Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 560/2006 vp Yleishyödyllisten yhteisöjen varainkeruutulojen verovapaus Eduskunnan puhemiehelle Monet urheiluseurat keräävät varoja voidakseen kannustaa lapsia ja nuoria liikuntaharrastusten pariin. Toiminta on usein vanhempien ja muiden aikuisten talkootyötä, esimerkiksi kioskitoimintaa tai mainosten keräämistä, joiden tuloilla lapsille ja nuorille voidaan hankkia urheiluvarusteita, maksaa lisenssimaksuja ja kattaa muita kustannuksia. Tällaisen varainkeruun tavoitteena on lapsen tai nuoren ja hänen perheensä maksettaviksi tulevien harrastuskulujen alentaminen niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus harrastaa eikä perheen vähävaraisuus muodostuisi esteeksi terveelliselle liikuntaharrastukselle. Nykyisen verolainsäädännön mukaisesti yleishyödyllinen yhteisö voi varojenkeräystarkoituksessa järjestetyn tilaisuuden yhteydessä pitää kahvilaa, kioskia tai ravintolaa, ja niissä myydyistä tuotteista tapahtuman aikana saadut tulot ovat yhteisölle verovapaita. Nyt kuitenkin näyttää yhteydenottojen perusteella siltä, että verottaja on alkanut pitää tällaisia aikaisemmin verovapaita kahvila-, kioski- ja ravintolatoiminnasta saatuja tuloja elinkeinotoiminnan tuloina. Verotuskäytäntö näyttää lisäksi olevan erilaista eri paikkakunnilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavat yleishyödylliset yhteisöt, kuten junioritoimintaa järjestävät urheiluseurat, voivat harjoittaa varainkeruuta toimintansa rahoittamiseksi entiseen tapaan verovapaasti varainkeruutarkoituksessa järjestetyn tilaisuuden yhteydessä pitämällä kahvilaa, kioskia tai ravintolaa ja myymällä tuotteita niissä? Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2006 Unto Valpas /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Unto Valppaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 560/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavat yleishyödylliset yhteisöt, kuten junioritoimintaa järjestävät urheiluseurat, voivat harjoittaa varainkeruuta toimintansa rahoittamiseksi entiseen tapaan verovapaasti varainkeruutarkoituksessa järjestetyn tilaisuuden yhteydessä pitämällä kahvilaa, kioskia tai ravintolaa ja myymällä tuotteita niissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tuloverolain 22 :n 1 momentin mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä, sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Tuloverolain 23 :n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta (26 %). Lisäksi yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle (6,2322 %). Muista kuin edellä mainituista tuloista yleishyödyllinen yhteisö ei ole verovelvollinen. Näin ollen yleishyödyllinen yhteisö ei maksa veroa esimerkiksi jäsenmaksutuloista, sijoituksista kertyvistä koroista, osingoista, osakehuoneistosta saaduista vuokratuloista tai saamistaan luovutusvoitoista elleivät tulot liity elinkeinotoimintaan. Yleishyödyllinen yhteisö on perintöverolain 2 :n mukaan verovapaa myös perintö- ja lahjaverotuksessa. Tuloverolain 23 :n 3 momentissa on luettelo tuloista, joita ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona. Säännöksen 1 kohdan mukaan yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloa ei ole yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatu tulo. Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavalla yleishyödyllisellä yhteisöllä on mahdollisuus hakea verovapautta myös sinänsä veronalaisesta elinkeinon tai kiinteistön tuottamasta tulosta. Huojennus perustuu eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annettuun lakiin (680/1976) Verohallituksen määräämä verovirasto myöntää veronhuojennuksen määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi verovuodeksi kerrallaan. Viime vuosiin saakka yhdistysten ja säätiöiden verovalvonta on ollut melko kevyttä. Joitakin vuosikymmeniä sitten yhdistys- ja säätiömuodossa harjoitettu toiminta oli pääsääntöisesti perinteistä yhdistys- ja järjestötoimintaa, johon ei ole liittynyt juurikaan fiskaalista valvontaintressiä. Yhdistysten varainhankinta on viime vuosina kehittynyt yhä selvemmin elinkeinotoiminnan suuntaan ja siihen liittyen kilpailunäkökohdat ovat luonnollisesti korostuneet. Näin ollen 2

3 Ministerin vastaus KK 560/2006 vp Unto Valpas /vas myös verottajan valvontaintressi on kasvanut. Verohallitus, joka vastaa verovelvollisten yhdenmukaisesta verotuksesta, on katsonut, että tässä tilanteessa verotuskäytännön yhtenäistämiseksi on ollut erityisen tärkeää saada valtakunnallinen ja julkinen ohje. Tämän vuoksi Verohallitus on antanut verotusohjeen yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille. Aiemmin yhdistysten ja säätiöiden verottamisesta ei ole ollut Verohallituksen antamaa ohjetta. Verohallinto tekee yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa parhaillaan yhteistyötä esiintyneiden tulkintaongelmien ratkaisemiseksi eri toiminnoissa. Tämän työn perusteella on tarkoitus täsmentää Verohallituksen yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevaa verotusohjetta. Tavoitteena on, että uusi ohje voitaisiin antaa tämän vuoden syksyllä. Lisäksi tavoitteena on, että yleishyödyllisten yhteisöjen veroilmoitusmenettelyä kehitettäisiin siten, että yleishyödyllisten yhteisöjen veroilmoituksen tekeminen olisi nykyistä sujuvampaa ja että tulkinnanvaraiset tilanteet tulisivat verotusta toimitettaessa nykyistä paremmin esille. Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 560/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Unto Valpas /vänst: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att allmännyttiga samfund med verksamhet av samhällelig bemärkelse, till exempel idrottsföreningar som arrangerar juniorverksamhet, som tidigare skall kunna utöva medelsanskaffning för att finansiera sin verksamhet skattefritt i form av jippon som arrangeras för insamling av medel genom kafé-, kiosk- eller restaurangverksamhet och samtidigt sälja produkter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 22 1 mom. i inkomstskattelagen är ett samfund allmännyttigt om det verkar enbart och omedelbart för allmän fördel i materiell, andlig, sedlig eller samhällelig bemärkelse, dess verksamhet inte enbart gäller begränsade personkategorier, det inte genom sin verksamhet bereder dem som är delaktiga i samfundet ekonomisk förmån i form av dividend eller vinstandel eller i form av sådan lön eller annan gottgörelse som är större än skäligt. Enligt 23 i inkomstskattelagen är ett allmännyttigt samfund skyldigt att betala skatt för inkomst från näringsverksamhet (26 %). Dessutom är ett allmännyttigt samfund skyldigt att betala skatt till kommunen och församlingen (6,2322 %) på inkomst från en fastighet eller del av fastighet som används för andra ändamål än allmännyttiga ändamål. Ett allmännyttigt samfund är inte skyldigt att betala skatt på andra inkomster än de nämnda inkomsterna. Därmed betalar ett allmännyttigt samfund till exempel inte skatt på medlemsavgiftsintäkter, räntor på placeringar, dividender, hyresinkomster från aktielägenheter eller erhållna överlåtelsevinster, om inte inkomsterna anknyter till näringsverksamheten. Enligt 2 i arvsskattelagen är ett allmännyttigt samfund även befriat från arvsskatt och gåvoskatt. I 23 3 mom. i inkomstskattelagen finns det en förteckning över inkomster som inte anses vara ett allmännyttigt samfunds inkomster från näringsverksamhet. Enligt 1 punkten i bestämmelsen räknas inte inkomst som ett allmännyttigt samfund har fått för finansiering av sin verksamhet genom att anordna lotterier, basarer, idrottstävlingar, dans- och andra nöjestillställningar, varuinsamlingar och annan därmed jämförbar verksamhet och inte heller inkomst som erhållits genom serverings-, försäljnings- och annan sådan verksamhet i samband med ovan nämnda tillställningar som inkomst från näringsverksamhet. Ett allmännyttigt samfund som bedriver verksamhet av samhällelig bemärkelse har även möjlighet att ansöka om befrielse från skatt på sådan inkomst som i sig produceras genom skattepliktig näring eller fastighet. Befrielsen grundar sig på lagen om skattelättnader för allmännyttiga samfund som bedriver samhälleligt betydelsefull verksamhet (680/1976). Det skatteverk som skattestyrelsen har anvisat beviljar skattelättnaden på viss tid, dock högst för fem skatteår åt gången. Fram till för något år sedan var skatteövervakningen av föreningar och stiftelser relativt lindrig. För några decennier sedan bestod den verksamhet som bedrevs i förenings- och stiftelseform som regel av traditionell förenings- och organisationsverksamhet, som inte i nämnvärd grad 4

5 Ministerns svar KK 560/2006 vp Unto Valpas /vas var intressant ur ett fiskalt övervakningsperspektiv. Under de senaste åren har föreningarnas medelsanskaffning allt tydligare utvecklats i riktning mot näringsverksamhet och i anknytning till detta har konkurrensperspektivet accentuerats på ett naturligt sätt. Därmed har även skattemyndighetens övervakningsintresse ökat. Skattestyrelsen, som ansvarar för att de skattskyldiga beskattas på ett enhetligt sätt har ansett att det i detta läge har varit speciellt viktigt att få en riksomfattande och offentlig anvisning för samordning av beskattningspraxis. Därför meddelade Skattestyrelsen den 1 juni 2005 en anvisning för beskattning av allmännyttiga föreningar och stiftelser. Tidigare fanns det ingen anvisning från Skattestyrelsen om beskattning av föreningar och stiftelser. Skatteförvaltningen samarbetar för tillfället med de allmännyttiga samfunden för att nå en lösning på tolkningsproblemen inom olika verksamheter. Avsikten är att utgående från detta arbete specificera Skattestyrelsens beskattningsanvisning för allmännyttiga samfund. Målet är att den nya anvisningen skall kunna ges i höst. Dessutom är målet att skattedeklarationsförfarandet för allmännyttiga samfund skall bli smidigare och oklara situationer som kan tolkas på olika sätt komma fram bättre i samband med beskattningen. Helsingfors den 17 juli 2006 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5