Sulo Aittoniemi /kesk

Transkriptio

1 KK 295/1998 vp Kirjallinen kysymys 295 Sulo Aittoniemi /kesk: Somalipakolaisten pyhiinvaellusmatkan kustantamisesta julkisin varoin Eduskunnan Puhemiehelle Viime itsenäisyyspäivänä somalipakolaiset juhlivat Suomen itsenäisyyttä yhteiskunnan kustannuksella maan hienoimpiin kuuluvaksi edustustilaksi kunnostetussa Säätytalossa. Nyt on esitetty epäilys, että somalit ovat matkustaneet Mekkaan pyhiinvaellusmatkalle suomalaisten veronmaksajain ylimääräisellä tuella. Pelkän matkakustannuksen on arvioitu olevan reilusti yli markkaa per henkilö. Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä on verrannut tapausta suomalaisten työttömien Tallinnan-matkaan sekä lausunut, että somalit ovat säästelleet matkakustannukset pikku hiljaa toimeentulotuestaan,joka on samansuuruinen kuin suomalaisilla. Ensinnäkin pidän viittausta suomalaisten työttömien Tallinnan-matkaan loukkaavana ja toisekseen kansalainen Aittoniemi esittää vahvan epäilyksen siihen nähden, että matkakustannukset olisi säästelty toimeentulotuesta kun samanaikaisesti on päälle ilmestynyt huippukallista nappanahkaa ja käteen kännykkä. Kun vaatimattoman puhelinosakkeen omistaneet tamperelaiset ovat menettäneet toimeentulotukensa, on syytä kysyä, olisiko toimeentulotuki toistaiseksi lopetettava myös pyhiinvaellusmatkalta palaavilta, ilmeistä varallisuutta osoittaneilta somaleilta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: A vustiko Suomen valtio Mekkaan pyhiinvaellusmatkalle lähteneitä soma!ipakolaisia yli markan matkakustannuksissa, ja jos ei, niin voidaanko heidän varallisuutensa Tampereen Puhelinosuuskunnan puhelinosakkeen arvoon suhteutettuna arvioida niin suureksi, että toimeentulotuen maksaminen heille toistaiseksi lopetetaan? Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998 Sulo Aittoniemi /kesk

2 2 KK 295/1998 vp Eduskunnan Puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 295: A vustiko Suomen valtio Mekkaan pyhiinvaellusmatkalle lähteneitä samalipakolaisia yli markan matkakustannuksissa, ja jos ei, niin voidaanko heidän varallisuutensa Tampereen Puhelinosuuskunnan puhelinosakkeen arvoon suhteutettuna arvioida niin suureksi, että toimeentulotuen maksaminen heille toistaiseksi lopetetaan? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriön työministeriön maahanmuutto-osastolta saaman lausunnon mukaan valtion pakolaiskeskukset tai vastaavat eivät ole myöntäneet avustuksia valtion varoista samalipakolaisille pyhiinvaellusmatkoja varten. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole tietoa siitä, mistä tulonlähteistä ne somalipakolaiset, jotka ovat pyhiinvaellusmatkoja tehneet, ovat matkansa rahoittaneet. Rahoitushan on voinut kertyä heidän ansiotuloistaan, matkaa varten annettuna lahjoituksena sukulaisilta, säästämällä työttömyysturvasta tai muulla tavoin. Tällaisen tiedon hankkiminen ei myöskään kuulu ministeriön tehtäviin. Jos kyseessä ovat toimeentulotukea saavat pakolaiset, heidän toimeentulotuen saantinsa perustuu pääsääntöisesti toimeentulotukilakiin (1412/1997). Lain 6 :n mukaan tuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Siten, jos henkilön tai perheen toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat suuremmat kuin käytettävissä olevat tulot ja varat, myönnetään erotus toimeentulotukena. Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille lähettämän toimeentulotukioppaan (STM Oppaita 1998:2) mukaisesti käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Mikäli toimeentulotukea hakevalle pakolaisperheelle olisi kertynyt säästöjä esimerkiksi Mekkaan suuntautuvan matkan hinnan verran, tulisi tällainen säästö ottaa huomioon tukea vähentävänä tekijänä toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä. Pyhiinvaellusmatkan kustannuksiin ei toimeentulotukea lain mukaan myönnetä. Koska suomalainen sosiaaliturva ja toimeentulotukijärjestelmä ovat somaleille tai muille vieraasta kulttuurista tulleille pakolaisille vieraita, on heidän usein vaikea ymmärtää järjestelmän toimintaperiaatteita. Tämän vuoksi voi toisinaan syntyä tilanteita, jotka voivat olla ristiriidassa lain tavoitteiden suhteen. Pakolaisten kanssa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä on siten vaikea tehtävä selvittää toimeentulotukea saaville pakolaisille, mitä velvoitteita lainsäädäntö asettaa tuen saajille. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansaja holhoojansa on annettava tukea myöntävälle toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Edelleen tässä pykälässä säädetään, että tuensaajanon välittömästi ilmoitettava toimielimene em. tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Lain 20 :n mukaan, jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai 17 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, kunta voi periä tuen takaisin näiden tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. Nämä säännökset koskevat luonnollisesti myös pakolaisstatuksen omaavia toimeentulotuen saajia. Työministeriön maahanmuutto-osaston asiasta antamassa lausunnossa todetaan, että Suomen pakolaispolitiikan keskeisenä tavoitteena on pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton

