HELMI SÄÄSTÖPANKKI OY TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 HELMI SÄÄSTÖPANKKI OY TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Torikatu 3, Lahti Käyntiosoite: Torikatu 3, Lahti Kotipaikka: Lahti

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 3 Tulos... 4 Tase... 5 Vakavaraisuuden hallinta... 9 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Helmi Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma Helmi Säästöpankki Oy:n tase Helmi Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä... 50

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Helmi Säästöpankki Oy on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2016 oli pankin 10. toimintavuosi. Pankki toimii Päijät-Hämeen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita. Helmi Säästöpankki Oy jatkaa Padasjoen Säästöpankin liiketoimintaa, joka siirtyi Helmi Säästöpankki Oy:lle alkaen. Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä vuonna 1902 perustettu Padasjoen Säästöpankki muuttui Padasjoen Säästöpankkisäätiöksi. Säätiö omistaa Helmi Säästöpankin osakekannasta kpl ja Säästöpankkiliitto 1 kpl. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 5 konttoria, Lahdessa, Heinolassa, Padasjoella, Hollolassa ja Nastolassa. Helmi Säästöpankki Oy:n tulos muodostui budjetoitua paremmaksi liikevoiton ollessa tuhatta euroa (3 178 tuhatta euroa vuonna 2015). Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ) kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkien yhteenliittymän toiminta käynnistettiin Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien Säästöpankkien perustama Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sai Euroopan Keskuspankin myöntämän kiinnitysluottopankin toimiluvan maaliskuussa 2016 ja pankin toiminta käynnistettiin välittömästi. Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj vastaa Säästöpankkiryhmässä vakuudellisesta jälleenrahoituksesta tukkumarkkinoilla. Sp- Kiinnitysluottopankki laski marraskuussa 2016 liikkeeseen 500 miljoonan euron asuntolainavakuudellisen katetun joukkolainan (Covered Bond, CB). Lainalla on Standard & Poor sin antama luottoluokitus AAA. Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja on Säästöpankkiliitto osk:in jäsenluottolaitos maaliskuusta 2016 alkaen. Sen välittäjäpankkeina voi toimia ainoastaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma.

4 2 Toimintaympäristö Globaali talous Vuoden 2016 aikana nähtiin useita poliittisesti merkittäviä muutoksia. Iso-Britannian irtautuminen kansanäänestyksellä EU-jäsenyydestä oli jatkumoa unionin toistuville poliittisille kriiseille. Yhdysvaltojen presidentinvaalit olivat toinen merkittävä muutos, jonka vaikutukset maailmankauppaan ja geopolitiikkaan tullaan näkemään lähivuosina. Suurista muutoksista huolimatta sijoitusmarkkinoilla säilyi usko talouden elpymiseen vahvana, ja vuoden toisella puoliskolla globaalin talouden elpyminen jatkui odotuksiin nähden hyvin. Euroopassa kasvunäkymät olivat hajanaiset ja erot valtioiden välillä merkittäviä. Rakenneuudistusten hidas eteneminen ja pankkisektorin vaikeudet vaikuttivat osaltaan talouden elpymisvauhtiin. Erityisesti epävarmuus Iso-Britannian äänestystuloksen vaikutuksista hidasti investointien kasvua, mutta työllisyystilanteen parantuminen ja palvelusektorin positiivinen kehitys pitivät luvut positiivisina. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden tilanne on parantunut jo usean vuoden ajan ja tämä kehitys jatkui myös vuoden 2016 aikana. Teollisten investointien alhainen kasvu painoi osaltaan kasvulukemia, mutta loppuvuodesta nähty öljyn hinnannousu loi uskoa positiiviseen kehitykseen myös investointien osalta. Merkittävä tekijä globaalin talouden näkökulmasta oli Kiinan tilanteen parantuminen elvytystoimenpiteiden seurauksena. Kiinan kansantalouden suuri velkataakka ja talouskasvun hidastuminen ovat puolestaan merkittäviä riskitekijöitä lähivuosina. Kehittyvien markkinoiden kasvunäkymiin liittyy edelleen merkittäviä riskejä, mutta raaka-ainehintojen elpyminen ja länsimaissa koettu talouskasvu ovat vakauttavia tekijöitä. Globaalitalouskasvu tulee elpymään lähelle 3 prosentin tasoa ensi vuoden aikana, ja merkittävin positiivinen vaikutus tulee olemaan Yhdysvaltojen talouden kehityksellä. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2016 käynnistyi heikosti, mutta sijoitustuotot elpyivät merkittävästi loppuvuotta kohden. Poikkeuksena olivat valtionlainasijoitukset. Korkomarkkinoiden näkökulmasta merkittävin muutos oli keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen asteittainen pienentyminen. Tämä johti etenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä pitkien korkojen nousuun ja korkokäyrän jyrkentymiseen. Tällä on osaltaan positiivinen vaikutus pankkisektorin tuloskehitykseen. Ohjauskorkojen nousu tulee tapahtumaan pitkällä aikavälillä ja elvytysohjelmien alasajot tulevat kestämään vuosia. Näkymät yritysten tuloskasvun parantumisesta tuki osakemarkkinoita, ja sijoittajien luottamus säilyi vahvana korkojen noususta huolimatta. Osakemarkkinoiden positiivinen kehitys heijastui myös yrityslainamarkkinoilla, joiden tuotot nousivat vuoden loppua kohden. Yhdysvaltojen talouden elpyminen johti dollarin vahvistumiseen loppuvuodesta ja tällä oli negatiivinen vaikutus kehittyvien markkinoiden sijoituksiin. Vuosi 2017 tulee olemaan Euroopassa poliittisten riskien värittämä. Samanaikaisesti Yhdysvalloissa uusi presidentti käynnistää vaaliohjelmassa esitetyt muutokset. Nämä tekijät tulevat aiheuttamaan epävarmuutta sijoitusmarkkinoilla, mutta talouden positiivinen kehitys tulee jatkumaan ensi vuonna. Tällä on sijoitusmarkkinoita vakauttava vaikutus. Suomen talous Suomen talouskasvu on kehittynyt muuta Eurooppaa heikommin. Vientivetoinen talous on kärsinyt globaalintalouden hitaasta kasvusta sekä investointien puutteesta. Vuoden 2016 aikana käynnistynyt elpyminen on antanut kuitenkin uskoa paremmasta. Työttömyys on laskenut ja kotitalouksien luottamus on kohentunut merkittävästi. Yksityinen kulutus kasvaa ja alhainen korkotaso tukee kotitalouksien ostovoimaa. Teollisuuden näkymät ovat myös elpyneet, mutta teollisuustuotanto on edelleen alhaisella tasolla. Ensi vuoden aikana työmarkkinoiden positiivinen kehitys tulee jatkumaan ja myös teollisuuden näkymät tulevat parantumaan. Hallituksen ajamat rakenneuudistukset ovat edenneet odotettua hitaammin ja tämän seurauksena toimenpiteiden riittävyys on kyseenalaista. Hallituksen asettamia työllisyystavoitteita ei tulla saavuttamaan. Talouskasvun tukemiseksi olisi syytä tarkastella

