professori Kaarlo Tuori

Transkriptio

1 I PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 46/2002 vp Torstai kello I 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 52/2002 vp laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä \ eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta I käsittely Hyväksytään eilen suoritettu asiantuntijakuuleminen. Kuultavina: apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia professori Kaarlo Tuori Seuraava kuuleminen on tiistaina , klo HE 248/2001 vp laiksi seutuyhteistyökokeilusta I käsittely/ Kuultavina: ylijohtaja Pekka Kilpi, sisäasiainministeriö lainsäädäntöjohtaja Pertti Laitinen, sisäasiainministeriö professori Kaarlo Tuori! Seuraava kuuleminen on perjantaina U 54/2000 vp Euroopan komission ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista (yhteisöpatentti), EU/180800/0624 Ilmoitetaan, että valiokuntaan on saapunut mahdollisia toimenpi teitä varten jatkokirjelmä 2. KTM Päätetään mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä. 6. HE 18/2002 vp laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta \ I käsittely Valiokunnassa ovat vireillä seuraavat Ahvenanmaata koskevat eduskuntaaloitteet: LA 106/2001 vp laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (Sulo Aittoniemi /alk), LA 38/2002 vp laiksi Ahvenanmaan 1(3)

2 ESITYSLISTA 46/2002 vp maanhankintalain 2 :n muuttamisesta (Sulo Aittoniemi /alk), TPA 219/2001 vp Ahvenanmaalaisten asevelvollisuudesta (Sulo Aittoniemi /alk), TPA 269/2001 vp suomenkielisten asemasta Ahvenanmaalla (Sulo Aittoniemi /alk) sekä TPA 47/2002 vp Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamisesta (Sulo Aittoniemi /alk). Päätetään ottaa aloitteet tämän asian yhteydessä käsiteltäväksi. 7. E 20/2002 vp avoimesta koordinaatiosta Jatkettu I käsittely Päätetään asiantuntijoiden kuulemisen lopettamisesta / jatkamisesta. 8. E 38/2002 vp neuvoston toiminnan kehittämisestä/ käsittely Hyväksytään eilen suoritettu asiantuntijakuuleminen. Päätetään asian jatkokäsittelystä. 9. HE 249/2001 vp laiksi kokoontumislain 12 :n 2 momentin kumoamisesta Jatkettu I käsittely Päätetään asiantuntijoiden kuulemisen lopettamisesta / jatkamisesta. 10. HE 46/2002 vp laeiksi lääkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Jatkettu I käsittely Merkitään saapuneeksi sosiaali ja terveysministeriön vastine. 11. HE 20/2002 vp laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi Jatkettu I käsittely Hyväksytään käsittelyn pohjaksi sihteerin laatima lausuntoluonnos. Esitellään luonnos. Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely 2(3)

3 ESITYSLISTA 46/2002 vp 12. Muut asiat "Eurooppalainen yhteistyö ja kansalliset vaikutusmahdollisuudet EU:n rikosoikeudellisessa sekä poliisiyhteistyössä" seminaari tiistaina klo suuren valiokunnan kokoushuoneessa. Saksan perustuslakituomioistuimen (nykyisten ja entisten) sihteereiden (60) vierailu tiistaina klo auditoriossa. 13. Seuraava kokous Seuraava kokous on perjantaina klo 9.00 (huom. aika!). Huom. keskiviikkona kokous klo (3)

