PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo 8.15

Transkriptio

1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo 8.15 Esityslista 44/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. E 13/1995 vp HVK 1996: EU:n mahdollisen oikeushenkilöllisyyden vaikutuksista eduskunnan asemaan Jatkettu I käsittely Lausuntoluonnos: yleiskeskustelu - yksityiskohtainen käsittely. II käsittely 4. HE 81/1997 vp laiksi aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omakasilunastamisesta annetun lain muuttamisesta Jatkettu I käsittely Lausuntoluonnos 29.5.: yleiskeskustelu - yksityiskohtainen käsittely. klo E 37/1997 vp Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen ja tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta I käsittely Kuultavina: - Linjanjohtaja Ora Meres-Wuori, Ulkoasiainministeriö - Lainsäädäntöneuvos Arja Manner, Oikeusministeriö - Professori Olli Mäenpää - Professori Kaarlo Tuori Asiasta ei ole kutsuttu muita asiantuntijoita. klo HE 88/1997 vp laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta Jatkettu I käsittely Kuultavina: - Ylitarkastaja Pasi Järvinen, Työministeriö - Oikeustieteen tohtori Liisa Nieminen - Professori Kaarlo Tuori - Vanhempi hallitussihteeri Hannu Hakkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Asiasta ei ole kutsuttu lisää asiantuntijoita klo VNS 4/1997 vp Talous- ja rahaliitto - Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko Jatkettu I käsittely Kuultavina: - Ent. pääministeri, kansanedustaja Esko Aho - Suurlähettiläs Antti Satuli Asiasta ei ole kutsuttu lisää asiantuntijoita.

2 8. Muut mahdolliset asiat. - PeV:n vierailu keskusrikospoliisissa tiistaina 3.6. klo , Jokiniemenkuja 4, Vantaa (= Tikkurila). Lähtö KRP:n bussilla eduskuntatalon edestä klo Seuraava kokous on keskiviikkona klo

3 Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen ja tuomioistuimen työjärjestyksen muuttaminen (E 37/1997 vp) Yhden tuomarin kokoonpanoon siirtymistä ensimmäisen asteen tuomioistuimessa voidaan valtiosääntöoikeudelliselta kannalta arvioida lähinnä kysymyksenä tuomiovallan käytön riittävän yhteisöelementin säilyttämisen kannalta. Väljänä arviointiperusteena voitaneen pitää tuomiovallan käyttöön osallistuvan tuomarikollegion monipuolisuutta suhteessa käsiteltävän asian merkittävyyteen. Yhden tuomarin kokoonpano rajoittaa yhteisöllisen elementin minimiin. Se voi tuomiovallan käytön laajaperustaisuutta ja eri oikeuskulttuurien vaikutusta vähentäessään vaikuttaa epäsuotuisasti jäsenvaltion ja sen kansalaisten ja yritysten intresseihin. Kun liittymissopimusta koskeva voimaansaattamislaki säädettiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, yksi tällaista säätämismenettelyä perustellut seikka oli EU-jäsenyydestä johtuva kansallisten tuomioistuinten tuomiovallan kavennus. Vaikka tämä vaikutus onkin laajempi EYtuomioistuimen kuin ensimmäisen asteen tuomioistuimen osalta, näkökulmalla on myös tässä yhteydessä merkitystä. Voidaan nimittäin arvioida, että merkittävä yhden tuomarin kokoonpanoon siirtyminen olisi laajempi jäsenvaltion tuomiovallan kavennus kuin kollegisessa, useista jäsenvaltioista ja oikeuskulttuureista tulevien tuomarien kokoonpanossa tapahtuva ylikansallisen tuomiovallan käyttö. Ehdotettu muutos koskisi oikeudelliselta merkitykseltään vähäisempiä ja rajallisempia kysymyksiä. Myös vakiintuneen oikeuskäytännön jo asiallisesti ratkaisemia kysymyksiä voitaisiin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa. Nimenomaisella työjärjestyksen määräyksellä yhden tuomarin kokoonpanosta suljettaisiin kokonaan pois periaatteellisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti tärkeimmät asiaryhmät, joita ovat kilpailuoikeudelliset, fuusiovalvontaan tai valtion tukiin liittyvät sekä kauppaa suojaavia toimenpiteitä koskevat asiat. Näillä asioilla on useimmiten kiinteä kytkentä myös jäsenvaltion ja sen kansalaisten

4 oikeusasemaan. Mainittujen asiaryhmien luonne ja tärkeys huomioon ottaen niiden siirtäminen yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltäväksi ei voisikaan tulla kysymykseen. Kokonaisuutena ehdotettu muutos on siten rajattu ja täsmennetty, että sen toteuttaminen ei aiheuttaisi valtiosääntöoikeudellisia ongelmia.