5 3 lisätoimenpiteitä työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sekä rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntomarkkinoiden vuosi 2016 sisälsi jo optimistisuutta talouden elpymisestä. Vuosi oli huomattavasti tasaisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Kokonaisuutena käytettyjen asuntojen markkinat päätyvät noin 3 % nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin käytetyn asunnon ja kiinteistön kauppaa vuonna Uusien asuntojen kauppa vilkastui selkeäsi ollen jopa noin 28 % vilkkaampaa kuin vuonna Asuntojen hinnoissa tapahtui lievää nousua, mikäli asuntomarkkinoita tarkastellaan laajana kokonaisuutena. Kuitenkin markkinoiden eriytyminen jatkui voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotappiollisilla alueilla. Voittajina olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla, keskiarvo oli noin 70 vuorokautta. Edullinen lainaraha ja sen saatavuuden parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen elpyminen olivat edelleen merkittävimmät ajurit asuntokaupalle. Lisäksi rakennustoiminnassa tuli selkeä muutos parempaan suuntaan. Pankin liiketoiminta Helmi Säästöpankki Oy:n liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakasliiketoiminnan volyymia. Helmi Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat SP-Kiinnitysluottopankki Oyj:n sekä Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2016 lopussa oli tuhatta euroa. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt tuhatta euroa luottoja omasta taseestaan Sp-Kiinnitysluottopankille. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot sekä Sp-Henkivakuutus Oy:n yksityishenkilö- ja yritystuotteet. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Säästöpankkien Varainhoito. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja sekä Nooa Säästöpankin liikkeeseen laskemia sijoitusobligaatioita Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutus Oy. joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen tehtävänä on myös varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukkuvarainhankinta. Säästöpankkien Keskuspankki hankkii rahoitusta ja operoi Säästöpankkiryhmän puolesta

6 4 rahamarkkina- ja pääomamarkkinoilla ja hoitaa maksujen selvityksen ja huolehtii myös Ryhmän sisäisestä likviditeetin tasauksesta. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut vilkkaana koko vuoden. Säästöpankin tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus Oy. Pankki laajensi palvelunsa kattamaan myös Trade Finance tuotteet ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille yhteistyökumppanin kanssa. Tulos Helmi Säästöpankki Oy:n liikevoitto oli tuhatta euroa (3 178 tuhatta euroa vuonna 2015). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 prosenttia (1,1). Liiketuloksen hyvä kehitys ja taso edellisvuoteen verrattuna johtui korkokatteen kasvusta sekä arvonalennusten tavanomaista suuremmista palautuksista. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 74,4 prosenttia (71,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2015 Muutos-% *) 01-12/2014 Muutos-% **) Korkokate , ,6 Nettopalkkiotuotot , ,3 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,4-18 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,1 Suojauslaskennan nettotulos ,7 Muut tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,9 Henkilöstökulut , ,3 Muut hallintokulut , ,8 Muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,4 Kulu-tuotto -suhde 74,38 71,29 70,35 Arvonalentumistappiot luotoista ,1 Liikevoitto , ,9 Tilikauden voitto , ,5 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (5 912). Korkokate kasvoi 8,3 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli tuhatta euroa (2 346). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (7 178), jossa kasvua edellisvuodesta oli 85 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korko-

7 5 kulut olivat 861 tuhatta euroa (1 266). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 405 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (2 700). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (3 142) ja palkkiokulujen 649 tuhatta euroa (442). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä tuhatta euroa (856), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 66 tuhatta euroa (-10) ja muista välitetyistä tuotteista tuhatta euroa (866). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 639 tuhatta euroa (527), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (1 425) sekä palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 177 tuhatta euroa (173). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -34 tuhatta euroa (-174). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 619 tuhatta euroa (1 301), jotka koostuivat myyntivoitoista- ja tappioista. Suojauslaskennan nettotulos oli -33 tuhatta euroa (1). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 716 tuhatta euroa (868). Saadut osingot olivat 80 tuhatta euroa (136), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 57 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -24 tuhatta euroa (84). Ero, 108 tuhatta euroa johtui sijoituskiinteistöihin tehdyistä arvonalennuksista (159 tuhatta euroa). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 1,9 prosentilla 660 tuhanteen euroon (648). Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät 417 tuhatta euroa kertaluonteisia eriä liittyen Visa Europen myyntiin Visa Inc. -yhtiölle. Visa Europen hallitus sopi vuoden 2015 lopulla yhtiön omistajien valtuuttamana yhtiön myymisestä yhdysvaltalaiselle Visa Inc. -yhtiölle edellyttäen, että tarvittavat viranomaisluvat saadaan. Tarvittavat viranomaisluvat saatiin kevään ja alkukesän aikana, ja kauppa toteutui suunnitellussa aikataulussaan kesäkuussa Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (3 197), mikä oli 329 tuhatta euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät tuhanteen euroon (2 953). Muut kulut, tuhatta euroa (1 413), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 312 tuhatta euroa (222). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 69 tuhatta euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut tuhatta euroa (1 191) kasvoivat 10,0 prosenttia. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli positiivinen eli -605 tuhatta euroa (-132), jossa kasvua edellisvuodesta oli 473 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 110 tuhatta euroa (321). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin -28 tuhatta euroa (35) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 687 tuhatta euroa (419). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä arvonalennusten palautusten ja peruutusten ollessa arvonalennuskirjauksia suuremmat. Tase Pankin tase pieneni vuoden 2016 aikana 0,6 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseen lasku johtui siitä, että osa asuntoluotoista siirrettiin omasta taseesta

8 6 Sp-Kiinnitysluottopankkiin. Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Helmi Säästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,0 Luotot , ,0 Sijoitukset , ,1 Saamiset luottolaitoksilta , ,6 Saamistodistukset , ,8 Osakkeet ja osuudet , ,1 Kiinteistöt , ,3 Johdannaissopimukset , ,7 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,7 Johdannaissopimukset vastattavaa Yleisön talletukset *) , ,1 Velat luottolaitoksille , Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,9 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) ,0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,5 Oma pääoma , ,8 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,7 ROA % 1,0 1,0 1,1 ROE % 9,6 10,3 10,9 Omavaraisuusaste 11,0 9,9 9,9 Vakavaraisuussuhde 19,60 % 18,01 % 15,23 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Helmi Säästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät SP-Kiinnitysluottopankin ja Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (7 419). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 63 tuhatta euroa (79). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 11,1 prosenttia. Luotonannon kehitys on ollut selkeästi markkinoita nopeampaa kaikissa asiakasryhmissä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla.

