Katsomusaineiden opetuksen visioita

Transkriptio

1 1. Eurooppalaiset uskonnonopetusmallit Katsomusaineiden opetuksen visioita Arto Kallioniemi Helsingin yliopisto SOKLA uskonnonopetus osa koulun antamaa opetusta eri Euroopan maissa uskonnonopetuksen tarkastelu eurooppalaisella tasolla ei ole yksiselitteistä käytetyt käsitteet ja tulkinta siitä, mitä uskonnonopetus on vaihtelee eri maissa Hull: 4. tekijää, jotka vaikuttavat uskonnonopetuksen luonteeseen ja lähestymistapaan: 1. yhteiskunnan uskonnollinen ilmapiiri 2. uskonnon ja maalisen suhde kussakin maassa 3. eri maiden historiallinen traditio 4. käsitykset uskonnonopetuksen tehtävästä ja olemuksesta yhteiskunnan koulutusjärjestelmässä Kun tarkastellaan uskonnonopetusta eri Euroopan maissa taustalla mm. seuraavat tarkasteluun liittyvät ongelmat: 1. terminologiset ongelmat 2. kielen ja kulttuurien välisiin eroihin liittyvät ongelmat 3. koulutusjärjestelmien eroihin liittyvät ongelmat A. Yhdenmukainen, vahva ratkaisu B. Monimuotoinen, heikko ratkaisu Uskonnonopetus osana koulun opetussuunnitelmaa Uskontoon perustuva kaikille oppilaille tarkoitettu järjestelmä Italia, Espanja, Malta Uskonnonopetusta annetaan yleisenä oppiaineena kaikille oppilaille Ruotsi, Islanti, Norja ja Tanska Uskonnonopetuksen puuttuminen koulun opetussuunnitelmasta Uskonnonopetusta ei anneta yleissivistävässä valtion koulussa Ranska Sekoittuneet järjestelmät Rinnakkainen järjestelmä, jossa useat tai monet koulut perustuvat uskonnolliselle pohjalle Irlanti, Pohjois Irlanti, Alankomaat ja Belgia Sekulaari järjestelmä, mutta merkittävä määrä yksityisiä tai uskonnolliselle pohjalle rakentuvia kouluja Englanti, Wales, Skotlanti Sekulaarit järjestelmät Sekulaari järjestelmä, jossa uskonnolliset ryhmät mukana uskonnonopetuksen koordinaatiossa tai toteutuksessa Saksa, Suomi, Itävalta, Romania, Puola, Unkari 1

2 Kolme tapaa lähestymistapaa uskonnonopetukseen Brittiläisessä uskonnondidaktisessa tutkimuksessa erotettu 3. lähestymistapaa 1. oppia uskonto koulun uskonnonopetus perustuu yhden tradition ympärille opetuksen tavoitteena joko vahvistaa oppilaiden sitoutumista omaan uskonnolliseen traditioon tai tehdä heistä kyseisen tradition kannattajia 2. oppia uskontoa lähestymistapaa voidaan luonnehtia uskontotieteelliseksi tai antropologiseksi uskonnonopetus perustuu usein yhdelle tai useammalle uskontotieteen osa alueelle, esimerkiksi uskontohistorian tai uskontofenomenologian pohjalle 3. oppia uskonnosta lähestymistapa perustuu ajatukseen, jonka mukaan oppilaat osallistuvat käsittelyn kohteena olevan uskonnon uskomusten ja toteutumismuotojen tarkasteluun opetuksen fokuksena on oppilaiden elämysja kokemusmaailma perustuu kasvatustieteelliseen tai uskonnondidaktiseen tutkimukseen Eurooppalaisen yhteiskuntien uskonnonopetukselle asettamista tavoitteista voidaan löytää yhteyksiä useiden Euroopan maiden uskonnonopetuksen tavoitteena on 1. rohkaista oppilaita olemaan herkkiä uskonnolle ja elämän uskonnolliselle ulottuvuudelle 2. tuottaa orientaatiota uskonnon erilaisille olemusmuodoille ja eettiselle ymmärrykselle 3. antaa tietoa ja ymmärrystä erilaisista uskomuksista ja kokemuksista Oppiaineen sisältöinä ovat kokoavasti tarkasteltuna seuraavat: 1. perimmäiset kysymykset 2. inhimilliset kokemukset 3. elävät uskonnolliset järjestelmät suomalainen uskontosidonnainen tai uskontolähtöinen malli luotiin 1920 luvulla koulujen uskonnonopetus monipuolistui erityisesti 1990 luvulla vähemmistöuskontojen opetuksen lisääntymisen myötä suomalainen malli kuuluu eurooppalaisista malleista Skein tarkastelun mukaan monimuotoiseksi, heikkoa ratkaisua edustavaksi järjestelmäksi malli tulee lähelle itävaltalaista tai saksalaista mallia suomalaissa opetussuunnitelmissa ollut viime vuosikymmeninä eri painotuksella esillä kaikki Hullin esittämät lähestymistavat uskonnonopetukseen 2