5 1 5 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee ulkoasiainministeriön selvitystä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen ja tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta (E 37/1997 vp). Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin perustettiin v Perustavat sitä koskevat määräykset sisältyvät EY:n perustamissopimuksen 168a artiklaan sekä vastaaviin EHTY:n ja Euratomin perustamissopimusten määräyksiin. Perustamissopimuksen 168a(l) artiklan mukaan ko. tuomioistuin "ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisee tietynlaiset 2 kohdassa määrätyin edellytyksiin vahvistetut asiat". Sen päätöksiin voidaan hakea muutosta yhteisön tuomioistuimelta vain "oikeuskysymyksiä koskevilta osin ja perussäännössä määrätyin edellytyksin". Lisäksi kyseisessä perustamissopimuksen kohdassa on nimenomaisesti määrätty, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista 177 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisuasioita. Perustamissopimuksen 168a artiklan 2 kohdan mukaan neuvoston asiana on - yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä ja komissiota kuultuaan - vahvistaa yksimielisesti ne asiat, jotka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaisee. Neuvoston asiana on niin ikään vahvistaa tuomioistuimen kokoonpanon. Neuvosto on vahvistanut tuomioistuimen toimivallan ja organisaation tekemällään päätöksellä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta (88/591/EHTY, ETY, Euratom). Päätöstä on viimeksi muutettu (94/149/EHTY, ETY, Euratom). Ulkoasiainministeriön selvityksessä on kysymys yhteisön tuomioistuimen neuvostolle tekemästä ehdotuksesta

6 1 6 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen- perustamista koskevan päätöksen 2(4) artiklan muuttamisesta siten, että tuomioistuin voisi käsitellä ratkaistavanaan olevia asioita myös yhden tuomarin kokoonpanossa. Lisäksi selvitykseen sisältyy ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen neuvostolle tekemä ehdotus työjärjestyksensä muuttamiseksi. Perustamissopimuksen 168a(4) artiklan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa vahvistamalle työjärjestykselle tarvitaan vielä neuvoston yksimielinen hyväksyntä. Työjärjestyksen muutosehdotuksesta (11(1) art.) ilmenee, että pääsääntönä edelleenkin noudatettaisiin periaatetta, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoontuu jaostoissa; täysistunto ja yhden tuomarin kokoonpano tulisivat kysymykseen vain erikseen määrätyissä tapauksissa. Ehdotetun 14(2) artiklan mukaan esittelevän tuomarin ratkaistavaksi yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin siirtää vain sellainen kolmen tuomarin käsiteltäväksi annettu asia, jossa "oikeuskysymykset tai tosiseikkoja koskevat kysymykset, asian merkitys tai mikään muukaan erityinen seikka ei edellytä, että se olisi ratkaistava kolmen tuomarin kokoonpanossa". Tiettyjä asiaryhmiä ei voitaisi lainkaan siirtää yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistavaksi. Näitä ovat asiat, joissa on kyse - kilpailusääntöjen tai yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen soveltamisesta, - valtion tukea koskevien sääntöjen soveltamisesta tai - kauppaa suojaavia toimenpiteitä koskevien sääntöjen soveltamisesta. Ensimmäisen oikeusasteen perustamispäätöstä koskevan muutosehdotuksen perusteluista ilmenee, että yhden tuomarin kokoonpanon mahdollistamisen taustalla on tuomioistuimen lisääntynyt työmäärä, joka puolestaan on aiheutunut sen toimivallan laajentamisesta vuosina 1993 ja Lisäksi perusteluissa ennakoidaan käsiteltävien asioiden määrän merkittävää kasvua varsinkin teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Perusoikeus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ehdotettu muutos kytkeytyy lähinnä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä (fair trial) koskevaan vaatimukseen, josta kansallisessa perustuslaissamme on säädetty HM 16 :ssä ja ihmisoikeussopimuksista ensisijaisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklassa. Tuomioistuimen monijäsenistä kokoonpanoa voi

7 1 7 sinänsä pitää oikeusturvaa lisäävänä seikkana, mutta sen paremmin EIS:n soveltamiskäytännössä kuin perusoikeusuudistuksemme esitöissäkään monijäsenisyyttä ei ole asetettu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ehdottomaksi edellytykseksi. Mikäli riippumattomuustakeista on huolehdittu myös yhden tuomarin tuomioistuin voi olla HM 16.1 :ssä ja EIS 6(l)artiklassa tarkoitettu lainkäyttöelin. Todettakoon, että myös Suomessa alioikeustasolla osa jutuista ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa (alioikeusuudistus toteutettiin tosin ennen perusoikeusuudistusta eikä sitä siten arvioitu HM 16.1 :n kannalta). Porthaniassa Ensimmäisen oikeusasteen perustamispäätöstä täydentävän työjärjestyksen muutosehdotuksessa asioille, joissa yhden tuomarin kokoonpanoa voidaan käyttää, on asetettu rajoituksia, jotka viittaavat lähinnä rutiiniluonteisten asioiden osoittamiseen pääsääntönä olevasta kollegisesta käsittelystä poikkeavaan menettelyyn. En pidäkään ulkoasianministeriön selvityksessä tarkoitettuja ehdotuksia oikeusturvaa vaarantavina tai perusoikeutena ja ihmisoikeutena taatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta ongelmallisina. Kaarlo Tuori

8 1 8