9 7 Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 773 tuhatta euroa (658) eli 115 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,3 prosenttia (0,3) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 154 tuhatta euroa (125). Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (1 922) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (6 082) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 1.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (14 517). Määrä oli 187 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (10 641), mikä on 4,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pankki luopui Aktia Hypoteekkipankin osakkeista vuoden 2016 aikana, kirjaten 71 tuhatta euroa tappiota. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (31 915). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (6 805) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (25 110). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (5 651). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (2 563) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (3 088). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 1.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 253 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2016 aikana pankki myi omistamiansa kiinteistöjä 15 tuhannen euron arvosta ja osti 734 tuhannella eurolla. Pankki kirjasi tilikaudella arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä -229 tuhat euroa (0). Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (12 728), joka koostui käypää arvoa suojaavista johdannaisista. Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Lisäksi pankki suojasi osaketalletusten arvonmuutoksia osakeoptioilla.

10 8 Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 1.6. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 4,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 10,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli tuhatta euroa ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (39 861). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (25 419). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat tuhatta euroa (4 726). Erä koostui repomyynneistä. Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen debentuurilainojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (4 162). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (22 408). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli tuhatta euroa (1 067). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja verotusperusteiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (7 614), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (7 614). Vuonna 2016 luottotappiovarausta kasvatettiin tuhatta euroa (kasvatettiin tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,3 prosenttia saamisista. Varauksesta 446 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Keskinäinen vastuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii Yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Kes-

11 9 kusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden Yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Talletussuoja Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaan talletuspankilla on velvollisuus kuulua talletussuojajärjestelmään ja maksaa talletussuojamaksua. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin talletussuojamaksu oli tilikaudella 33 tuhatta euroa. Talletussuojasta vastaa vuoden 2015 alusta perustettu uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Vanha talletussuojarahasto hyvittää kuitenkin jäsenpankeilleen Rahoitusvakausviraston vuodelle 2016 määräämät talletussuojamaksut siinä suhteessa kuin kukin Vanhan talletussuojarahaston jäsenpankit ovat vuosien kuluessa kartuttaneet rahastoa. Näin ollen talletussuojamaksulla ei ole pankille kuluvaikutusta tilikaudella Sijoittajien turva Helmi Säästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Helmi Säästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuun-

12 10 nitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Pankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Omat varat ja vakavaraisuus Helmi Säästöpankki Oy:n vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuonna 2016 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Helmi Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Helmi Säästöpankki Oy:n omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (29 549), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (13 127). Ydinpääoma (CET1) määrä oli tuhatta euroa. Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa euroa (27 577). Toissijaiset omat varat olivat tuhatta euroa (1 975). Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Helmi Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin vakavaraisuussuhde nousi 1,59 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,60 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,77 % (16,81 %).

13 11 VAKAVARAISUUSLASKENTA Omat varat Ydinpääoma ennen vähennyksiä Vähennyksen ydinpääomasta Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä 0 0 Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä Vähennykset toissijaisesta pääomasta 0-3 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä Riskipainotetut erät Luotto- ja vastapuoliriski Vastuun arvonoikaisuriski (CVA) Markkinariski Valuuttariski Operatiivinen riski Riskipainotetut erät yhteensä Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5%) Vastasyklinen pääomapuskuri Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,77 % 16,81 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,77 % 16,81 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,60 % 18,01 % Helmi Säästöpankki Oy:n vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti tuloksen lisäksi riskipainotettujen erien pienentyminen.

14 12 Vähimmäisomavaraisuusaste Helmi Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 10,56 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Ensisijainen pääoma Vastuiden kokonaismäärä Vähimmäisomavaraisuusaste 10,56 % 9,33 % Kriisinratkaisusuunnitelma Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014), joka luo Säästöpankkien yhteenliittymälle kriisinratkaisusuunnitelman alkuvuodesta Osana kriisinratkaisusuunnitelmaa tullaan asettamaan yhteenliittymätasolla vaatimus omien varojen ja vähennyskelpoisten velkojen määrästä (MREL-vaade) ja se astuu voimaan Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin, mutta jäsenluottolaitoskohtaista vaatimusta tullaan arvioimaan uudelleen vuonna MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osaalueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin.

15 13 Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Pankin hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskialueille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: riippumaton riskienvalvonta säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) sisäisen tarkastuksen toiminto Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. Compliance toiminnon tavoitteena on varmistaa, että pankissa noudatetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance toiminnon vastuulla on valvoa, että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä

16 14 toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Pankin hallitus ohjaa pankin luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä niiden valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luottoriskejä ja niiden hallintaa koskevilla muilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimiiteillä ja muilla seurantarajoilla. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 74,6 % (78,2 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 6,1 % (5,5 %) ja muiden 19,4 % (16,3 %), jotka ovat pääosin yritys- ja yhteisöluottoja. Valtaosa, 76,1 % (77,0 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Asiakkaiden luottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittävään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja tarjotut vakuudet muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Olemassa olevat luotot luokitellaan luottoluokitus-mallilla, joka huomioi asiakkaan maksukäyttäytymisen muutokset. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja Säästöpankkiryhmän sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittävään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riski-perusteiselle hinnoittelulle. Olemassa olevat luotot luokitellaan käyttäytymisscoring -mallilla, joka huomioi asiakkaan maksukäyttäytymisen muutokset. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin rahoitusjohdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää.