4 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 52/2002 vp). Hallituksen ehdottamat säännökset laajentavat useissa kohdin voimassa olevien lakien mukaisia perusoikeusrajoituksia. Kyse on ennen muuta perustuslain 7 :ssä säännellystä henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden suojasta sekä 10 :ssä säännellystä yksityiselämän, luottamuksellisen viestin salaisuuden sekä kotirauhan suojasta. Tarkoittamiani perusoikeusrajoitusten laajennuksia on arvioitava joko perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten tai sikäli kuin on kyse luottamuksellisen viestin salaisuuteen tai kotirauhan suojaan puuttumisesta perustuslain 10 :n 3 momentin erityisten rajoitusedellytysten (ns. kvalifioidun lakivarauksen) kannalta. Keskityn seuraavassa sellaisiin pakkokeinolain muutosehdotuksiin, joita pidän valtiosääntöoikeudellisesti erityisen ongelmallisina. 1. Henkilönkatsastus Hallitus ehdottaa pakkokeinolain 5 luvun 11 :ssä säädettäväksi, että henkilönkatsastus voitaisiin tehdä Dna tunnisteen määrittämiseksi tai muun vastaavan tutkinnan suorittamiseksi myös henkilölle, jota ei epäillä rikoksesta, jos on syytä epäillä, että on tapahtunut rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta ja erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että katsastuksessa saadaan selvitystä rikoksesta. DNA tunniste ja muut vastaavat tutkintatulokset olisi hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä. Ehdotuksessa tarkoitettu henkilönkatsastus merkitsee sinänsä varsin lievää puuttumista henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. On kuitenkin huomattava, että rikosprosessuaalisten pakkokeinojen yleisestä soveltamisalasta poiketen henkilönkatsastus voitaisiin kohdistaa myös muuhun kuin rikoksesta epäiltyyn. Tämä perustelee suhteelliseen korkeaa kynnystä pakkokeinon käyttämiselle. Ehdotetut edellytykset täyttävät tiukkuudessaan suhteellisuuden ja perustuslain 7 :n mukaisen mielivallan kiellon vaatimukset, kuitenkin eräällä varauksella. Rikoksesta saatavaa selvitystä koskevaa edellytystä tulisi nähdäkseni täsmentää siten, että asianomaista selvitystä ei ainakaan ilman kohtuutonta vaivaa voida hankkia muutoin.

5 I 2 DNA tunnisteen sekä muiden vastaavien tutkintatulosten hävittämistä ja näytteiden tuhoamista koskeva säännös turvaa perustuslain 10 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla yksityisyyden suojan. 2. Telekuuntelu Hallitus ehdottaa pakkokeinolain 5a luvun 2 :ään lisättäväksi 2 momentin, joka mahdollistaisi telekuuntelun kohdistamisen myös eräistä talousrikoksista epäiltyihin. Perustuslain 10 :n 3 momentin mukaan "lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana". Hallituksen ehdottaman säännöksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta olennaista on, voidaan säännöksessä tarkoitettujen talousrikosten katsoa vaarantavan perustuslain 10 :n 3 momentin edellyttämällä tavalla yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta". Hallituksen perusoikeusuudistusta koskevan esityksen perusteluissa (HE 309/1993 vp, s ) yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavina rikoksina mainittiin huumausainerikokset, törkeät väkivaltarikokset sekä maan ja valtiopetosrikokset. Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa annetaan ymmärtää, että "yksilön turvallisuudella" asianomaisessa perustuslainkohdassa tarkoitettaisiin myös yksilön taloudellista turvallisuutta. Tällainen käsitys on syytä riitauttaa. Luontevinta on lähteä siitä, että "yksilön turvallisuus" tarkoittaa samaa kuin perustuslain 7 :n mukainen "henkilökohtainen turvallisuus", joka on henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen läheisesti liittyvä, mahdollisesti sisällöltään jopa niihin tyhjentyvä perusoikeus. Tähän viittaavat myös perusoikeusuudistuksen esitöissä yksilön turvallisuutta vaarantavina mainitut rikostyypit. Selvää on, että perustuslain 7 :n turvaamaa henkilökohtaista turvallisuutta ei voi laajentaa taloudelliseen turvallisuuteen". Jos perustuslain 10.3 :ssä tarkoitettu "yksilön turvallisuus" laajennetaan myös taloudelliseen turvallisuuteen, vastaavia turvallisuus käsitteen laajennuksia voidaan perustella myös muiden rikostyyppien kohdalla siten, että kaikkien yksilöihin kohdistuvien rikosten katsotaan vaarantavan jotakin turvallisuuden osa aluetta. Tällöin perustuslain 10.3 :n ilmaus "yksilön turvallisuus" menettää täysin rajaavan merkityksensä.

