleen, verrattuna pienituloisiin. Kaikista eniten ympäristöön vaikuttavat perustarpeiden täyttäminen. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) Hirvilammi, Laakso ja Lettenmeier (2014) kertovat artikkelissaan myös Kelan teettämästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 18 yksin asuvan perusturvan saajan elintasoa sekä luonnonvarojen kulutusta. Hirvilampi mainitsee, että tutkimus osoitti haastateltujen materiaalijalanjäljen koostuvan lähinnä asumisesta, kuluttajien elintarvikkeiden tuotannosta sekä arkiliikenteestä. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan artikkelin mukaan myös se, että ainoastaan yksittäisten ihmisten kulutusvalinnoilla ei

9 7 voida vähentää suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvaa luonnonvarojen kulutusta kestävälle tasolle. Sen sijaan muutoksia tulisi tapahtua isommassa mittakaavassa, kuten infrastruktuurissa, tuotantotavoissa ja yhteiskunnallisissa palveluissa. (Hirvilammi, Laakso ja Lettenmeier 2014.)

10 8 3 MATERIAALIJALANJÄLKI -LASKURI Seuraavaksi on esitelty lyhyesti muita Tonni Lähti -laskurin kaltaisia laskureita. 3.1 Ilmastodieetti Suomen ympäristökeskuksen luoma ilmastovaikutusten arviointityökalu. Tehty tukemaan kuntien hiilineutraalisuutta ja kannustamaan yksilöitä hiilineutraaliin elämäntapaan. Testi käsittelee tietoja asumisesta, energiasta, jätteestä, liikenteestä, ruoasta ja kulutuksesta. Kysymykset ovat varsin selkeitä, mutta ennen testin tekemistä tulee selvittää kaikki tarkemmat lukuarvot. Tulosten vertailukohteena ovat suomalaiset, saman postinumeron tai kokoisen perheen omaavat sekä kaikki testin tehneet. (SYKE 2013.) 3.2 WWF Footprint Calculator Testi on nimensä mukaisesti WWF:n kehittämä ja ylläpitämä. Toimii Iso- Britannian tiedoilla, kuten valuutan ja sijainnin osalta. Testin kysymykset todella selkeitä ja hyviä. Tuloksina antaa selkeitä parannuskohteita eli suoria neuvoja, miten pienentää hiilijalanjälkeä. Myöskin vertailukohteeksi tulee UK:n 2020 vuoden tavoite sekä maailmanlaajuisia keskiarvoja. (WWF 2016.) 3.3 Carbon calculator Carbon Footprint Ltd:n kehittämä laskuri. Yritys pyrkii auttamaan muita yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä hiilineutraalimpaan suuntaan laskurinkin avulla. Tällä pyritään myös taloudelliseen hyötyyn. Itse laskuri sisältää paljon yksityiskohtia ja tarkkoja lukemia jotka tulee tietää. Laskuri keskittyy suurimmaksi osakseen liikenteeseen ja muut osiot ovat secondary - nimikkeen alla eli toissijaisten kulutusten alla. (Carbon footprint 2016.)

11 9 3.4 Greencred Laskuri on suunnattu yksityisille henkilöille. Se keskittyy osioiden koti, kulutus ja liikkuminen alle. Laskuri itsessään ei anna minkäänlaisia parannusehdotuksia. Tuloksiin saatavasta ympyrädiagrammista voi nähdä miten kulutuksesi jakautuu ja kuinka monta maapalloa elämäntyylisi tarvitsee. (Greencred.me 2016.)