17 15 Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista ja järjestämättömistä luotoista. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla oli yksi sellainen asiakaskokonaisuus, joiden vastuut ylittivät EU:n vakavaraisuusasetuksen asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Pankin liiketoiminta on talletuspankkitoimintaa, johon keskeisenä osana kuuluu maturiteettitransformaation kautta tuleva rahoitusriski. Liiketoiminnan perustana on pankin asiakkailtaan vastaanottamat talletukset, joilla rahoitetaan kohdeasiakkaille myönnettävää luotonantoa. Hallituksella on kokonaisvastuu likviditeettiriskistrategiasta, riskinottotason linjauksesta ja likviditeettiriskin hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät likviditeettiriskin tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy likviditeettistrategian ja muun ohjeistuksen sekä asettaa likviditeettiriskin seurannalle limiitit ja muut seurantarajat. Säästöpankkien markkinaehtoisen likviditeetin hoidosta vastaa Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj. Asuntoluotoista merkittävä osa kanavoituu Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n taseeseen, mikä parantaa pankin likviditeettiasemaa. Helmi Säästöpankki Oy hankkii pääosan tarvitsemastaan jälleenrahoituksesta talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin. Pankin taseessa olevista luotoista on 4,6 % (5,0 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2016 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Markkinariski Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseista, joka koostuu anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitus ja likviditeettisalkuista. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Rahoitustaseen korkoriskin hallinnan periaatteet on kuvattu alla kohdassa rahoitustaseen korkoriski. Pankin liiketoimintaan ei lähtökohtaisesti kuulu kaupankäynti omaan lukuun tai asiakaskaupankäynti. Johdannaisten käyttö on rajoitettu suojaustarkoitukseen. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena

18 16 arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sijoitus- ja likviditeettisalkun markkinariski muodostuu sijoituskohteen hinta-, korko- ja valuuttariskistä. Osakekurssien, korkojen ja valuuttojen muutokset vaikuttavat sijoitussalkun omistuksien arvoon ja sitä kautta tuottoon. Sijoitussalkun markkinariskiä mitataan ja seurataan omaisuus-luokittain ja vastapuolittain. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti sijoitussalkun position kehitys ja suurimmat vastapuolet. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -67 tuhatta euroa (-11). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään tuhatta euroa (1 067), mikä koostuu kokonaisuudessaan myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli tuhatta euroa (1 056). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa on asetettu rajat pankin sijoituksista osakkeisiin ja osuuksiin. Rahoitustaseen korkoriski Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Pankin liiketoiminta on vähittäispankkitoimintaa, johon olennaisena osana kuuluu korkoriski. Korkoriskiä syntyy pankin rahoitustaseista, jotka koostuvat anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitus- ja likviditeettisalkuista. Pankin kaupankäyntivarastot ovat vakavaraisuusasetuksessa määriteltyjä ns. pieniä kaupankäyntivarastoja, joiden korkoriskipositiot ovat vähäisiä. Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten haitallista vaikutusta pankkitoiminnan taseen ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) tai korkokatteeseen (tuloriski). Korkoriski voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin: korkokäyräriski, joka syntyy korkokäyrän muutosten vaikutuksena varojen ja velkojen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoon uudelleenhinnoitteluriski, joka syntyy kiinteäkorkoisten erien osalta maturiteettien eriaikaisuudesta ja vaihtuvakorkoisten erien osalta varojen ja velkojen eriaikaisesta uudelleenhinnoittelusta korkoperusteriski, joka syntyy varojen ja velkojen erilaisista korkoperusteista optionaalisuusriski, joka syntyy itsenäisistä ja kytketyistä optioista, joissa päätös toteutuksesta voi riippua koroista. Tällaisia ovat mm. joukkovelkakirjoissa kytketyt osto- tai myyntioptiot sekä oikeus lainan takaisinmaksuun tai talletuksen nostoon ennenaikaisesti ilman korvausta. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokatteen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle, jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun rajoittaminen siten, että pankin vakavaraisuus ei ole uhattuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa. Pankin riskinottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä. Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten ja liikkeeseenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia.

19 17 Pankki käyttää aktiivisesti korkokatteen suojaamisessa korkojohdannaisia: korko-optioita ja koronvaihtosopimuksia. Johdannaisten korkoriskiä seurataan erikseen sekä nykyarvo- että tuloriskilaskennassa. Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin luomien rahavirtojen nykyarvona. Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Korkotason muuttuessa +/- yhdellä prosenttiyksiköllä pankin korkoriski oli 0 % / + 2 % 12 kk:n korkokatteesta. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti 0 % / +5 % 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 1.6. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 1.8 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (2 658). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut

20 18 pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (3 424) tuhatta euroa, mikä on 1,5 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 6,31 prosenttia (7,15). Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle. Pankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita. Pankin hallituksella on kokonaisvastuu pankkiliiketoiminnan operatiivisesta riskistä, riskinottotason linjauksesta ja operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy operatiivisten riskien hallinnan periaatteet ja keskeiset operatiiviset ohjeet. Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitelmalla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Oikeudelliset riskit Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Pankkitoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance -toiminto. Compliance - toiminto varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance -toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta.

21 19 Hallinto ja henkilöstö Säästöpankkiosakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokouksessa käsiteltiin vuoden 2015 tilinpäätös. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Tilikauden tuloksesta jaettiin osinkoina 100 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Helmi Säästöpankki Oy:n hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Juha Viljamaa ja varapuheenjohtajana Pekka Siltala sekä toimitusjohtajana Risto Seppälä. Varatoimitusjohtajana on toiminut Kari Suutari. Hallitus kokoontui vuoden aikana 19 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: jäsen ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Viljamaa Juha yli-insinööri, puheenjohtaja 2005 Siltala Pekka varainhoitaja, varapuheenjohtaja 2009 Kärkkäinen Anu kartanon emäntä 2011 Pessala Matti rahoituspäällikkö 2008 Pieski Osmo kaupunginjohtaja 2005 Simola Valtteri hallitusammattilainen 2008 Tähtinen Tuija yritysvalmentaja 2011 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 43 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 41 (44) ja osaaikaisia 2 (1) henkilöä. Lisäksi pitkillä perhe- tai muilla vapailla oli 2 (2) henkilöä Henkilömäärä väheni vuoden aikana 2 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta. Pankissa toteutettiin vuonna 2016 YT-menettely, jonka seurauksena neljän toimihenkilön työsuhteet päättyvät vuoden 2017 aikana Helmi Säästöpankki haluaa varmistaa hyvän asiakaspalvelutason ja korkean asiakastyytyväisyyden panostamalla jatkuvaan henkilökunnan kehittymiseen ja koulutukseen. Pankki huomioi osaamisen kehittämisessä toimintaympäristössä tapahtuvan kiihtyvän muutoksen. Palveluiden kysyntä, palvelukanavat ja sisäiset toimintamallit ovat muutospaineissa, monikanavaisuuden merkitys korostuu. Asiakkaat ovat entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia. Asiakkaan palvelukanavasta riippumatta Helmi Säästöpankki haluaa välittää saman asiakaslähtöisen säästöpankkikokemuksen, olipa kyse sitten fyysisestä kuin sähköisestä maailmasta. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Otto Joki, KHT ja varatilintarkastajana Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Merita Kotiranta, KHT. Pankin sisäisestä tarkastuksesta on vastannut PricewaterhouseCoopers Oy Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Osakeyhtiömuotoisen säästöpankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita pankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamisensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituk-