6 Samoin on arvioitava taloudellisen ulottuvuuden lisäämistä hallituksen säätämisjärjestysperustelujen mukaisella tavalla kyseisessä perustuslainkohdassa tarkoitettuun "yhteiskunnan turvallisuuteen". Voidaan tietysti katsoa, että kaikki rikollisuus horjuttaa jossain mielessä yhteiskunnan turvallisuutta. Mutta jos omaksutaan näin laaja yhteiskunnan tason turvallisuus käsite, käsite menettää myös tällä tasolla rajoittavan merkityksensä. Johtoa sille, mitä "turvallisuudella" tällä tasolla tarkoitetaan, on haettava esitöiden esimerkkeinä käyttämistä valtio ja maanpetosrikoksista. Näihin rinnastuvat hallituksen säännösehdotuksessa lähinnä törkeä lahjuksen antaminen tai ottaminen ja törkeä virka aseman väärinkäyttö sekä törkeä säännöstelyrikos. 3. Tekninen kuuntelu Hallitus ehdottaa pakkokeinolain 5a luvun 4 :ään säännöksiä, jotka mahdollistaisivat teknisen kuuntelun myös vakituiseen asumiseen tarkoitetussa tilassa. Ehdotetut säännökset merkitsevät lisärajoituksia perustuslain 10 :ssä turvattuihin yksityiselämän ja kotirauhan suojaan. Perustuslakivaliokunta on aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut, että tekninen tarkkailu merkitsee suhteellisen ankaraa puuttumista perusoikeuksiin erityisesti salavihkaisen luonteensa vuoksi. Lausunnossaan 12/1998 vp perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että hallituksen ehdottaman pakkokeinolain 5a luvun 4.4 :n mukaan tarkkailulaite saatiin sijoittaa muun muassa hotelli ja muuhun sellaiseen huoneeseen. Valiokunta piti tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä säännöksen muuttamista siten, että tarkkailulaitteen sijoittaminen hotelli ja muuhun sellaiseen huoneeseen edellyttää, että huonetta ei käytetä vakituiseen asumiseen. Vakituiseen asumiseen käytetty tila on niin yksityisyyden kuin kotirauhankin suojan ydinaluetta. Perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluu, että tavallisella lailla ei voida kajota perusoikeuden ydinalueeseen. Valiokunnan lausuntoa 12/1998 vp voidaankin tulkita siten, että valiokunta on katsonut, että tekninen tarkkailu vakituiseen asumiseen käytettävässä tilassa kajoaa perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten vastaisesti yksityisyyden suojan ja kotirauhan

7 ydinalueeseen On huomattava, että kysymys ei ole vain rikoksesta epäillyn vaan myös muiden vakinaiseen asumiseen tarkoitetussa tilassa oleskelevien perusoikeuksista. Perustuslain 10 :n 3 momentissa on kotirauhan suojaa koskeva ns. kvalifioitu lakivaraus, jonka mukaan lailla voidaan säätää rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan suojaan vaikuttavista toimenpiteistä. Perusoikeuksien yleisiä rajoitusedellytyksiä on kuitenkin noudatettava myös silloin, kun sovellettavana on kvalifioitu lakivaraus. Tämä merkitsee, että ydinalueen koskemattomuuden vaatimus on noudatettavana myös kotirauhan suojassa. Yleiset rajoitusedellytykset muodostavat kokonaisuuden siten, että perusoikeusrajoituksen sallittavuus vaatii kaikkien edellytysten täyttymistä. Niinpä se, että jokin rajoitus on painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima ja täyttää suhteellisuuden vaatimuksen ja että myös oikeusturvajärjestelyt ovat riittävät, ei muuta perusoikeuden ydinalueeseen kajoavaa rajoitusta valtiosääntöoikeudellisesti sallituksi. Porthaniassa Kaarlo Tuori