12 10 4 TONNI LÄHTI -LASKURI Tonni lähti-laskuri on kehitetty apuvälineeksi, vähentämään kuluttajien materiaalijalanjälkeä. Keskiverto suomalainen kuluttaa n. 40 tonnia luonnonvaroja vuodessa, joka on 80 prosenttia liikaa. Kulutuksen tulisi olla vain 8 tonnia vuodessa, jotta maapallon luonnonvarat riittäisivät jälkipolvillemme. Global Footprint Networkin mukaan tarvittaisiin puolitoista maapalloa kattamaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus. Suomessa kulutetaan keskivertoa enemmän; jos kaikki ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme noin neljän maapallon luonnonvarat. Tosin asiaa vaikuttaa osittain myös se, että Suomi sijaitsee maantieteellisesti pohjoisella alueella, jossa lämmittäminen on välttämätöntä ja siihen kuluu energiaa. (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2016.) 4.1 Alueellinen tavoite Tonni-lähti laskurin vaikutukset lähtevät käyntiin yksilöistä, jotka teoillaan sekä asenteillaan vaikuttavat lähiympäristöön ja saavat heidät ajattelemaan samoin. Mitä useampi ihminen saadaan yksilöiden kautta ajattelemaan ekologisella tavalla, sitä suurempi osa maailmasta muuttuu. Ajatellessa Lahtea alueena, joka pyrkii vähentämään lahtelaisten materiaalijalanjälkeä, on Tonni-lähti laskuri hyvä keino sen aloittamiseen. Myöhemmin kun laskuri on saanut paljon käyttökertoja, on Lahden kaupungin tarjottava helppoja ratkaisuja 8 tonnin tavoittamiseen. Keskivertosuomalaisen kulutuksen ollessa nyt 40 tonnia, on siitä vielä helppo pudottaa, mutta mitä lähemmäksi 8 tonnia mennään, sitä vaikeammaksi se käy. 4.2 Liikkuminen Kaupungeissa tavoitteena on pyrkiä kulkemaan oman auton sijasta julkisilla kulkuneuvoilla. Sen lisäksi että se vähentää päästöjä se myös vähentää onnettomuuksia liikenteessä ja näin ollen vähentää sairaaloiden

13 11 materiaalijalanjälkeä. Jos julkisten kulkuneuvojen käyttö ei ole mahdollista, tulisi ajatella kimppakyyti ratkaisuja. 4.3 Tonni-lähti laskurin kuvaus Tonni lähti -materiaalijalanjälkilaskuri on osa vuonna 2015 käynnistettyä Tonni Lähti -haastetta. Haasteen tavoitteena on antaa ihmisille uusia näkökulmia, ohjeita sekä vinkkejä luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. (PHJ 2015.) Laskuri on toteutettu yhteistyössä saksalaisen Wuppertal Institutin kanssa, ja sen takana ovat myös muut Tonni Lähti -haasteen käynnistäneet tahot, joita ovat D-mat, Lahden Kaupunki, LAMK, LUT, Ladec sekä PHJ. Teknisestä toteutuksesta on vastannut LAMK:n tieto- ja viestintätekniikan alan opiskelijat. (Tonnilahti 2016.) Materiaalijalanjälkilaskurin avulla ihmiset voivat selvittää helposti ja nopeasti oman materiaalijalanjälkensä, sekä samalla se kerää arvokasta dataa vastanneiden kulutustottumuksista. Laskuri koostuu 25 eri diasta ja sen tekemiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia. Kysymykset liittyvät luonnonvarojen käytön kannalta tärkeisiin aiheisiin, joita ovat asuminen, ruoka, vapaa-aika, tavarat, matkailu sekä arki liikkuminen. Laskuria täyttäessä vastaaja näkee reaaliaikaisesti eri vastausten vaikutuksen materiaalijalanjäljen kokoon. (Tonnilahti 2016.) Kyselyn päätteeksi vastaaja voi verrata omaa materiaalijalanjälkeään keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälkeen, kyselyyn vastanneiden keskiarvoon sekä vuosien 2030 ja 2050 tavoitearvoihin. (Tonnilahti 2016.)