22 20 sen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan ja mikäli hänen aiemmasta arvioinnista on kulunut yli kolme vuotta. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :en säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä koko henkilökuntaa koskeva vuosittain vahvistettavat palkitsemisjärjestelmät. Pankin sitouttamis- ja palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä osaltaan sitouttaa henkilöstöä pankkiin. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 60 alimman lakisääteisen eläkeiän välillä. Lisäeläketurva voi perustua työehtosopimuksen, työsopimuksen tai johtajasopimuksen määräyksiin Palkitsemisen perusteena oleva kokonaiskompensaatio jakautuu kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan. Muuttuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkitsemisen. Mikäli muuttuvan palkkion määrä ylittää euroa, huomioidaan että sen maksamisen on suoritettava muuna kuin käteissuorituksena. Yli euron ylittäviä palkkioita varten on oltava ennen palkitsemiskauden alkua palkitsemisessa käytettävä sijoitusinstrumentti, mikä on vaihdettavissa joko ydinpääomaksi tai joiden kirjanpitoarvoa voidaan alentaa. Rahoitusvälineiden on heijastettava yrityksen oman pääoman tai luottokelpoisuuden muutoksia. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), ja jos hänelle aiotaan maksaa yli vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion kokonaismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3-5

23 21 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudellista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit yhdessä omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Lisäksi pankki käyttää Loomis Suomi Oy:n ja Avarn Cash Solutions Oy:n rahanlaskentapalveluita. Helmi Säästöpankki Oy on osakkaana SP Taustataiturit Oy:ssä, joka tuottaa omistajapankeilleen keskitettyjä palveluja. Pankki on keskittänyt pääosan likvidien varojen hoidosta Sp- Rahastoyhtiö Oy:n varainhoitoon. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Yhteiskuntavastuu Helmi Säästöpankki Oy:n yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Helmi Säästöpankki Oy:lle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Helmi Säästöpankki Oy huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2016 yhteisöjen tuloveroa 426 tuhatta euroa. Pankin omistaja, yleishyödyllinen Padasjoen Säästöpankkisäätiö, on tukenut pankista saamallaan osingolla 100 tuhatta euroa, muun muassa Päijät-Hämeen elinvoimaisuutta jakamalla avustuksia ja apurahoja pääosin kolmannelle sektorille esim. nuoriso- ja vanhustyölle Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2017 Pankin liiketoiminnan arvioidaan jatkavan kasvuaan yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Pankin korkokate säilynee lähes edellisvuoden tasolla, mitä tukee pankin toteuttamat pitkäaikaiset korkosuojaukset. Pankin liikevoiton arvioidaan laskevan, koska vuoden 2017 liiketulokseen ei odoteta sisältyvän normaalista poikkeavia kertaeriä. Liiketuloksen ennakoidaan kuitenkin säilyvän edelleen hyvällä paikallispankkitasolla. Pankki ennakoi järjestämättömien luottojen ja arvonalennusten määrän pysyvän alhaisella tasolla sekä vakavaraisuuden säilyvän hyvänä. Suomen talouskehitykseen vuodelle 2017 sisältyy edelleen uhkakuvia, vaikka positiivisia merkkejä suhdanteiden paranemisesta on olemassa. Talouden kehitys nykyistä perusennustetta

24 22 merkittävästi huonompaan suuntaan tai raha- ja finanssimarkkinoiden vakava häiriintyminen voi heikentää pankin edellä esittämää liiketoiminnan kehitysennustetta. Pitkään, usean vuoden mittaiseen alhaisten korkojen kauteen pankki on kuitenkin varautunut korkosuojauksilla, jotka parantavat pankin korkokatetta matalien markkinakorkojen tilanteessa Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Helmi Säästöpankki Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat ,50 euroa, josta tilikauden voitto on ,50 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan osinkona ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan ,50 euroa Yhteensä ,50 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

25 23 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste Ensisijainen pääoma yhteensä * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä

26 24 Tilinpäätös Helmi Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (2.1) , ,72 Korkokulut (2.1) , ,51 KORKOKATE , ,21 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (2.2) , ,26 Palkkiotuotot (2.3) , ,37 Palkkiokulut (2.3) , ,43 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (2.4) , ,41 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (2.5) , ,80 Suojauslaskennan nettotulos (2.6) , ,72 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (2.7) , ,40 Liiketoiminnan muut tuotot (2.8) , ,59 Hallintokulut , ,00 Henkilöstökulut (2.9) , ,41 Muut hallintokulut (2.10) , ,59 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (2.11) aineettomista hyödykkeistä , ,26 Liiketoiminnan muut kulut (2.8) , ,27 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (2.12) , ,86 LIIKEVOITTO , ,84 Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloverot , ,76 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VERO- JEN JÄLKEEN , ,08 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,08

27 25 Helmi Säästöpankki Oy:n tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,55 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (1.1) , ,44 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1.2) , ,93 Saamistodistukset (1.4) , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet (1.5) , ,17 Johdannaissopimukset (1.6) , ,97 Aineettomat hyödykkeet (1.7) , ,38 Aineelliset hyödykkeet , ,23 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (1.8) , ,21 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (1.8) , ,99 Muut aineelliset hyödykkeet , ,03 Muut varat (1.9) , ,36 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (1.10) , ,20 Laskennalliset verosaamiset (1.18) 5 930, ,48 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71

28 26 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (1.11) , ,57 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (1.12) , ,09 Talletukset , ,49 Muut velat , ,60 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa (1.6) pidettävät velat 0, ,34 Muut velat (1.14) , ,15 Siirtovelat ja saadut ennakot (1.16) , ,34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (1.17) , ,00 Laskennalliset verovelat (1.18) , ,30 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,79 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,04 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,04 OMA PÄÄOMA (1.22) Osakepääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,88 Vararahasto , ,55 Käyvän arvon rahasto , ,33 Vapaat rahastot , ,92 Muut rahastot , ,92 Tilikauden voitto (tappio) , ,08 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,74 Takaukset ja pantit , ,95 Muut , ,79 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,45 Muut , ,45