3 KK 295/1998 vp 3 tukeminen. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun valtioneuvoston päätöksen 8 :n nojalla pakolaisille voidaan myöntää toimeentulotukena paluumuuttoavustusta kotimaahan palaamista varten. Avustus sisältää kohtuulliset matkakustannukset, enintään markan rahtikustannukset sekä yksinäi- selle henkilölle enintään kahdelta kuukaudelta maksettavaa toimeentulotuen perusosaa vastaavan määrän kotimaassa asumisen aloittamista varten. Paluumuuttoavustus myönnetään vain kerran lopulliseksi tarkoitettua paluumuuttoa varten. Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

4 4 KK 295/1998 vp Tili Riksdagens Talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 295: Har Finska staten beviljat understöd för resekostnaderna på över mark tili de somaliska flyktingar som valifårdade tili Mecka och om inte, kan man bedöma att deras förmögenhet, i förhållande tili värdet av Tammerfors Telefonandelslags telefonaktie, är så stor att man tills vidare avbryter betalningen av utkomststöd tili dem? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt det utlåtande som social- och hälsovårdsministeriet har fått från arbetsministeriets migrationsavdelning har inte statens flyktingcentraler elier motsvarande beviljat understöd med statens medel tili somaliska flyktingar för vallfårdsresor. Social- och hälsovårdsministeriet känner inte tili hur de somaliska flyktingar som vallfårdat till Mecka har finansierat sin resa. De kan ha finansierat den med sina förvärvsinkomster eller med en donation av släktingar med anledning av resan, genom att spara sina arbetslöshetsdagpenningar elier på annat sätt. Det hör inte hellertili ministeriets uppgifter att utreda en sådan sak. Om det är fråga om flyktingar som får utkomststöd grundar sig deras rätt tili utkomststöd i huvudsak på lagen om utkomststöd (1412/ 1997). Enligt 6 i lagen är utkomststödets belopp skilinaden mellan de utgifter och de disponibla inkomster och tillgångar som fastställs enligt lagen om utkomststöd. Sålunda, om personens eller familjens utgifter som berättigar till utkomststöd är större än de disponibla inkomsterna elier tillgångarna, beviljas skillnaden som utkomststöd. 1 enlighet med den handbok om utkomststöd (social- och hälsovårdsministeriets handböcker 1998:2) som social- och hälsovårdsministeriet sänt tili kommunerna beaktas disponibla tiligångar såsom besparingar, värdepapper och annan egendom som lätt går att realisera enligt skälighetsprövning då utkomststöd beviljas t.ex. så att man kan lämna en liten del av besparingarna som trygghet så att personen eller familjen kan klara sig självständigt. Om en flyktingfamilj som ansöker om utkomststöd har besparingar som motsvarar priset på en resa tili Mecka, skall sådana besparingar beaktas som en sänkande faktor då kalkylen för utkomststöd uppgörs. Enligt lagen beviljas inte utkomststöd för kostnader för en vallfårdsresa. Eftersom den finländska sociala tryggheten och systemet med utkomststöd är främmande för somalier och andra flyktingar som kommer från främmande kulturer, har de ofta svårt att förstå de principer enligt vilka systemet fungerar. Därför kan det ibland uppstå situationer som kan stå i konflikt med lagens målsättning. De socialarbetare som arbetar med flyktingar har sålunda en svår uppgift i att förklara för de flyktingar som får utkomststöd vilka förpliktelser lagstiftningen ställer på mottagaren av stödet. Enligt 17 lagen om utkomststöd skall den som ansöker om utkomststöd, en familjemedlem och den gentemot honom försörjningsp1iktige samt vid behov deras vårdnadshavare elier förmyndare lämna organet som beviljar stödet alla tillgängliga nödvändiga uppgifter som inverkar på utkomststödet. 1 denna paragraf bestäms vidare att mottagaren av utkomststöd skall omedelbart meddela organet de förändringar som sker i de ovan nämnda uppgifterna. Enligt 20 i lagen, om beviljandet av stöd grundat sig på uppsåtligen lämnade vilseledande uppgifter eller på uppsåtlig försummelse av anmälningsskyldigheten enligt 17, kan kommunen, till den del beviljandet av stöd av denna orsak har grundat sig på felaktiga uppgifter, återkräva stödet av den som lämnat uppgifterna eller försummat anmälningsskyldigheten. Dessa bestämmelser gäller naturligtvis även de mottagare av utkomststöd som har flyktingstatus. I det utlåtande som arbetsministeriets migrationsavdelning gett i ärendet konstateras att det centrala målet med Finlands flyktingpolitik är att stöda flyktingarnas frivilliga återflyttning. Med stöd av 8 i statsrådets beslut om mottagande av

5 KK 295/1998 vp 5 flyktingar och asylsökande kan som utkomststöd betalas återflyttningsbidrag tili en person som återvänder tili sitt hemland. I beloppet ingår skäliga resekostnader, flyttningskostnader tili ett belopp av högst mark samt för en ensam person ett belopp som motsvarar högst utkomststödets grunddel för två månader så att personen kan komma igång med boendet i sitt hemland. Återflyttningsbidrag beviljas endast en gång för en återflyttning som är avsedd att vara slutgiltig. Helsingfors den 8 april 1998 Minister Terttu Huttu-Juntunen

6