14 12 5 YHTEENVETO Materiaalijalanjälkilaskureita on kehitetty henkilökohtaisen materiaalijalanjäljen selvittämiseksi. Materiaalijalanjälki kertoo uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen kokonaiskäytön, jota kulutuksemme tarvitsee. Se koskee elämän kaikkia osa-alueita, kuten asumista, ruokaa, liikkumista, hankintoja ja matkailua. Keskiverto suomalaisen materiaalijalanjälki on noin kg, mikä vastaa noin rekkakuormallista materiaaleja. Vastaava eurooppalainen keskiarvo on selvästi suomalaista pienempi, noin kg. Suomalaisten materiaalijalanjälki koostuu pääosin asumisesta, ruuasta ja liikenteestä. Tutkimusten mukaan tarvittaisiin puolitoista maapalloa kattamaan ihmiskunnan luonnonvarojen tämän hetkinen kulutus. Maapallon luonnonvarojen kestävän kehityksen kannalta, kulutus saisi olla vain kg henkilöä kohden. Lahdessa on käynnistynyt vuonna 2015 Tonni lähti -haaste, jonka pyrkimyksenä on saada ihmiset liittymään mukaan kahdeksan tonnin tavoitteen saavuttamiseksi. Haasteella kerätään käytännön tekoja, jotka pudottaisivat materiaalijalanjälkeä tonnilla vuodessa. Haastetta varten on kehitetty Tonni lähti- materiaalijalanjälkilaskuri, jonka avulla voidaan laskea oma materiaalijalanjälki ja verrata tulosta keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälkeen, kyselyyn vastanneiden keskiarvoon, sekä vuosien 2030 ja 2050 tavoitearvoihin. Tonni lähti -materiaalijalanjälkilaskuri ei ole ainut laatuaan, vaan tarjolla on runsaasti vastaavia laskureita. Jotta projektin tavoite, tuoda Tonni lähti - materiaalijalanjälkilaskuri laajemmin kuluttajien tietoisuuteen, toteutuisi, on laskurista muokattava kilpailukykyinen muihin laskureihin nähden. Tämä kuitenkin vaatii laskurin ja sen ominaisuuksien hienosäätämistä ja oikeiden markkinointikanavien löytämistä.

15 13 LÄHTEET Biologian ja maantieteen opettajien liitto Tavoitteena kestävä kehitys. Peda.net [viitattu ]. Saatavissa: Carbon footprint CARBON CALCULATOR [ ]. Saatavissa: FOOTPRINT CALCULATOR How big is your environmental footprint. WWF [ ]. Saatavissa: Greencred.me Find out who's green, and who's not [ ]. Saatavissa: Hirvilammi, T., Laakso, S., Lettenmeier, M Pienituloisimmatkin kuluttavat yli luonnon kestokyvyn. Kela [viitattu ]. Saatavissa: Ilmastodieetti.fi Laske ilmastovaikutuksesi ja aloita Ilmastodieetti. SYKE. [ ]. Saatavissa: JAPA ry Työkaluja kulutusvalintojen tekemiseen: elinkaariarviointi, ekologinen selkäreppu ja MIPS [viitattu ]. Saatavissa: Laakso, S., Lettenmeier, M Materiaalijalanjälki kertoo luonnonvarojen kokonaiskäytön. SITRA [viitattu ]. Saatavissa: SITRA Kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus [viitattu ]. Saatavissa: SITRA Oma energiantuotanto kiinnostaa ihmisiä [viitattu ]. Saatavissa:

16 14 SITRA Resurssiviisaalla alueella asukkaat, talous ja ympäristö voivat hyvin [viitattu ]. Saatavissa: Sustainable Development Commission What is sustainable development. [viitattu: ]. Saatavissa: TULEVAISUUS Näillä eväillä vuoteen 2050 [viitattu ]. Saatavissa: html PHJ Tonni Lähti: uusia ratkaisuja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen [viitattu ]. Saatavissa: Tonni Lähti Laske materiaalijalanjälkesi. NYT [viitattu ] Saatavissa: Ympäristöministeriö Mitä on kestävä kehitys [viitattu ]. Saatavissa: kestävyys

17