29 27 Helmi Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma Helmi Säästöpankki Oy Rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,08 Tilikauden oikaisut , ,62 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,44 Saamistodistukset , ,20 Saamiset luottolaitoksilta , ,11 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,35 Osakkeet ja osuudet , ,58 Muut varat , ,42 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,13 Velat luottolaitoksille , ,36 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,97 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,00 0,00 Muut velat , ,20 Maksetut tuloverot , ,21 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,18 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset 0, ,60 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset ,56 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,05 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,47 Investointien rahavirta yhteensä , ,18 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0, ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,00 Rahavarat tilikauden alussa , ,60 Rahavarat tilikauden lopussa , ,60 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,55 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,05 Yhteensä , ,60 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,68 Maksetut korot , ,90 Saadut osingot , ,26 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloslaskelman verot , ,76 Käyvän arvon muutokset , ,90 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,08 Muut oikaisut , ,32 Yhteensä , ,62

30 28 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Säästöpankki Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj ja Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp-Koti Oy. Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Säästöpankkiryhmä ei muodosta kirjanpitolaissa määriteltyä konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsenosuuspankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä emoyhtiötä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä säädetään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös. Yhdistelty tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö Säästöpankkiliitto osk:n ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta. Yhdisteltyä tilinpäätöstä varten Säästöpankkiryhmässä sovelletaan yhtenäisiä tilinpäätösperiaatteita. Jäljennös Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, Espoo. Pankit laativat erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laajuus Luottolaitoslain 12 luku 10 :ään perustuen tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen. Pankin tilinpäätös antaa poisjättämisestä huolimatta oikean ja riittävän kuvan pankin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedot tilinpäätökseen yhdistelemättömistä tytäryhtiöistä on esitetty liitetiedossa 5.1.

31 29 Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu yhdistelmäinstrumentit, jotka sisältävät kytketyn johdannaisen, jota ei ole erotettu pääsopimuksesta sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Lisäksi tähän luokkaan on luokiteltu johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on luokiteltu saamistodistukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka pankilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

32 30 Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki suojaa korkoriskiään sekä käyvän arvon että rahavirran muutoksilta ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus ja rahavirran suojauksen kohteena vaihtuvakorkoisen antolainauksen tuleva korkovirta. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Pankki käyttää osakeoptioita suojatakseen osaketalletuksiin liittyvää osakeriskiä käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on osaketalletuksen lisätuotto.

33 31 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahinta- tai tuottoarvomenetelmää käyttäen. Kauppahintamenetelmää on käytetty etupäässä asuntojen ja maaalueiden arvioinnissa. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Vähimmäistuottovaateena on pidetty 4 %:n tuottoa. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 1.8. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin on aikaisempina vuosina tehty asiantuntijoiden arvioihin perustuvia ja Rahoitustarkastuksen hyväksymiä arvonkorotuksia. Mikäli arvonkorotetun omaisuuden arvo on alentunut alle kirjanpitoarvon tai jos omaisuus tai osa siitä on luovutettu tai tuhoutunut, arvonkorotusta on peruutettu vastaavasti. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Jos laskennallinen verovelka on olennainen, se ilmoitetaan liitetietona. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja verotusperusteiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa.

34 32 Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankinta-

35 33 menon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se merkitään pankin taseen pakollisiin varauksiin. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

36 34 LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,05 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,05 Muut , ,39 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,39 Yhteensä , , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,17 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0, ,31 Julkisyhteisöt , ,51 Kotitaloudet , ,80 Kotitalouksia palvelevat voittoa , ,14 tavoittelemattomat yhteisöt Yhteensä , ,93 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla , ,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden , ,59 alussa + tilikauden aikana kirjatut , ,50 saamiskohtaiset arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut 0, ,50 ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut , ,52 saamiskohtaiset arvonalentumistappiot - tilikauden aikana toteutuneet 0,00 0,00 luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen , ,05 arvonalentumistap- pio Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , Järjestämättömien saamisten määrä Järjestämättömät saamiset , , Saamistodistukset Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia 0,00 0, ,00 0,00 Julkisesti noteeratut 0,00 0, ,00 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00

37 35 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Yhteensä , , , , Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet , ,17 ja osuudet Julkisesti noteeratut , ,80 Muut , ,37 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,17 - joista luottolaitoksissa , ,25 - joista muissa yrityksissä , ,92 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Muissa yrityksissä 8 500, ,00 Yhteensä 8 500, ,00 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. Rahoitusvarat IAS39 Lainat ja muut saamiset , ,37 Myytävissä olevat rahoitusvarat , ,17 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti , ,97 kirjattavat Yhteensä , , Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten 2016 nimellisarvot Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , , , ,00 Käyvän arvon suojaus , , , ,00 Korkojohdannaiset 0, , , ,00 Koronvaihtosopimukset 0, , , ,00 Osakejohdannaiset , ,00 0, ,00 Johdannaissopimusten 2015 nimellisarvot Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset , , , ,00 Käyvän arvon suojaus , , , ,00 Korkojohdannaiset , , , ,00 Koronvaihtosopimukset , , , ,00 Osakejohdannaiset , ,46 0, ,00 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset ,60 0, , ,34 Käyvän arvon suojaus ,60 0, , ,34 Korkojohdannaiset ,00 0, , ,34 Koronvaihtosopimukset ,00 0, , ,34 Osakejohdannaiset ,60 0, ,90 0,00 Yhteensä ,60 0, , ,34

38 Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet , ,38 Yhteensä , , Aineelliset hyödykkeet 2016 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,35 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä , ,00 Rakennukset Omassa käytössä ,25 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä , ,00 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,71 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet ,61 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,92 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,35 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä , ,00 Rakennukset Omassa käytössä ,81 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä , ,00 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,83 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet ,03 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,23 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet Hankintameno , ,08 + tilikauden lisäykset , ,82 +/- siirrot erien välillä ,51 0,00 Hankintameno , ,90 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , tilikauden poistot , ,30 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , Kirjanpitoarvo , ,38 Kirjanpitoarvo , ,86

39 37 Aineelliset hyödykkeet 2016 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,89 + tilikauden lisäykset ,58 0, , ,08 - tilikauden vähennykset ,00 0,00 0, ,00 Hankintameno , , , ,97 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , tilikauden poistot , , , ,52 - tilikauden arvonalentumiset , ,12 0, ,87 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kertyneet arvonkorotukset 0, ,38 0, , Kertyneet arvonkorotukset 0, ,38 0, , Kirjanpitoarvo , , , ,92 Kirjanpitoarvo , , , ,23 Aineelliset hyödykkeet 2015 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,00 + tilikauden lisäykset ,00 0, , ,23 - tilikauden vähennykset ,00 0, , ,34 Hankintameno , , , ,89 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , /- vähennyksiin ja siirtoihin 0,00 0, , ,24 kohdistuvat kertyneet poistot - tilikauden poistot , , , ,78 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kertyneet arvonkorotukset 0, ,38 0, , Kertyneet arvonkorotukset 0, ,38 0, , Kirjanpitoarvo , , , ,23 Kirjanpitoarvo , , , , Muut varat Maksujenvälityssaamiset 359,60 0,00 Muut , ,36 Yhteensä , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,81 Muut , ,39 Yhteensä , ,20