3 Kaksi esimerkkiä Englanti ja Norja Englanti perusteellisesti pohdittu monikulttuurisessa yhteiskunnassa annettavan uskonnonopetuksen tehtäviä ja luonnetta maassa tapahtunut perusteellinen muutos uskonnonopetuksen sisällöissä: siirtymä Raamattukeskeisestä uskonnonopetuksesta avoimeen moniuskontoiseen lähestymistapaan taustalla useita syitä 1. yhteiskunnan lisääntyvä sekularisaatio 2. uskontotieteen voimakas kehittyminen tieteenalana 3. kasvava monikulttuurisuus kehitys alkoi 1960 luvun puolivälissä vuonna 1975 Birminghamin opetussuunnitelma 1993 kaksi malliopetussuunnitelmaa 1. Elävät uskonnot tänään fenomenologinen 2. Kysymyksiä ja opetuksia näkökulmana uskontojen opetukset ovat yhteydessä jaettuun inhimilliseen kokemukseen malliopetussuunnitelmissa esillä myös ne taidot, joita uskonnonopetuksess a tuli kehittää: tutkiminen tulkinta reflektointi arviointi synteesien tekeminen oman mielipiteen ilmaiseminen empaattisuus sovellutusten etsiminen Norja opetus vuoteen 1969 asti päälähtökohdiltaan kristillistä opetusta, joka oli suunniteltu kastettujen lasten opetukseksi vuotinen peruskoulu: uskonnonopetus perustui luterilaiseen uskontoon opetus luonteeltaan tunnustuksellista 1990 luvulla keskustelu ja uusi oppiaine Afdal, Haakedal ja Leganger (1997) kuvaavat historian vuonna 1974 uskonto oli pääosin opetettava aine, vieraat uskonnot siirrettiin yhteiskuntaopin yhteyteen 1974 mahdolliseksi valita uusi oppiaine orientaatio elämänkysymyksiin 3

4 1987 vieraat uskonnot takaisin uskonnonopetuksen oppisisällöksi 1987 pedagoginen siirtymä oppiainekeskeisestä opetuksesta temaattiseen opetukseen 1990 luvun alussa ilmeni, ettei rinnakkainen malli sovellu muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa 1997 rakennettiin uusi oppiaine Kristinusko ja elämänkysymykset kaikki uskonnot esiteltiin sisältäpäin ja uskonnonopetuksen lähtökohdaksi asettiin oppilaiden persoonallinen kehitys oppiaine koulun oppiaine, kaikki mitä oppiaineessa tapahtuu tulee tapahtua koulun lähtökohdista käsin oppiaine avainvälineenä saavuttaa yhteiskunnan kansallinen henki Oppiaineen keskeiset tavoitteet: 1. uskontoihin ja elämänkatsomuksiin liittyvä tieto 2. toleranssi ja dialogi eri uskontojen välillä 3. uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta 4. ekumeenisuus 5. eri uskontojen ja katsomusten tasa arvo Oppiaine on jaettu viiteen sisältöalueeseen: 1. Raamattutieto 2. kristinuskon historia 3. tämän päivän kristillisyys 4. muut uskonnot 5. maailmankäsitykset, etiikka ja filosofia Visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi vaikka uusi uskonnonvapauslaki vakiinnutti tilanteen, suomalaisessa yhteiskunnassa olemassa selviä paineita mallin kehittämiseksi ja uudenlaisten skenaarioiden rakentamiseksi 3. skenaariota tulevaisuuden uskonnonopetukseksi 1. luopuminen omaan uskontoon liittyvästä mallista ja kaikille yhteisen oppiaineen rakentaminen vastaavanlaista kehitystä Britanniassa ja muissa Pohjoismaissa Krohin lakialoite skenaarion toteutumiseen liittyy erilaisia kysymyksiä: esim. miten vanhemmat hyväksyisivät mitkä olisi oppaineen tiedeperusta ketkä oppiainetta opettaisivat 2. nykyisen mallin jatkuminen nykyiset ongelmat jatkuvat missä määrin yhteiskunnan tehtävä on vastata uskonnonopetuksesta koulu sekulaari varsin konteksti mallin soveltuvuus monikulttuuristuvaan yhteiskuntaan: ambivalenssi: omaan uskonnolliseen identiteettiin kasvun ja sitoutumisen versus moniuskontoiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen välillä 4

5 3. omaan uskontoon ja tunnuksellisen aineksen lisääminen ongelmana: jos uskonnonopetus tapahtuu yhteiskunnan kasvatus ja opetusjärjestelmissä yhteiskunnan maallistuessa ja uskonnon privatisoitumisessa uhkana uskonnonopetuksen siirtäminen uskonnollisten yhdyskuntien toteuttamaksi 4. yhdistetään ensimmäisen ja toisen skenaarion peruslähtökohdat osa uskonnonopetuksesta yhteisenä oppiaineena osa eriytetysti malli esillä suomalaisessa esiopetuksen opetussuunnitelmassa (2000), jossa kulttuurisen katsomuskasvatuksen alla kulttuurisesti keskeisiä sisältöjä ja uskontokasvatuksen alla omaan uskontoon liittyvää erityisainesta Lopuksi suomalaisen katsomusmallin visiointi vaatii syvällistä perehtymistä muissa maissa toteutettuihin malleihin tunnettava näiden heikkoudet ja vahvuudet uskonnonopetuksen kehittämisskenaarioihin liittyvä keskustelu ollut ideologisesti ja maailmankatsomuksellisesti sävyttynyttä keskustelua ehkä käyty liiaksi uskonnollisten yhteiskuntien näkökulmasta keskustelun lähtökohtana tulisi olla uskonnonopetuksen kasvatukselliset näkökulmat aihepiiri vaatii laajaa tutkimustoimintaa 5