40 38 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 1.11 Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,57 Vaadittaessa maksettavat , ,48 Muut , ,09 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,49 Vaadittaessa maksettavat , ,03 Muut , ,46 Muut velat , ,60 Muut , ,60 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat 0,00 0, ,00 0,00 Yhteensä 0,00 0, ,00 0, Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,80 Pakolliset varaukset 0, ,00 Muut , ,35 Yhteensä , , Varaukset Pakolliset varaukset 0, ,00 Muut varaukset , ,04 Yhteensä , ,04 Erittely pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Kirjanpitoarvo tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa Muut ,00 0, ,00 0,00 Yhteensä ,00 0, ,00 0, Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,19 Muut , ,15 Yhteensä , , Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10% näistä velkojen yhteismäärästä 2016 Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Korko % Eräpäivä Helmi Sp Deb.I/ , ,00 2, Helmi Sp Deb.I/ , ,00 2, Yhteensä , ,00 Velan yksilöintitiedot Omiin varoihin luettu määrä Helmi Sp Deb.I/ ,43 Yhteensä ,43 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin.

41 39 Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Pankki pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka pankki edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 :n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10% näistä velkojen yhteismäärästä 2015 Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Korko % Eräpäivä Helmi Sp Deb I/ , ,00 0, Helmi Sp Deb.I/ , ,00 2, Helmi Sp Deb.I/ , ,00 2, Yhteensä , ,00 Velan yksilöintitiedot Omiin varoihin luettu määrä Helmi Sp Deb I/ ,00 Helmi Sp Deb.I/ ,31 Yhteensä ,31 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin. Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Pankki pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka pankki edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 :n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset 5 930, ,48 verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , ,30 Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista sekä laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta arvonalentumistappiona tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2016 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen 0,00 0, ,00 oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,68 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,54 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,54

42 40 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen ,00 0, ,00 oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0, ,84 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,02 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,86 Rahoitusvarat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen 0, , ,00 oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,39 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,82 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,82 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen ,00 0, ,00 oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0, ,44 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,93 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,37 Rahoitusvelat 2016 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,34 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,50 Velat, joilla huonompi etuoikeus 0, , ,00 kuin muilla veloilla Yhteensä , , ,84 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,64 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,00 0, ,62 Velat, joilla huonompi etuoikeus 0,00 0, ,00 kuin muilla veloilla Yhteensä ,00 0, ,26 Rahoitusvelat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,76 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,97 Yleiseen liikkeeseen lasketut 0, ,00 0,00 velkakirjat Velat, joilla huonompi etuoikeus 0, , ,00 kuin muilla veloilla Yhteensä , , ,73

43 41 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,57 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,60 0, ,61 Yleiseen liikkeeseen lasketut 0,00 0, ,00 velkakirjat Velat, joilla huonompi etuoikeus 0,00 0, ,00 kuin muilla veloilla Yhteensä ,60 0, ,18 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen ,00 0, ,00 0,00 oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,84 0, ,44 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,02 0, ,93 0,00 Saamistodistukset ,00 0, ,00 0,00 Johdannaissopimukset ,60 0, ,97 0,00 Muu omaisuus ,38 0, ,37 0,00 Yhteensä ,84 0, ,71 0,00 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,64 0, ,57 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,62 0, ,09 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut 0,00 0, ,00 0,00 velkakirjat Johdannaissopimukset 0,00 0, ,34 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus ,00 0, ,00 0,00 kuin muilla veloilla Muut velat ,86 0, ,45 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,11 0, ,34 0,00 Yhteensä ,23 0, ,79 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,55 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,44 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,93 Saamistodistukset , , , ,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,17 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yritykissä 8 500, , , ,00

44 42 Johdannaissopimukset , , , ,97 Yhteensä , , , ,06 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,57 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,09 Yleiseen liikkeeseen lasketut 0,00 0, , ,00 velkakirjat Johdannaissopimukset ja 0,00 0, , ,34 muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 2016 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , , ,77 Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmästä 2016 Arvonmuutos Käypäarvo Tuloslaskelma Käyvänarvonrahasto Lainat ja muut saamiset ,86 0,00 0,00 Myytävissä olevat rahoitusvarat ,15 0, ,67 Käypäänarvoon tulosvaikutteisesti ,60 0,00 0,00 kirjattavat rahoitusvarat Yhteensä ,61 0, , Arvonmuutos Käypäarvo Tuloslaskelma Käyvänarvonrahasto Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 sijoitukset Lainat ja muut saamiset ,37 0,00 0,00 Myytävissä olevat rahoitusvarat ,17 0, ,15 Käypäänarvoon tulosvaikutteisesti , ,00 0,00 kirjattavat rahoitusvarat Yhteensä , , ,15 Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana 2016 Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Yhteensä Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,67 Yhteensä , , , ,67 Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana 2015 Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Yhteensä Rahavirran suojauksesta ,91 0, ,91 0,00 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,15 Yhteensä , , , ,15

45 43 Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti. Tilikauden aikana edellä kuvatun kaltaisia rahoitusvaroja on myyty ,63 euron arvosta. Niistä on tullut pankille myyntitappiota ,93 euroa Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osakepääoma ,00 0,00 0, ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,28 Vararahasto ,55 0,00 0, ,55 Käyvän arvon rahasto , , , ,73 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,73 Vapaat rahastot , ,08 0, ,00 Muut rahastot , ,08 0, ,00 Edellisten tilikausien voitto 0, , ,08 0,00 Tilikauden voitto , , , ,50 Oma pääoma yhteensä , , , ,78 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset , , , ,39 instrumentit josta laskennalliset verot , , , ,60 Saamistodistukset , , , ,34 josta laskennalliset verot , , , ,34 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , , Osakepääoma Helmi Säästöpankki Oy:n osakkeet ovat A-sarjan osakkeita. Osakkeiden lukumäärä on kpl ja osakkeen äänimäärä 1 ääni/osake. Osinko-oikeus: Osinkoa jaetaan kullekin osakkeelle yhtä paljon. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta 1 472, ,07 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,66 Saamistodistuksista , ,09 Johdannaissopimuksista , ,11 Muut korkotuotot , ,79 Yhteensä , ,72 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista , ,74 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,80 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,59 Yleiseen liikkeeseen lasketuista , ,68 velkakirjoista Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä veloista , ,05

46 44 Veloista, joilla on huonompi , ,07 etuoikeus kuin muilla veloilla Muut korkokulut 66, ,32 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,26 saadut osinkotuotot Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,77 Ottolainauksesta , ,44 Maksuliikenteestä , ,70 Omaisuudenhoidosta , ,00 Välitetystä toiminnasta , ,98 Takausten myöntämisestä , ,29 Muut palkkiotuotot , ,19 Yhteensä , ,37 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,53 Muut , ,90 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2016 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon Yhteensä tappiot(netto) muutokset(netto) Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot 0, , ,00 yhteensä Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , ,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon Yhteensä tappiot(netto) muutokset(netto) Saamistodistuksista , , ,00 Muista kaupankäyntitarkoituksessa ,41 0, ,41 pidettävistä ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitelluista rahoitusinstrumenteista Arvopaperikaupan nettotuotot , , ,41 yhteensä Tuloslaskelmaerä yhteensä , , , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2016 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Arvonalentumisten peruutukset tappiot(netto) Saamistodistuksista 0,00 0,00 0,00 Osakkeista ja osuuksista ,17 0,00 0,00 Yhteensä ,17 0,00 0,00 Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista , ,90 Osakkeista ja osuuksista , ,45 Yhteensä , ,35

47 45 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Arvonalentumisten peruutukset tappiot(netto) Osakkeista ja osuuksista 7 233,85 0,00 0,00 Yhteensä 7 233,85 0,00 0,00 Siirrot käyvän Yhteensä arvon rahastosta Osakkeista ja osuuksista , ,80 Yhteensä , , Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten , ,07 käyvän arvon muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän , ,79 arvon muutos (netto) Yhteensä , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokra- ja osinkotuotot , ,85 Suunnitelman mukaiset poistot , ,82 Arvonalentumistappiot ,75 0,00 Muut tuotot , ,14 Muut kulut , ,77 Yhteensä , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä 4 890, ,00 olevasta kiinteistöomaisuu- desta Muut tuotot , ,59 Yhteensä , ,59 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,52 Kulut omassa käytössä olevasta , ,71 kiinteistöomaisuudesta Vakuusrahastomaksut ,03 0,00 Yhteensä , ,27 Muut tuotot sisältävät 417 tuhatta euroa kertaluonteisia eriä liittyen Visa Europen myyntiin Visa Inc. - yhtiölle. Visa Europen hallitus sopi vuoden 2015 lopulla yhtiön omistajien valtuuttamana yhtiön myymisestä yhdysvaltalaiselle Visa Inc. -yhtiölle edellyttäen, että tarvittavat viranomaisluvat saadaan. Tarvittavat viranomaisluvat saatiin kevään ja alkukesän aikana, ja kauppa toteutui suunnitellussa aikataulussaan kesäkuussa Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilösivukulut , ,55 Eläkekulut , ,25 Muut henkilösivukulut , ,30 Yhteensä , ,41

48 Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,36 Toimistokulut , ,23 Atk-kulut , ,38 Yhteyskulut , ,74 Edustus- ja markkinointikulut , ,88 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset , ,26 poistot Aineelliset hyödykkeet , ,08 Aineettomat hyödykkeet , ,18 Arvonalentumiset ja niiden ,12 0,00 peruutukset Aineelliset hyödykkeet ,12 0,00 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista , , , ,50 0, , , , , , , , , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,94 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina

49 47 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Omasta velasta annetut: Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille ,66 0,00 0, ,66 Muut velat 0,00 0, , ,00 Omasta velasta annetut yhteensä ,66 0, , , Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Leasing ja muut vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Yhden vuoden kuluessa , ,50 Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa , , Taseen ulkopuoliset sitoumukset Muiden puolesta tehdyt Takaukset , ,95 Käyttämättömät luottojärjestelyt , ,45 Muut , ,79 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,19 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.5 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,06 HENKILÖSTÖÄ, JOHTOA JA LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Henkilömäärä tilikauden lopussa Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö 7 5 Yhteensä Henkilömäärä tilikauden lopussa

50 Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,19 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, palkat ja palkkiot Yhteensä , , Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Luotot Takaukset Luotot Takaukset ,65 0, , ,00 Yhteensä ,65 0, , ,00 Lisäykset , ,35 Vähennykset , , ,70 Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot Lähipiirin määrittely Luottolaitoksen lähipiiri määritellään tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja varten standardin IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä mukaisesti. Saamiset, takaukset ja vakuudet lähipiiriiltä Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Johto *) ,65 0,00 0,00 0,00 Omistajayhteisön johto ,73 0,00 0,00 0,00 Sukulaisuus ,90 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,10 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,38 0,00 0,00 0, Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Johto *) ,12 0,00 0,00 0,00 Omistajayhteisön johto ,03 0,00 0,00 0,00 Sukulaisuus ,49 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta ,74 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,38 0,00 0,00 0,00 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytärja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kirjanpitoarvot Oma pääoma **) Kpl Asunto- ja kiinteistöyhtiöt , ,30 3 Muut 8 500, ,79 1

51 Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma** Tilikauden tulos* Sp-Henkivakuutus Oy, Espoo 3, , ,89 Nooa Säästöpankki Oy, 3, , ,60 Helsinki Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 4, , ,51 Säästöpankkien Holding Oy, 3, , ,05 Espoo Oy Samlink Ab, Espoo 0, , ,77 Sp-Koti Oy, Espoo 3, , ,16 Säästöpankkien Keskuspankki 3, , ,08 Suomi Oy, Espoo SP-kiinnitysluottopankki Oy, 2,98 0,00 0,00 Espoo (aloittanut toimintansa v.2016) Yhteensä , ,41 * Tilikauden 2015 oma pääoma ja voitto **) Oma pääoma sisältää tilinpäätössiirtojen kertymän laskennallisella verovelalla vähennettynä. MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua Pankin hallussa olevat asiakasvarat Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen , ,49 omaisuudenhoito Yhteensä , , Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 9 486, ,00 Veroneuvonta 450,00 0,00 Muut palvelut 0,00 450,00 Yhteensä 9 936, , Pitkäaikaissäästäminen Eur Lkm Eur Lkm Säästövarat yhteensä 6 794, ,67 3 Talletukset yhteensä 1 254, ,27 3 PS-tilit 1 254, ,27 3 Asiakasvarat yhteensä 5 540, ,40 Rahastot 5 540, , Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.

52